Aihearkisto: kansainvälisyyskoulu

Työharjoittelu TEDx Jyväskylä ED -tapahtumassa

kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys

AmiNjie_2048px    Ami Njie, Av-viestinnän opiskelija, Jyväskylän aikuisopisto

Olen ollut mukana TEDx JyväskyläED -tapahtuman suunnittelussa ja markkinoinnissa valokuvaajana ja videokuvaajana. Hommiini kuului palavereihin osallistumista, ”making of” valokuvien ottamista ja promovideon tekemistä. Promovideo on katsottavissa seuraavasta linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=Y0PAObEkokg&feature=youtu.be Itse tapahtumapäivänä olin kameran takana videokuvaamassa tapahtumaa webstreamiin.

Paperi

Tässä viikkojen aikana olen oppinut aika paljon siitä mitä kaikkea kuuluu tapahtumanjärjestämiseen, pienetkin asiat on mietittävä tarkkaan jotta tapahtuma sujuisi hyvin. Sosiaalisenmarkkinoinnin maailma on myöskin auennut ja siitä on ollut hyötyä sillä se tulee monessa työssä ja projektissa vastaan.

some2

Tällaisessa talkoovoimin järjestettävässä projektissa oleminen on ollut todella mukava kokemus, sillä kaikki ovat täysin omasta kiinnostuksesta ja halustaan mukana ja se huokuu aina palaverien aikana ihmisistä. Minulle koko TEDx asia on muutenkin tullut nyt tämän projektin vuoksi ensimmäistä kertaa tutuksi. Lähden parin viikon päästä Tallinnaan työharjoitteluun yritykseen joka on ainakin ennen ollut mukana Tallinnan TEDx -tapahtumassa, joten saattaa olla että aihe tulee vieläkin tutummaksi. Odotan innolla!”

Ryhmä

Blogin kuvat: Pekka Seppänen ja Ami Njie

Hollantilaiset Eline ja Kim

Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, saapuvat opiskelijat, yleinen

Hollantilaiset Teacher-assistant opiskelijat  Eline van Mastrig ja Kim Blijleven ovat nyt kolmatta viikkoa Jyväskylässä työssäoppisjaksolla English Preschoolissa. Tyttöjen jakso on nyt puolessa välissä ja  suomalainen työarki alkaa jo olla tuttua.  Työpaikkana toimii aivan keskustassa sijaitseva English Preschool.  Sopeutumista työpaikalle on helpottanut mm. se, että  työkielenä on englanti. Lapsia ja työntekijöitä on useista eri kansalaisuuksista ja eri kielitaustoilta, joten englannin käyttäminen ja ”elekieli” on luontevaa.

Elinellä  ja Kimillä on Hollannissa jäljellä opintoja vielä reilu vuosi ja Suomessa vietetty työssäoppimisjakso  on osa opintoja. Kotiin palatessaan maaliskuun lopulla tytöillä on tiedossa jo kevään koekiireet ja niihin valmistautuminen on alkanut jo täällä Suomessa. Tytöt ovatkin tyytyväisiä siitä, että englanninkieltä pääsee nyt harjoittelemaan joka päivä, sillä huhtikuussa on kotimaassa  tiedossa myös  haastavat englanninkokeet.

Eline ja Kim kertovat sopeutuneensa hyvin Suomeen ja Jyväskylään – erityiskehuja tytöt antavat suomalaisen luonnon kauneudesta ja ystävällisistä ihmisistä, jonka vuoksi Jyväskylään onkin ollut turvallista asettua 6 viikoksi. Vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti  ostoksilla ja Priimuksen asuntolassa ruokaa tehden ja omien juttujen ja koulutehtävien parissa.  Asuntolaa tytöt kehuvat  erittäin mukavaksi  ja siellä on mm. tutustunut luontevasti  toisiin ulkomaalaisiin työssäoppijoihin, jotka ovat työssäoppimisjaksoilla Jyväskylän ammattiopistossa eri aloilla.  Suomalaisten tuutoreitten kanssa on käyty mm. Laajavuoren alamäkiluistelutapahtumassa, Jyväsjärven jäällä ja sen lisäksi tytöt ovat itse vuokranneet sukset Laajavuoresta ja käyneet hiihtämässä.  Tuutoreitten kanssa on suunnitteilla myös talviloman jälkeen lähteä keilaamaan.

Työpaikkaohjaajana toimiva Suvi Schuurman on puolestaan käynyt tyttöjen kanssa luontomuseossa ja esitellyt Jyväskylää paikallisen näkökulmasta. Suvin mielestä Eline ja Kim ovat löytäneet paikkansa  jouhevasti  monikielisessä työyhteisössä ja opiskelijoiden itsenäinen ja työteliäs asenne saa kehuja. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa yhteistyö on jatkunut  English Preschoolissa jo reilun kymmenen vuoden ajan ja pääsääntöisesti  kokemukset ovat olleet positiivisia, joten yhteistyö jatkunee tulevaisuudessakin.

 

Lisätietoja English Preschoolista:

http://intlang.fi/

Tietoja ja tilastoja 2014

ajankohtainen, Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, opiskelijaliikkuvuus, rahoitus, saapuvat opiskelijat, seuranta

Jälleen on se aika vuodesta kun tekemiset ja tekemättömyydet on laskettu ja lueteltu. Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisen toiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2014 kuntayhtymän strategian toimenpideohjelman mukaisesti keskittyen toimenpiteisiin, joiden avulla  varmistetaan kaikille opiskelijoille monikulttuurisuus- ja kansainvälistymisvalmiudet sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden syventää kv-osaamistaan.

2015-01-25 15.16.24

Kotikansainvälistymisen osalta ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneita on osallistettu oppilaitoksen toimintaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä on tarkoittanut mm. saapuvien opiskelijoiden  läheisempää integrointia oppilaitoksen toimintaan esim. siten, että  vaikka pääosa jaksosta olisikin suoritettu työssäoppimalla, on saapuville opiskelijoille järjestetty opinto-ohjelmaa myös oppilaitoksessa integroiden heidät oman alansa opiskelijaryhmään. Sosiaali- ja terveysalalla on tästä erityisen hyviä kokemuksia, joista julkaistaan hieman tuonnempana oma blogijuttu.

Jyväskylän ammattiopisto vastaanotti vuoden 2014 aikana 114 opiskelijaa (lisäystä 10%) yhteensä yhdeksästä (9) maasta. Eniten opiskelijoita saapui Alankomaista (31),  Saksasta (28) ja Tsekeistä (25). Vaihtojen pituus vaihteli 2-12 viikon välillä. Keskimääräinen vaihtojen kesto oli viisi viikkoa.

Liikkuvuuden osalta Eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) pilotointia jatkettiin kaikissa tutkinnoissa. Kaikkien liikkuvuusjaksojen osalta sovitaan etukäteen vaihdon aikana hankittavasta osaamisesta tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Vuoden 2014 aikana  on kehitetty ja kokeiltu arvioinnin dokumentointia, jotta ECVET-periaatteiden mukainen arviointi ja sen dokumentointi saadaan käyttöön vuoden 2015 aikana mahdollisimman laajasti.   Lisäksi liikkuvuuden suunnittelua ja seurantaa on edelleen systematisoitu mm. ottamalla Priimus –järjestelmä entistä paremmin käyttöön niin lähtevien kuin saapuvien opiskelijoiden dokumentoinnin osalta.

Vähintään jakson (6 vkoa) mittaisiin ulkomaan jaksoihin osallistui vuonna 2014 yhteensä 184 opiskelijaa (+4) keskimääräisen jakson pituuden ollen 7 viikkoa. Lyhyempiin  opintovierailuihin (3-8pv) osallistui lisäksi 40 opiskelijaa.  Yli jakson mittaiset (8-12 viikkoa) jaksot ovat myös lisääntyneet edellisvuodesta (+8). Liikkuvuusjaksoja toteutui yhtä lukuun ottamatta (talotekniikka) kaikissa tutkinnoissa mukaan lukien kaksi tutkintoa (pintakäsittely ja puu), joissa ei useampaan aiempaan vuoteen toteutunut liikkuvuuksia ollenkaan.

Vastaanottavien maiden osalta   lisäystä edellisvuoteen oli neljä kohdemaata (24).  Suosituimmat kohdemaat ja niiden järjestys oli sama kuin edellisenä vuonna, mutta niiden osuus on tavoitteen mukaisesti hieman pienentynyt aiemmasta. Suosituimmat maat olivat Espanja (49, -26), Saksa (28, – 7) ja Alankomaat (25, -2). Neljänneksi  jälleen sijoittunut Puola (19, + 4) on myös  tasaisesti lisännyt suosiotaan erityisesti tekniikan ja liikenteen tutkinnoissa hyvien vaihtokokemusten ansiosta.

Tarkempia seurantatietoja Jyväskylän ammattiopiston osalta löytyy maaliskuun alkupuolella intran suunnittelu ja seuranta -kansiosta.

Lisätietoja Rea Tuominen p.6159

 

Odotuksia ja oletuksia

Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, saapuvat opiskelijat

Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit Milka Niskanen ja Rea Tuominen osallistuivat Hampurin kaupungin kv-toimiston (Arbeit und Leben) järjestämään seminaariin, jonka pääteemana oli opiskelijaliikkuvuuden laatu. Seminaariin osallistui 45 Arbeit und Lebenin eurooppalaista kumppania noin kymmenestä maasta sekä paikallisten ammatillisten oppilaitosten (yht. 54 oppilaitosta) henkilöstöä.

2014-11-13 11.49.47

Jyväskylän ammattiopiston edustajat olivat kutsuttuja esiintyjiä ja puheenvuoromme seminaarin ensimmäisenä päivänä käsitteli erityisesti kv-toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä liikkuvuuden laatua erityisesti valmennuksen näkökulmasta. Seminaarin aikana kävi hyvin selväksi se, että organisaatiotyypistä ja maasta riippumatta kaikki painimme samankaltaisten kehittämishaasteiden kanssa.

2014-11-13 11.59.57

Yksi  usein esille noussut teema oli oletuksien ja odotuksien väliset ristiriidat. Onko vaihtojakso oppimista vai lomaa? Mitä vastaanottavat organisaatiot oikeastaan tarkoittavat kun he toivovat meidän lähettävän ’motivoituneita’ opiskelijoita? Tiedämmekö me vastaanottavana organisaationa miten meille saapuvia opiskelijoita on valmennettu?

Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen ja keskusteluiden perusteella yhteinen lopputulema oli, että odotukset ja oletukset huomioonottava vaihtovalmennus on keskeinen laatutekijä onnistuneiden vaihtojen takana. Opiskelijan tulee saada realistista tietoa kohteesta esimerkiksi majoituksen osalta. Vastaavasti opiskelijan tulee olla tietoinen odotuksista, joita häneen kohdistuu. Usein esimerkiksi suomalaisen opiskelijan varovaisuus, hiljaisuus ja ujous väärin ymmärretään. Suomalainen tapa olla huomaavainen ja kohtelias (ei häiritä muita esimerkiksi tervehtimällä ventovieraita ihmisiä hississä) tulkitaan usein kylmyydeksi ja tylyydeksi. Introverttiys voidaan nähdä  epäkohteliaisuutena ja motivoitumattomuutena vaikka siitä ei ollenkaan ole kyse. Kenenkään ei oleteta muuttavan persoonallisuuttaan, mutta lähtijöiden on hyvä ymmärtää miten heidän käytöksensä voidaan tulkita eri kulttuurikontekstissa.

Valmennuksen lisäksi seminaariosallistujat olivat yksimielisiä sen suhteen, että vakiintuneet kumppanuudet ovat keskeinen tekijä onnistuneiden vaihtojen takana. Kun saman partnerin kanssa tehdään yhteistyötä pidempään pystytään myös valmennusta kehittämään pitkällä tähtäimellä sillä niin lähettävällä kuin vastaanottavalla organisaatiolla on siinä oma roolinsa.

2014-11-13 15.48.07

Lähtevien opiskelijamäärien jatkossa kasvaessa Arbeit und Lebenin kaltainen, kokenut organisaatio on Jyväskylän ammattiopistolle erittäin arvokas kumppani. Keväällä Hampuriin onkin suuntaamassa jo noin 6 eri alojen opiskelijaa.

Lisätietoja opiskelijaliikkuvuudesta Jyväskylän ammattiopistossa antaa Milka Niskanen

Kuvat ja teksti Rea Tuominen

VET education and companies working together in the Netherlands

Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, rahoitus

IMG_0436

Jyväskylä College together with its national network partners (Salpaus, Axxell and Tredu) arranged a study visit to the Netherlands in October 2014. The aim of the visit was to learn from the Dutch experiences of competence-based education and project-based learning. The group was led by Freek Seuntiens from the metalwork and machinery programme at Jyväskylä College.

In the Netherlands colleges (vocational and universities) and companies are working  closely together on  project basis. This gives schools and companies a financial benefit, as they say win/win situation. Schools cannot innovate so fast with the newest technology than companies. That’s why the students have BPL projects in the companies. Companies don’t always have the time or money to start, develop and/or finish a project. That’s why students are a good solution to their problem. Companies are also demanding students of the future from schools, this can only be  realized by company internships.

We  can learn a lot from the Dutch approach but be have to remember that schools in the Netherlands have been doing this problem or project based learning as well as  competence based education for over 10 years already. We have to start from the beginning, and not jump too far  ahead. First thing to do is get connections and small projects with our companies in Finland. We also should use the example of Rijn Ijssel College  to learn how to work with companies inside projects. As many teachers said during our visit, in the Netherlands the government money isn’t enough, and without companies technical schools will disappear.

The main takeaways from the visit to the Dutch colleges are:
 Money to finance the projects
Government funding has decreased and therefore, the VET college management is saving on everything possible. This means that projects sometimes don’t have enough money for materials, workplaces, meeting places, tools, etc.
 Hours of teacher to guide the students
The schools are giving teachers less and less guidance hours, to save money. The
teachers that we have spoken to are experiencing increased stress because of the workload they have. They told that good guidance needs more hours than they can get right now.
 Contacts with companies
In the beginning the colleges had to work really hard to get projects with companies.
Nowadays it’s easier because of the University, University of Applied Sciences and
vocational colleges are working together. Companies now have better understand of  what the strength/profit of VET colleges school is in PBL projects.

Text and picture: Freek Seuntiens