Ruotsia Ruotsissa

yleinen

Uppsalan katot

22.8. Lähtökuopissa

Viime keväänä aikuisopistolla etsittiin työntekijöitä, jotka haluaisivat lähteä opettajavierailuille Eurooppaan. Nyt olen pakkaamassa reppua Uppsalan matkaa varten. Menen siellä Lernia-oppilaitokseen tutustumaan aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen Ruotsissa. Jaan täällä ensi viikon ajan vaikutelmani kustakin päivästä ja samalla vastailen omiin ja kollegoiden kysymyksiin.

Näin ennakkoon kuvittelen, että ensi viikko on mm. roolipeliä, jossa leikin maahanmuuttajaa, agenttina tarkkailua, jossa tutkin vieraan maan järjestelmiä sekä koulunkäyntiavustajaharjoittelua, jossa yritän olla edes vähän hyödyksi. Toiminnallinen ruotsinkielen opiskelun viikko siis.

Kyselin alkuviikosta teiltä työkavereilta, mitä haluaisitte tietää ruotsalaisesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Olen jo saanut paljon hyviä kysymyksiä, mutta vielä ehdit kysyä lisää kommenttiosiossa tai sähköpostitse!

 

2014-08-25 18.13.12

25.8.

Tänään alkoi kielikylpy. Tutustuin kuvassa näkyvään kouluun ja ihmisiin. Opettajat kertoivat paljon omasta systeemistään ja kyselivät meidän vastaavasta. Keskustelu poukkoili sinne tänne, joten sovimme, että torstaina esittelemme omat järjestelmämme toisillemme järkevässä muodossa. Yritin jo koota vihkooni sen, mitä sain keskusteluissa selville. Ensimmäinen selkeä lisätutkimusta vaativa aihe ovat ryhmäkoot: onko 37 opiskelijan ryhmä normaalikokoinen?

Seurasin kahden erilaisen ryhmän opiskelua: B-tason (A2.1-tason) tunteja ja iltapäivän vapaaehtoisia luetunymmärtämisen tunteja. Tehtävät tuntuivat tutuilta: kuuntelimme laulua ja opiskelimme sen sanastoa. Luetunymmärtämisen tunneilla mietimme erilaisia lukustrategioita ja harjoittelimme niitä esimerkkitekstin avulla.

Iltapäivällä olin tarkkailijana myös kielikavereiden ja opettajien tapaamisessa, jossa sovittiin alkavan syyslukukauden toiminnasta. Kielikaverit ovat vapaaehtoisia, jotka tarjoavat opiskelijoille keskusteluseuraa koulupäivien aikana. Meillä Jyväskylässä vastaavaa toimintaa on varmaankin Gloriassa?

Iltapäivän kahden viimeisen tunnin kohdalla huomasin, että vieraan kielen käyttäminen vie energiaa. Sympatiat maailman kaikille kieltenopiskelijoille ja vieraskielisessä ympäristössä toimiville!

26.8.

Sateinen päivä. Opettaja valaisi ruotsalaista (pohjoista) asennetta opiskelijoille: ”Det finns inte dåliga väder, det finns bara dåliga kläder.” Eli sateellakin pitäisi tulla opiskelemaan.

C-tason (A2.2) kurssilla muistelin omia lukion ruotsin kursseja; oppikirja oli teemoiltaan ja tyyliltään samaa sarjaa kuin meidän lukion kurssikirjat. Maahanmuuttajanäkökulma ei korostunut kirjassa erityisesti, sen sijaan ruotsalainen kulttuuri oli keskiössä. Istuin tunnilla kahden eritrealaisen opiskelijan vieressä ja kyselin heiltä kaikenlaista.

Naiset kertoivat, että kotoutumiskoulutus on ruotsin kielen opiskelua koulussa. Muita oppiaineita ei heillä ole. Joskus opiskellaan myös atk-luokassa. Naiset olivat opiskelleet kaksi vuotta. Tulevaisuudensuunnitelmat olivat molemmilla vielä avoimia.

B-tason kurssilla opiskelijat olivat lukeneet Metro-lehteä ja vastailleet opettajan kysymyksiin. Tänään opiskeltiin sanomalehden juttutyyppejä ja uusia sanoja (förbifarten, förhållande, räddningstjänst, ensamkommande flyktingbarn…).

Iltapäivällä olen valmistellut opiskelijoille esitystä Suomesta ja meidän maahanmuuttajakoulutuksesta. Moni arkipäivän toiminto tuntuu näiden päivien perusteella erilaiselta. Mielenkiintoista nähdä, millaisia kommentteja meidän opiskeluarki herättää opiskelijoissa.

Opettaja tiesi sanoa, että ”te ootte Suomessa varmaan paljon tarkempia aikataulujen ja myöhästymisen suhteen kuin me”. Maine on kiirinyt.

typiskt svensk2

27.8.

Aamupäivällä opiskelimme kielioppia tietokoneluokassa. Iltapäivällä vapaaehtoisella keskustelutunnilla puhuttiin tyypillisestä ruotsalaisesta. Tässä maahanmuuttajien mielipiteitä Ruotsista ja ruotsalaisista:

– istuvat hiljaa bussissa, varautuneita, kylmiä, hiljaisia, rauhallisia

– Lucia, kuorolaulu

– Systembolaget, juovat viikonloppuna paljon, pääntyhjennys

– stressi, tekevät paljon työtä, ovat tarkkoja

– ovat auttavaisia ja suvaitsevaisia, kunnioittavat ihmisiä

– huolehtivat luonnosta

– pitkät jonot lääkäriin

– eivät hermostu liikenteessä.

28.8.

Tänä aamuna pääsin B-tason (A1) kurssille. Opiskelimme lausumista. Nyt ruotsin ja suomen kielen erot tulivat näkyviin, kun kirjoittamisen ja ääntämisen eroista oli kyse: Vokaali on pitkä tai lyhyt, mutta kirjoitetaan lyhyenä. Kaikkia konsonantteja ei lausuta, mutta kyllä kirjoitetaan. Ja ruotsin kielen intonaatiota opiskellessa piti päästä eroon suomalaisesta monotonisuudesta…

Iltapäivällä esittelin meidän koulua ja opiskelua yhdelle ryhmälle. Suomi oli suurimmalle osalle tyhjä sana ilman erityisempää sisältöä. Kyllä ryhmälle esiintyminen ruotsiksi nosti hien otsalle; muutaman kerran ja vähän useamminkin sain kaivella päästä ruotsin sanoja, hätätilanteessa turvauduin englantiin.

Iltapäivällä haastattelin kurdin kielen opettajaa, joka opiskeli kotoutumiskurssilla. Hän kertoi alkuhaastattelusta, koulun valinnasta, opintopolustaan ja omista tavoitteistaan.

Alla olevassa kuvassa näkyy ruotsalaisen kotoutumiskoulutuksen rakenne.

Ruotsi_kurssikaavio

29.8.

Viimeisen päivän aamuna yritin kirjoittaa ruotsalaiselle kollegalle kommentteja viikosta. Nettiyhteys pätki niin, että tein työtä enemmän pääni sisällä. Tämän lisäksi katsoin Ruotsin yhteiskunta ja kulttuuri -luennolla tv-ohjelmaa ruotsin kielen uusista sanoista. Iltapäivällä löysäsin ja vaihdoin ruotsin englanniksi, kun keskustelimme ja hyvästelimme vielä opettajien kanssa.

Kokemus pähkinänkuoressa: Oma työ saa maailmanlaajuisemmat mittasuhteet, kun käy vieraassa maassa katsomassa työkaverien työskentelyä samojen tuttujen kysymysten kanssa. Asiat voi tehdä monella tavalla. Nyt vierailun jälkeen tiedän enemmän erilaisista toteuttamistavoista. Viikon aikana heräsi kuitenkin uteliaisuus kaikkiin mahdollisiin kotoutumissysteemeihin. Voisiko joku teistä hakeutua ensi keväänä esimerkiksi Yhdysvaltoihin Meksikon rajan läheisyyteen tai Etelä-Euroopan satamakaupunkeihin hakemaan näkökulmaa maahanmuuttajien kotoutumiseen?

Tutkimusmatkailijat

 

 

Heureka! Wow Effects via New Adult Literacy Skills

yleinen

Grundtvig workshop Jyväskylässä 10.-16.8.2014

LLP-logo

Jyväskylän aikuisopisto otti vuosi sitten keväällä aikamoisen haasteen anoessaan järjestämislupaa Aikuisten lukutaito –workshopille. Teema on Euroopan tasolla nostettu niin tärkeäksi, että tällä vanhan LLP-rahoitusohjelman  viimeisellä kierroksella kaikki järjestettävät workshopit käsittelivät samaa ydinkysymystä omasta näkökulmastaan. Suomessa luvan sai kaksi järjestäjää, aikuisopisto oli niistä toinen.

Ihmisten muuttaessa maasta toiseen ensimmäisenä haasteena on yleensä uuden kotimaan kielen oppiminen. Jos muuttajan opiskelutaidot ovat heikoissa kantimissa, loppuelämä voi kulua puolikielisenä ja osin erillään uuden kotimaan yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Aikuiskoulutuksen haasteena on löytää menetelmät ja käytännöt, joiden avulla uuden kielen käyttöönottoa nopeutetaan ja aikuiselle oppijalle tarjotaan väyliä  löytää oma, aktiivinen paikkansa uudessa kotimaassa.

IMG_2634

Hakijoita ja kiinnostuneita oli noin 300 eurooppalaista aikuiskouluttajaa, joista 15 onnekasta kutsuttiin jakamaan asiantuntemustaan ja oppimaan uutta. Euroopan maista oli edustettuina Belgia, Bulgaria, Englanti, Irlanti, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Sveitsi, Turkki ja Tsekki, joten olosuhteet olivat oivalliset eurooppalaisten aikuisten lukutaitotilanteen kartoittamiseksi sekä parhaiden opetusmenetelmien jakamiseksi. Myös suomalaisia asiantuntijoita oli kutsuttu mukaan sekä esiintyjiksi että kuulijoiksi.

IMG_2620

Ammatillinen asiasisältö sekä järjestelyt saivat runsaasti kiitosta. Aikuisopiskelijoita sitoutettiin mukaan vieraiden isännöintiin logistiikka-, ruokahuolto- ja palvelualojen asiakaspalvelutilanteissa,  joten suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää – jopa tutkintotilaisuuksia-  saatiin esiteltyä aivan reaaliajassa.

IMG_2616

Elämyksellisistä muistoista hurjin lienee vieraille ollut kuitenkin torstain suomalainen saunailta. Kokemus vaati ensin parin vuorokauden pohjustamisen, lukuisiin epäluuloisiin kysymyksiin vastaamisen ja vakuuttelut siitä, että uimapuvun saa ottaa mukaan, jos pelkässä pyyhkeessä esiintyminen tuntuu liian ahdistavalta. Loppujen lopuksi viidestätoista vieraasta yhtä lukuun ottamatta kaikki saunoivat täydet kolme tuntia itsensä uuvuksiin,  ja kaikkensa antaneina, omasta rohkeudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan ylpeinä  raahautuivat nukkumaan ennen viimeistä työpäivää.

Auli Bister

 

 

Oppisopimuksella maailmalle – ”toispuolel palloo”

Gradia Jämsä, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus

Teksti: Reija Kivelä ja Minna Kamberg

Opiskellessaan puutarhuriksi Jämsän ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ympäristöalalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan työssä oppimisesta ulkomailla. Hän kiinnostui Uudesta Seelannista, koska eräs vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siellä työssä oppimassa edellisenä vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden järkeviin työtehtäviin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa vastaavia puutarha-alan töitä.

Minna otti yhteyttä oppilaitoksen kansainvälisten asioiden yhteysopettajaan Jari Järvenrantaan. Keskusteltuaan hänen kanssaan Minna otti edelleen yhteyttä oppisopimustoimistoon, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti oppisopimusopiskeluun ulkomailla. Neuvotteluissa oppilaitoksen ja toimiston välillä sovittiin, että käytännön järjestelyt hoitaa oppilaitos. Molemmat osapuolet sopivat tukevansa opiskelijan työssä oppimista apurahalla.

 

Opiskelija löysi työssäoppimispaikkansa WWOOF-järjestön Uuden-Seelannin yksikön kautta. Jäsenmaksun maksettuaan pääsee selaamaan jäsenyrityksiä; Minna laittoikin sähköpostia muutamaan eri paikkaan.

Ensimmäisenä Minnan toivelistalla oli Coromandelin niemimaalla, pohjoissaarella sijaitseva Pepper Tree Nursery, jonka omistavat John ja Trish Uffindell. Taimisto muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon Minnan työpaikkaa Suomessa, joten tilaisuus päästä tekemään jotain samanlaista – mutta samalla aivan erilaista! – työtä kiehtoi ja houkutti erittäin paljon.

Viikon kuluttua taimistolta saatiinkin viestiä, että he ottavat Minnan mielellään kuudeksi viikoksi oppiinsa, joten matkan suunnittelu saattoi alkaa.

Työhön taimistolla kuuluivat monipuolisesti aivan kaikki tehtävät, joita suinkin työnkuvaan voi lukea. Minna oppi ottamaan pistokkaita (arviolta 3500 kpl) ja käsittelemään jokaisen kasvin pistokkaat niiden vaatimalla tavalla. Esimerkiksi grevillean pistokkaille käytetään eri multaseosta kuin useimmille muille, sillä ne eivät kestä ollenkaan fosfaattia. Lisäksi Minna kouli, purkitti, säkitti, istutti ja pakkasi taimia. Mielenkiintoisen tästä melko arkisen kuuloisesta työstä teki se, että eri kasveilla oli eri vaatimukset astioilleen. Esimerkiksi kameliat tulee koulia ja istuttaa aina mahdollisimman pieniin purkkeihin, sillä se auttaa niitä muodostamaan mahdollisimman tiheän juuriston, kun se muuten tekisi vain yhden ns. paalujuuren. Toisessa ääripäässä taas hebet tulee laittaa mahdollisimman väljään purkkiin, koska ne tekevät juuria hullun lailla ja tukehtuvat alta aikayksikön liian pieneen purkkiin.

Opiskelija teki lannoitusta, kastelua, leikkausta, taimiston astiataimimaan uudelleenjärjestelyä, siivosi kasvihuoneita, opasti puutarharyhmiä, pakkasi ja purki taimia markkinoille ja takaisin, palveli asiakkaita, haravoi, siivosi ja onnistui jopa myymään kasveja tietämyksensä perusteella (!). Kitkeminen oli varsinainen puhdetyö, jota sai tehdä aina ja kaikkialla. Myös näytepuutarhan kunnossapito oli tärkeä osa työtä, joten päivät kuluivat siellä(kin) sangen nopeaan kitkien, lannoittaen, istuttaen, leikaten, siistien, valokuvaten (taimiston nettisivuille) ja jäniksiä karkottaen. Mutta varsinaisen yllätyksen Minna koki taimien purkitusvaiheessa, kun isännät ripottelivat purkin mullan pinnalle Rout-nimistä ainetta, joka näytti aivan kuivahiivalta. Tämä aine nimittäin esti rikkaruohojen siemeniä itämästä! Uskomatonta! Mutta tietenkään esimerkiksi hyvin vesivartisille perennoille sitä ei voinut käyttää, koska se olisi vahingoittanut myös itse kasvia.

Mielenkiintoisin ero Suomen taimistoviljelyyn löytyi varmaankin kastelujärjestelmästä, sillä siinä missä Suomessa ongelmana on järjestelmän kalkkiutuminen, Uudessa-Seelannissa tapellaan levättymistä vastaan. Eli suuttimet irrotetaan säännöllisin väliajoin (n. kaksi viikkoa), putsataan ja laitetaan takaisin. Lisäksi kastelujärjestelmässä kulkevaan veteen sekoitetaan ruokasoodaa, joka tuhoaa leväitiöitä. Ruokasoodaa sekoitetaan myös suoraan kasvualustaan ennen kylvöjä /istutuksia, jotta levän muodostuminen saadaan minimoitua.

Taimiston omistajat (joiden luona opiskelija asui) olivat myös äärimmäisen mukavia ihmisiä ja ottivat asiakseen viedä Minnaa eri paikkoihin ja ”sivistää” suomalaista Uuden-Seelannin elämästä yleensä. Heidän mukanaan hän pääsi myös tutustumaan Uuden-Seelannin vanhimpaan, taimia itse tuottavaan taimistoon, Lyndaleen. Opiskelija kertoo: ”Jotain asian kiinnostavuudesta kertoo kai se, että minulle varatun puolen tunnin sijaan päädyimme tuotannosta vastaavan henkilön kanssa kiertämään paikkaa puolitoista tuntia! Ja pääsin heidän uutiskirjeeseensä!”.

Vapaat viikonloput Minna käytti yleensä joko taimiston omistajien kanssa markkinoilla käymiseen tai matkusteli omatoimisesti kiinnostaviin kohteisiin. Suurimpana kiinnostuksen kohteina olivat tietysti maan puutarhat ja -puistot, maorikulttuuri ja eläimistö. Matkoillaan hän tapasin upeita, uusia ihmisiä (ja jopa yhden suomalaisen!), oppi uusia taitoja (kuten sen, miten flaxista punotaan nauhaa) ja teki asioita, joita varmastikaan kovin moni ei elämässään pääse tekemään, kuten syömään mansikkamuffinia sammuneen tulivuoren huipulla ja astelemaan samalla vuorella, jonne Frodo kuljetti sormuksen!

Minna toteaa matkan jälkeen: ”Kaiken kaikkiaan vaihtoni kuusi viikkoa olivat elämää suurempi kokemus, ja suosittelen vaihtojakson suorittamista lämpimästi kaikille opiskelijoille, joilla siihen on mahdollisuus. Uudessa tilanteessa ja maassa oppii paljon itsestään, paikallisesta kulttuurista, ihmisistä, erilaisista tavoista (työ- ja käytös-) ja saa parhaassa tapauksessa elinikäisiä muistoja ja ystäviä. Ja aina kannattaa muistaa uusiseelantilainen tapa suhtautua vastoinkäymisiin tai muuten vaan hankaliin tilanteisiin: no worries! Eli vapaasti suomennettuna: ei hätää! =)”

 

Lisätietoja: Reija Kivelä

 

Englanninkielistä kurssitarjontaa liiketalouden opiskelijoille

aikuisopiskelijat, kielitaito, yleinen

Sanna Nummela

Jyväskylän aikuisopiston merkonomi- ja myynnin ammattitutkintojen englanninkielisen kurssitarjonnan suunnitteleminen ja kehittäminen tuli ajankohtaiseksi kun arvioimme opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Suunnitelmaksi kiteytyi rakentaa yksittäisistä liiketalouden kursseista yhtenäinen englanninkielinen opintopolku. Kehitettäviksi kursseiksi valikoituivat asiakaspalvelunperusteet, markkinoinnin perusteet, myyntityö sekä asiakassuhdemarkkinointi. Näillä kursseilla on jo entuudestaan paljon englanninkielistä, markkinointiin liittyvää termistöä käytössä, joten englanninkielinen opetus sopii aihealueisiin hyvin.

Tarkoituksena ei ollut vain kääntää olemassa olevaa kurssimateriaalia, vaan muokata sitä helppolukuisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi, jotta opiskelu olisi entistä keskustelevampaa ja osallistavampaa. Jokaiseen kurssikokonaisuuteen oli valmiina paljon erilaisia harjoitteita ja tehtäviä joita muokkaamalla saimme toimivia kokonaisuuksia. Kurssitehtäviä suunniteltaessa halusimme painottaa erilaisia pari- ja ryhmäharjoituksia. Näiden harjoitusten avulla pyritään madaltamaan kynnystä keskustella englanniksi. Opiskelumateriaalin ja harjoitustehtävien lisäksi jokaiselle kurssille rakennettiin oma Optima-työtila, josta materiaalit löytyvät ja joka on hyödynnettävissä niin opiskelijoille kuin kouluttajillekin.

Tavoitteena on, että syksyn 2014 aikana yksi merkonomi tai myynnin ammattitutkintoryhmä testaisi englanninkielisen kurssiosion ja kevään 2015 aikana englanninkieliset kurssit olisivat useammankin ryhmän lukkarissa. Kursseja suositellaankin erityisesti ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun lähteville opiskelijoille, jolloin kurssit vahvistavat kielitaitoa ja sanavarastoa. Kursseista rakentuvaa opintopolkua voidaan tarjota avoimen aikuisopiston opintotarjonnassa sekä jatkossa myös ulkomaalaisten partnerikoulujen opiskelijoille. Yksittäisten kurssien ketjuttaminen takaa sen, että oppilaitoksella on tarjota laajempi kokonaisuus englanninkielisiä opintoja.

Edellä esiteltyjen kurssikokonaisuuksien avulla vahvistetaan liiketalouden opiskelijoiden kansainvälisyystaitoja ja madalletaan opiskelijoiden kynnystä opiskella ammattiaineita vieraalla kielellä. Hankkeen tuloksellisuutta pääsemme mittaamaan vasta ensimmäisten kurssitoteutuksien jälkeen. Jatkossa kurssien sisältöä kehitetään ja jatkojalostetaan opiskelijapalautteita peilaten.

 

Maahanmuuttaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden yhteisoppimismenetelmiä

aikuisopiskelijat, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys

Jyrki Veistämö

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen aikana on kehitetty käytännön työmenetelmiä maahanmuuttajataustaisten ja lähihoitajaopiskelijoiden ammatillisia yhteistyö- ja oppimistilanteita varten. Toteuttamissuunnitelmat on laadittu seuraaviin tutkinnon osiin:

  • Kasvun tukeminen ja ohjaus
  • Hoito ja huolenpito
  • Kuntoutumisen tukeminen
  • Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, valinnainen tutkinnon osa
  • Osaamisalat / Ammatillinen kasvu

Toistaiseksi on pilotoitu joitakin ensiksi mainittuja suunnitelmia: lähihoitajaopiskelijat tutustuivat kasvatukseen ja varhaiskasvatusjärjestelmään eri kulttuureissa maahanmuuttajaopiskelijoita haastattelemalla. Kuka sinua hoiti kun olit alle kouluikäinen? Minkä ikäisenä mennään kodin ulkopuolelle hoitoon? Osoitettiinko lapsille tunteita? Miten? Yhteisoppimistunnit herättivät paljon keskustelua ja avarsivat maailmankuvaa kovastikin.

jyrki1

jyrki2

Terveyden edistämisen  teeman äärellä työpareina perehdyttiin diabetes- ja sydänliittojen verkkosivuihin ja tehtiin erilaisia riskiryhmätestejä. Lähihoitajaopiskelija auttoi maahanmuuttajataustaista opiskelijaa tämän omien terveysriskien kartoittamisessa ja neuvoi sairauden riskitekijöiden vähentämisessä. Diabetes tuntui olevan maailmanlaajuinen ongelma, vaikka se suomalaisiin kansansairauksiin helposti yhdistetäänkin.

Kaikilla osaamisaloilla työssä oppimiseen liittyy ammatillisen kasvun kurssi, ja kotikansainvälisyysopintojen on suunniteltu olevan osa näitä opintoja, koska muualta kotoisin olevia on nyt jo runsaasti sekä työtovereina että potilaina. Lähihoitajaopiskelija tekee työtä omassa työssä oppimispaikassaan vieraasta kulttuurista tulleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa ja tutustuu häneen. Hän havainnoi, selvittää ja arvioi, miten vieraan kulttuurin edustaja tekee työtään; mitä hän siitä ajattelee, miten hän kohtaa asiakkaita, miten ammattieettiset periaatteet ohjaavat hänen työtään, miten hän ohjaa, kasvattaa, hoitaa, pitää huolta asiakkaistaan ja miten hän tekee yhteistyötä.

Yhteisoppimistyötapojen suunnitelmat on laadittu realistisin tavoittein sellaisiksi, että ne ovat toteuttamiskelpoisia suhteellisen keveillä järjestelyillä ja etukäteissopimisilla. Syksyllä 2014 päästään jatkamaan yhteistyötä tehtyjen suunnitelmien pohjalta.