Aihearkisto: koulutusjärjestelmät

“Metelöinti” jatkuu

ECVET, Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, koulutusjärjestelmät, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen, rahoitus

20141007_094333666_iOS 1

 

Tekniikan ja liikenteen kansallinen kv-toimintaverkosto Meteli on saanut jatkorahoituksen Opetushallitukselta vuoden 2016 loppuun asti. Jyväskylän ammattiopisto on ollut mukana verkostossa sen perustamisesta alkaen. 

Verkoston tavoitteena on paitsi parantaa kone-metalli-, sähkö-elektroniikka ja auto-logistiikka -alojen opiskelijoiden kv-mahdollisuuksia,  myös kehittää ammattiopettajien työelämän ajantasaista osaamista uusimpien ammattitaitovaatimusten mukaisesti sekä mahdollistaa ammattiopettajien kansainvälisyyspolku, mikä edesauttaa kansainvälisen toimintaympäristön tieto-taidon jakamisen kokonaisille opiskelijaryhmille kotimaassa ja omassa työyhteisössä sekä edistää näin tehokkaasti oppilaitosten kotikansainvälistymistä.

Opettajien vuosittaiset vierailut toisissa oppilaitoksissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä opiskelijavaihtojen laadunvarmennuskäynnit ovat mahdollistaneet vertaisoppimisen koti- ja ulkomaan verkostokumppaneiden kanssa sekä ECVET -työkalujen hyödyntämisen osaamisen arvioinnissa, tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Opettajat pääsevät verkoston kautta myös tutustumaan eurooppalaisten yritysten toimintaan ja laadunhallinnan menetelmiin, mikä kehittää opetushenkilöstön ammatillista osaamista oppimisprosessin laadun varmennuksessa.

Lukuvuonna 2015-2016 verkosto tulee toteuttamaan verkostoitumismatkat Hollantiin (Arnehem ja Zwolle) sekä Saksaan (Hampuri).  Molempien verkostoitumismatkojen järjestämisestä vastaa Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit. Tällä kertaa matkoille osallistuu myös opinto-ohjaajia, joiden roolia opiskelijoiden vaihtojen suunnittelussa ei saa unohtaa. 

Lisätietoja Rea Tuominen p.6159

20141006_071238472_iOS20141006_095810929_iOS

Lontoon vetovoiman salaisuus?

ECVET, Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kielitaito, koulutusjärjestelmät, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen, rahoitus

2015-05-01 13.52.422015-05-01 22.18.34

Kuten kaikki kv-yhteysopettajat tietävät, Iso Britannia ja erityisesti Lontoo, pysyvät vuosi toisensa jälkeen opiskeljoiden toivekohteiden listan kärjessä. Saarivaltiossa ja sen pääkaupungissa on sitä jotain. Lontoo itsessään on kymmenien pienten kylien sekoitus vanhaa ja uutta ja koko maassa on aivan luonnoton, lähes loputon määrä nähtävää ja koettavaa. Kenelle tahansa tekisi hyvää imeä itseensä annos peribrittiläistä kohteliaisuutta ja asiakaspalveluasennetta! Suhteessa maan kokoon ja väkilukuun olisi myös luonnollista, että meiltä sinne suuntautuisi enemmän opiskelijavaihtoja kuin tällä hetkellä ja syyt siihen miksei näin ole ovat moninaiset.

Jyväskylän ammattiopiston opiskelijaliikkuvuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana vajaasta sadasta vaihtarista noin kahteen sataan. Seuraava etappi on päästä jo paljon lähemmäksi seuraavaa satalukua. BKT:n ja vientimarkkinoiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta olisi, että meiltä liikuttaisiin em. mittareiden näkökulmasta eniten ns. isoihin maihin Saksa, Iso Britannia,  Hollanti ja Espanja. Espanjan osalta ollaan jo tavoiteessa liikkujien määrän suhteen (n. 50/vuosi), mutta muiden osalta on vielä tehtävää. Iso Britannian kohdalla yhteyksiä on eri aikoina ollutkin, mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän hiipuneet. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan kirjattiinkin tavoitteeksi selvittää vanhat ja mahdolliset uudet kumppanuudet, jotta Iso Britannian osuutta ‘liikkuvuuspiirakassa’ saataisiin edes hieman suurennettua.

Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit Milka Niskanen (Chichester + Liverpool) ja Rea Tuominen (Lontoo + Plymouth + Bridgwater) vierailivat toukokuun alussa kolmessa oppilaitoksessa sekä kahdessa välitystoimistossa selvittämässä tilannetta.

WP_20150505_0732015-05-06 11.08.25

Vierailuiden osalta lopulliset tiedot ja raportit saadaan vasta kesän aikana, mutta tässä alustavia tuntemuksia em. käynneistä:

Yhteinen haaste kaupungista riippumatta Britannian vaihtojen osalta on kustannukset. Apurahakategoriat ylittävien majoitusten ja muiden ylläpitokustannuksien lisäksi niin välitystoimistot kuin oppilaitokset perivät hallintomaksuja £150-450/vaihto (n.200-620 €). Se mitä hallintokorvauksen vastineeksi saa, vaihtelee suuresti ja tekee vertailun hankalaksi. Lontoon osalta majoitus ja ylläpitokustannukset ovat lisäksi selvästi muuta maata korkeammat jo ilman hallintokorvausta. Esim. Pohjois-Lontooseen sijoittuvan 6 viikon kustannukset olisivat noin 3000 € kuudelta viikolta ilman hallintokorvausta ja lentoja. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Iso Britannian 6 viikon apuraha on noin 1500 €. Lontoon ulkopuolella kustannukset ovat pienemmät, mutta ylittävät silti em. apurahasumman.

Kysymys kuuluukin mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon? Erasmus+ -apuraha ei  siis missään tapauksessa riitä kattamaan edes ns. pakollisia kustannuksia (matkat, majoitus, ylläpito) vaan niihinkin on laitettava ns. omarahoitusosuutta.  Jos työssäoppimispaikkojen laatu on poikkeuksellisen korkea, niin ehkä siitä voi jotain maksaakin, mutta jos ne eivät ole Saksan ja Hollannin top-paikkoja kummempia niin …?

Oppilaitosten osalta haasteena on niiden puutteellinen infra vaihtojen järjestämiseen. Britanniassa vain harvalla ammatillisella oppilaitoksella on ns. Eurooppa -strategia. Kv-toiminta ymmärretään yleensä Aasiaan suuntautuvana, maksullisena palvelutoimintana. Näin ollen oppilaitoksilla ei juurikaan ole ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden perinteitä saati vaihtotoiminnalla johdon tukea. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tämän vuoksi useimmiten hankekohtaista tai perustuu yhden yksittäisen innostuneen henkilön haluun tehdä yhteistyötä (ja käyttää siihen omaa vapaa-aikaansa).  Vierailun aikana käytyjen parlamenttivaalien tulos johtaa kansanäänestykseen Iso Britannian roolista EU:ssa muutaman vuoden päästä ja myös tämä omalta osaltaan luo omaa epävarmuuttaan oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Jatkuvuuden ja osittain myös laadun kannalta luotettavampi yhteistyökumppani Iso Britanniassa nimenomaan työssäoppimisen kannalta voisi itseasiassa olla ko. tehtävään erikoistunut välitystoimisto. Heillä on yleensä hyvin toimiva infra majoituksineen, vapaa-ajanohjelmineen ja kriisisuunnitelmineen. Molemmilla vierailuilla välitystoimistoilla on reilun 10 vuoden kokemus työssäoppimisen järjestämisestä ja siten vakiintunut yritysten verkosto alueellaan. Mutta se hinta…

Pelkästään paperilla tätä(kään) asiaa on vaikea päättää. Kesän aikana täydentyvän kustannus- ja muun vertailutiedon tueksi olisi hyvä saada käytännön kokemuksia, joten pyrimme tulevan lukuvuoden alkuun mennessä selvittämään kuinka monta opiskelijaa ja miltä aloilta voisi tehdä Briteissä pilottivaihdon 2015 lopussa. Mahdollisia aloja ovat hius-kauneus, pintakäsittely, puu, auto, horaca, matkailu ja sote. Puuartesaanien vaihdot jatkuvat Bridgwateriin EMEU -verkoston puitteissa ja rakennusalalle avautunee mahdollisuuksia 2016 vuoden puolella. Nyt selvitetyt viisi partneria kaikki ilmaisivat, että IT, ICT, sähkö, graafinen suunnittelu & AV -alojen vaihdot eivät heidän kauttaan tule onnistumaan. Myös liiketalouden osalta ns. high street -vähittäismyymälöissä toteutuvat vaihdot ovat  poissa laskuista, toimistotyötä sen sijaan voisi olla saatavilla.  Lisäksi mainittakoon, että vaihtojen kestoksi toivottiin lähes poikkeuksetta vähintään 8 vikkoa ja että kaikilla aloilla, kaikissa tehtävissä ehdoton kielitaitovaatimus on B1. 

Palataan asiaan heti lomien jälkeen niin yhteysopettajien kv-kahveilla kuin laajennetussa johtoryhmässäkin.

Cheerio, Rea & Milka

 

 

 

 

 

 

 

“Strong partnerships are built on trust.”

ajankohtainen, ECVET, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, opiskelijaliikkuvuus, rahoitus

Obraz 166 [do raportu]

Puitesopimuksella Puolaan

Jyväskylän ammattiopisto on tehnyt yhteistyötä Aviva Poland –yrityksen kanssa vuodesta 2012 ja tähän mennessä noin 60 enimmäkseen tekniikan alan opiskelijaa on suorittanut 6-10 viikon mittaisen ulkomaanjakson Avivan kautta. Erinomaisesti käynnistynyt yhteistyö sai sinettinsä 21.4.2015 kun rehtori Kirsti Kosonen ja Avivan toimitusjohtaja Konstancja Szymura allekirjoittivat  ECVET –suosituksen mukaisen puitesopimuksen (MoU). Sopimus on voimassa kaksi vuotta ja vaikka onkin solmittu Jyväskylän ammattiopiston ja Avivan välillä, koskee se kaikkea Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä Avivan kautta tapahtuvaa vaihtotoimintaa.

Kirsti Kosonen totesi tilaisuudessa, että meneillään olevan koulutuksenjärjestäjien itsearvioinnin arviointiprosessin yhteydessä on korostunut dokumentoinnin ja seurannan merkitys laadun kannalta. Puitesopimuksen avulla vahvistetaan yhteistyön jatkuvuutta ja sopimusehtojen seuranta (toimitaanko kuten on sovittu) auttaa molempia osapuolia kehittämään omaa toimintaansa.

Konstancja Szymura puolestaan korosti puheenvuorossaan, että Jyväskylän ammattiopiston kanssa tehty yhteistyö on tarjonnut myös hänen yrityksensä henkilöstölle oppimiskokemuksen ja se on omalta osaltaan jo kehittänyt heidän toimintansa laatua. Mahdolliset ongelmatilanteet tai muut laatupoikkeamat on käsitelty puolin ja toisin avoimin kortein ilman mielensäpahoittamisia.

Aviva toimii lounais-Puolassa Wroclawin kaupungissa, joka on osoittautunut suuresta koostaan huolimatta helposti lähestyttäväksi ja haltuun otettavaksi verrattain pienestä kaupungista tuleville nuorille. Aluksi Puolan markkinoiminen vaihtokohteena ei  ollut helpoimmasta päästä tehtäviä, mutta yhtäältä Avivan järjestämien top-paikkojen korkea laatu ja yhteistyötä pilotoineen sähköalan koulutuksen sitkeä markkinointityö on johtanut siihen, että Wroclaw  ’myy’ itse itsensä siellä vaihdossa olevien opiskelijoiden kautta. Tässä yhteydessä on erikseen mainittava sähköalan yhteysopettajan Teppo Peurakummun osuus yhteistyön käynnistymisessä ja vakiintumisessa. Ilman Tepon panosta erityisesti yhteistyön alussa, liikkuvuusmäärät Puolaan tuskin olisivat nykytasolla. Tekniikka ja liikenne yksikön osalta uusimpina myös pintakäsittely ja logistiikka ovat käynnistäneet hyvältä tuntuvan yhteistyön Avivan kanssa. Samoin hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoille Wroclawin tarjoamat työssäoppimispaikat tarjoavat ainutlaatuisia oppimiskokemuksia.

Jyväskylän ammattiopiston opiskelijoiden liikkuvuuden laatua on viime vuodet kehitetty käsikädessä EU:n ECVET-suosituksen (2009) sekä kansallisen tason ammatillisen tutkintojärjestelmän (TUTKE2) kehittämisen kanssa.  ECVETin avulla helpotetaan opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista yhtenäisen kuvaustavan avulla Euroopassa.

’Villakoiran ydin’ ECVETissä on, että vaihtojakson tavoitteista ja arvioinneista sovitaan etukäteen vastaanottavan tai välittävän organisaation kanssa ja että kertaalleen hankittua ja osoitettua osaamista ei enää arvioida uudelleen kotimaassa. Yleisimmin  kohdemaassa em. prosesseista vastaa ammatillinen oppilaitos, jolla on parhaat kontaktit oman alueensa elinkeinoelämään sekä arviointiosaamista. Muutamissa, harvoissa poikkeustapauksissa välittävänä organisaationa toimii kauppakamari, paikallinen työvoimaviranomainen tai vaihtojärjestelyihin erikoistunut yritys. Seuraavia puitesopimusuutisia on odotettavissa Saksan ja Hollannin suunnalta vielä kuluvan vuoden aikana.

Keskeinen käsite ECVETin kannalta on keskinäinen luottamus (mutual trust). Sopimukset ja sovitut seurantamenetelmät vahvistavat tämän luottamuksen kehittymistä. Liikkuvuuden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme  vahvan eurooppalaisten oppilaitosten ja muiden ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkoston, joka pystyy paitsi hoitamaan ulkomaan jaksojen käytännönjärjestelyt  myös vastaamaan vaihtojen sisällöllisiin tavoitteisiin. Tulevan lukuvuoden osalta onkin päätetty kartoittaa olemassa olevat kumppanuudet, jotta verkostoa saadaan tiivistettyä ja tehostettua.

Lisätietoja Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattorit Rea Tuominen ja Milka Niskanen

Kansainvälistä yrittäjyyttä vai yritteliästä kansainvälisyyttä?

Gradia Jyväskylä, koulutusjärjestelmät

WP_20140730_19_30_38_Pro[1]

Kuvassa Nova Gorican teknisen oppilaitoksen kehittämispäällikkö Adrijana Hodak  tarkastelmassa kone-metallialan koulutuksen rakenteilla olevia tiloja.

Koulutuskuntayhtymän yrittäjyyteen liittyviä asioita koordinoiva koulutussuunnittelija Niina Helin ja Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori Rea Tuominen vierailivat Sloveniassa 13.-16.1.2015 valmistelemassa yrittäjyyskasvatushanketta. Hankehakemusta koordinoi slovenialainen oppilaitos Nova Goricassa, Italian rajalla. Jyväskylän ammattiopistolla ja Nova Gorican teknisellä ammattioppilaitoksella on jo muutaman vuoden ajalta hyviä kokemuksia opiskelijavaihdoista. Parhaillaankin Jyväskylässä on slovenialaisia metallialan opiskelijoita vaihdossa ja kevään aikana Jyväskylästä Sloveniaan menee vielä neljä kone-metallialan opiskelijaa vaihtojaksolle. Tarkoitus on lisätä yhteistyötä myös kehittämishankkeiden suuntaan ja nyt valmisteilla oleva yrittäjyyteen liittyvä hanke on tällä saralla ensimmäinen.

 Mitä tekemistä yrittäjyydellä ja kansainvälisyydellä on toistensa kanssa?

Niina Helin: Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään edistämään yritteliästä, oma-aloitteista ja aktiivista toimintatapaa, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää omia taitojaan opintojen aikana ja niiden jälkeen. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on mm. auttaa opiskelijoita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti, ottamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä ja pitämään tekemänsä lupaukset. Kaikki nämä ovat taitoja, joita opitaan myös kansainvälisessä toiminnassa. Uudessa tai vieraassa ympäristössä tämän ns. sisäisen yrittäjyyden oppiminen jopa korostuu.

Mutta jos kaikki eivät haluakaan yrittäjiksi?

 Niina Helin: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on elämässä tarvittavien valmiuksien, yritteliään asenteen ja toimintatavan sekä yhdessä tekemisen oppiminen ja kehittyminen. Näiden ns. sisäiseen yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi yrittäjyyskasvatukseen kuuluu myös ulkoinen yrittäjyys, joka pitää sisällään yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen kuuluvien taitojen oppimisen. Yrittäjyysopintojen kautta opiskelija ymmärtää yrittäjyyttä ammattina ja mahdollisuutena toteuttaa omaa osaamistaan.

Yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan opiskelijaa yritteliääseen asenteeseen työntekoa kohtaan riippumatta siitä, ryhtyykö hän itse tulevaisuudessa yrittäjäksi. Yrittäjyysopintojen kautta kaikilla opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osana opintojaan ja nähdä yrittäjyys yhtenä mahdollisena itsensä työllistämisen vaihtoehtona. Aktiivisista ja oma-aloitteisista ihmisistä lopulta hyötyy myös jokainen työnantaja, vaikka yrittäjänä toimiminen ei tuntuisikaan siltä luontevimmalta tavalta työllistyä.

Jos hanke menee läpi, millaisia tuloksia on odotettavissa?

Niina Helin: Hankkeessa on tarkoitus luoda kaksi moduulia ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Toinen moduuli painottuu enemmän sisäiseen ja toinen ulkoiseen yrittäjyyteen. Vaikka meidän rooli hankkeessa onkin enemmän levittää kokemuksiamme ja hyviä käytäntöjä muille, toivon hankkeelta erityisesti uusia ideoita ja toimintamalleja kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvän yrittäjyyden toteuttamiseen.

Miten hankevalmistelu etenee?

Rea Tuominen: Hakemuksen jättää koordinoiva oppilaitos Slovenian kansalliseen toimistoon 31.3.2015 mennessä. Päätökset saataneen jo kesäkuussa ja jos hanke menee läpi, käynnistyy se syyskuussa 2015.

Lisätietoa yrittäjyydestä: Niina Helin p. 5850

Lisätietoa kv-kehittämishankkeista Jyväskylän ammattiopistossa: Rea Tuominen p.6159

 

 

 

VET education and companies working together in the Netherlands

Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, rahoitus

IMG_0436

Jyväskylä College together with its national network partners (Salpaus, Axxell and Tredu) arranged a study visit to the Netherlands in October 2014. The aim of the visit was to learn from the Dutch experiences of competence-based education and project-based learning. The group was led by Freek Seuntiens from the metalwork and machinery programme at Jyväskylä College.

In the Netherlands colleges (vocational and universities) and companies are working  closely together on  project basis. This gives schools and companies a financial benefit, as they say win/win situation. Schools cannot innovate so fast with the newest technology than companies. That’s why the students have BPL projects in the companies. Companies don’t always have the time or money to start, develop and/or finish a project. That’s why students are a good solution to their problem. Companies are also demanding students of the future from schools, this can only be  realized by company internships.

We  can learn a lot from the Dutch approach but be have to remember that schools in the Netherlands have been doing this problem or project based learning as well as  competence based education for over 10 years already. We have to start from the beginning, and not jump too far  ahead. First thing to do is get connections and small projects with our companies in Finland. We also should use the example of Rijn Ijssel College  to learn how to work with companies inside projects. As many teachers said during our visit, in the Netherlands the government money isn’t enough, and without companies technical schools will disappear.

The main takeaways from the visit to the Dutch colleges are:
 Money to finance the projects
Government funding has decreased and therefore, the VET college management is saving on everything possible. This means that projects sometimes don’t have enough money for materials, workplaces, meeting places, tools, etc.
 Hours of teacher to guide the students
The schools are giving teachers less and less guidance hours, to save money. The
teachers that we have spoken to are experiencing increased stress because of the workload they have. They told that good guidance needs more hours than they can get right now.
 Contacts with companies
In the beginning the colleges had to work really hard to get projects with companies.
Nowadays it’s easier because of the University, University of Applied Sciences and
vocational colleges are working together. Companies now have better understand of  what the strength/profit of VET colleges school is in PBL projects.

Text and picture: Freek Seuntiens