Aihearkisto: Gradia lukiot

Job shadowing – Vannes

Job shadowing ranskalaisessa lukiossa – inspiroiva kokemus musaopelle hienossa ilmapiirissä

Seurasin musiikinopettajan arkea Le Lycée Charles de Gaulle -nimisessä lukiossa Vannesissa. Matka oli osa Erasmus+ KA1 Job Shadowing -hanketta. Lähdin hakemaan virkistäviä ideoita omaan työhöni musiikinopettajana ja tuomaan tuliaisina ajatuksia Ranskan tyylistä myös musiikinopettajakollegoilleni Suomessa. Sekä minä että kollegani Jean-Charles Donnio ranskalaisessa lukiossa opimme paljon toisiltamme yhden kouluviikon aikana.

Koulun pääaula

Ensimmäinen havaintoni saapuessani koulun pääaulaan (forumille) oli näkymä, joka näytti sekavalta kierrätyspisteeltä. Tarkemmin katsottuani kyseessä oli lukiolaisten projekti, eräänlainen installaatio, jossa tuotiin esille kestävän kehityksen arvoja ja kierrätyksen merkitystä erityisesti kasvaville lukionuorille. Tämä pääaula/forum on iso ympyränmuotoinen vapaa tila, johon lukio-opiskelijat tuovat kouluprojektejaan esille. Tässä linkkiosoite, jota klikkaamalla pääset tutustumaan tarkemmin koulun tiloihin, mm. koulun pääaula näkyy etusivulla näkyvissä kuvissa:

https://www.lycee-charlesdegaulle-vannes.fr

Musiikkiluokka ja käytäväjulisteet

Sovimme tapaamisen paikallisen musiikinopettajan kanssa musiikkiluokan eteen kouluviikon ensimmäisenä päivänä. Saavuin paikalle hieman ennen sovittua aikaa ja ehdin ottaa muutaman kuvan musiikkiluokan julisteista käytävän puolelta. Olin vaikuttunut siitä, miten Jean-Charles oli itse koostanut hienoja ja näyttäviä julisteita. Käyn nyt läpi muutaman julisteen ja kerron samalla, mitä sain tietää niiden  tarkemmasta sisällöstä viikon aikana.

Tässä julistetelineessä on kuvia koulun oppilaista, jotka ovat ottaneet ns. isomman annoksen musiikintunteja viikossa. Kuvassa näkyy myös tietokonemonitori, jota Jean-Charles käyttää silloin, kun paikkakunnan nuoret käyvät tutustumassa lukioon. Jean-Charles on tehnyt koulututustumista varten esittelyvideoita koulun isoista konserteista, jotka pyörivät tauotta monitorilla noina päivinä. Näyttävät julisteet ja videot ovat juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä musiikin kurssien markkinoinnissa. Tämän inspiroivan esimerkin kautta tulemme panostamaan vielä enemmän monimediamarkkinointiin.

Toukokuussa 2019 juuri ennen saapumistani koululle pidettiin isot lukion konsertit, joissa kuultiin julisteessa esiteltyjä coverkappaleita mm. Ray Charlesilta, Jaco Pastoriukselta ja Adelelta. Jean-Charlesin mukaan nämä toukokuun koulukonsertit olivat vuoden kohokohta ja vaativat paljon työtä. Ison kuoron ja bändien ohjaaminen kaiken muun tapahtumatuotannon kanssa on yhdelle musiikinopettajalle melkoinen kakku. Nämä isot konsertit menivät kuulemma mainiosti ja nuoret olivat tyytyväisiä onnistuneista esityksistään. Tässä hyvä esimerkki nuorten monipuolisesta osaamisesta:  https://www.youtube.com/watch?v=ijytV8YCMbw

Koin sielunkumppanuutta siinä, miten paljon nämä isot produktiot vaativat musiikinopettajalta. Lukuisia työtunteja teemme myös Suomen lukioissa koulun tapahtumien eteen. Koimme yhdessä Jean-Charlesin kanssa saman tunteen siitä, että työ loppujen lopuksi aina palkitsee, varsinkin kun sen voi nähdä oppilaiden innostuneissa katseissa.

Tässä julisteessa koulun musiikin ryhmä on tutustumassa Pariisin musiikkikohteisiin. Bastillen oopperatalo oli yksi tutustuttavista kohteista. Jean-Charles on aina mukana näillä matkoilla ja hän kertoi vierailumatkojen olevan tärkeitä yhteishengen luojia myös tulevia konserttiproduktioita ajatellen. Nämä useamman päivän ulkomaan ekskursiot olisivat myös hyvä lisä Suomen lukioiden musiikkikurssitarjontaan.

Musiikintunnilla

Pääsin tutustumaan oppilasperspektiivissä koulun toimintaan, musiikintuntien sisältöön ja opetustapoihin. Musiikissa oli 55 min, 85 min ja 115 min oppitunteja –  riippuen siitä, oliko opiskelija valinnut lyhyen vai laajan oppimäärään. Koulussa ei ollut käytössä vapaata wifi-verkkoa, eikä digikirjoja. Kaikki muistiinpanot kirjoitettiin käsin omiin vihkoihin. Koulun sääntöihin kuului se, että kännykkää ei saanut käyttää koulun tiloissa, eikä varsinkaan oppitunnilla. Kännykkäkielto piristi koko koulun ilmettä. Opiskelijoiden ryhti pysyi reippaana ja keskustelukulttuuri oli avointa, rikasta ja eloisaa. Nykyajan tapa Suomessa, jossa digiloikataan isoilla hypyillä eteenpäin, on toki hyväkin asia. Samalla voimme kuitenkin miettiä esimerkiksi sitä, millaista kännykkäetikettiä toteutamme koululaitoksissamme.

Vanha tapakulttuuri näkyi kohteliaissa puhetavoissa. Oppilaat kutsuivat opettajaa kunnioittavasti nimellä monsieur. Musiikintunnilla oli kuitenkin eläväinen ja jatkuvasti keskusteleva tapa toimia. Opettaja jutteli rennosti ja hauskasti oppilaiden kanssa herättääkseen huomion opetettavan asian sisältöön. Mukava yhteisen tekemisen meininki ja ilmapiiri oli hyvin läsnä. Opettaja ei käyttänyt powerpointteja, vaan kirjoitti kaiken ulkomuistista Word-tiedostoon, joka oli heijastettuna valkokankaalle. Opiskelijat kopioivat samalla muistiinpanot vihkoihinsa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta.

Kuluneella viikolla käytiin läpi rautaisannos klassisen musiikin teoriaa ja historiaa. Youtube-klippien lisäksi oli piristävää nähdä opettajan hyppäävän välillä flyygelin ääreen ja soittavan  esim. Straussin valssin esimerkkinä oman aikakautensa musiikista. Moni klassisen musiikin esimerkeistä laulettiin yhdessä käydessä läpi esim. renessanssiajan musiikkinäytteitä. Havaitsin viikon aikana sen, että tässä koulussa lauluperinne voi hyvin ja kuuluu tarkoissa ja treenatuissa äänissä. Opettajan kaikki oppilaat osallistuvat kuorotoimintaan ja esiintyvät isossa ryhmässä koulun tapahtumissa. Sain ilokseni kuulla viikon ensimmäisellä oppitunnilla tutun laulun – Taivas on sininen ja valkoinen. Sen oli Jean-Charles valmistanut yllätykseksi minulle. Heti viikon alusta lähtien minulle tuli tästä lämmin ja tervetullut olo. Ei tuota hienompaa tervetulotoivotusta voi ollakaan!

Viikon aikana kuulin myös bändien harjoituksia. Laajemman oppimäärän valinneille kuuluu loppukeväällä soittokoe, jossa kukin soittaa omalla instrumentillaan itse valitsemansa ja sovittamansa coverkappaleen. Kattava tyylikirjo oli hyvin edustettuna: esim. klassinen musiikki, fuusiojazz ja popmusiikki. Harjoitukset olivat ns. vapaita harjoituksia, joissa oli paikalla kaikki soittokokeen tekevät bändeineen. Valitut kappaleet soitettiin kerran tai kahdesti läpi. Sen jälkeen sekä opettaja että oppilaat saivat antaa rakentavaa palautetta jatkoharjoittelua varten.  Systeemi on myös meille tuttu ja näytti toimivan hyvin myös täällä.

Sidokset työelämään

Monipuolisen kurssitarjonnan lisäksi koulussa on vahvat siteet työelämään, josta nostan esille yhteistyön paikallisen monitoimiareenan L´Echonovan kanssa. Tämä monitoimiareena on velvoitettu tekemään rahoituksensa takia yhteistyötä koulujen kanssa. Esim. mielenkiintoisen artistin saapuessa esiintymään voi musiikinopettaja sopia tapaamisen keikkapaikalle opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelijat pääsevät tutustumaan aitoon keikkaympäristöön, siihen liittyvään äänentoistotekniikkaan ja tunnettuihin ranskalaisiin artisteihin ja bändeihin. Opiskelijoista on erittäin jännittävää ja kiinnostavaa tavata oikeita työelämän edustajia. Kirsikkana kakun päällä opiskelijat voivat päästä soittamaan mieliartistinsa kanssa. Suomessa koulut tekevät yhteistyötä esim. kaupunkien sinfoniaorkestereiden kanssa, mikä on hieno juttu. Kannattavaa olisi selvittää keinoja tällaisen toiminnan laajentamiseksi myös muiden toimijoiden kanssa.

Tässä kuvassa muutama käynti isolla areenalla ja artistien vierailuja koululla:

http://www.lechonova.com

Lopuksi

Vaikkakin kulttuuriset tavat ja opetussisällöt eroavat toisistaan, niin havaitsimme paljon yhteistä esimerkiksi siinä, miten tärkeää on koulun tarjoamien musiikin kurssien markkinointityö ja hyvän aidosti välittävän ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen. Viikostani ranskalaisessa lukiossa jäi niin hyvät kokemukset ja muistot, että voin suositella Job Shadowingia kaikille opettajille, jotka ovat kiinnostuneita vieraista kulttuureista ja opetustavoista. Viikko on riittävä aika opettajiin, oppilaisiin ja muuhun henkilökuntaan tutustumiseen. Ystäviä ei ole koskaan liikaa ja nyt voin sanoa, että niitä on taas muutama lisää.

Ilkka Kleemola, musiikinopettaja, Jyväskylän Lyseon lukio

Job Shadowing Utrechtissa 2.-8.6.2019

Vietin Job shadowing-viikon Hollannin Utrechtissa 2.-8.6.2019. Vierailin kahdessa eri toisen asteen koulussa (UniC ja Leidsche Rijn College ) ja yhden oppitunnin verran myös Spinozan koulussa Amsterdamissa. Opiskelijat näissä kouluissa ovat 12-18 vuotiaita. Hollannin koulujärjestelmä poikkeaa aika tavalla meidän systeemistämme.  Hyvä sivusto tutustua aiheeseen on esim. https://learnlikethedutch.com/  Vierailun aikana tuli selväksi, että Hollannissa koulujen ideologiat vaihtelevat suuresti ja etsiessään lapselleen sopivan koulun vanhemmilla on suuret valinnan mahdollisuudet.

Maanantaina aloitin UniC:ssa, jossa apulaisrehtori Sebastian Blanck kertoi minulle, miten koulu toimii ja millaisia periaatteita he noudattavat. Tärkeää heille on ollut vähentää hallintoa ja antaa opettajien kehittää opetusta yhdessä tiimeinä. Siellä keskitytään jokaisen oppilaan omaan kehittymiseen ja oppimiseen, pohjalla itseohjautuvuusteoria. Periaatteina oppimisen yhdistäminen ympäröivään yhteisöön, taitojen hankkiminen, oppimisen näkyväksi tekeminen, kontekstin käyttäminen ja uuden tiedon hankkiminen.

UniC:ssa ylempien luokkien opettajat ovat jakautuneet kahteen tiimiin ja joka aamu aloitetaan 15-minuutin tiimipalaverilla (n 12 hlöä) ja lisäksi joka maanantai on tasoittain kahden ja puolen tunnin tiimipalaveri (klo 13.45-16.15). Pidin erityisesti tavasta, jolla nämä tiimipalaverit vedettiin. Kaikki jäsenet seisovat ja ensin kertovat fiilikset (taululla erilaiset hymynaamat; tyytyväinen, ei niin tyytyväinen ja surullinen), syitä omaan tunnetilaan ei tarvitse jakaa, jos ei halua. Aamupalaverissa käydään läpi, mitä asioita on hoidettava sinä päivänä ja sillä viikolla. Jokaisella tiimillä on omat kaksi valkotaulua, joihin kirjattu koko vuoden tavoitteet, tehtäväjako, milloin mikäkin asia tehdään ja mahdolliset deadlinet. Tärkeimmät näistä tiedoista löytyy myös sähköisinä versioina.

Molemmissa kouluissa pääsin seuraamaan englannin opetusta. UniC:ssa aloitin maanantaina 4. luokan englannin tunnin seuraamisella (koulun ylimmät luokat ovat heillä 4-6 eli oppilaat iältään 15-18v). Kummankin koulun englannin opettajat tekevät lähes kaiken materiaalin itse. UniC:ssa materiaali on jaettu its.learning.com -alustalla, jonne myös opiskelijat tekevät työnsä. UniC:ssa opettajat työskentelevät joka vuosi enimmäkseen samalla luokkatasolla ja englannin opetusta on koko lukuvuoden ajan samoille ryhmille, joten heillä on mahdollisuus käyttää aikaa materiaalin luomiseen ja sen parantamiseen aivan eri lailla kuin meillä Suomen lukiossa, joissa opetus pilkottu kursseihin ja kouluvuosi jaksoihin. UniCin opettajat kertoivat valtakunnallisten ohjeiden olevan hyvin suurpiirteiset ja he ovat itse sopineet, mitä asioita milläkin tasolla tulee käydä läpi ja he käyttävät arviointikriteereinä Eurooppalaista Viitekehystä. Opiskelijat tietävät millä tasolla kielen eri osa-alueella tulee olla kunkin vuositason jälkeen ja he saavat säännöllisin väliajoin opettajalta arvion siitä, millä tasolla ovat ja mitä asioita tulee parantaa, jotta pääsee tarvittavalle tasolle.

Tiistaina ja torstaina seurasin opetusta LRC:ssa (Leidsche Rijn College).  Ensimmäisenä pääsin heidän 2. luokan englannin tunnille, jossa kokeilussa iPadit. Opettajalla on käytössä myös e-kirja, mutta hän ottaa hyvin paljon ajankohtaista materiaalia netistä. Kirjaa käytetään lähinnä kielioppiasioiden opetteluun. Englannin opettaja Ben kertoi, että ei opeta täysipäiväisesti, sillä hän tekee samalla lopputyötään yliopistolle. Suurin osa Hollannin opettajista työskentelee osa-aikaisesti. Kaikki opettajat, joiden kanssa puhuin, tekivät n 60% tai 80% työaikaa. Heidän mielipiteensä oli, että opettajan työmäärä on niin suuri, ettei kokoaikaista työtä jaksa tehdä. Eräs opettaja tosin kertoi, että  voidaan olla eri mieltä, onko järkevää tehdä osa-aikaisesti, koska joka tapauksessa tehtäviä on niin paljon, että joutuu tekemään töitä joka päivä, ei vaan saa maksua siitä. Opettajat ovat Hollannissa vuosityöajassa, heidän työaikansa on 1659 tuntia (oppitunnit ovat 60 min, mutta sitäkin ollaan muuttamassa), josta 750 tuntia on oppitunteja. Tällä hetkellä ainakin UniC:ssa oli juuri neuvottelut käynnissä, mistä koostuu 200h heidän työajastaan, mitä siihen voi kirjata.

Keskiviikkona oli vuorossa taas UniC. Päivä alkoi tiimipalaverilla ja minulla oli sen jälkeen vuorossa keskustelua apulaisrehtori Sebastian Blanckin kanssa. Hän kertoi minulle laajemmin Hollannin koulujärjestelmästä, sen historiasta ja nykypäivän tilanteesta. Koska itse aloitan syksyllä apulaisrehtorina Lyseossa, kyselin Sebastianilta paljon myös hänen työtehtävistään. Opettajat ovat vuosityöajassa, joten esimerkiksi sijaisjärjestelyt hoidetaan paljolti ns ”shadow-listan” avulla. Listasta löytyy aina opettaja, joka voi mennä toista sijaistamaan. Oppilaat voivat tehdä tunnilla omia töitään, ei välttämättä juuri sitä oppiainetta, jonka tunti pitäisi olla. Kuulin myös, että jokaiselle opettajalle on varattu 600€ vuodessa omaan käyttöön, esim kouluttautumiseen. Jos rahaa ei käytä, se menee yhteiseen pottiin. Sebastian esitteli minulle myös heidän koulunsa tilastoja, kuinka hyvin he ovat saavuttaneet heille kansallisella tasolla asetetut tavoitteet. Joka vuosi kouluista julkaistaan tiedot, kuinka hyvin koulut ovat pärjänneet ja joka 5. vuosi on tarkastus, jossa katsotaan, että koulu saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet.

Keskiviikkona iltapäivän tunnit oli enimmäkseen peruttu, koska kouluun tuli tutustumaan ensi vuonna yläkoulussa aloittavat oppilaat, n 150. Tulevat opettajat aloittivat heidän kanssaan työskentelyn. Oli mukava nähdä, miten luontevasti nämä 12-vuotiaat aloittivat heti työskennellä ryhmissä, esitellen ensin itsensä ryhmäläisilleen ja tehden sitten tehtäviä yhdessä.

Torstaina seurasin opetusta taas vuorostaan LRC:ssa. Olin mukana lähinnä ylimpien luokkien englannin tunneilla, joissa aihepiirinä oli taiteen eri keinot elämän kuvaajina. 4lk opiskelijat olivat lukeneet näytelmän ’Bang, Bang, you’re dead’ ja he katsoivat myös näytelmästä tehdyn elokuvan. Heille oli erilaisia tehtäviä, joissa piti vertailla näitä kahta ja lopputyönä heillä oli oman lyhytfilmin tekeminen ryhmissä. 5lk opiskelijoilla puolestaan oli aiheena 1. maailmansota ja opettajat olivat tehneet hyvän materiaalikokonaisuuden, johon kuului mm aiheeseen tutustuminen tekstien avulla ja Peter Jacksonin dokumentin katsominen.

Perjantaina pääsin UniC:in apulaisrehtorin mukaan kouluvierailulle Amsterdamiin. Vierailin Spinozan koulussa, jossa on käytössä Daltonin metodi. Metodiin kuuluu mm paljon opiskelijan työskentelyä itsenäisesti ja tämä näkyi myös vierailemallani englannin tunnilla. Aluksi katsottiin yhdessä uutispätkä 2. maailmansodan päättymisen 75. vuosipäivään liittyen ja sen jälkeen opiskelijat jatkoivat työskentelyä yksin, joko lukivat kirjaa tai tekivät iPadilta tehtäviä. Kolme viimeisen kouluvuoden aikana opiskelijat tekevät isona osana englannin opintoja L.A.P.-työn (Language activity portfolio). He lukevat itse valitsemiaan artikkeleita, jotka eivät saa olla yli 3 kk vanhoja ja tekevät niistä portfolion- kertovat mm, miksi valitsivat kyseisen artikkelin, tiivistävät tekstin omin sanoin, analysoivat otsikon ja introduction-osion sekä poimivat teksteistä itselleen uudet sanat ja tekevät sanalistan käännöksineen.

Kaiken kaikkiaan viikko oli erittäin antoisa ja voin suositella Erasmus+ Job shadowing-viikkoa kaikille. Tietenkin yksi viikko on hyvin lyhyt aika, eikä siinä ajassa voi muodostaa kattavaa kuvaa edes yhden koulun saati maan koulujärjestelmästä. Mielestäni oli kuitenkin virkistävää päästä tutustumaan koulumaailmaan muualla Euroopassa ja samalla tietysti luoda kontakteja kollegoihin ja mahdollisiin tuleviin yhteistyökouluihin.

Outi Magga, Lyseon lukio

IB-lukiot Skotlannin arvokkaissa yksityiskouluissa

International Baccalaureate eli IB on kansainvälinen koulutusjärjestelmä, jonka mukaisia kouluja on satoja ympäri maailmaa. Koska toimin Jyväskylän Lyseon lukion IB Diploma Programme (IBDP) linjan opettajana, hakeuduin Erasmus+ KA1 Job Shadowing hankkeeseen. Hanke tarjosi minulle mahdollisuuden tutustua viikon ajan siihen, miten IB Diploma Programme on järjestetty muualla kuin Suomessa ja samalla kehittää itseäni IB TOKin eli Theory of Knowledgen sekä IB psykologian opettajana. Valitsin kohteekseni Skotlannin, koska en ollut koskaan käynyt siellä ennen Job Shadowing reissuani. Löysin IBO:n eli IB organisaation sivujen kautta Skotlannista neljä IB-lukiota, joista kaksi suostui ottamaan minut vieraaksi. Maaliskuun puolessavälissä 2019 vietin kaksi päivää Edinburghin Fettes (lausutaan ”fetiis”) Collegessa ja kolme päivää St. Andrewsin St. Leonardsin koulussa. Molemmat koulut ovat arvovaltaisia, arvostettuja ja kalliita yksityiskouluja, ehdotonta kermaa Skotlannin koulujen joukossa. Viikon aikana koin Skotlannin kaikki vuodenajat, tapasin ihanan kohteliaita ja huomaavaisia brittiläisiä sekä opin paljon siitä, miten IBDP voidaan järjestää.

Aloitetaan Fettes Collegesta. Edinburghilainen kirjailija J. K. Rowling sai idean Tylypahkaan todennäköisesti juuri Fettes Collegesta. 1800-luvun lopulla rakennettu päärakennus on kieltämättä mahtavan omaperäinen. Muutoinkin koko koulualue on erittäin vaikuttava. Muutamia yksityiskohtia mainitakseni Fettes Collegessa on mm. useita urheilukenttiä, uimahalli, teatteri, konserttisali ja kappeli Fettes Collegen omine virsikirjoineen. Edinburghissa vieraileva turisti ei pääse vierailemaan koulualueella. Turvatoimet ovat erittäin tiukat. Fettes Collegen alue muodostaa oman pienen koulukuplan Edinburghin keskellä. Koulussa opiskelee noin 750 yläkoulu- ja lukioikäistä opiskelijaa, joista peräti 90% ovat tiukan kurin alla eläviä sisäoppilaitosopiskelijoita. 

Puitteiden erilaisuudesta huolimatta Fettes Collegen IBDP on hyvin samankaltainen Jyväskylän lukioon verrattuna. Koulu noudattaa suurimmaksi osaksi brittiläistä lukiojärjestelmää (A levels) ja IB-lukio on vain pieni osa kokonaisuutta. Ongelmat IB-linjan järjestelyissä ovat hyvin pitkälti samoja, joskin ratkaisumme näihin ongelmiin olivat hieman erilaisia. Vaikutuksen minuun teki erityisesti opettajien kurinalainen ja järjestelmällinen yhteistyö. Sain erittäin hyödyllisiä vinkkejä varsinkin TOKin järjestämiseen sekä IB psykologian opettamiseen Jyväskylän Lyseon lukiossa. Kiitän koko Fettes Collegen huomaavaista henkilökuntaa mahdollisuudesta tutustua kouluun. Erityiskiitos tulee antaa Fettes Collegen IB koordinaattorille herra Mark Henrylle, psykologian opettajalle tohtori Julia Tealelle, TOK koordinaattori herra Ian Laudonille, CAS koordinaattori rouva Claire Gommille sekä jatko-opintoihin ohjaamisesta vastaavalle rouva Caroline Daviesille.

St. Andrews sijaitsee noin 60 kilometriä pohjoiseen Edinburghista. Tämä pohjanmeren rannalla sijaitseva pikkukaupunki on tunnettu mm. maailman vanhimmasta golfklubista, hiekkarannoista ja Skotlannin vanhimmasta yliopistosta. Myös St. Leonardsin koulu muodostaa oman koulukuplansa kaupungin keskelle. Harva kaupungissa asuva edes tietää koulusta, sillä koko koulualue on korkean kivimuurin takana piilossa. Kun koulualeen sisälle pääsee turvatoimien läpi, avautuu erittäin viehättävä labyrinttimainen rakennusten joukko. Osa rakennuksista juontaa juurensa 1400-luvulta. Tuoreimmat rakennukset ovat 1960-luvulta, mutta suurin osa rakennettu 1700–1800-luvuilla. Melkoinen Tylypahka tämäkin. Myös St. Leonardsin koulussa oli mm. useita urheilukenttiä, uimahalli ja konserttisali, mutta hieman pienemmässä mittakaavassa kuin Fettes Collegessa. St. Leonardsin koulussa on brittiläisen yksityisten alakoulujen luokat, IB Middle Years Programme sekä IBDP. Opiskelijoita on yhteensä noin 500, joista noin 20% asuu kampusalueella. Lukion osalta St. Leonardsin koulu on ainoa koulu Skotlannissa, joka noudattaa yksinomaan IBDP koulutusohjelmaa. Tämä tarjosikin mielenkiintoisen vertailukohdan Fettes Collegeen sekä Jyväskylän Lyseon lukioon.

Yleistunnelmaltaan St. Leonardsin koulu oli hieman rennompi kuin Fettes College, mutta tietty brittiläinen kurinalaisuus huokui täälläkin kaikesta. Koska St. Leonardsin koulu sai keskittyä yksinomaan IBDP toteuttamiseen, oli koulu järjestetty mielestäni hieman kokonaisvaltaisemmin kuin Fettes College. Myös St. Leonards paini osittain samojen ongelmin kanssa kuin Jyväskylän Lyseon lukio, mutta ratkaisut olivat osoitus pitkäjänteisestä sitoutumisesta IBDP toteuttamiseen. Sain arvokkaita ideoita erityisesti IBDP:n coreaineiden (TOK, CAS ja EE) kehittämiseen. Korkeakouluyhteistyö St. Andrewsin yliopiston kanssa oli yllättävän toimivaa TOKin opetuksessa. Kahden kolmen viikon välein yliopistosta saapui vierailija TOK tunneille. Lisäksi opin paljon siitä, miten IB psykologian opetus voidaan toteuttaa. Kiitän erittäin avuliasta St. Leonardsin koulun henkilökuntaa mahdollisuudesta vierailla koulussa. Erityiskiitos täytyy tässäkin koulussa antaa IB-koordinaattori herra Ben Seymorelle, psykologian opettajalle tohtori Lin MacLeanille, apulaiskoordinaattori rouva Aileen Reeselle sekä maantiedon ja TOKin opettajalle rouva Amy Hendersonille. 

Kokonaisuudessa kurinalainen brittiläinen koulukulttuuri sekä kaikkialta läpitunkeva keskustelun ja argumentaation ilmapiiri oli jotain, mistä suomalaisen koulukulttuurin tulisi ottaa opikseen. Tämä palvelisi myös IBDP:n tavoitteita Jyväskylän Lyseon lukiossa. Toivon, että vierailuni Fettes Collegessa ja St. Leonardsin koulussa poikii yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Yhdessä toimimalla voimme kehittää IBDP koulutusta kaikissa kouluissa. Myös mahdollinen vastavierailu Jyväskylän Lyseon lukioon olisi hieno asia. 

IBDP in Scotland’s Prestigious Independent Boarding Schools

The International Baccalaureate (aka the IB) is an international educational system that has hundreds of schools around the globe. Since I work as an IB Diploma Programme (IBDP) teacher in Jyväskylän Lyseo Upper Secondary School in Finland, I applied for an Erasmus+ KA1 Job Shadowing project. This project offered me a one-week chance to familiarize myself with how the IBDP is managed outside Finland and develop myself as a TOK and IB Psychology teacher at same time. I chose Scotland in the UK as my target, because I had never been to Scotland before my Job Shadowing trip. I found four IBDP schools in Scotland through the IB Organization’s web pages and two of those school were willing to accept me as a visitor. In the middle of March 2019, I spent two days in Fettes College in Edinburgh and three days in St. Leonards School in St. Andrews. Both schools are prestigious, respected and expensive independent boarding schools, absolute top-notch schools in Scotland. During my one-week Job Shadowing period I experienced all the seasons of Scotland, met wonderfully polite and considerate Britons and learned a lot about how the IBDP can be managed.

Let’s start with Fettes College. Although a matter of great debate, J. K. Rowling, the famous author and creator of Harry Potter from Edinburgh, probably got the idea for Hogwarts from Fettes College. The main building of Fettes College, built in the late 19th century, is undeniably overwhelmingly original in design. The rest of the school premises are equally impressive. To mention a couple of examples, there are several sports fields, a swimming hall, a theatre, a concert hall and a chapel with Fettes College’s own hymn books. A tourist visiting Edinburgh cannot visit the school area. Security measures are very strict. Fettes College forms a school bubble of its own in the middle of Edinburgh. There are approximately 750 lower and upper secondary students in Fettes College. Up to 90 per cent of the students live within the school area as boarding students under strict discipline.

Despite the differences in framework, the IBDP in Fettes College is surprisingly similar in comparison to Jyväskylän Lyseo Upper Secondary School. Fettes College follows the British A-levels for the most part and IBDP is just a part of the whole. The challenges the IBDP faces in Fettes College are similar to Jyväskylän Lyseo, but the solutions are a bit different. The well organised collaboration of teachers in Fettes College impressed me. I got very useful advice on how to manage TOK and how to teach IB Psychology in Jyväskylän Lyseo Upper Secondary School. I warmly thank the whole staff of Fettes College for the possibility to familiarize myself with the school for two days. Special thanks go to IB Coordinator Mr. Mark Henry, IB Psychology teacher Dr. Julia Teale, TOK Coordinator teacher Mr. Iain Loudon, CAS Coordinator teacher Mrs. Clare Gomm and the Head of Higher Education and language teacher Mrs. Caroline Davies.

St. Andrews is situated about 60 kilometers north from Edinburgh. This charming small town by the North Sea is famous for the oldest golf club in the world, its sand beaches and the oldest university in Scotland among other things. Like Fettes College, St. Leonards School forms its own bubble within the town. Very few inhabitants in St. Andrews even know about the school, because it’s hidden behind a huge stone wall. When one gets inside the school area through security, an extremely charming maze-like collection of buildings opens up. The oldest buildings date back to the 15th century and the newest are from the 1960’s. The majority of the buildings, however, were built in the 18th and 19th centuries. Quite an impressive “Hogwarts” as well. St. Leonards has several sports fields, a swimming hall and a concert hall inter alia, but maybe not on as flamboyant a scale as in Fettes College. St. Leonards school has a Primary school following the British system, IB Primary Years Programme (aka IBPYP), the IB Middle Years Programme (aka IBMYP) and the IBDP. There are about 500 students and 20% of them live within the campus area as boarding students. St. Leonards School is the only school in Scotland to follow the IBDP exclusively. This offered an interesting parallel to both Fettes College and Jyväskylän Lyseo Upper Secondary School. 

The general atmosphere in St. Leonards School was a bit more relaxed than in Fettes College, but a certain tone of British discipline still oozed from everything. Because St. Leonards School can concentrate solely on the IBDP, the school had a more holistic approach to the IBDP in comparison to Fettes College. However, St. Leonards School has partially the same kind of problems with the IBDP as Jyväskylän Lyseo, but the solutions were an indication of a long-term commitment to the IBDP. I got lots of ideas on how to develop the core subjects in the IBDP (TOK, CAS and EE). Furthermore, the collaboration with St. Andrews University seemed to work surprisingly well in TOK. Every two or three weeks a visitor from the University comes to give TOK lessons for the IBDP students in St. Leonards School. In addition, I learned a great deal about how the tuition of IB Psychology can be managed. I thank the most considerate and helpful staff of St. Leonards School for the opportunity to visit the school for three days. Special thanks go to IBDP Coordinator Ben Seymour, IBDP Psychology teacher Dr. Lin McLean, Head of Sixth Forms Mrs. Aileen Reese and teacher of Geography and TOK Mrs. Amy Henderson. 

In all, the well-disciplined British school culture and all permeating atmosphere of conversation and argumentation was something that the Finnish school system should learn from. This could serve the purpose of the IBDP in Jyväskylän Lyseo Upper Secondary School as well. I hope that my visits to Fettes College and St. Leonards School will result in future cooperation. Together we can develop the IBDP further. Likewise, a visit from Scotland to Finland would be a wonderful thing. 

———-

Markus Lajunen

Filosofian, IB TOK:n ja IB psykologian opettaja

Teacher in Philosophy, IB TOK and IB Psychology

Jyväskylän Lyseon lukio

puh. 040 3414 703

Kansainvälinen toiminta esillä oppilaitoksissa Kulttuurit kotona –tapahtumassa 21.-24.11.

Jyväskylän ammattiopiston Avointen ovien viikolla vietetyn Kulttuurit kotona- tapahtuman aikana saatiin tänä vuonna nauttia upeista eri maita ja kulttuureja kuvaavista esittelypisteistä, kun koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijat esittelivät ja jakoivat kokemuksiaan kotimaistaan sekä muun muassa ulkomailla suoritetuista työssäoppimisjaksoista. Eri kulttuurit ja kansainvälinen toiminta olivat esillä muun muassa ruuan, musiikin, pukeutumisen ja postereiden muodossa. Lisäksi osana Kulttuurit kotona-tapahtumaa esitettiin Twibuke – muistakaa! –draamaelokuva, jonka kahdessa näytöksessä oli yhteensä noin 100 katsojaa.

image1image2

wp_20161124_031

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos kaikille tapahtumassa mukana olleille ja tapahtumaan osallistuneille!

Maailma on mun – kansainvälisyysprojekti vei Lyseon lukion opiskelijat Geneveen tutustumaan kansainvälisten järjestöjen toimintaan

WP_20160205_012
Maailma on mun -kansainvälisyysprojektin esittelytilaisuus

Perjantaina 5.2.2016 järjestetty Maailma on mun -kansainvälisyysprojektin esittelytilaisuus keräsi Viitaniemen auditorion täyteen nuoria kuuntelemaan Lyseon lukion viime syksynä järjestetystä kurssista ja sen toteutuksesta. Projekti oli osittain Opetushallituksen rahoittama ja osa OPH:n hanketta Koti maailmalla, maailma kotona.

Projektin aikana 21 Lyseon lukion opiskelija pääsi tutustumaan eri kansainvälisten järjestöjen toimintaan Genevessä, jossa he toimivat yhden päivän ajan Job Shadowing-periaatteella TET-harjoittelussa eri kansainvälisissä järjestöissä. Tilaisuudessa kuultiin eri järjestöjen toiminnasta sekä opiskelijoiden kokemuksista järjestöissä vierailemisesta.

Matkan aikana opiskelijat viettivät aikaa tutustuen yhden päivän ajan konkreettisesti eri järjestöjen toimintaan ja niissä työskentelyyn. He muun muassa pääsivät tutustumaan Punaisen Ristin sekä  YK:n pakolaisjärjestön toimintaan. Opiskelijat olivat itse aktiivisesti mukana vierailun suunnittelussa ja yhteydenpidossa järjestöihin. Projektiin osallistuneille opiskelijoille matka Geneveen oli erittäin antoisa kokemus. Paikan päällä he pääsivät näkemään toimintaa käytännön työn kautta sekä tutustumaan, millaista on työskentely kansainvälisessä ympäristössä. Kurssin olikin ainutlaatuinen tilaisuus oppia kansainväliseen toimintaan liittyviä toimintatapoja ja työelämän taitoja, kuten englanninkielellä toimimista sekä esiintymistaitoja. Tilaisuudessa nousikin ilmi se, että kyseisten taitojen omaksumisen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa ja että matkan aikana opituista asioista on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa työelämässä.

WP_20160205_020
Lyseon lukion opiskelijat esittelemässä kansainvälisten järjestöjen toimintaa

Projektista koostettiin myös nettisivut, joille on kerätty tietoa opintomatkasta, eri kansainvälisistä järjestöistä ja niiden toiminnasta sekä siitä, miten kyseisiin järjestöihin pääsee työharjoitteluun.  Lisäksi sivuilta löytyy myös tietoa järjestöissä vierailleiden opiskelijoiden kokemuksista sekä kuvagalleria koko matkan kuvista. Sivuihin pääset tutustumaan tästä linkistä: Maailma on mun.