Aihearkisto: rahoitus

Tietoja ja tilastoja 2014

ajankohtainen, Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, opiskelijaliikkuvuus, rahoitus, saapuvat opiskelijat, seuranta

Jälleen on se aika vuodesta kun tekemiset ja tekemättömyydet on laskettu ja lueteltu. Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisen toiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2014 kuntayhtymän strategian toimenpideohjelman mukaisesti keskittyen toimenpiteisiin, joiden avulla  varmistetaan kaikille opiskelijoille monikulttuurisuus- ja kansainvälistymisvalmiudet sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden syventää kv-osaamistaan.

2015-01-25 15.16.24

Kotikansainvälistymisen osalta ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneita on osallistettu oppilaitoksen toimintaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä on tarkoittanut mm. saapuvien opiskelijoiden  läheisempää integrointia oppilaitoksen toimintaan esim. siten, että  vaikka pääosa jaksosta olisikin suoritettu työssäoppimalla, on saapuville opiskelijoille järjestetty opinto-ohjelmaa myös oppilaitoksessa integroiden heidät oman alansa opiskelijaryhmään. Sosiaali- ja terveysalalla on tästä erityisen hyviä kokemuksia, joista julkaistaan hieman tuonnempana oma blogijuttu.

Jyväskylän ammattiopisto vastaanotti vuoden 2014 aikana 114 opiskelijaa (lisäystä 10%) yhteensä yhdeksästä (9) maasta. Eniten opiskelijoita saapui Alankomaista (31),  Saksasta (28) ja Tsekeistä (25). Vaihtojen pituus vaihteli 2-12 viikon välillä. Keskimääräinen vaihtojen kesto oli viisi viikkoa.

Liikkuvuuden osalta Eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) pilotointia jatkettiin kaikissa tutkinnoissa. Kaikkien liikkuvuusjaksojen osalta sovitaan etukäteen vaihdon aikana hankittavasta osaamisesta tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Vuoden 2014 aikana  on kehitetty ja kokeiltu arvioinnin dokumentointia, jotta ECVET-periaatteiden mukainen arviointi ja sen dokumentointi saadaan käyttöön vuoden 2015 aikana mahdollisimman laajasti.   Lisäksi liikkuvuuden suunnittelua ja seurantaa on edelleen systematisoitu mm. ottamalla Priimus –järjestelmä entistä paremmin käyttöön niin lähtevien kuin saapuvien opiskelijoiden dokumentoinnin osalta.

Vähintään jakson (6 vkoa) mittaisiin ulkomaan jaksoihin osallistui vuonna 2014 yhteensä 184 opiskelijaa (+4) keskimääräisen jakson pituuden ollen 7 viikkoa. Lyhyempiin  opintovierailuihin (3-8pv) osallistui lisäksi 40 opiskelijaa.  Yli jakson mittaiset (8-12 viikkoa) jaksot ovat myös lisääntyneet edellisvuodesta (+8). Liikkuvuusjaksoja toteutui yhtä lukuun ottamatta (talotekniikka) kaikissa tutkinnoissa mukaan lukien kaksi tutkintoa (pintakäsittely ja puu), joissa ei useampaan aiempaan vuoteen toteutunut liikkuvuuksia ollenkaan.

Vastaanottavien maiden osalta   lisäystä edellisvuoteen oli neljä kohdemaata (24).  Suosituimmat kohdemaat ja niiden järjestys oli sama kuin edellisenä vuonna, mutta niiden osuus on tavoitteen mukaisesti hieman pienentynyt aiemmasta. Suosituimmat maat olivat Espanja (49, -26), Saksa (28, – 7) ja Alankomaat (25, -2). Neljänneksi  jälleen sijoittunut Puola (19, + 4) on myös  tasaisesti lisännyt suosiotaan erityisesti tekniikan ja liikenteen tutkinnoissa hyvien vaihtokokemusten ansiosta.

Tarkempia seurantatietoja Jyväskylän ammattiopiston osalta löytyy maaliskuun alkupuolella intran suunnittelu ja seuranta -kansiosta.

Lisätietoja Rea Tuominen p.6159

 

Energiatehokasta rakentamista kumppanuushankkeessa

ECVET, Gradia Jyväskylä, rahoitus

WP_20150127_003

Jyväskylän ammattiopiston talotekniikan opettaja Timo Toivanen ja kv-koordinaattori Rea Tuominen vierailivat IES El Clot oppilaitoksessa Barcelonassa tammikuussa 26.-27.1.2015. Vierailuun osallistui myös oppilaitosten edustajat Baskimaalta,  Hollannista ja Italiasta ja sen aikana valmisteltiin KA2 –hankehakemusta, jonka tavoitteena on paneutua energiatehokkuuteen ja direktiivin asettamiin vaatimuksiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Kokoukseen osallistuneiden neljän maan lisäksi myös kumppanit Maltalta ja Ranskalta ovat lähdössä mukaan hankkeeseen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2010 direktiivin rakennusten   energiatehokkuudesta. Rakennukset aiheuttavat 40 prosenttia Euroopan unionin kokonaisenergiankulutuksesta. Energiankulutuksen vähentäminen tällä alalla on siten ensisijainen toimi pyrittäessä energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin. Kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia 31.12.2020 lähtien. Viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten on vastattava samoja vaatimuksia 31.12.2018 jälkeen.

WP_20150127_045

Uusien rakennusten on vastattava direktiivin vaatimuksia, ja ennen rakentamisen aloittamista on suoritettava toteutettavuustutkimus, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvien energiahuoltojärjestelmien, lämpöpumppujen, kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmien ja yhteistuotantojärjestelmien asentamista. Kun olemassa oleviin rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, niiden energiatehokkuutta on parannettava siten, että nekin täyttävät vähimmäisvaatimukset. Kun rakennus tai rakennuksen osa tarjotaan myytäväksi tai vuokrattavaksi, energiatehokkuustodistuksessa annettu energiatehokkuusindikaattori on mainittava kaupallisissa tiedotusvälineissä olevissa ilmoituksissa.

Hankehakemuksen jättää Jyväskylän ammattiopiston pitkäaikainen yhteistyöoppilaitos Alfa College, Hollannissa maaliskuussa 2015 ja läpi mennessään hanke käynnistyy syyskuussa 2015.

Lisätietoja KA2-hankkeista Jyväskylän ammattiopistossa: Rea Tuominen p.6159

 

VET education and companies working together in the Netherlands

Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, rahoitus

IMG_0436

Jyväskylä College together with its national network partners (Salpaus, Axxell and Tredu) arranged a study visit to the Netherlands in October 2014. The aim of the visit was to learn from the Dutch experiences of competence-based education and project-based learning. The group was led by Freek Seuntiens from the metalwork and machinery programme at Jyväskylä College.

In the Netherlands colleges (vocational and universities) and companies are working  closely together on  project basis. This gives schools and companies a financial benefit, as they say win/win situation. Schools cannot innovate so fast with the newest technology than companies. That’s why the students have BPL projects in the companies. Companies don’t always have the time or money to start, develop and/or finish a project. That’s why students are a good solution to their problem. Companies are also demanding students of the future from schools, this can only be  realized by company internships.

We  can learn a lot from the Dutch approach but be have to remember that schools in the Netherlands have been doing this problem or project based learning as well as  competence based education for over 10 years already. We have to start from the beginning, and not jump too far  ahead. First thing to do is get connections and small projects with our companies in Finland. We also should use the example of Rijn Ijssel College  to learn how to work with companies inside projects. As many teachers said during our visit, in the Netherlands the government money isn’t enough, and without companies technical schools will disappear.

The main takeaways from the visit to the Dutch colleges are:
 Money to finance the projects
Government funding has decreased and therefore, the VET college management is saving on everything possible. This means that projects sometimes don’t have enough money for materials, workplaces, meeting places, tools, etc.
 Hours of teacher to guide the students
The schools are giving teachers less and less guidance hours, to save money. The
teachers that we have spoken to are experiencing increased stress because of the workload they have. They told that good guidance needs more hours than they can get right now.
 Contacts with companies
In the beginning the colleges had to work really hard to get projects with companies.
Nowadays it’s easier because of the University, University of Applied Sciences and
vocational colleges are working together. Companies now have better understand of  what the strength/profit of VET colleges school is in PBL projects.

Text and picture: Freek Seuntiens

 

Helmiä sioille…?

ajankohtainen, Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, rahoitus

 

2014-09-22 10.32.31

 

Kuvat ja teksti: Rea Tuominen

 Kuvat on otettu hankevalmistelukokouksessa Tanskassa syyskuussa 2014.

Eurooppaa koettelee aika ajoin erilaiset kuluttajien terveyttä uhkaavat ruokakriisit. Viime aikojen vakavimpia tapauksia ovat olleet EHEC -epidemia Saksassa 2011 ja listeria -epidemia Tanskassa 2013. Suomessa viime vuosien vakavin tapaus oli vuonna 2011,  jolloin mahdollisesti oliivisäilykkeestä saatu  botulismimyrkytys aiheutti kuolemantapauksen.

Vaikka ruokaturvallisuus Suomessa onkin maailman huippuluokkaa, kaikki on mahdollista myös täällä. Kaikille elintarvikkeiden kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille ruokaturvallisuus on keskeinen osa ammattitaitoa ja se vaatii jatkuvia ponnisteluja. Väärät käsittelytavat tai huolimattomuus missä tahansa ketjun osassa voi aiheuttaa vakavia tilanteita paitsi yksilöiden kannalta myös vaarantaen kokonaisen yrityksen toiminnan.

Tanskan lihajalostusteollisuuden ammattioppilaitos (Danish Meat Trade College) kouluttaa elintarvike- ja ravintola-alan ammattilaisia. Jyväskylän ammattiopisto on tehnyt jo muutaman vuoden yhteistyötä DMTC:n kanssa opiskelijavaihtoihin liittyen. Nyt olemme lähdössä mukaan DTMC:n koordinoimaan, viiden maan kehittämishankkeeseen, jonka tarkoituksena on tuottaa visuaalista oppimateriaalia elintarviketurvallisuuden opettamiseen. Suunnitteilla on kuvakertomukset (piktogrammit) ja animaatiot vähintään neljästä keskeisestä elintarviketurvallisuuteen liittyvästä aiheesta.

Processed with Moldiv

Eramus+ ohjelma rahoittaa erilaisia yhteistyöhankkeita,  joita ovat

  •  strategiset kumppanuushankkeet
  • tietoyhteenliittymät
  • alakohtaiset osaamisyhteenliittymät
  • kapasiteetinvahvistamishankkeet Euroopan ulkopuolisten kumppanuusmaiden kanssa.

Tanskalaisten vetämään hankkeeseen haetaan rahoitusta strategisten kumppanuushankkeiden ohjelmasta. Ne tarjoavat ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuuden tutustua Euroopan maiden ammatilliseen koulutukseen, vertailla käytäntöjä ja kehittää omaa toimintaa.

Kumppanuushankkeet voivat olla pienempiä muutaman partnerin yhteistyöhankkeita, jotka keskittyvät esimerkiksi hyvien käytänteiden vaihtoon tai tavoitteiltaan ja partneriryhmältään laajempia kehittämishankkeita, jotka tähtäävät yhteiseen innovaatioon ja laajaan eurooppalaiseen levitykseen. Hankkeiden kesto on yleensä kaksi vuotta.

Kumppanuushankkeiden tavoitteena on kehittää, siirtää ja ottaa käyttöön innovatiivisia käytäntöjä ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen. Tavoitteena on myös tiivistää oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä ja edistää koulutuksen työelämävastaavuutta.

Kumppanuushankkeiden odotetaan tuovan myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia hanketyöhön osallistuville henkilöille ja heidän taustaorganisaatioillensa. Hankkeissa tulee olla myös yhteys koulutuspoliittisiin tavoitteisiin sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Ammatilliselle aikuiskoulutukselle ja lukiokoulutukselle on myös oma rahoitusohjelmansa  Erasmus+ ohjelmassa, jonka tavoitteet ja reunaehdot voivat poiketa tässä mainituista.

Lisätietoa tästä rahoitustyypistä saat oman  oppilaitoksesi koordinaattorilta.

2014-09-22 10.30.05

ICT as a tool for intercultural and media education

henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, osaaminen, rahoitus

Comenius-täydennyskoulutus 24.2. – 1.3.14 Lissabonissa, teksti ja kuvat Mika Mouhu, Jyväskylän ammattiopisto

Sain vinkin hakea henkilökohtaista täydennyskoulutusapurahaa Cimon kautta. Tutustuin eri kurssivaihtoehtoihin Euroopassa ja hain Comenius apurahan kurssille: ICT AS A TOOL FOR INTERCULTURAL AND MEDIA EDUCATION. Kurssi järjestettiin Lissabonissa. Kurssin sisältönä oli muun muassa seuraavanlaisia asioita: Digital media in intercultural education, in the aspect of national educational systems- Participants’ presentations. In-depth study of cultural diversity in an international education context. The computer as a tool in teaching and learning (“The Cloud computing: dropbox, google drive, digital book…), The cultural dimensions of globalization…

Kurssi ohjelma oli hyvin tiivis, ohjelma alkoi klo 9 ja päättyi yleensä klo 22-23. Ryhmän koko oli 12 henkilöä. Opetus vaihteli luennosta ryhmätöiden tekemiseen eri osa-alueista. Kokeilimme myös käytännössä eri sovellusten käyttämistä. Jaoimme ryhmissä kokemuksiamme omista koulutussysteemeistämme ja kulttuurista tavoista. Löysimme paljon sekä yhteisiä tapoja että erilaisia tapoja toimia. Opimme paljon toisten kulttuurisista käytänteistä. Parasta kurssilla olikin yhteisten kokemusten jakaminen.

Kurssiviikkoon sisältyi myös erilaisia tutustumiskäyntejä muun muassa Sintran vanhaan kaupunkiin, Sesimbran julkiseen kirjastoon ja paikalliseen Boa Água peruskouluun Quinta do Conde:ssa. Koulussa on oppilaita monesta eri kulttuurista. Kurssilta jäi käteen muutamia uusia työkaluja omaan työkäyttööni, kontaktit muihin kollegoihin euroopassa sekä kulttuuriset kokemukset.

1

Bon Agua peruskoulu

 

 

2

Sintra

3

Hyvin käyttäytyneiden oppilaiden kuvat oli asetettu seinille esimerkiksi muille.

Rahoitusohjelman muutoksesta johtuen (LLP-> Eramus+) henkilökohtaisia apurahoja ei voi enää hakea. Viimeinen tämän tyypin hakukierros päättyi lokakuussa 2013. Jatkossa eurooppalaisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen voidaan  sisällyttää Erasmus+ liikkuvuushakemukseen. Liikkuvuushakemuksen tulee perustua oppilaitosten ja niiden yksiköiden kv-toimintasuunnitelmiin. Hyvä tilaisuus mainita kiinnostuksesta tämän tyyppiseen kouluttautumiseen on esim. oman esimiehen kanssa käydyssä kehittämiskeskustelussa! 

 

Lisätietoja: oppilaitosten kv-koordinaattorit.