Avainsana-arkisto: kansainvälisyys

Verkostoitumista ja vastuullisuutta Hollannissa

Teksti ja kuvat: Maiju Syvänperä

Pääsin osallistumaan Erasmus+ -henkilöstövaihtoon 14.-19.4.2024. Matkakohteeksi valikoitui Hollanti ja yhteistyöoppilaitoksiksi Deltion College Zwollessa Amsterdamin itäpuolella sekä Vista College Maastrichtin ja Sittardin kampuksilla aivan eteläisessä Hollannissa. Matkan keskeisiä tavoitteita oli havainnoida hollantilaista aikuiskoulutusta sekä vastuullisuuden toteutumista mm. liiketoiminnan opinnoissa. Luonnollisesti halusin myös luoda kansainvälisiä verkostoja paikallisiin oppilaitoksiin sekä verestää englannin kielitaitoani.

Ensimmäisenä matkani suuntasi Zwolleen ja Deltioniin. Deltion College teki vaikutuksen modernilla kampusalueellaan – kaikki oppilaitoksen n. 20.000 opiskelijaa opiskelevat samalla, valtavalla kampusalueella. Kampukselle on kulunvalvonta, joten tilat olivat erittäin siistit suuresta opiskelijamäärästä huolimatta. Toki suuri oppilaitos oli jaettu useampiin, toisiinsa yhteydessä oleviin rakennuksiin, jolloin eri aloilla oli ”omat” toimitilansa. Kampusalueelle ominaista oli erilaiset yhteisölliset tilat ja eri alojen yhteistyö näyttäytyikin oppilaitoksen vahvuutena. Esimerkiksi vastuullisuus oli integroitu osaksi kaikkia aloja ja se näkyi myös kampusalueella esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen osa-alueiden visualisoimisena eri yhteyksissä – vaikkapa WC-tiloissa oli peileissä tarrat, joissa kehotettiin säästämään vettä.

Kampusalueen ja vastuullisuusasioiden huomioimisen lisäksi vaikutuksen Deltionin toiminnassa minuun teki erittäin aktiivinen työelämäyhteistyö. Toisena vierailupäivänä jalkauduimme Zwollen keskustaan ja oppilaitoksen yhteistyöyrityksiin. Hollannissa yhteistyöyrityksen tulee suorittaa sertifikaatti voidakseen toimia työssäoppimis- tai oppisopimuspaikkana, ei yksittäisen työntekijän, kuten Suomessa. Tämä saa aikaan sen, että opiskelijat ovat työelämäjaksoilla usein samoissa työpaikoissa, jolloin opiskelijan ohjaamisesta tulee työpaikoille rutiini ja yhteistyö oppilaitokseen on aktiivista. Hollannissa opiskelijat ovat yhden päivän viikossa oppilaitoksessa opiskelemassa ja neljä päivää viikossa oppiminen tapahtuu työpaikalla. Opetusta voi olla myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hollantilaista paikallista lounasta testaamassa
Zwollen kaupunkikeskustaa

Tärkein anti Zwollen vierailusta ei suinkaan ollut paikalliset savumakkarat, vaan uudet ideat työelämäyhteistyön toteuttamiseen. Pääsin myös lounaalle Online Marketing -ammattilaisen kanssa ja sain kotiin viemiseksi erinomaisen mielenkiintoisen työssäoppimispaikan markkinoinnin opiskelijalle. Sain myös seurata läheltä, kun belgialainen opiskelijaryhmä aloitti työssäoppimistaan zwollelaisissa yrityksissä ja totesin, että kun on tahtoa järjestää asiat, kaikki yleensä järjestyy. Suurena apuna käytännön järjestelyissä oli apuna opettajille käytössä ollut kännykkäsovellus, josta he pystyivät kootusti seuraamaan opiskelijoiden opintojen etenemistä ja esim. opintosuoritusten tilannetta.

Zwollesta matkustin Etelä-Hollantiin Maastrichtiin Vista Collegeen. Vista College sijaitsee Gradian tapaan usealla kampusalueella ja Maastrichtissa sijaitsee mm. Marketing, Communication & Events -yksikkö. Maastrichtissa opiskelee pääasiassa nuoria opiskelijoita ja tunnelma kampuksella oli vapautunut ja energinen. Minut otti vastaan markkinoinnin opettaja ja koulutuspäällikkö ja heidän johdollaan pääsin perehtymään erilaisiin kansainvälisyysprojekteihin. Kiinnostavin yhteistyöprojekti oli ”Hidden Gems”, jossa mm. suomalaiset, hollantilaiset ja espanjalaiset opiskelijat tekivät yhteistyötä tekemällä oman paikkakuntansa kiinnostavat, ”piilotetut” matkakohteet tunnetuksi. Projektille oli keskeistä yhteistyö yli valtakunta- ja toimialarajojen – opetus toteutettiin englanniksi Teamsin välityksellä ja projektiin osallistui markkinoinnin opiskelijoiden lisäksi mm. tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita.

Maastrichtissa kiinnostavaa oli myös perehtyä opintojen rakenteeseen. Ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle opintovuodelle oli selkeät raamit ja mahdollisuus ”oikopolkuihin” opintojen nopeuttamiseksi. Lisäksi päivä- ja viikkorytmi oli selkeä: aamupäivisin oli teoriapainotteista, opettajalähtöistä opetusta ja iltapäivisin opiskelijat tekivät itsenäisesti suunnittelemiaan käytännön harjoitteita. Tämä toimintamalli tukee mielestäni erinomaisesti opiskelijoiden itseohjautuvuutta sekä opintojen yksilöllistä etenemistä.

Neljäs henkilöstövaihtopäiväni alkoi Sittardissa Vista Collegen Smart Maintenance & Processing -yksikössä. Aamupäivän teemana oli vastuullisuus ja teknologian hyödyntäminen. Sittardissa keskustelua herätti lyhytkoulutusten ja -kurssien suosio. Yhteistyö alueen teknologiayrityksiin on erittäin aktiivista ja tiivistä, minkä vuoksi kurssisisältötoiveet tulevat usein suoraan yhteistyöyrityksiltä. Yritykset tarjoavat oppilaitokselle myös opetusmateriaaleja (esim. pumput, elektroniikka), jotta opiskelijoilla on aidot valmiudet työelämään valmistuttuaan. Kampusalueella hyödynnetään lisäksi paljon digitaalisia oppimisympäristöjä.

Kampuskierros Sittardissa
Digitaalisuuden hyödyntämistä

Iltapäivällä pääsimme vierailemaan Brightlands CHILL – chemelot -alueella. Brightlands on eri oppilaitosten ja työelämän yhteinen toiminta-alue, jonka tavoitteena on edistää yhteistoimintaa, innovatiivisuutta ja työllistymistä. Brightlandsiin voidaan hakeutua työssäoppimisjaksoille ammatillisesta koulutuksesta tai siellä voidaan opiskella osana yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Keskeistä Brightlandsissa on eri alan osaajien sekä työelämän yhteistyö – opiskelijat mm. ratkovat monialaisissa tiimeissä aitoja, kestävään kehitykseen liittyviä työelämän ongelmia. Brightlandsissa opiskelevat opiskelijat työllistyvät erityisen hyvin ja siksi kampus onkin todella haluttu opiskelupaikka.

Vistan Sittardin kampusalue
Brightlands CHILL -kampuksen aulatila

Henkilöstövaihtoni keskeisiä tavoitteita oli havainnoida hollantilaista aikuiskoulutusta sekä vastuullisuuden toteutumista mm. liiketoiminnan opinnoissa sekä luoda kansainvälisiä verkostoja paikallisiin oppilaitoksiin. Mielestäni em. tavoitteet toteutuivat hyvin. Matkan konkreettisia seurauksia on usean kansainvälisen työssäoppimispaikan viestiminen kollegoille, hollantilaisten opettajien vierailun Gradialle alustaminen sekä uudet ajatukset vastuullisuuden sisällyttämisestä liiketoiminnan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opetukseen. Lisäksi työelämäyhteistyön tiivistäminen tulee työlistalleni lukuvuodelle 2024–2025.

Vierailu palveli omaa asiantuntijuuttani monella tavalla – sain perspektiiviä aikuiskoulutukseen Euroopassa sekä ajatuksia uudenlaisiin digitaalisiin koulutustoteutuksiin. Lisäksi ammatilliset verkostoni kasvoivat huomattavasti kansainvälisillä asiantuntijoilla. Jaan havaintojani henkilöstövaihdosta sekä uutta osaamistani tiimilleni esimerkiksi tiimipalavereissa.

Henkilöstövaihto toteutettiin Erasmus+ -rahoituksella.

Lisätietoja henkilöstöliikkuvuuksista: Tea Koskela ja Joonas Penttinen

Uusia logistiikan top-paikkoja ja kontakteja Puolan Wroclawista

Logistiikka-alan opettaja Janne Kaija vieraili pitkäaikaisen yhteistyökumppanin luona Puolan Wroclawissa huhtikuussa 2024. Henkilöstövaihto vahvisti entisestään sujuvaa yhteistyötä, toi uusia kontakteja, sekä tutustutti opiskelijoiden uusiin työssäoppimispaikkoihin. Matkaan sisältyi mm. vierailu yhteistyöyrityksessä, Kermissä, jossa logistiikka-alan opiskelijoita oli työssäoppimisjaksolla tänä keväänä.

Esityksen kuvat ja teksti: Janne Kaija

Henkilöstövaihto toteutettiin Erasmus+ -rahoituksella.

Lisätietoja henkilöstöliikkuvuuksista: Tea Koskela ja Joonas Penttinen

Yhteistyö toteutuu joskus myös näyttelemällä

Viileänä syyskuun tiistai-iltana saavuimme Saksaan Hallen kaupunkiin, joka on noin 130 km Berliinistä ja 30 km Leipzigistä etelään. Illan pimeydessä emme kaupungista juuri mitään nähneet ja väsymys oli matkaviivästysten jälkeen kova. Siksi hotellissa jokainen meistä oli valmis unten maille! Aamulla uteliaina aloitimme karttojen tutkimisen löytääksemme kokouspaikan. Selkeiden ohjeiden avulla ja kaupungin mutkittelevia teitä kävellessä tapaamispaikkamme, Felicitas-von-Selmenitz-Haus, löytyi vaivatta. Oli mukava tavata jo kolmatta kertaa kansainväliset kumppanimme Saksasta, Ruotsista ja Belgiasta.

Turvallisuusorientoitunut projektityöntekijämme Ulla oli tuonut Suomesta tuliaisiksi Gradia-heijastimia, joiden käyttötarkoitusta pääsimmekin heti aluksi selittämään.

Lego-ukkoja ja kaavioita

Tervetulotoivotusten jälkeen saimme tehtäväksi esitellä oman kansallisen hankkeemme tilanteen tällä hetkellä. Esittelyä ei toteutettu valmisteltujen PowerPointien avulla, vaan meille annettiin erilaisia tarvikkeita ja 20 minuuttia aikaa luovan esityksen koostamiseen. Ja mitä kaikkea syntyikään! Lego-ukkelipöytä, kaaviokuva, julisteita ja meidän oma näytelmämme, jossa oli viisi lyhyttä näytöstä.

Näytelmämme vastasi seuraaviin kysymyksiin: millaisen matkan olemme hankkeessamme tähän saakka tehneet, missä olemme nyt, mitkä ovat pääkysymyksemme kansainväliselle ryhmälle, mitä tarvitsemme yhteistyöltä ja mitä itse voimme sille antaa.

Virkistävän ja varsin erilaisen aloituksen jälkeen tunnelma oli korkealla ja ohjelma saattoi jatkua. Tämänkertaisista kokousjärjestelyistä oli vastuussa LAMSA eli Saksi-Anhaltin osavaltion maahanmuuttajayhdistysten kattojärjestö. Järjestön toiminnanjohtaja Mamad Mohamed piti puheenvuoron, jossa hän esitteli järjestön toimintaa.

Lounaan jälkeen keskiviikon ohjelma jatkui Open Space -menetelmää hyödyntävällä ryhmätyöskentelyllä, jossa jokainen kumppani kertoi omien hankkeittensa ajankohtaisista asioista.

Mentorointitarinat ja kriittiset tekijät

Saksan matkaa varten olimme tehneet Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hankkeessa pienen julkaisun mentoreiden ja mentoroitavien tarinoista. Tarinavihkoset jaettiin kaikille kumppaneille ja koska aika loppui kesken, pyydettiin siihen kommentteja seuraavaan päivään mennessä.

Löytyisikö kertomuksista esimerkiksi belgialaisen HIVA:n (työn ja yhteiskunnan tutkimuksen monialainen tutkimuslaitos) kartoittamia mentoroinnin kriittisiä tekijöitä?

Torstain toiseen pitkään kokouspäivään hankkeemme edustajat valmistautuivat eri tavoin: konsertista tai pitkistä yöunista nauttien. Uusi kokouspäivä aloitettiin tutustumalla laatukriteereihin ja kriittisiin menestystekijöihin maahanmuuttajien työelämään mentoroinnissa.

Vaikka oma toimintamme tapahtuukin kouluympäristössä, pystyimme tunnistamaan tarkistuslistasta useita kohtia, jotka myös me koimme tärkeiksi maahanmuuttajien mentoroinnissa. Näitä olivat mm. mentoreiden valmennus tehtäväänsä, saatavilla oleva tuki molemmille osapuolille ja arvioinnin hyödyntämisen tärkeys mentorointiprosessin kehittämisessä.

Valmentamismalli maahanmuuttajille

Päivän toinen ja erittäin mielenkiintoinen käytännön esimerkki vähän koulutettujen maahanmuuttajien valmentamisesta mentoreiden avulla työelämään tuli Belgian Flanderista. Open Atelier -yhtiön Eric Aegden kertoi toiminnasta, jossa he tarjosivat metallialasta kiinnostuneille maahanmuuttajille ohjatun työskentelypaikan, jossa he voivat saada taitoja alalle.

Työskentelytapa ja haasteet kuulostivat kovasti tutuilta, sillä Gradiassa järjestetään maahanmuuttajille Ammatilliset perusteet -koulutuksia, joissa opiskellaan alan alkeita sekä kieltä samanaikaisesi.

Päivän aikana saimme myös palautetta mentorointitarinoistamme, kun yhteishankkeen koordinaattori Valerie Carrette ystävällisesti kopioi tarinat isoille papereille, joihin osallistujat kirjasivat tarinoista tekemiään havaintoja.

Saksalainen Intergrif-hanke oli kutsunut iltapäivän vetäjäksi Christian Hartwigin. Hänen johdollaan toteutimme temaattisen työpajan aiheesta, kuinka edistetään tiedonjakoa ja molemmin puolista oppimista maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisessa.

Illalla ohjelma jatkui LAMSA:n 10-vuotisjuhlan merkeissä. MentoMigri (englanninkielinen nimi suomalaiselle hankkeellemme) esittäytyi ja kertoi Suomen maahanmuuttotilanteesta. Lisäksi kerroimme mentorointiprosessista, jota kehitämme ja jaoimme tuliaiseksi osallistujille tarinakokoelman mentorien ja mentoroitavien kokemuksista. Juhlassa oli myös muita asiantuntijapuheenvuoroja ja vapaata keskustelua. Oli mielenkiintoista saada kuulla Saksan tilanteesta enemmän ja verkostoitua.

Tapaamisen anti

Matkamme viimeisenä päivänä meillä oli ohjausryhmän kokous. Siinä pohdimme tämänkertaisen tapaamisemme onnistumista. Jokainen osapuoli sai kertoa, mitä konkreettisia toiveita sillä on muille kumppaneille ja mitkä ovat sen lopulliset tuotokset.

Omat vastauksemme näihin olivat, että toivomme kovasti saavamme jonkin koulutusorganisaation testaamaan mallejamme ja haluamme vertailla erilaisia mentoreiden valmennussisältöjä. Tuotoksiamme tulevat olemaan maahanmuuttajien mentorointimalli, johon sisältyy mentoreiden valmennusmalli, sekä mentorointitarinat. Nämä tulevat osaksi yhteistä käsikirjaamme englanniksi.

MeMoRe-yhteistyö

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke on mukana ensimmäisessä ESR-rahoitteisessa kansainvälisessä yhteishankkeessa nimeltään MeMoRe. Mukana on kansallisia hankkeita Suomen lisäksi Ruotsista, Belgiasta ja Saksasta. Yhteistyön kehyksenä on maahanmuuttajien mentorointi, jonka äärellä tavattiin syyskuun 2018 lopussa jo kolmatta kertaa.

Mentorointiterveisin,

Ulla Koukkari-Anttonen ja Aino Malin, Gradia
Johanna Moilanen, JAMK

Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke (ESR) kehittää
maahanmuuttajien integroitumisen keinoja koulutuksessa. Tämä
toteutetaan valmentamalla toisen asteen opiskelijoista mentoreita
maahanmuuttajille. Samalla edistetään kantaväestön
monikulttuurisuustiedon ja -taitojen karttumista ja
kahdensuuntaista integraatiota.

Hankkeen toimenpiteenä luodaan ja pilotoidaan kahdesti
maahanmuuttajien mentorointimalli sekä mentoreiksi haluaville
valmennusmalli. Mallit jäävät osaksi kumppaneiden toimintaa.
Niitä levitetään yhdessä kansallisten ja kansainvälisten
kumppaneiden kanssa.

Osatoteuttajia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän
palvelualan opisto sekä Karstulan Evankelinen Opisto.

Lisäarvoa saadaan kansainvälisestä yhteistyöstä (Belgian, Saksan ja
Ruotsin kanssa) tutkimuksen, kokemuksen, koulutuksen sekä
erilaisten mentorointimallien kokeilujen muodossa eri maista.

Tervetuloa jakamaan ajatuksia kansainvälisen toiminnan blogiin

Kansainvälisyys voidaan määritellä monin eri tavoin ja sisällöin, joille kaikille yhteistä on kyky, tahto ja valmiudet toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Myös  ymmärrys siitä, miten maailma toimii, maailman tunteminen ja erilaisuuden hyväksyminen sekä tieto maailmasta, kulttuureista, kielistä ja erilaisista tavoista elää sisältyvät kansainvälisyyteen. Kokemukset kansainvälisyydestä kehittävät luovuutta, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja joustavuutta. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen kasvattaa sopeutumiskykyä, itseluottamusta, itseohjautuvuutta sekä stressinhallinta- ja viestintätaitoja. Kukapa meistä ei niitä tarvitsisi?

Kaikki edellä kerrottu on tarpeen yhteiselämässä muiden kanssa – niin työssä kuin vapaa-ajalla, sekä kotimaassa että ulkomailla, ja mikä parasta, se on ulottuvillamme. Kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla ja lukioissa on mahdollisuus oppia kieliä, perehtyä uusiin kulttuureihin ja tutustua ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajaopiskelijoihin. Aina ei tarvitse matkustaa kauas oppiakseen kansainvälisyyttä. Tänne saapuvat ulkomaiset opiskelijat ilahtuvat suomalaisesta opiskelutoverista ja ovat mielellään mukana myös vapaa-ajanvietossa.

Työssäoppimis- tai opiskelujakso ulkomailla avartaa lähtijän kokemuksia vieraasta maasta ja kulttuurista. Samalla se syventää ymmärrystä kotimaata, -kaupunkia, koulutusta ja tuttua elämänpiiriä kohtaan. Jakso ulkomailla voi joskus myös pelottaa, jännittää tai epäilyttää: riittääkö kielitaito, selviydynkö lentokentillä ja vierailla asemilla, miten työpaikka tai koululuokallinen tuntemattomia ihmisiä ottaa vastaan? Entä jos sattuu jotakin yllättävää? Sitä varten meillä on kansainvälisten asioiden yhteysopettajia ja koordinaattoreita.

Yksi kaikkien opettajien ja kouluttajien tärkeimmistä tehtävistä on ohjata, auttaa, kannustaa, tukea ja motivoida opiskelijoita tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen kasvattaa siipiään. Meidän kaikkien tarve ymmärtää paremmin ympärillä olevaa maailmaa, erilaisia ihmisiä ja heidän monimuotoisia tapojaan elää tätä ainutkertaista elämää on lisääntynyt. Kokenutkin opettaja saa kansainvälisestä  toiminnasta toistuvia, hyviä mahdollisuuksia osaamisensa ja innostuksensa lisäämiseen. Kiinnostus saattaa jopa tarttua työkaveriin…

Hyppää siis rohkeasti mukaamme avartamaan maailmaasi ja käytä tilaisuutesi uuden oppimiseen. Seuraa kirjoitteluamme ja osallistu bloggaajana itsekin!

 

Aino Malin, kuntayhtymän kansainvälisten asioiden päällikkö

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja

 

P.S. Vinkkejä ja ajatuksia blogin sisällöksi voi toimittaa Rea Tuomiselle (rea.tuominen@jao.fi).