16.12.2014
Loppusuora häämöttää, kun viimeiset päivät täällä ovat enää jäljellä. Onkin yhteenvedon aika. Tämä opettajavaihto on ollut pitkiä päiviä, jatkuvaa kielikylpyä ja toisessa kulttuurissa elämistä. Arki täällä on rohkaissut yritteliääseen ja reippaaseen asenteeseen: olen itse vastuussa kehityksestäni ja menestyksestäni täällä.   Nämä kaikki yhdessä ovat ns. pakottaneet minut uusiutumaan ja päivittämään osaamistani, joka on ollut hieno tunne. Tämän Saksan-vaihdon perintönä voisin mainita entistä yritteliäämmän asenteen, parantuneen kielitaidon ja ystävyyskoulujen välisen yhteistyön syventämisen. Yhteistyö paikallisen koulun kanssa on sujunut saumatta ja monista tulevaisuuden suunnitelmista olemme puhuneet, ja lähdenkin Uudenvuoden jälkeen ilomielin jatkamaan ja kehittämään yhteistyötä.

On myös ollut kunnia-asia edustaa täällä Lyseota, Suomea ja itseäni. Olen oppinut ymmärtämään paremmin miten ainutlaatuisen upea koulu ja koulutusjärjestelmä meillä Suomessa on. Suomen kouluissa oppiminen on aina etusijalla – ei esimerkiksi auktoriteettien seuraaminen ja systeemin kunnioitus. Uskonkin että olen tuonut suomalaista tasa-arvoon, demokratiaan ja luottamukseen perustuvaa pedagogiaa tänne hyvin tuloksin. Klisee mikä klisee, mutta joskus vaan pitää ottaa etäisyyttä ymmärtääkseen mitä meillä tehdään erinomaisesti.

Lähden täältä hyvillä mielin ja monta kokemusta rikkaampana. Nyt on aika vetää henkeä hetki, mutta odotan jo ensi vuoden yhteistyötä Neues Gymnasium Bochumin kanssa. My work here is done. Over and out.

Gruss,
Pekka

8.12.2014
Viikot vierivät, ja nyt pyörähti käyntiin viimeinen kokonainen viikko täällä Bochumissa.

Vastaanottava kouluni Neues Gymnasium Bochum on vastaavassa tilanteessa kuin Lyseo: kaksi koulua on yhdistynyt yhdeksi kouluksi neljä vuotta sitten sisäilmaongelmien takia. Koulussa on 10-17-vuotiaita opiskelijoita ja heitä on noin 1250 kaiken kaikkiaan. Opettajia on noin satakunta, ja yhteistyö tuntuu sujuvan hyvin.

Olen edelleen opettanut keskimäärin 12-16 tuntia viikossa. Opetus on järjestetty toisinaan niin että ryhmä on jaettu kahteen osaan, olen ottanut päävetovastuun ja joskus olen ollut apuopettajana. Olen ollut tyytyväinen siihen miten olen tullut toimeen kollegoiden kanssa, miten tunnit ovat menneet ja miten saksa sujuu. Myös paikallisten vieraanvaraisuus ja ystävällisyys ovat miellyttäneet; viime viikolla meillä oli muun muassa opelentopalloturnaus ja kävimme muutaman työkaverin kanssa lauantaina Kölnissä Bundesliga-pelissä. Paljon olen siis nähnyt myös saksalaista kulttuuria ja tietysti ollut yhteistyössä päivittäin paikallisten kanssa.

Viimeinen viikko menee normaalin opetuksen ja arjen merkeissä, kunnes kotimatka on edessä. Siihen saakka täällä kerkeää vielä tapahtua paljon, ja hyvillä mielin edetään.

Gruss,
Pekka

1.12.2014
Kolme viikkoa opevaihdossa vierähtänyt, ja nyt puolivälissä. Tänään ohjelmassa oli työmatka lähikaupunkiin Düsseldorfiin; kyseessä oli Nordrhein-Westfalenin koulujen kv-aktiivien vuosittainen verkostoitumistapaaminen. Olin itse Erasmus+ -työpajassa, ja kerroin kiinnostuneille oleskelustani täällä Saksassa. Sain vastata melko moneen Pisa-tutkimusta koskevaan kysymykseen.

Viime viikko meni tunteja pitäessä ja seuratesa, mutta sen lisäksi kerroin Suomesta niin, että brändi-työryhmä voisi olla ylpeä. Kaikki opiskelijat joille olen kertonut Suomen luonnosta, kesämökeistä, saunasta, muumeista ja salmiakista ovat olleet kiinnostuneita kuulemastaan ja ovat tulleet haastattelemaan minua koulun käytävilläkin. Suomi-kuvan levittämisen lisäksi olen kunnostautunut mm. historian opetuksessa ja vitosluokan englanninopetuksessa – oppilaiden ikäskaalan ollessa 10:stä ikävuodesta 16:een.

On ollut silmiäavaava kokemus seurata toisten pitämää opetusta ylipäänsä saati sitten vielä toisessa kulttuurissa; on myös tuntunut hyvältä tuoda suomalaista opetusosaamista tänne. Uskon että molemmat tahot ovat saaneet tästä vaihdosta jo paljon.

Pekka

22.11.2014
Toinen työviikko Saksassa takana. Tämä viikko oli kuusipäiväinen, sillä koululla oli lauantaina avoimien ovien päivä uusille oppilaille ja heidän vanhemilleen. Lyseo oli hyvin edustettuna kv-pisteellä, ja oli mukava jutella vanhempien, oppilaiden ja työkavereiden kanssa Neues Gymnasium Bochumin ja Lyseon kansainvälisyystarjonnasta ja yhteistyöstä. Paikallisella koululla on tiivistä yhteistyötä ja molemminpuolisia vaihto-ohjelmia 19:n eurooppalaisen maan kanssa, ja kontakteja vaalitaan. Suomalainen koulujärjestelmä on täällä todella hyvässä maineessa ja sitä jopa kadehditaan; monet ovat uteliaita ja kyselevät mitä meillä kouluissa tehdään. Pidin myös viikolla kv-palaverissa esityksen Lyseon kv-profiilista ja tapahtumamme herättivät kiinnostusta. Kysymyksiä tuli paljon mm. Cafe Linguasta, Global Villagesta, Bring a Finn –konseptista ja pulkkariehasta.

Pidin tällä viikolla 16 tuntia eri aiheista saksaksi ja englanniksi, ja olen käynyt myös tunteja seuraamassa ja ollut siinä ohessa apuopettajana. Yleisesti ollaan puhuttu myös Suomesta ja monet ovat olleet suorastaan haltioituneita kuulemastaan. Voi olla että mukana on annos vieraskoreutta, mutta täällä on suomalaisen opettajan helppo olla. Suomen maine Pisa-menestyjänä on laajalle levinnyt, mutta meidät tunnetaan myös saunasta, vuodenajoista ja puhtaasta luonnosta – asioita joita olen oppinut täällä kunnolla arvostamaan. On kiva tunne, että tuon oman mausteeni mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, ja uskon että pitämäni tunnit ovat tuoneet piristävää vaihtelua koulun arkeen.

Tuntien lisäksi olen ollut myös muussa koulun toiminnassa aktiivisesti mukana. Ohjelmassa on ollut siis avoimienovienpäivän lisäksi aineryhmä- ja kv-palavereja, mutta myös minulle uusi juttu – Elternstammtisch. Tapasimme siis ns. ohjaavan opettajani ryhmän vanhempien kanssa pizzeriassa. Ilta oli rentoa jutustelua vanhempien kanssa ja tutustumista, ja ajattelin tällaista voisi olla Suomessakin.

Paljon on siis ehtinyt tapahtua, ja uusien asioiden kokeminen on ollut kasvattavaa – aina joko menestyy tai oppii jotain uutta. Tästä on hyvä jatkaa.

Alles Liebe,
Pekka aus Bochum

17.11.2014
Koulun arki täällä Saksassa alkaa ottamaan jo muotoa ja lukujärjestyskin alkaa selkiytymään. Opetan neljällä kurssilla kasiluokan englantia, ja olemme puhuneet Amerikan alkuperäiskansoista ja ohessa puuhailleet kieliopin parissa. Olen myös seurannut opetusta eri aineiden tunneilla, mm. saksan, historian ja uskonnon tunneilla. Suulliset tehtävät ovat ”käyneet kaupaksi” ja ovat huomioideni perusteella tuoneet uutta paikalliseen kielenopetukseen.

Saksassa opettaja on auktoriteetti ja tunnit käydään pääosin opettajajohtoisesti. Tehtävät ovat kirjallisia ja eriyttämistä en ole juuri nähnyt: nopeimmille ei tarjota lisähaasteita eikä hitaimpien mukaan myöskään tunnuta mentävän. Opetuksen paino on itsevarmassa esiintymisessä, auktoriteetin kunnioituksessa ja yhteisten sääntöjen noudattamisessa. Tehtäviä ja aiheita ei käsitellä mielestäni yhtä syvällisesti kuin Suomessa. Kärjistäen voisi sanoa, että saksalaiset koululaiset ovat tottuneet paremmin esiintymiseen ja opiskelijoiden työnteon kulttuuri on täällä tinkimätöntä, mutta asiat käsitellään kovin pintapuolisesti vaikkakin samaan aikaan pikkutarkoille asioille laitetaan painoarvoa. Esitysten jälkeen ei mennä pintaa syvemmälle ja pohdita yhdessä – ulkoaopettelu tuntuu Saksassa olevan yleisempää kuin meillä. Täällä esimerkiksi voidaan tulkita yhtä puhetta kokonainen kaksoistunti kun taas Suomessa lähdettäisiin enemmän peruskäsitteistä ja keskityttäisiin isoon kuvaan ja mielestäni oleelliseen. Suomessa aiheet sisäistetään paremmin ja sitä kautta myös opitaan tehokkaammin, mutta työnteon kulttuurissa ja asiallisessa tuntikäytöksessä on mielestäni suomalaisilla koululaisilla opittavaa täältä. Uskonkin että molemmat tahot – minä ja paikallinen koulu – ovat päässeet näköalapaikalle tarkkailemaan eri koulujärjestelmien eroja. Suomalainen demokraattinen, oppilaslähtöisempi ja pehmeämpi malli on herättänyt täällä paljon kiinnostusta. Saksalainen systeemi voi tuntua vanhanaikaiselta Suomen uusiin opetusmenetelmiin verrattuna, mutta samalla saksalaisen koulun käyneet saavat hyviä eväitä (työ)elämäänsä: itsekuria, esiintymisvarmuutta ja kunnioitusta auktoriteetteihin. Tämä herättää kysymyksen menemmekö toisinaan jopa liikaa oppilaan ehdoilla.

Gruss,
Pekka

12.11.2014
Terveisiä teitittelyn luvatusta maasta! Täällä minut tunnetaan nimellä  Herr Hurskainen, olen kuullut, puhunut ja kirjoittanut saksaa kellon ympäri ja esitellyt itseni monille uusille tuttavuuksille. Uusi ympäristö, uusi kulttuuri ja uusi kieli yhdistettynä pitkiin päiviin koululla ovat luoneet tunteen että olisin ollut pidempään täällä kuin kolme päivää. Bussiaikataulut, kasvot ja kämppäkaverit – rutiinit siis – alkavat kuitenkin hahmottua mielessä, ja tunnen jo oloni miltei paikalliseksi.

Olen ehtinyt tekemään jo paljon koululla: pidin tänään historian tunnin aiheesta Suomi ensimmäisessä maailmansodassa ysiluokkalaisille, olen puhunut kuviksen tunnilla saksaksi epätyypillisistä urheilumuodoista mm. eukonkannosta, kännykän- ja kumisaappaanheitosta ja suopotkupallosta vitosluokkalaisille ja puhunut Lyseosta, suomalaisuudesta ja koulukulttuurien eroista lukiolaisille. Olen myös puhunut saksalaisten opetusharjoittelijoiden kanssa saksalaisesta opettajakoulutuksesta ja palaveerannut koulun kansainvälisyysryhmän kanssa tulevaisuuden projekteista koululla. Ainakin Suomi-työpajasta, Cafe Linguasta ja kv-käsikirjasta oli puhetta.

Koulukulttuurien eroista ensimmäisenä on pistänyt silmään hierarkia opettajia kohtaan: oppilaat teitittelevät opettajia ja opetus on pääsääntöisesti opettajajohtoista. Tunnenkin tuoneeni tuulahduksen suomalaisuutta mukanani luokkaan ryhmäytystehtävillä, suullisilla harjoituksilla ja pienryhmätöillä. En kuitenkaan ole antanut oppilaiden sinutella minua – joka sinänsä on vaatinut totuttelua. Maassa maan tavalla mennään.

Tuntuu kivalta päästä tuomaan kansainvälisyyttä koulun arkeen, puhua saksalaisten kanssa koulujen eroista ja tuoda suomalaista näkökulmaa asioihin. Olen iloinen, että olen saanut tämän mahdollisuuden, sillä jo tähän mennessä olen saanut paljon ideoita opetustyöhöni, parantanut entisestään saksankieltäni ja päässyt vaihtamaan ajatuksia ulkomaisten kollegoiden kanssa koulun arjesta.

Mit lieben Grüssen, Pekka