Tietoa ja tilastoja 2012

ajankohtainen, henkilöstö, saapuvat opiskelijat, seuranta

2013-10-23 15.30.01

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus.

Nyt julkaistussa raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2012. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilöstöä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen.

Vuonna 2012 Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ns. pitkiin vaihtoihin (keskimäärin 6 viikkoa) osallistui 188 opiskelijaa. Alueellisesti vertailtuna ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on laskenut lähes kaikilla alueilla. Keski-Suomen osalta laskua on ollut 8,4%. Keski-Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrä (144) sen sijaan on nousuut komeasti vuodesta 2o11 (+51,6%).

Tulokset eivät kv-toimijoille tule yllätyksinä, mutta herättävät koko joukon jatkokysymyksiä. Yleisimmin liikkuvuuden esteiksi mainitut rahoituksen epävarmuus ja prosessien kirjavuus on enemmän tai vähemmän ratkaistuja. Mistä siis kiikastaa? Onko ’tuotantoprosessissamme’, jotain kohtia joita pitää vielä viilata? Saavatko kaikki opiskelijat tasaveroisesti tietoa ja ohjausta liikkuvuuteen liittyen? Millainen on vastaanottavien kumppaneiden verkostomme – vetääkö se kaikki kynnelle kykenevät vai olisiko sitä syytä tarkastella kriittisesti? Näihin ja muihin esille nouseviin liikkuvuuden esteisiin on syytä kohdistaa tarkempaa katsetta vuoden 2014 aikana.

Cimon tilastojulkaisun löydät täältä:

http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/tietoa_ja_tilastoja_-raportit_2_2013

Vuoden 2012 ja 2013 tarkemmat tilastotiedot on saatavissa oppilaitoksittain tammikuussa 2014 kunkin oppilaitoksen kansainvälisten asioiden koordinaattoreilta. Jyväskylän ammattiopiston seurantatietoihin vuosilta 2009-2012 voit tutustua intrassa jo nyt.

 

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopisto

 

 

 

”En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

ajankohtainen, ECVET, globaalistuminen, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, kotikansainvälisyys, osaaminen

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ’kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla ”En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html

ECVET tulee

ajankohtainen, ECVET, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, yleinen

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia

 

 

 

Mitä Bryssel opetti?

yleinen, , ,

Lukiokoulutuksen puolivuosittain järjestettävät kehittämispäivät pidettiin tänä syksynä Brysselissä. Päivät on Keski-Suomen lukioiden rehtoreiden ja sivistysjohtajien johtajuuden kehittämisfoorumi, jonka tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen vaikuttavuutta ja roolia aluekehittämisessä. Kehittämispäivillä rakennetaan keskisuomalaisen lukiokoulutuksen menestystekijöitä verkostoitumisen ja työelämälähtöisyyden avulla.

Helteisinä syyskesän päivinä 2.- 4.9. lukioiden johtajat hakivat kehittämisintoa EU:n epävirallisesta pääkaupungista Brysselistä. Keski-Suomen lukiohankkeen, Keski-Suomen Osaavan ja Euroopan komission yhteistyöllä toteutui huikeat kehittämispäivät, joiden aikana tutustuttiin mm. Euroopan komission ja parlamentin toimintaan sekä European Schoolnet Future Lab –keskukseen.

Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen lisäämisen tärkeys korostui komission edustajien puheenvuoroissa ja europarlamentaarikko Hannu Takkulan ja Petri Sarvamaan alustuksissa. Hyvä kielitaito ja monikulttuuriset taidot ovat tärkeitä  tulevaisuustaitoja sekä tasa-arvoisuuden kulmakiviä.

Kielten opiskelu on mitä suuremmissa määrin kulttuurien tuntemuksen osaamisen vahvistamista. Kielten pakollista määrää ja kurssien sisältöjä mietittiin kuumeisesti tänään 19.9. kokoontuneessa valtakunnallisessa lukion tuntijako- ja tavoitetyöryhmässä Helsingissä. Mitä kieliä, kuinka paljon ja miten oppiaineiden yhteistyöllä taataan lukiolaisille riittävät jatkokoulutus- ja työelämätaidot vuodesta 2016 alkaen (uusi tuntijako voimaan), selviää joulukuun alussa valmistuvasta uudesta lukion tuntijakoesityksestä. Keski-Suomen lukiohanke oli työryhmässä kuultavana ja oli ilo kertoa laajasta keskisuomalaisesta kehittämistyöstä lukioiden kansainvälisyyden ja työelämälähtöisyyden edistämiseksi.

Brysselissä useissa puheenvuoroissa tuotiin esille kotikansainvälistymisen laajat mahdollisuudet. Eurooppalaisten koulujen yhteisö eTwinning on verkkokonsepti, joka on opettajille oivallinen työväline opiskelijoiden kansainvälisyystaitojen vahvistamiseen. Ohjelman avulla opettajat ja opiskelijaryhmät voivat vapaasti ja turvallisesti etsiä eurooppalaisia kumppaneita, kehittää yhteistyöprojekteja ja jakaa ideoita. Ilman, että kenenkään tarvitsee matkustaa minnekään. ETwinning-yhteisöön kuuluu tällä hetkellä jo 20 000 opettajaa eri puolin Eurooppaa ja ohjelma on rantautunut myös Keski-Suomen lukioihin. Brysselin seminaarin aikana useat esittelijät kannustivat ohjelmaan tutustumista, toiminta on osa EU:n Comenius-toimintaa.

Tulevasta rahoituskaudesta 2014-2020 saatiin uutta tietoa siltä osin, että monia ohjelmia ollaan yhdistämässä työnimellä Erasmus+ tunnetuksi ohjelmaksi. Komissio on esittänyt budjetin kasvattamista kaksinkertaiseksi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna.

Kokonaisuutena matka kasvatti maakunnan lukioiden yhteishenkeä ja tuotti monia uusia avauksia yhteistyön jatkamiselle. Saimme ensi käden tietoa EU:n tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja kuvan instituutioiden toiminnasta.

Komissio 3.9.2013

Liisa Lamminsivu-Risku

Koulutusviennin kokemukset vaihtoon 13.9.2013

koulutusjärjestelmät, koulutusvienti, yleinen

 EduCluster Network, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Keski-Suomen liitto järjestivät 13.9.2013 seminaarin, jossa paneuduttiin koulutusvientikokemusten tähän astiseen antiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Tilaisuuden pääpuhujana oli pian Cimon johtajan tehtävästä Harvardiin siirtyvä Pasi Sahlberg.

 

Sahlberg haastoi osallistujia pohtimaan miten suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudet (yhteistyö, luovuus, luottamukseen perustuva vastuullisuus, tasa-arvo ja pedagogiikka) saadaan tuotteistettua. Tapahtumasta lisää seuraavassa koulutusvientiä koskevassa blogikirjoituksessa.  Sitä ennen Sahlbergin ajatuksiin voi tutustua Opettaja-lehden numerossa 35/2013.

Lisätietoja Kirsi Koivunen, Jyväskylän aikuisopisto.

 

2013-09-14 22.27.20