Monikulttuurisia kohtaamisia hoitotyössä

hands

 

 

Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200  maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.

Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.

Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien  kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.

Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän  kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun,  yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.

Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?

Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

2013-09-05 19.52.45

Jyväskylän ammattiopiston opettajat Jussi Torppa, Teppo Peurakumpu, Markku Hänninen ja Toni Essel sekä Baskimaalta vierailulle saapuneet IT ja ICT -aloja edustavat opettajat ottivat varaslähdön tulevan vuoden suunnittelussa.  Tapaamisessa keskityttiin etsimään yhteistyön paikkoja hankkeistettuna tai ilman. Tapaamisessa käsiteltiin samalla pääpiirteittäin uutta rahoitusohjelmaa, joka pitkällisen arvailun päälle on saanut vihdoin uusvanhan nimen: Erasmus+ (2014-2020). Nimen alle yhdistyy nyt koko entinen Elinikäisen oppimisen (LLP) -ohjelma, Erasmus Mundus ja Youth in Action -ohjelma.

Kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä, mutta hieman enemmän  tiedetään kuin kesällä. Koko ohjelman budjetiksi on päätetty 14.5 mrd euroa, joka on 40% enemmän kuin edellisen LLP -ohjelman budjetti.  Ajatus on, että budjetti kasvaa ohjelmakauden loppua kohti joten vuoden 2014 hakukierroksella ei välttämättä Suomessakaan ole enempää jaettavaa kuin tänä vuonna.  Kokonaisbudjetin kasvua on kuitenkin syytä tervehtiä ilolla näinä karuina aikoina joina uutiset enimmäkseen kertovat leikkauksista!

Uuden ohjelman sisällä säilyvät tutut sektorikohtaiset nimet eli yleissivistävän koulutuksen Comenius, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja  aikuiskoulutuksen Grundtvig. Pääosin toiminnotkin säilyvät, mutta muutoksiakin tulee. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän työntekijöitä kiinnostavista  täydennyskoulutusapurahojen tilanteesta onkin kerrottu jo  kesäkuussa julkaistussa blogissa whats-in-a-name .

Toiminnot tulevat jatkossa jakautumaan kolmeen päälinjaan:

Key Action 1 – liikkuvuus (yli puolet budjetista)

Key Action 2 – yhteistyöhankkeet

Key Action 3 – poliittisen tason yhteistyö

Rahoitusta hakevilta koulutuksenjärjestäjiltä edellytetään eurooppalaista kehityssuunnitelmaa (European Development Plan). Suunitelman tarkoituksena on varmistaa, että rahoitettu toiminta kytkeytyy vahvemmin organisaatioiden yleiseen toimintaantai kehitystyöhön. Samalla pyritään isompiin hankekokonaisuuksiin ja tehokkaampaan hallintoon.

Tulevan haun (tammi-helmikuu 2014) valmistelu on käynnistetty jo kaikilla tulosalueilla talousarvion  ja toimintasuunnitelman valmistelemisen yhteydessä. Lisätietoja saat mm. tästä blogista sitä mukaa kun tietoa saadaan lisää,  kansainvälisten asioiden päälliköltä Aino Malinilta tai oman oppilaitoksesi koordinaattorilta.

 

Kansainvälisyyspassilla osaaminen näkyväksi

Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyden systematisoinnin ja käytännön työskentelyn tueksi valmistui Käsikirja lukion kansainvälisyyteen helmikuussa 2013.  Kehittämistyön yhteydessä rakentui myös kansainvälisyyspassi, johon nuori voi kerätä osaamisensa lukio-opintojen aikana. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa opiskelijoille pidettiin tiedotustilaisuudet keväällä ja kansainvälisyyspassi otettiin käyttöön tämän lukukauden alusta.

 Todistuksen kansainvälisyysopinnoista nuori saa opiskeltuaan vähintään 10 kurssia seuraavista kolmesta osa-alueesta: kielet, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät reaali-, taito- ja taideaineet sekä aktiivinen kansainvälinen toiminta lukio-opinnoissa ja vapaa-aikana (yksi kurssi sisältää vähintään 38 tuntia opintoja tai kansainvälistä toimintaa).

 Kielten opintoihin hyväksytään esim. lukion kielten puhekurssien lisäksi myös lukion ulkopuolella suoritetut kieliopinnot. Reaali- taito- ja taideaineita ovat aineopettajien  hyväksymät kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät lukiokurssit sekä CLIL-kurssit. Kansainvälisyytoimintaan hyväksytään osaamisen tunnustamisen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi koulun kansainvälisiin projekteihin ja opintomatkoihin osallistuminen sekä koulun ulkopuoliset opinnot ja työtehtävät. Myös lyhyempiä osasuorituksia voidaan hyväksyä, esimerkiksi tutorointi vieraalla kielellä ja kansainvälisen tapahtuman järjestäminen.

 Suorituksensa nuori kirjaa kansainvälisyyspassiin, Wilma-ohjelman kautta myös sähköisesti. Koulun ulkopuolinen toiminta tulee tarvittaessa osoittaa erillisellä todistuksella.

 Todistuksen kansainvälisestä osaamisesta allekirjoittaa rehtori ja se jaetaan lukion päättötodistuksen yhteydessä. Todistuksella tunnustetaan opiskelijan suuntautuminen, kiinnostus ja panostus kansainvälisyyteen. Kansainvälinen osaaminen on yksi keskeisimmistä työelämä- ja jatko-opintovalmiuksista ja kansainvälisyyspassin kautta osaaminen tulee näkyväksi.

 Käsikirja, kansainvälisyyspassi ja todistukset löytyvät kaikkien kiinnostuneiden edelleen parastamista varten sähköisesti osoitteesta www.peda.net/veraja/kv. Käsikirja valmistui osana Keski-Suomen lukiohanketta (vaihe2) ja Kansainvälisyyskouluhanketta (vaihe1 ja 2). Hankkeiden koordinoijana on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja päärahoittajana Euroopan sosiaalirahasto.

 Liisa Lamminsivu-Risku

 

Joskus on lähdettävä kauas, nähdäkseen lähelle.

 

Karen Lee Washington DC:stä vietti viime lukuvuonna 7 kuukautta Keski-Suomessa hakien vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä tekijät vaikuttavat peruskoulun jälkeisen opintopolun (ammatillinen, lukio vai yhdistelmä) valintaan?

2. Millaisia eroja ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on ja kuinka paljon opiskelijoilla on itsellään valinnan varaa?

3. Onko suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa jotain, jota voisi hyödyntää myös USA:ssa niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät aio jatkaa korkea-asteelle high schoolin jälkeen.

Jos olet kiinnostunut tietämään millaisia vastauksia Karen vierailunsa aikana löysi, käy tutustumassa hänen verkkosivuihinsa osoitteessa www.fulbrightinfinland.com

 

Jos taas itse olet kiinnostunut lähtemään ’merta edemmäs kalaan’ , voit vielä viimeisen kerran hakea Comenius -täydennyskoulutusapurahaa.  Täydennyskoulutusapurahat ovat koulujen henkilöstölle tarkoitettu tukimuoto, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia parantamaan työtehtävissään tarvittavia tietoja ja taitoja, laajentamaan käsitystään opetuksesta Euroopassa ja vahvistamaan työnsä eurooppalaista ulottuvuutta.

Lisätietoja allekirjoittaneelta sekä  http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/taydennyskoulutusapurahat_opetushenkilostolle

 

Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä …

131. Nouto

Englannin opetuksen integrointi linja-autonkuljettajien opetuksessa

 

Linja-autonkuljettajat tarvitsevat englannin kielen taitoa lähes kaikissa työtehtävissään. Siksi olemme jo muutama vuosi sitten englannin opettajien kanssa alkaneet kehittämään englannin kielen opetusta linja-autonkuljettajille ottaen huomioon erityisesti työtehtävässä tarvittavan sanaston ja tilanteet. Tuntimäärät ovat olleet pieniä ja siksi opetuksen on oltava tehokasta ja alaan keskittyvää. Opiskelijoita on monentasoisia kielitaidoltaan, osalla on ammattikorkeakoulututkinto, osa on käyttänyt englantia työkielenään ja osalla on vain kansakoulun englanti taustalla. Tämä tuottaa haasteita opetukseenkin. Tavoitteena onkin, että jokainen oppii alan sanastoa, työtehtävien vaatimia lauseita ja ennen kaikkea rohkeutta puhua osaamallaan kielitaidolla.

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeessa tavoitteenamme olikin integroida englannin opetusta muuhun opetukseen siten, että kieltä joutuisi käyttämään jo muissakin opiskelutilanteissa eikä vaan englannin tunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää englannin opetuksen sisältöä entisestään käytännön läheisemmäksi.

Teimme projektin aikana uuden rungon neljälle englannin tunnin opetuskerralle, joista jokainen kestää 4 tuntia.

 

  • Koulutuksen alussa teetetään englannin tasotesti, jotta englannin opettajat osaisivat valmistautua paremmin opiskelijoiden tason mukaan. Tarvittaessa tehtäviä voitaisiin eriyttääkin jos tasossa on kovin paljon eroja.
  • Ensimmäisellä opetuskerralla kerrataan lukusanoja, fraaseja, kohteliaisuussanoja ja alakohtaisista asioista esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista. Lisäksi jaetaan itseopiskelua varten logistiikkasanasto. Tältä kerralta voidaan henkilökohtaistaa enemmän englantia opiskelleet pois. Tämän jakson jälkeen liikenneopettajat voivat antaa ajo-ohjeita englanniksi ajo-opetuksen aikana.
  • Toisella kerralla opiskellaan ajoneuvotekniikkaan ja huoltoon liittyvää sanastoa sekä käydään läpi niihin liittyviä käytännön tilanteita englanniksi. Lisäksi opetellaan lukemaan käyttöohjekirjoja englanniksi. Tämän jälkeen liikenneopettajat voivat valvoa ajoonlähtötarkastuksen siten, että opiskelija selostaa englanniksi mitä tekee ja tarkastaa.
  • Kolmannella kerralla opiskellaan ulkomailla tarvittavaa kielitaitoa, mm. hotellien ja lauttojen varaamista ja perumista, toimimista tullissa, tietulleissa, poliisin kanssa ja muissa hätätilanteessa. Tätä harjoitellaan käytännön tehtävissä ulkomaan opintomatkalla, joka on oikea tilausajo ulkomaille asiakkaiden kanssa.
  • Neljännellä kerralla opiskellaan kertomaan asiakkaille itsestä ja yrityksestä, omasta maasta ja kotikaupungista.  Lisäksi opetellaan peruskuulutukset. Tällä kerralla myös valmistaudutaan englanninkieliseen kiertoajeluun, joka toteutetaan jonkin toisen englantia opiskelevan ryhmän kanssa siten, että he ovat asiakkaana linja-autonkuljettajille.

 

Projektin toteutus on nyt kerran testattu. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja he saivat paljon rohkeutta paitsi englannin puhumiseen, myös hyvää käytännön kokemusta ulkomaalaisten kanssa toimimisesta. Opiskelijat kritisoivat ainoastaan ensimmäisen opiskelukerran aiheita, kun suurin osa jo osasi englantia melko hyvin. Tämän vuoksi päädyimme tekemään tasotestin seuraavilla ryhmillä ja henkilökohtaistamaan tasotestin perusteella osan ensimmäisiltä tunneilta pois. Itse saimme paljon yhteistyössä aikaan uutta opetusmateriaalia ja meillä oli hyviä palavereja miettiä sisältöä ja toteutusta. Kiertoajelun toteutuksessa huomasimme, että ohjeistus paikoista ja sisällöstä sekä aikataulu pitää olla vielä tarkempi.

Englannin opetuksen integrointi muuhun opetukseen ei vielä onnistunut aivan tavoitteidemme mukaisesti. Liikenneopettajia on melko vaikea sitouttaa englanninkieliseen opetukseen, kun heilläkään ei ole rohkeutta puhua kieltä. Joidenkin opiskelijoiden kanssa kuitenkin päästiin kokeilemaan esimerkiksi kuulutuksia ja rahastustilanteita englanniksi. Opiskelijat olivat kyllä pääsääntöisesti aktiivisesti mukana puhumassa englantia, kun heille selitettiin kielitaidon merkitys työssä ja rohkaistiin puhumaan. Ulkomaan opintomatka on vielä tämän testiryhmän kanssa edessä syksyllä 2013. Itse olisimme tarvinneet enemmän organisoitua aikaa tämän projektin toteuttamiseen. Arkityö meni monesti jo sovittujen palaverien edelle ja aikaa mm. raporttien kirjoittamiseen ei ollut riittävästi.

 

Projektissa mukana olivat logistiikka-alan kouluttaja Miia Ahonen, kielten opettajat Jaana Piironen ja Henriikka Sirkeinen sekä avustamassa liikenneopettaja Juha Korhonen. Lisäksi apua suunnittelun kartoitukseen ja materiaalin keräämiseen saimme muilta logistiikka-alan kouluttajilta.

121. Maksupiste