Greetings from the Netherlands

In this series of blog posts checking how our partners are doing, we have landed in the Netherlands. Marit den Ouden is a relatively new coordinator working in the International Office of Deltion College located in Zwolle. Deltion College is a member of the Dutch Alliance and through the TDA also a member of the Network of Networks like Gradia.

Marit with the view from her home office.

“We fully switched to distance learning on the 16 March when our government announced that the schools had to be closed.” Deltion had started with the introduction of distance learning on a small scale already 5 years ago so they managed to do the switch relatively quickly. Some of the experts in distance learning had anticipated the situation already before 16 March and had captured their thoughts and vision in a memo. Immediately after the government announcement the distance learning task force started their work. “Already in the first week after 16 March they provided training for our staff and all kinds of materials for our use,” says Marit from her home office. The materials were put on the Deltion College intranet and they were used by quite many people. Two weeks ago all Deltion teachers got a paper magazine delivered at their homes with all kinds of tools and information about distance learning. At the moment of this interview, the Deltion task force is already preparing for the next school year.

There were of course some challenges as well. “Some teams did their own “thing”, a bit outside the general frames which were set by the college 😉 In such a big college as ours – around 19.000 students and 1.400 staff this is hard to prevent.” This resulted in some extra ‘follow-up’ work for the task force. “Our experience is that teachers don’t easily ask questions even though we try to facilitate direct, easy contacts with our experts.”   

Marit reflects back to the beginning of remote learning; “I think that we were relatively well prepared. We already had experts and experience on distance learning at Deltion. And we already had blended coaches in the teams. There was a lot of energy and positive spirit to act and go for it together.” She also believes that this experience will lead to permanent changes. “Distance learning will get a more permanent place in our vision on education. We expect that we might keep providing distance learning to our students in the future on a structural basis, for example one day a week. And we might do more appointments and visits – like apprenticeship visits – ‘at distance’. “

At the moment of the Corona outbreak Deltion College had more than 150 students abroad for an internship. So the first task was to get all these students home safely. Also there were many international study projects (both for students and staff) planned which had to be cancelled. And the students who were in Zwolle at that moment for their internship had to go back home.

Deltion College is expecting the crisis to have an impact on the international activities both in the mid and long term. “It will give an extra boost to activities within the spectrum of ‘internationalisation at home’ and our vision to deal more consciously with travel in the perspective of climate change.” Marit says that they expect that in the mid term the number of mobilities will drop because the impact on travel possibilities, the safety issues and because the impact of Corona on certain sectors will probably last quite long. “But it is good to put things in perspective. Also internship opportunities within our country will be affected for a while. The importance of internationalisation will increase even more, but the activities to achieve internationalisation might undergo some shifts.

“On personal-level, I think I’m basically a quite flexible person, when it comes to adapting to different circumstances. It is my passion to be open towards other cultures, national contexts and perspectives and discovering the underlying reason behind differences and similarities. And stimulating others in this ‘compassion’.”

However, Marit does confess that she misses the personal contacts a lot. She has also noticed, like so many of us, that digital meetings are more energy draining than physical meetings. “So at the end of a day full of Teams meetings I usually feel a bit in a daze. It is good to see that colleagues stay in good contact and we often use our camera which feels much more personal than only hearing each other’s voice. It is heart warming to see how much we support each other, both national and international partners.” Marit is holding regular video meetings with her international partners and is expecting this method of cooperating to stay permanently.

On a final note, Marit recommends starting your work day – if possible in your country/region – with a walk for about an hour. “This will give you a lot of positive energy for the rest of the day. ”

More information about The Dutch Alliance

Time for reflection

Carmen Romero wears many ‘hats’. She’s a teacher, head of department and international coordinator at one of Gradia’s partners in the Basque country, CIFP Construccion Bizkaia in Bilbao. Like many others, their college switched to distance learning on 13 March.

“Overall, changing to distance learning was expected to be a big challenge for all the teachers and students, but the response and reaction has been really good, better than we expected”, Carmen says in her new home office (= dinner table). Most of CIFP Bizkaia’s students are following the classes and making the tasks and jobs that teachers ask them to deliver. Meet is used for video conferences and, in the beginning, they also used Zoom. All the teachers are willing to help students and attend to their needs even outside of their “regular” timetable. Possibly an advantage of being an small organization. Learning and teaching are progressing relatively well under the circumstances and this way of working will continue, at least, until 15 May.

“The biggest challenge has been to transfer the tasks that should have been done at the college workshops for tasks that can be done at home.” Many of the technical skills of construction trade can’t be developed at home, so teachers have come up with different challenges in which the students can combine creativity, technical knowledge, measurements and budgeting. For example, the 2nd year students of interior work have to “set up” their own company and make a proposal for refurbishing their own houses. The task includes making the drawings, searching for materials and explaining how they should be used, taking measurements, budgeting and explaining which professions are needed to perform the work as well as make a work plan for the whole project.

“Initially we worried about the access to the Internet from home, but fortunately most of our students had it.” For those who didn’t (only two of them), the college loaned each of them a computer with a key for the Internet. All the schools in the Basque Country had the order to do it, being provided Internet keys if necessary.

Essential tools for remote working:
laptop, headset, colleagues via an online tool and coffee.

“None of us were prepared for this situation.” It has been a completely new way of working for our schools which are still very much based on in-person interaction and classes. But due to the willpower of the teachers we are dealing with it beyond anything we could have imagined. According to Carmen, it’s unlikely that this experience will change the way their college operates in the future. “Basically because, as I have mentioned earlier, our specific field implies the need of being at the workshops to gain the skills and competences.”

The coronavirus situation has of course had an impact on the college’s international activities. “The first impact happened when Italy closed their borders. Seven of our students were prepared to make their internships in companies there and, after waiting for two weeks to see the progress of the (at that moment) limited epidemic, they had to unpack their luggage and stay at home.” The second wave of events happened when three CIFP students who were in Finland at the time the state of alarm started in Spain and there was a mad dash to bring them back home quickly. “I became 10 years older in only 24 hours!”, Carmen recalls.

The third impact has been that the college has had to ask for change of duration of their Erasmus+ funding so that they could use the grants at a later date, if possible. The future of mobility activities depends greatly on the medical developments: ” While the vaccine is not yet available and there are no effective medical treatments for this virus, I don’t think we are willing to risk sending the students or teachers abroad. It feels like the most appropriate approach at the moment.” Carmen remains optimistic and thinks that, as all whole scientific community all over the world is working to find a solution, it will come earlier than we can even imagine.

Under Spain’s state of emergency regulations, citizens can only go out alone to buy food, seek medical care, for emergencies or to work in essential industries.  Despite staying indoors for weeks, Carmen says she’s coping very well. “As everyone here, I miss leaving my home, going out, seeing others in person.” But, at the same time, not having to invest time in going to the work place has meant that there is time left over to do other things. “I try to be dressed as if I were going to school every day. It can sound superficial but I’m sure that to spend the whole day wearing leggings and an old t-shirt makes you, how I could say it, feel scruffy and, consequentely, can make you feel unhappy after several weeks inside the home. But anyway, I just want to go out 🙂 “ , Carmen adds. She believes that the current changes to the way of living will continue while there is a medical solution. “When it comes, we will work and behave as we have always done. Spanish people, “genetically”, need close physical contact.”

And finally Carmen would like to remind us all that “many persons are suffering terribly with this pandemic. Some of our friends have lost their mother, father or other relatives; some of our acquaintances have died. It’s a good time to reflect on how we behave with our family, friends, schoolmates or neighbours. It’s a time to rethink our priorities and to be grateful for all we have, for the life we enjoy and it’s time to “send into permanent exile” the complaints and the selfishness.”

CIFP Construccion Bizkaia is a member of EMEU network

Navigating uncertain times

During the past weeks, the coronavirus has cast an uncertainty over everyday life across the whole world. Unlike in most previous occasions of disruption, where the uncertainty has been more geographically limited, this time Gradia and its’ partners all over the world have been “in the same boat”, dealing with very similar issues and challenges. Therefore, maybe some of the solutions can also be the same?

GBS St. Gallen from Switzerland and Gradia have a long history of cooperation including working together in innoVET network on digitalisation of learning, teaching and processes. Daniel Kehl, Principal of GBS St. Gallen and Karin Haltner from their International Office report that their college was closed on 16 March and they have all been working from home since then. In general working and studying remotely seems to be progressing very well thanks to various digital tools, such as Teams, Skype and WhatsApp.

 The switch to distance learning was done in two phases, says Daniel Kehl. Phase 1 or the preparation phase took place over five days between 16- 20 March. Phase 2 or the actual implementation started on 23 March and is still ongoing. “The whole process went amazingly well. Both the teachers and the apprentices were very well prepared and highly motivated. A big challenge for some teachers was to have to make up for the lack of digital know-how in a very short time.” The speed of switching to distance learning and lack of “physical”, personal contact were also complicating factors. They also soon noticed that preparing online lessons is very time-consuming .

According to Principal Kehl, GBS St. Gallen was relatively ready to make the jump into the world of distance learning and teaching. “The fact that we are in the middle of the process of changing our classes to “digital classes” (bring your own device) we were actually pretty well prepared. However, we were really surprised at the speed of implementation. But everyone pulled together and helped each other to solve problems and challenges.”

There’s a strong feeling in GBS St. Gallen that this experience will permanently change the way in which the college operates. “We understand more about various e-learning tools. The way in which we teach may be more varied and therefore, the learning experiences will also more enriched.” Once they return back to the college, there is a plan to prepare a survey to find out what kind of permanent changes the staff and students want to implement.

Like everyone else, unfortunately GBS St. Gallen had to cancel or postpone all planned international mobility activities with immediate effect. “We are very much hoping that there will be no long-term impact on our international mobility.” In the meanwhile, GBS St. Gallen wants to continue the work started within innoVET network and share their experiences in distance learning with their partners abroad.

Although transitioning to remote working has gone surprisingly well, the social aspects of working life are difficult to transfer to the digital world. “I feel it’s unfortunate that due to the social distancing the interpersonal part of working life is somewhat lacking but we try to compensate this with online coffee breaks or aperitifs”, Karin Haltner says. “The Swiss Federal Council decided last week that the college may be reopened on 8 June, but let’s see what happens….”

More information about innoVET network

and Jaana Virtanen (at)

GBS St. Gallen

Kielikurssilla Maltalla

Parhaillaan on haettavissa henkilöstövaihtoapurahat tulevalle lukuvuodelle. Lukiokoulutuksen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen toimijoiden on mahdollista hakea apurahaa myös kurssille osallistumiseen. Hakuohjeen ja linkin hakemukseen löydät intran uutisista.

Schildtin lukion opettaja Marja Sarasoja osallistui kurssille maaliskuun 2020 alussa. Lue jutusta lisää hänen kokemuksiaan.

Kuvat ja teksti: Marja Sarasoja


  • Toimin  Schildtin lukiossa psykologian opettajana. Tavoitteenani oli tietysti parantaa englannin kielitaitoani, kaikkia osa-alueita: puhumista, ymmärtämistä, sanavarastoa, kielioppia, ääntämistä.
  • Ensi syksynä meillä järjestetään kansainvälinen konferenssi: Heart and Soul ja sen takia halusin vahvistaa omaa kielitaitoani. Olen ollut kaksi kertaa aikaisemmin kansainvälisillä kursseilla, mutta silloin koulutuksen sisältö on liittynyt omaan oppiaineeseeni.


  • Tietysti toivon, että kielitaitoni paranee ja rohkeuteni käyttää englantia lisääntyy. Viikon mittainen kielikurssi on tietysti lyhyt ja vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, mutta välillä on hyvä ottaa ” kielikylpyjä”, vahvistaa jo osaamiaan taitoja, tavata uusi ihmisiä ja tutustua heidän kautta toisiin kulttuureihin.


  • Kurssiin sisältyi sekä ryhmäopetusta ( 9 hengen ryhmä kielitaidon perusteella ) että myös yksityisopetusta. Ryhmäopetus sisälsi lähinnä  kielen ymmärtämiseen ja sanastoon liittyviä harjoituksia. Harmillista oli se, että viikon aikana keskityimme oikeastaan vain muutamaan  sisältöön ruokasanastoon ja valeuutisiin. Olisin toivonut useampia aiheita.  Yksityistunneilla sain esittää toiveen sisällöstä ja siten ne palvelivat paremmin kuin ryhmätunnit. Yksityistunneilla eteneminen oli myös joustavampaa ja opettajat ( joka tunnilla eri opettaja) ottivat hyvin huomioon myös oman alani sanaston laajentamisen.


  • Olen jo rohkaissut kollegoita hakemaan liikkuvuusrahoja kielen opiskeluun. Kielikurssilla pystyi hyvin keskittymään opiskeluun, kun ei tarvinnut huolehtia muista  päivittäisistä velvoitteista. Uskoisin, että tämä kokemus rohkaisi minua jatkossa käyttämään rohkeammin englantia. Sain vahvistusta sille, että omalla kielitaidollani pärjään, ainakin arkitilanteissa. Toisaalta kielitaidon jatkuva kehittäminen on edellytyksenä taidon rakentumiselle.
  • Mukavaa oli myös se, että sai uusia tuttavuuksia. Opiskelun lisäksi ehti myös tutustumaan Maltaan, erityisesti Vallettaan .

Lisätietoja henkilöstövaihdoista: kv-suunnittelija Rea Tuominen

CS-21 -hankkeen toinen työpaja koronan varjossa

Teksti ja kuvat Mikko Auerniitty


CS-21 projektin tuotantoviikon käynnistyminen oli täynnä epävarmuutta. Maailmalla leviävä virus uhkasi estää matkustamisen Newcastleen ja osa opiskelijoista pohti uskaltavatko lähteä matkalle mukaan. Sekä Italia että Belgia joutuivat perumaan osallistumisensa, Belgia aivan viime hetkellä. Newcastleen kuitenkin päästiin, tosin vain puolet opiskelijoista mukana. Newcastlessa työskentelyä värittivät uutiset Korona-viruksen leviämisestä sekä kotimaassa, että muualla Euroopassa. Joidenkin maiden opettajilla oli selkeä huoli oman maan tilanteesta, mutta nuorten kanssa työskentelyyn se ei välittynyt. Viikon lopulla jo yli puolet osallistujamaiden kouluista oli sulkenut ovensa.

Mitkä olivat matkan keskeisimmät tavoitteet – mitä tehtiin?

CS-21 hankkeen tavoitteena on opetella uuden vuosituhannen vaatimia luovia työelämätaitoja, kuten luovuus, ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, tiimityö, päätösten teko ja sosiaaliset taidot (soft skills, creative skills).

Belgian Gentissä alkanut työryhmätyöskentely huipentui Newcastlen tuotantoviikolle. Monikansallisten ryhmien tehtävänä oli luoda idea ja konsepti teemalla ”Kuinka lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta 15-25-vuotiaiden keskuudessa ja saada heidät vastuullisiksi toimijoiksi” (sustainable lifestyle). 

Ensimmäisenä päivänä sekä opettajat että opiskelijat tapasivat omat ryhmäläisensä Belgian viikolta mutta huomasivat myös, että ryhmiä oli yhdistelty poisjääntien takia. Kahdeksan ryhmää oli typistetty viiteen ryhmään. Joustokykyä ja luovuutta kysyttiin, kun joissakin ryhmissä piti nopeasti yhdistää kahden ryhmän ennakkosuunnitelmat yhdeksi valmiiksi toteutussuunnitelmaksi. Lähes kaikissa ryhmissä opettajaparit olivat myös menneet uusiksi ja nopeasti piti alkaa haistelemaan uuden työparin työskentelytapaa. Päivään kuului myös projektinhallinnan taitoja vahvistava ja tiimityötä edistävä työpaja.

Toisen päivän kohokohta opettajien osalta oli työpaja, jonka veti Englannin koripallomaajoukkueen päävalmentaja Marc Steutel. Yksinkertaisten ja nopeiden koripalloharjoitusten avulla Steutel kävi läpi olennaisia ilmiöitä sekä valmentamisesta että opettamisesta. Harjoitusten anti on suoraan siirrettävissä käytäntöön tiimityöskentelyssä opiskelijoiden kanssa.

Toisin kuin Belgiassa, keskiviikko ja torstai oli yhtä lyhyttä työpajaa lukuun ottamatta varattu pelkästään ryhmien työskentelylle. Ryhmien työskentelyä seuratessa oli hieno huomata, että vaikka kaikilla ryhmillä oli varmasti kiire oman projektin valmiiksi saattamisessa, olivat nuoret valmiita auttamaan toisia ryhmiä esimerkiksi esiintymällä heidän videoissaan.

Ryhmien töiden deadline oli torstaina klo 20, jolloin valmiiden tuotosten tuli olla valmiita ja esittelykelpoisia. Aamulla sekä opiskelijat että opettajat osallistuivat viimeiseen työpajaan, jonka veti näyttelijä Carl Kennedy. Carl valmisti opiskelijoita perjantain esitystilaisuuteen ja yksinkertaisten harjoitusten kautta kiteytti äänenkäytön, ruumiinkielen ja katsekontaktin merkityksen onnistuneeseen esitykseen. Työpajan jälkeen keskustelimme opettajien kesken, kuinka tärkeää esiintymistaitojen opettelu olisi kaikille luovan alan opiskelijoille.

Viikko huipentui perjantaina ryhmien valmiiden töiden esittelyyn, jyryn palautteeseen ja voittajan valintaan. Voittajaksi valikoitui työ, joka mahdollisti laajimman kontaktipinnan erilaisiin kestävän kehityksen toimijoihin sekä mahdollisti tilaajalle vaikutusten seuraamisen ja vastasi tarkimmin annettua tehtävää. Voittoisan esityksen tehneessä ryhmässä oli sekä toinen opettajista että yksi opiskelijoista gradialainen.

Mitä konkreettista matkasta seuraa?

Aloitimme jo matkan aikana pohdinnan siitä, kuinka saisimme edistettyä Gradian media-alalla luovien ja ongelmaratkaisukeskeisten työmenetelmien käyttöä. Silmämme aukesivat myös esiintymistaitojen opettamisen olemattomuuteen Gradian media-alalla, vaikka media-alalla luontevan ja varman esiintymisen merkitys on tärkeää. Oikean äänenkäytön, ruumiinkielen ja katsekontaktin merkitys korostuu esimerkiksi omien ideoiden ja töiden myymisessä sekä kaikenlaisissa asiakaskontakteissa.

Belgian työpajaviikon jälkeen hankkeen koordinaattorit tekivät kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin kunkin osallistujamaan luovan alan työelämän ajatuksia tärkeimmistä 2100-luvun työelämätaidoista. Kyselyyn saatiin yli kaksisataa vastausta (Suomesta 23). Kyselyn alustavien tulosten mukaan työelämä katsoo, että kaikissa osallistujakouluissa opetetaan hyvin ryhmätyötaitoja. Parannettavaa löytyy selvästi eniten kriittisen ajattelun ja aloitekyvyn opettamisessa. Suomessa koulusta tulevien aloitekyvyttömyys oli ongelma 56% vastanneiden mielestä.

Aloitekyky on siis asia ja taito, johon meidän on keskityttävä nyt heti. Sen opettaminen ei ole niin yksinkertaista kuin tekniikan, mutta sen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Miten vierailu palveli omaa asiantuntijuuttani?

Viikon aikana haastoimme omaa opettajuuttamme, kyseenalaistimme teknisorientoitunutta opetusta ja saimme uusia avaintaitoja opiskelijoiden valmentamiseen kohti tulevaisuuden luovan alan työelämän vaatimuksia.  Opimme myös lisää opettamisen konkretisoimisesta ja esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden positiivisestä orientoinnista.

Miten jaan kokemuksiani ja miten se hyödyttää myös muita?

Otamme oppimiamme taitoja käyttöön ja tulemme kertomaan kokemuksistamme muille opettajille ja kouluttajille. Hanke itse luo online-käsikirjan, johon kerääntyy hankkeen edistymisen myötä erilaisia harjoituksia ja vinkkejä, joita on käytetty työpajaviikoilla. Tämä käsikirja on avoin kaikille. Hankkeella on myös avoimet Fb- ja IG-sivut.

Haluamme jakaa kokemuksiamme muille media-alan opettajille ja haastaa käytännön opetustyön joustavuutta ja luovuutta sekä merkittävinä pidettyjen asioiden järjestystä.

On olemassa paljon oppimiskäsityksiä, jotka nimenomaan nojaavat opiskelijoiden aloitekykyyn. Uskon, että meidän opiskelijoiden aloitekyky on kouluun tullessa hyvä, ovathan he hakeneet, tehneet ennakkotehtävät ja tulleet pääsykokeisiin. Eli meidän tehtävä on ylläpitää ja lisätä tuota aloitekykyä. Nyt joku menee pieleen jossain vaiheessa.

On hienoa, jos pystymme yhdessä media-alalla ja muuallakin Gradiassa, pohtimaan millä opetusmetodeilla ja oppimiskäsityksillä voimme edistää opiskelijoiden aloitekyvyn ja kriittisen ajattelun kehitystä ja omaksumista.