22.8. Lähtökuopissa
Viime keväänä aikuisopistolla etsittiin työntekijöitä, jotka haluaisivat lähteä opettajavierailuille Eurooppaan. Nyt olen pakkaamassa reppua Uppsalan matkaa varten. Menen siellä Lernia-oppilaitokseen tutustumaan aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen Ruotsissa. Jaan täällä ensi viikon ajan vaikutelmani kustakin päivästä ja samalla vastailen omiin ja kollegoiden kysymyksiin.
Näin ennakkoon kuvittelen, että ensi viikko on mm. roolipeliä, jossa leikin maahanmuuttajaa, agenttina tarkkailua, jossa tutkin vieraan maan järjestelmiä sekä koulunkäyntiavustajaharjoittelua, jossa yritän olla edes vähän hyödyksi. Toiminnallinen ruotsinkielen opiskelun viikko siis.
Kyselin alkuviikosta teiltä työkavereilta, mitä haluaisitte tietää ruotsalaisesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Olen jo saanut paljon hyviä kysymyksiä, mutta vielä ehdit kysyä lisää kommenttiosiossa tai sähköpostitse!
25.8.
Tänään alkoi kielikylpy. Tutustuin kuvassa näkyvään kouluun ja ihmisiin. Opettajat kertoivat paljon omasta systeemistään ja kyselivät meidän vastaavasta. Keskustelu poukkoili sinne tänne, joten sovimme, että torstaina esittelemme omat järjestelmämme toisillemme järkevässä muodossa. Yritin jo koota vihkooni sen, mitä sain keskusteluissa selville. Ensimmäinen selkeä lisätutkimusta vaativa aihe ovat ryhmäkoot: onko 37 opiskelijan ryhmä normaalikokoinen?
Seurasin kahden erilaisen ryhmän opiskelua: B-tason (A2.1-tason) tunteja ja iltapäivän vapaaehtoisia luetunymmärtämisen tunteja. Tehtävät tuntuivat tutuilta: kuuntelimme laulua ja opiskelimme sen sanastoa. Luetunymmärtämisen tunneilla mietimme erilaisia lukustrategioita ja harjoittelimme niitä esimerkkitekstin avulla.
Iltapäivällä olin tarkkailijana myös kielikavereiden ja opettajien tapaamisessa, jossa sovittiin alkavan syyslukukauden toiminnasta. Kielikaverit ovat vapaaehtoisia, jotka tarjoavat opiskelijoille keskusteluseuraa koulupäivien aikana. Meillä Jyväskylässä vastaavaa toimintaa on varmaankin Gloriassa?
Iltapäivän kahden viimeisen tunnin kohdalla huomasin, että vieraan kielen käyttäminen vie energiaa. Sympatiat maailman kaikille kieltenopiskelijoille ja vieraskielisessä ympäristössä toimiville!
26.8.
Sateinen päivä. Opettaja valaisi ruotsalaista (pohjoista) asennetta opiskelijoille: “Det finns inte dåliga väder, det finns bara dåliga kläder.” Eli sateellakin pitäisi tulla opiskelemaan.
C-tason (A2.2) kurssilla muistelin omia lukion ruotsin kursseja; oppikirja oli teemoiltaan ja tyyliltään samaa sarjaa kuin meidän lukion kurssikirjat. Maahanmuuttajanäkökulma ei korostunut kirjassa erityisesti, sen sijaan ruotsalainen kulttuuri oli keskiössä. Istuin tunnilla kahden eritrealaisen opiskelijan vieressä ja kyselin heiltä kaikenlaista.
Naiset kertoivat, että kotoutumiskoulutus on ruotsin kielen opiskelua koulussa. Muita oppiaineita ei heillä ole. Joskus opiskellaan myös atk-luokassa. Naiset olivat opiskelleet kaksi vuotta. Tulevaisuudensuunnitelmat olivat molemmilla vielä avoimia.
B-tason kurssilla opiskelijat olivat lukeneet Metro-lehteä ja vastailleet opettajan kysymyksiin. Tänään opiskeltiin sanomalehden juttutyyppejä ja uusia sanoja (förbifarten, förhållande, räddningstjänst, ensamkommande flyktingbarn…).
Iltapäivällä olen valmistellut opiskelijoille esitystä Suomesta ja meidän maahanmuuttajakoulutuksesta. Moni arkipäivän toiminto tuntuu näiden päivien perusteella erilaiselta. Mielenkiintoista nähdä, millaisia kommentteja meidän opiskeluarki herättää opiskelijoissa.
Opettaja tiesi sanoa, että “te ootte Suomessa varmaan paljon tarkempia aikataulujen ja myöhästymisen suhteen kuin me”. Maine on kiirinyt.
27.8.
Aamupäivällä opiskelimme kielioppia tietokoneluokassa. Iltapäivällä vapaaehtoisella keskustelutunnilla puhuttiin tyypillisestä ruotsalaisesta. Tässä maahanmuuttajien mielipiteitä Ruotsista ja ruotsalaisista:
– istuvat hiljaa bussissa, varautuneita, kylmiä, hiljaisia, rauhallisia
– Lucia, kuorolaulu
– Systembolaget, juovat viikonloppuna paljon, pääntyhjennys
– stressi, tekevät paljon työtä, ovat tarkkoja
– ovat auttavaisia ja suvaitsevaisia, kunnioittavat ihmisiä
– huolehtivat luonnosta
– pitkät jonot lääkäriin
– eivät hermostu liikenteessä.
28.8.
Tänä aamuna pääsin B-tason (A1) kurssille. Opiskelimme lausumista. Nyt ruotsin ja suomen kielen erot tulivat näkyviin, kun kirjoittamisen ja ääntämisen eroista oli kyse: Vokaali on pitkä tai lyhyt, mutta kirjoitetaan lyhyenä. Kaikkia konsonantteja ei lausuta, mutta kyllä kirjoitetaan. Ja ruotsin kielen intonaatiota opiskellessa piti päästä eroon suomalaisesta monotonisuudesta…
Iltapäivällä esittelin meidän koulua ja opiskelua yhdelle ryhmälle. Suomi oli suurimmalle osalle tyhjä sana ilman erityisempää sisältöä. Kyllä ryhmälle esiintyminen ruotsiksi nosti hien otsalle; muutaman kerran ja vähän useamminkin sain kaivella päästä ruotsin sanoja, hätätilanteessa turvauduin englantiin.
Iltapäivällä haastattelin kurdin kielen opettajaa, joka opiskeli kotoutumiskurssilla. Hän kertoi alkuhaastattelusta, koulun valinnasta, opintopolustaan ja omista tavoitteistaan.
Alla olevassa kuvassa näkyy ruotsalaisen kotoutumiskoulutuksen rakenne.
29.8.
Viimeisen päivän aamuna yritin kirjoittaa ruotsalaiselle kollegalle kommentteja viikosta. Nettiyhteys pätki niin, että tein työtä enemmän pääni sisällä. Tämän lisäksi katsoin Ruotsin yhteiskunta ja kulttuuri -luennolla tv-ohjelmaa ruotsin kielen uusista sanoista. Iltapäivällä löysäsin ja vaihdoin ruotsin englanniksi, kun keskustelimme ja hyvästelimme vielä opettajien kanssa.
Kokemus pähkinänkuoressa: Oma työ saa maailmanlaajuisemmat mittasuhteet, kun käy vieraassa maassa katsomassa työkaverien työskentelyä samojen tuttujen kysymysten kanssa. Asiat voi tehdä monella tavalla. Nyt vierailun jälkeen tiedän enemmän erilaisista toteuttamistavoista. Viikon aikana heräsi kuitenkin uteliaisuus kaikkiin mahdollisiin kotoutumissysteemeihin. Voisiko joku teistä hakeutua ensi keväänä esimerkiksi Yhdysvaltoihin Meksikon rajan läheisyyteen tai Etelä-Euroopan satamakaupunkeihin hakemaan näkökulmaa maahanmuuttajien kotoutumiseen?
