Saksan-opettajavaihto Bochumissa 11.11.-17.12.2014

16.12.2014
Loppusuora häämöttää, kun viimeiset päivät täällä ovat enää jäljellä. Onkin yhteenvedon aika. Tämä opettajavaihto on ollut pitkiä päiviä, jatkuvaa kielikylpyä ja toisessa kulttuurissa elämistä. Arki täällä on rohkaissut yritteliääseen ja reippaaseen asenteeseen: olen itse vastuussa kehityksestäni ja menestyksestäni täällä.   Nämä kaikki yhdessä ovat ns. pakottaneet minut uusiutumaan ja päivittämään osaamistani, joka on ollut hieno tunne. Tämän Saksan-vaihdon perintönä voisin mainita entistä yritteliäämmän asenteen, parantuneen kielitaidon ja ystävyyskoulujen välisen yhteistyön syventämisen. Yhteistyö paikallisen koulun kanssa on sujunut saumatta ja monista tulevaisuuden suunnitelmista olemme puhuneet, ja lähdenkin Uudenvuoden jälkeen ilomielin jatkamaan ja kehittämään yhteistyötä.

On myös ollut kunnia-asia edustaa täällä Lyseota, Suomea ja itseäni. Olen oppinut ymmärtämään paremmin miten ainutlaatuisen upea koulu ja koulutusjärjestelmä meillä Suomessa on. Suomen kouluissa oppiminen on aina etusijalla – ei esimerkiksi auktoriteettien seuraaminen ja systeemin kunnioitus. Uskonkin että olen tuonut suomalaista tasa-arvoon, demokratiaan ja luottamukseen perustuvaa pedagogiaa tänne hyvin tuloksin. Klisee mikä klisee, mutta joskus vaan pitää ottaa etäisyyttä ymmärtääkseen mitä meillä tehdään erinomaisesti.

Lähden täältä hyvillä mielin ja monta kokemusta rikkaampana. Nyt on aika vetää henkeä hetki, mutta odotan jo ensi vuoden yhteistyötä Neues Gymnasium Bochumin kanssa. My work here is done. Over and out.

Gruss,
Pekka

8.12.2014
Viikot vierivät, ja nyt pyörähti käyntiin viimeinen kokonainen viikko täällä Bochumissa.

Vastaanottava kouluni Neues Gymnasium Bochum on vastaavassa tilanteessa kuin Lyseo: kaksi koulua on yhdistynyt yhdeksi kouluksi neljä vuotta sitten sisäilmaongelmien takia. Koulussa on 10-17-vuotiaita opiskelijoita ja heitä on noin 1250 kaiken kaikkiaan. Opettajia on noin satakunta, ja yhteistyö tuntuu sujuvan hyvin.

Olen edelleen opettanut keskimäärin 12-16 tuntia viikossa. Opetus on järjestetty toisinaan niin että ryhmä on jaettu kahteen osaan, olen ottanut päävetovastuun ja joskus olen ollut apuopettajana. Olen ollut tyytyväinen siihen miten olen tullut toimeen kollegoiden kanssa, miten tunnit ovat menneet ja miten saksa sujuu. Myös paikallisten vieraanvaraisuus ja ystävällisyys ovat miellyttäneet; viime viikolla meillä oli muun muassa opelentopalloturnaus ja kävimme muutaman työkaverin kanssa lauantaina Kölnissä Bundesliga-pelissä. Paljon olen siis nähnyt myös saksalaista kulttuuria ja tietysti ollut yhteistyössä päivittäin paikallisten kanssa.

Viimeinen viikko menee normaalin opetuksen ja arjen merkeissä, kunnes kotimatka on edessä. Siihen saakka täällä kerkeää vielä tapahtua paljon, ja hyvillä mielin edetään.

Gruss,
Pekka

1.12.2014
Kolme viikkoa opevaihdossa vierähtänyt, ja nyt puolivälissä. Tänään ohjelmassa oli työmatka lähikaupunkiin Düsseldorfiin; kyseessä oli Nordrhein-Westfalenin koulujen kv-aktiivien vuosittainen verkostoitumistapaaminen. Olin itse Erasmus+ -työpajassa, ja kerroin kiinnostuneille oleskelustani täällä Saksassa. Sain vastata melko moneen Pisa-tutkimusta koskevaan kysymykseen.

Viime viikko meni tunteja pitäessä ja seuratesa, mutta sen lisäksi kerroin Suomesta niin, että brändi-työryhmä voisi olla ylpeä. Kaikki opiskelijat joille olen kertonut Suomen luonnosta, kesämökeistä, saunasta, muumeista ja salmiakista ovat olleet kiinnostuneita kuulemastaan ja ovat tulleet haastattelemaan minua koulun käytävilläkin. Suomi-kuvan levittämisen lisäksi olen kunnostautunut mm. historian opetuksessa ja vitosluokan englanninopetuksessa – oppilaiden ikäskaalan ollessa 10:stä ikävuodesta 16:een.

On ollut silmiäavaava kokemus seurata toisten pitämää opetusta ylipäänsä saati sitten vielä toisessa kulttuurissa; on myös tuntunut hyvältä tuoda suomalaista opetusosaamista tänne. Uskon että molemmat tahot ovat saaneet tästä vaihdosta jo paljon.

Pekka

 

22.11.2014
Toinen työviikko Saksassa takana. Tämä viikko oli kuusipäiväinen, sillä koululla oli lauantaina avoimien ovien päivä uusille oppilaille ja heidän vanhemilleen. Lyseo oli hyvin edustettuna kv-pisteellä, ja oli mukava jutella vanhempien, oppilaiden ja työkavereiden kanssa Neues Gymnasium Bochumin ja Lyseon kansainvälisyystarjonnasta ja yhteistyöstä. Paikallisella koululla on tiivistä yhteistyötä ja molemminpuolisia vaihto-ohjelmia 19:n eurooppalaisen maan kanssa, ja kontakteja vaalitaan. Suomalainen koulujärjestelmä on täällä todella hyvässä maineessa ja sitä jopa kadehditaan; monet ovat uteliaita ja kyselevät mitä meillä kouluissa tehdään. Pidin myös viikolla kv-palaverissa esityksen Lyseon kv-profiilista ja tapahtumamme herättivät kiinnostusta. Kysymyksiä tuli paljon mm. Cafe Linguasta, Global Villagesta, Bring a Finn –konseptista ja pulkkariehasta.

Pidin tällä viikolla 16 tuntia eri aiheista saksaksi ja englanniksi, ja olen käynyt myös tunteja seuraamassa ja ollut siinä ohessa apuopettajana. Yleisesti ollaan puhuttu myös Suomesta ja monet ovat olleet suorastaan haltioituneita kuulemastaan. Voi olla että mukana on annos vieraskoreutta, mutta täällä on suomalaisen opettajan helppo olla. Suomen maine Pisa-menestyjänä on laajalle levinnyt, mutta meidät tunnetaan myös saunasta, vuodenajoista ja puhtaasta luonnosta – asioita joita olen oppinut täällä kunnolla arvostamaan. On kiva tunne, että tuon oman mausteeni mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, ja uskon että pitämäni tunnit ovat tuoneet piristävää vaihtelua koulun arkeen.

Tuntien lisäksi olen ollut myös muussa koulun toiminnassa aktiivisesti mukana. Ohjelmassa on ollut siis avoimienovienpäivän lisäksi aineryhmä- ja kv-palavereja, mutta myös minulle uusi juttu – Elternstammtisch. Tapasimme siis ns. ohjaavan opettajani ryhmän vanhempien kanssa pizzeriassa. Ilta oli rentoa jutustelua vanhempien kanssa ja tutustumista, ja ajattelin tällaista voisi olla Suomessakin.

Paljon on siis ehtinyt tapahtua, ja uusien asioiden kokeminen on ollut kasvattavaa – aina joko menestyy tai oppii jotain uutta. Tästä on hyvä jatkaa.

Alles Liebe,
Pekka aus Bochum

17.11.2014
Koulun arki täällä Saksassa alkaa ottamaan jo muotoa ja lukujärjestyskin alkaa selkiytymään. Opetan neljällä kurssilla kasiluokan englantia, ja olemme puhuneet Amerikan alkuperäiskansoista ja ohessa puuhailleet kieliopin parissa. Olen myös seurannut opetusta eri aineiden tunneilla, mm. saksan, historian ja uskonnon tunneilla. Suulliset tehtävät ovat ”käyneet kaupaksi” ja ovat huomioideni perusteella tuoneet uutta paikalliseen kielenopetukseen.

Saksassa opettaja on auktoriteetti ja tunnit käydään pääosin opettajajohtoisesti. Tehtävät ovat kirjallisia ja eriyttämistä en ole juuri nähnyt: nopeimmille ei tarjota lisähaasteita eikä hitaimpien mukaan myöskään tunnuta mentävän. Opetuksen paino on itsevarmassa esiintymisessä, auktoriteetin kunnioituksessa ja yhteisten sääntöjen noudattamisessa. Tehtäviä ja aiheita ei käsitellä mielestäni yhtä syvällisesti kuin Suomessa. Kärjistäen voisi sanoa, että saksalaiset koululaiset ovat tottuneet paremmin esiintymiseen ja opiskelijoiden työnteon kulttuuri on täällä tinkimätöntä, mutta asiat käsitellään kovin pintapuolisesti vaikkakin samaan aikaan pikkutarkoille asioille laitetaan painoarvoa. Esitysten jälkeen ei mennä pintaa syvemmälle ja pohdita yhdessä – ulkoaopettelu tuntuu Saksassa olevan yleisempää kuin meillä. Täällä esimerkiksi voidaan tulkita yhtä puhetta kokonainen kaksoistunti kun taas Suomessa lähdettäisiin enemmän peruskäsitteistä ja keskityttäisiin isoon kuvaan ja mielestäni oleelliseen. Suomessa aiheet sisäistetään paremmin ja sitä kautta myös opitaan tehokkaammin, mutta työnteon kulttuurissa ja asiallisessa tuntikäytöksessä on mielestäni suomalaisilla koululaisilla opittavaa täältä. Uskonkin että molemmat tahot – minä ja paikallinen koulu – ovat päässeet näköalapaikalle tarkkailemaan eri koulujärjestelmien eroja. Suomalainen demokraattinen, oppilaslähtöisempi ja pehmeämpi malli on herättänyt täällä paljon kiinnostusta. Saksalainen systeemi voi tuntua vanhanaikaiselta Suomen uusiin opetusmenetelmiin verrattuna, mutta samalla saksalaisen koulun käyneet saavat hyviä eväitä (työ)elämäänsä: itsekuria, esiintymisvarmuutta ja kunnioitusta auktoriteetteihin. Tämä herättää kysymyksen menemmekö toisinaan jopa liikaa oppilaan ehdoilla.

Gruss,
Pekka

12.11.2014
Terveisiä teitittelyn luvatusta maasta! Täällä minut tunnetaan nimellä  Herr Hurskainen, olen kuullut, puhunut ja kirjoittanut saksaa kellon ympäri ja esitellyt itseni monille uusille tuttavuuksille. Uusi ympäristö, uusi kulttuuri ja uusi kieli yhdistettynä pitkiin päiviin koululla ovat luoneet tunteen että olisin ollut pidempään täällä kuin kolme päivää. Bussiaikataulut, kasvot ja kämppäkaverit – rutiinit siis – alkavat kuitenkin hahmottua mielessä, ja tunnen jo oloni miltei paikalliseksi.

Olen ehtinyt tekemään jo paljon koululla: pidin tänään historian tunnin aiheesta Suomi ensimmäisessä maailmansodassa ysiluokkalaisille, olen puhunut kuviksen tunnilla saksaksi epätyypillisistä urheilumuodoista mm. eukonkannosta, kännykän- ja kumisaappaanheitosta ja suopotkupallosta vitosluokkalaisille ja puhunut Lyseosta, suomalaisuudesta ja koulukulttuurien eroista lukiolaisille. Olen myös puhunut saksalaisten opetusharjoittelijoiden kanssa saksalaisesta opettajakoulutuksesta ja palaveerannut koulun kansainvälisyysryhmän kanssa tulevaisuuden projekteista koululla. Ainakin Suomi-työpajasta, Cafe Linguasta ja kv-käsikirjasta oli puhetta.

Koulukulttuurien eroista ensimmäisenä on pistänyt silmään hierarkia opettajia kohtaan: oppilaat teitittelevät opettajia ja opetus on pääsääntöisesti opettajajohtoista. Tunnenkin tuoneeni tuulahduksen suomalaisuutta mukanani luokkaan ryhmäytystehtävillä, suullisilla harjoituksilla ja pienryhmätöillä. En kuitenkaan ole antanut oppilaiden sinutella minua – joka sinänsä on vaatinut totuttelua. Maassa maan tavalla mennään.

Tuntuu kivalta päästä tuomaan kansainvälisyyttä koulun arkeen, puhua saksalaisten kanssa koulujen eroista ja tuoda suomalaista näkökulmaa asioihin. Olen iloinen, että olen saanut tämän mahdollisuuden, sillä jo tähän mennessä olen saanut paljon ideoita opetustyöhöni, parantanut entisestään saksankieltäni ja päässyt vaihtamaan ajatuksia ulkomaisten kollegoiden kanssa koulun arjesta.

Mit lieben Grüssen, Pekka

Hius-kauneusala laajentaa kv-verkostoaan

Hius-kauneusalan koulutuspäällikkö Sirpa Kuikka ja kv-yhteysopettaja Sinikka Luukkainen vierailivat hiljakkoin Tsekeissä. Matkan tarkoituksena oli selvittää Stredni skolan tarjoamia mahdollisuuksia Jyväskylän ammattiopiston hius- ja kauneudenhoitoalojen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoille.

WP_20141021_006

Neuvotteluissa sovittiin alustavasti 2-4 opiskelijan työssäoppimisjakson toteuttamisesta maalis-huhtikuussa 2015. Tällöin Stredni skolan opiskelijat valmistelevat vuosittain toteutettavaa kansallista Reneta-kauneuskilpailua, joka tarjoaa erinomaisen työskentelymahdollisuuden myös meidän opiskelijoillemme.  Reneta-projektin ohella opiskelijamme tulevat työskentelemään oppilaitoksen omistamassa, lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevassa harjoitussalongissa, jossa työnohjaajina toimivat alan ammattilaiset. Vaihtojakson pituus on 6-7 viikkoa.

WP_20141021_007

Yhteistyömme kyseisen oppilaitoksen kanssa on alkanut syksyllä 2013, jolloin rehtori Petr Szymeczek ja opettaja Hanka Przybylova kävivät tutustumassa Jyväskylän ammattiopiston hius- ja kauneudenhoitoaloihin, sekä kertomassa heidän kansainvälisen hankerahoituksen tarjoamasta mahdollisuudesta lähettää opiskelijoitaan Jyväskylään.

WP_20141021_019

Vierailun tuloksena neljä hiusalan ja neljä kauneudenhoitoalan opiskelijaa olivat oppilaitoksessamme keväällä 2014 neljän viikon vaihtojaksolla yhdessä opettaja Hanka Przybylovan kanssa. Vaihtojakson päätteeksi sovittiin alustavasti yhteistyön jatkamisesta ja vierailusta Haviroviin, jolloin voitaisiin arvioida Stredni skolan tarjoamat mahdollisuudet opiskelijoidemme työssäoppimisjaksojen toteuttamiselle.

WP_20141021_004

Vierailu Haviroviin oli onnistunut ja vahvisti molemminpuolista halukkuutta yhteistyön jatkamiselle. Stredni skolalla ei ole tällä hetkellä kansainvälistä hanketta, joka mahdollistaisi heidän opiskelijoidensa opiskelun Jyväskylässä. Ilman hankerahoitusta vaihtojakso ei heillä ole mahdollinen, mutta he ovat erittäin kiinnostuneita ottamaan vastaan opiskelijoita Jyväskylästä.

Kuvat ja teksti: Sirpa Kuikka ja Sinikka Luukkainen

Lisätietoa opiskelijaliikkuvuudesta Jyväskylän ammattiopistossa: Milka Niskanen

Christoph ja Christopher Saksasta oppilaitosjaksolla

C & C 002

Witmundista ja Schortensista kotoisin olevat saksalaispojat ovat kolmen viikon oppilaitosvaihdossa kauppa ja palvelut yksikössä. It-assistenteiksi BBS Jeverin oppilaitoksessa opiskelevat Christoph, 18 ja Christopher, 19  saapuivat Jyväskylään juuri ennen syyslomaa ja he majoittuvat Priimuksen asuntolassa.

Syysloman aikana, kun ammattiopiston väki pääasiassa viettää syyslomaa, pojat tekevät lähettävän opettajansa antamaa tehtävää eli tekevät Jyväskylästä PowerPoint -esittelyn luokkakavereilleen sekä kirjoittavat omaa blogiaan. Seuraavat 2 viikkoa he osallistuvat  datanomiopettaja Sari Paunosen ryhmän mukana opetukseen ja tekevät Sarin ohjaamia tehtäviä.

Christopherille matka Jyväskylään on ensimmäinen kerta elämässä kun hän on matkustanut ulkomaille. Lentomatka, yöpyminen Tampereella ja Jyväskylään saapuminen sujui kuitenkin jännityksestä huolimatta erinomaisesti ja hän on matkaansa erittäin tyytyväinen. Yksi jakson tavoitteista on jo siis toteutunut!

Kolmen viikon vaihtojaksolta Christopher odottaa tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja opiskeluun ja ennen kaikkea hän haluaa parantaa englanninkielen taitoaan. Myös Christoph odottaa sitä, että hän pääsisi puhumaan mahdollisimman paljon englantia ja samalla tutustuisi suomalaisiin opiskelijoihin. Vapaa-ajalla he tekevät omia projektejaan tietokoneella, katsovat koneelta leffoja ja mahdollisesti tekevät viikonloppureissun Tampereelle tai Helsinkiin.

Isäntäperheenä ranskalaiselle opiskelijalle

Lyseon lukion toisen vuosikurssin opiskelija Tino Jäntti ja hänen perheensä toimivat ranskalaisen pojan Henrin isäntäperheenä elo-syyskuussa. Henri opiskelee Lyseon ystävyyskoulussa Ranskan Bretagnessa Vannes-nimisessä kaupungissa. Seuraavassa Tinon kommentteja vierailun jo loputtua:

”Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Wilmaani oli ilmestynyt viesti, jossa pyydettiin majoittamaan ranskalainen opiskelija muutamaksi viikoksi. Siitä innostuneena otin vain yhteyttä viestin laittaneeseen ranskan opettajaan niin nopeati kuin mahdollista.
Olimme Henrin kanssa yhteyksissä jo pitkän aikaa, ennen kuin hän todella tuli tänne kylmään Suomeen asti. Samat kiinnostuksen kohteet helpottivat paljon tutustumista ensin sosiaalisen median kautta, kuin myös Henrin ollessa täällä.

Muistan vieläkin hänen sanovan autossa lähestyessämme kotiamme että ”Pines everywhere” haha. (Mäntyjä kaikkialla). 3 viikkoa meni kuin juna, olisin toivonut hiukan pidempää visiittiä, mutta silti ehdottomasti elämäni parhaisiin kokemuksiin tämä luetaan.

Koulun lisäksi ehdimme toki tehdä paljon muutakin kuten bänditreenejä oman bändini kanssa ja tottakai kun tunnen jätkät Lost Society-yhtyeestä kävimme myös heidän treenejä katsomassa. Jätkähän oli ihan onnensa kukkuloilla haha. Kävimme yhdessä museossa, katsomassa jääkiekko-ottelua, myöskin kesämökillä kävimme kalassa ja paistettiin makkaraa. Mitä unohtui ? Ainiin SAUNA ! Henri sanoikin, että sitä tulee kovasti ikävä.

Suosittelen jokaiselle vaihtarin ottamista, varsinkin jos ei mieli tee/ei pysty itse ulkomaille lähtemään kuten itselläni. Kieli kehittyy, saa tietoa uudesta kulttuurista, uuden ystävän jne. Nyt olemme jo suunnittelemassa Henrin paluuta takaisin Suomeen ja meitsin reissua Ranskaan. Tarina on vasta alussa.”

Tino Jäntti
Jyväskylän Lyseon lukio

Lisätietoja Ulla Aarnio, Jyväskylän Lyseon lukio

Lisää havaintoja ja oppia kulttuurien kohtaamisesta Bilbaossa

   minna          Minna Kaukonen, Jämsän ammattiopisto

Oli mukava huomata olevansa maassa, jossa ei näplätä mobiililaitteita kaduilla, julkisissa kulkuvälineissä saati ravintoloissa ja kahviloissa. Katukuva oli tältä osin hyvin erilainen kuin vastaava suomalainen. Bilbaon metropolialueella asuu noin miljoona asukasta. Silti kaupungista jäi hyvin väljä ja rauhallinen vaikutelma. Lukuisat kävelykadut, 18 isoa puistoa ja hyvin organisoitu julkinen liikenne – siinäkö selitys.

San SebastianBilbao

Mielestäni baskit ovat käytökseltään hillitympiä kuin espanjalaiset yleensä. Kaduilla ei kuullut autontorven tööttäilyä tai tervehdyksiä Hola!  Asiakaspalvelijoiden käytös oli joka puolella ystävällisen hillittyä. Pääsimme seuraamaan kuinka 50 000 jalkapallokatsojaa meni San Mames stadionille lauantai-iltana ihan rauhallisesti ja toiset huomioiden.

Baskien englannin kielitaito ei ole niin hyvä kuin suomalaisten, mutta silti he olivat paljon rohkeampia kommunikoimaan kanssamme elein ja espanjan kielellä. Kielitaito ei rajoittanut heidän kommunikointiaan millään tavoin. Tässä asenteessa olisi meillä niin paljon opittavaa.

Vahvan yhteisöllisen ajattelun huomasimme siinä että heille oli todella vierasta ajatus  ryhmän kauppa- tai kahviostoksien maksamisesta erikseen jokainen omansa. Tätä oppia saimme vielä lentokentälläkin kun tilasimme jokainen vuorollaan omat kahvit.

tilat1

Mondragonin Yliopistolla kiinnitin huomioita kuinka rohkeasti he osasivat THINK BIG!Tilojensa esittelyssä he kertoivat kuinka remontissa oleviin tiloihin tulee 20 yritystä. Vastaavassa tilanteessa Suomessa sanoisimme varovaisen toiveikkaasti, että tavoitteenamme on saada muutamia yrityksiä tiloihimme.

tilat2

Kaikki tilat olivat isoja ja avoimia tiloja, jotka tukevat tiimimäistä työskentelyä ja verkostoitumista. Lisäksi oli pienempiä ja rauhallisempia tiloja lukemiseen ja keskittymistä vaativaan pienryhmätyöskentelyyn. Isoin yhtenäinen tila heillä oli tulossa vapaamuotoisesta taukotilasta, jossa voisi kahvitella, ruokailla, katsoa videoita ja tehdä tiimityötä.

Mielenkiintoista oli se, että tiloissa liikkuessa, ei tiennyt kuka oli opiskelija, valmentaja (=opettaja) tai yrittäjä. Kenelläkään ei ollut omia henkilökohtaisia työhuoneita.

tavoite

Jokaisella opiskelijatiimillä oli käytössään oma alue isosta tilasta. Sinne he olivat kuvanneet seinille oman tiiminsä tavoitteita ja tavoitteiden seurantaa. Oppiminen näytti olevan yhteisöllistä, innostavaa ja opiskelijan itsensä johtamaa. Täällä opiskelija ja hänen oppimisprosessinsa oli kaiken keskiössä.

seuranta