Vierailu VET Centre Italia, Verona 27.10.-31.10.2019
Kuva ja teksti: Mira Ahtila ja Sari Mynttinen
ENACin koordinaattorit Luca ja Simona sekä Mira Ahtila ja Sari Mynttinen Gradiasta
Mitkä olivat matkan keskeisimmät tavoitteet?
Matkan
tavoitteena oli tutustua matkailu- ja ravintola-alan oppilaitoksiin ja
työssäoppimispaikkoihin ja saada uusia työssäoppimispaikkoja Veronan alueelta.
Tavoitteenamme oli myös tutustua vaihtoja koordinoivan ENACin toimiston
toimintaan joka toimii koulutuksenjärjestäjänä Pohjois-Italiassa. Osa (25%)
ENACin toiminnasta tulee EU:n rahoittamana. Tavoitteenamme oli myös lisätä
tietoisuutta sekä vaihtoja oppilaitosten välillä ja tutustua Italian
koulutusjärjestelmään. Lisäksi tavoitteemme oli perehdyttää ENACin vaihtoja
koordinoiva Simona Puggioni opiskelijan näyttöjen arviointiin.
Mitä konkreettista matkasta seuraa?
Vierailu
lisäsi laatua opiskelijavaihtoon koska nyt vaihdon oppilaitoksista ja
yrityksistä on enemmän tietoa ja opiskelija näin vaivattomampi lähettää
oppilaitokseen/yrityksiin ja perehdyttää hänet käytänteisiin.
Miten vierailu palveli omaa asiantuntijuuttani?
Vaikka
vierailu oli lyhyt, se oli tehokas ja palveli asiantuntijuuttamme monella eri
osa-alueella. Ymmärryksemme italialaisesta koulutusjärjestelmästä parani sekä
englanninkielen käyttö sai hyvää harjoitusta.
Oppilaitosvierailuilla
saimme kattavan esittelyn opetuksesta ja tiloista sekä pääsimme myös
keskustelemaan opiskelijoiden kanssa, osallistumaan käytännön oppitunneille
sekä seuraamaan käytännön kahvikurssin koetta. Saimme ideoita siitä, miten
tulevien vieraidemme ohjelmaa voisi rakentaa.
Matkan
aikana tutustuimme Hotel San Vitoon, missä oli kaksi raca-alan työssäoppijaa.
Näyttöjen arviointikeskustelu tehtiin samalla työpaikkaohjaajan ja
opiskelijoiden kanssa.
Vierailun
lopuksi pääsimme vielä tutustumaan paikallisen, Benedetti La Villa -viinitilan
toimintaan ja mm. Amarone viinin valmistukseen. Opiskelijat olivat
tilavierailulla mukana.
Tämä
matkakokemus lisäsi osaamistamme myös kohdemaassa liikkumisen suhteen. Etsimme
oppilaitokset, jotka sijaitsevat maaseudulla haastavien .kulkuyhteyksien
varrella. Aikataulu oli tiukka ja suuri osa ohjelmasta kului matkustamiseen
kohteiden välillä.
Miten jaan kokemuksiani ja miten se
hyödyttää myös muita?
Erityisesti vierailu hyödyttää jatkossa vaihtoon lähtevää opiskelijaa, koska pystymme perehdyttämään hänet vaihtoon huomattavasti paremmin kun tiedetään itse paikan ja sen käytänteet. Keskustelemme kollegojen kanssa tiimipalavereissa matkan annista.
Lisätietoja henkilöstövaihdoista: Rea Tuominen, kv-suunnittelija
Teksti ja kuvat: Päivi Peltonen, Merja Hakanen ja Jaana Virtanen
InnoVet -verkostossa on mukana ammatillisen koulutuksen toimijoita viidestä maasta: GBS St. Gallen, Sveitsi, Aarhus TECH, Tanska, IBJ -verkosto, Saksa, Horizon College, Hollanti ja Gradia, Suomi. Verkosto on tavannut aiemmin muutamia kertoja Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Suomessa. Verkoston tavoitteena on tutustua eri maiden digioppimisen käytänteisiin ajatuksella: ”VET glocal – a perspective for new ways of teaching, learning and training with digitalization“.
Sveitsin vierailun tavoitteena oli syventää
Digital Ambassador / eTutor -profiilia, laatia Digital Skills Framework eli digitaalisen
osaamisen viitekehystä oppilaitoksissa opiskelijan ja opettajan näkökulmasta
sekä kuulla kokemuksia ensimmäisestä Teacher Academy -tapaamisesta
Jyväskylässä.
Ensimmäisenä päivänä meidät johdatteli Theo Zentveld
päivien aiheeseen otsikolla “Expect the unexpected”.
Testasimme omaa keskittymistämme jongleeraamalla pallojen kanssa. Täytyy tunnustaa,
että vaikeuksia oli itse kullakin hallita kolmea palloa – minulla mukaan
lukien.
Päivän aikana keskityimme Digital Ambassadorin
profiilin ”kirkastamiseen” ja pohdimme, mitä tehtäviä digital ambassador
-opettajan tulisi vähintäänkin tehdä jokaisessa verkoston oppilaitoksessa.
Totesimme, että hänen tulisi olla henkilö, joka mm. motivoi toisia, on
roolimallina muille opettajille, tukee opetusmenetelmien käytössä ja
käyttöönotossa, neuvoo ja jakaa tietoa. Totesimme yhdessä, että tänä päivänä
digital ambassador on tärkeä henkilö oppilaitoksissa ja sitä osaamista
tarvitaan. Ensimmäisen päivän aikana kuulimme myös puheenvuoroja Byodista
UseYODiin ja IT turvallisuudesta.
Simon Heftin puheenvuoron From Byod to UseYOD a
pedagogical challenge tuli väkisinkin miettineeksi sitä, miten eri tilanteessa
olemme verkostossa. Suomessa keskustellaan oppivelvollisuuden pidentämisestä ja
maksuttomasta koulutuksesta. Me ehkä otamme silloin pari askelta taaksepäin
BYODin tai UseYODin kanssa ja palaammeko siihen, että oppilaitokset tarjoavat
niin tietokoneet, padit kuin muutkin työvälineet? Ehkä? Mutta kaikkinensa ekirjallisuus ja
e-oppiminen tulee vauhdilla ja siinä me olemme ehkä muita verkoston jäseniä
edellä eGradian myötä. Tosin täytyy myötää, että innoVET verkoston myötä meidän
pitäisi myös miettiä keinoja siihen, miten voisimme hyödyntää toistemme
osaamista ja kysyä esim. neuvoa toinen toisiltamme arjen digiongelmissa.
Päivän toinen keynote IT Security oli
mielenkiintoinen. Urs Bühler
on CEO ja omista Belsoft Infortix AB:ssa. Hän nosti esille
teknologian kehityksen, laitteiden, pilvipalveluiden yms. heikkoudet ja
haasteet. Miten me tavallisena kuluttajina, työntekijöinä, opettajina
huomioimme päivittäisissä työtehtävissä tietosuojan ja tietoturvan
puhumattakaan siitä, ymmärrämmekö kyberturvallisuuden riskit.
Tiistaina pureuduimme digitaitojen
viitekehykseen ryhmätöissä. Meillä kaikilla verkoston oppilaitoksilla on hyvin
pitkälti samanlaiset odotukset siitä, millaiset taidot pitäisi olla opettajilla
ja opiskelijoillamme. Kuulimme, miten esimerkiksi tanskalaiset käyttävät
pankkipalvelujaan ja miten he kirjautuvat verojärjestelmiinsä jne. Tanskassa
toimitaan hyvinkin samantyyppisesti kuin Suomessa. Tarvitaan avainlukulistaa,
jotta päästään palveluihin. Tosin Suomessa tämäkin tulee muuttumaan.
Kuulimme tiistaina myös Merjan kertomana, miten
Teacher Academy toteutui Jyväskylässä ja mitä on odotettavissa seuraavassa
tapaamisessa Hollannissa. Tämä on yksi keino jakaa ja syventää digital
ambassador opettajien osaamista sekä verkostoitumista. Teacher Academyn
kehittyessä voisin kuvitella, että meille voisi syntyä verkostossa jopa
yhteisiä verkkokursseja.
Mitä sitten jäi taskuun matkasta? Meillä alkaa
olla selkeä näkemys siitä, mikä on digital ambassador innoVET -verkostossa. Se
on meillä Gradiassa eTutor, joka toimii opettajien apuna, mutta hän on myös
verkostoitunut kansainvälisesti. Meillä on näkemys Teacher Academyn ja innoVET
verkoston tarpeellisuudesta. Aloittaessamme verkostotapaamisen, totesimme, että
olemme lähes kaikki oppilaitokset samoilla alkumetreillä esim. O365,
oppimisympäristöjen kanssa. On hienoa käydä keskusteluja siitä, miten olemme
edenneet ja nähdä miten esimerkiksi Moodle on kehittynyt Saksassa, ItsLearning
Tanskassa. Me opimme toinen toisiltamme joka kerta jotain uutta, vahvistamme
osaamistamme ja verkostoidumme uusien ihmisten kanssa. Yhteistyössä on voimaa –
siksi me olemme innoVET!
InnoVET -verkosto kokoontuu seuraavan kerran Wilhelmshavenissa maaliskuussa 2020.
Lisätietoja: Jaana Virtanen, koulutuspäällikkö, sähkö ja ict
Logistiikan opettaja Simo Ahtiainen kävi valmistelemassa opiskelijavaihtoja SIC Ljubljana -oppilaitoksessa.
Kuvat ja teksti: Simo Ahtiainen
Saavuin Ljubljanan lentokentälle noin klo. 19.00, josta kansainvälisten asioiden koordinaattori Ziga Vuk nouti minut hotellille. Hotelli Slon (slon=norsu). Hotelli oli hyvä ja sijainti oli loistava; aivan ydinkeskusta. Ziga perehdytti minut seuraavan päivän aikatauluun ja julkisen liikenteen käyttöön, joka oli erittäin helppoa. Ljubljanan keskusta on pääosin suljettu yksityisliikenteeltä, joten siellä liikkuu kevyen liikenteen lisäksi vain busseja ja pieniä jako autoja. Pyöräily on isossa osassa liikkumista.
Autokoulu: Driving School Ježica
Autokoulu on osa SIC organisaatioita ja toimii pääasiassa perinteisenä autokouluna. Osa logistiikan opiskelijoiden kursseista järjestetään myös autokoulun tiloissa. Autokoulu on Slovenian ainut valtion rahalla toimiva virallinen autokoulu. Ensimmäisenä päivänä pidin esittely tunnin Gradiasta Haris Gordonin, logistiikan opettajan ryhmälle. Esittelyn jälkeen kiersimme koulun tiloja ja keskustelimme heidän autokoulutoiminnastaan.
Liukkaan ajon simulaattori. Hyvin vähän käytössä, mutta käytössä kuitenkin. Liukkaalla ajon harjoitukset eivät ole pakollisia kuljettajakoulutuksessa.
Extralux – Terminaali ja varasto
Pääsin tutustumaan yhdessä Harisin ja opiskelijoiden kanssa paikalliseen pääasiassa toimistotarvikkeita toimittavaan yritykseen. Extralux varastoi ja toimittaa tuotteitaan ympäri Sloveniaa. Yrityksellä löytyy itseltään kolme yhdistelmää, mutta pääasiassa tavarat kulkee postin välityksellä. Terminaali vaikutti hyvältä ja siistiltä työpaikalta, joskin turvavarusteissa oli hieman puutoksia. Alustavien keskustelujen perusteella, Extralux olisi valmis vastaanottamaan suomalaisia logistiikan opiskelijoita työharjoittelu jaksolle. Yritys oli Hariksellekin uusi, joten vielä ei varmuutta harjoittelupaikasta ole.
SIC Ljubljana – Strokovni Izobraževalni center Ljubljana
Koulun päärakennukselta löytyi useita eri alojen opiskelijoita. Rakennus oli vanha ja uusiin tiloihin yritetään saada rahoitusta. Itse tutustuin pääasiassa logistiikan tiloihin sekä auto- ja koneistusopiskelijoiden työtiloihin. Tutustuttuani paremmin Slovenian koulutusjärjestelmään, keskustelimme hieman auto asentajien mahdollisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Mika ja Milka jatkavat asian tiimoilla. Eurooppa päivän kunniaksi koululle saapui erittäin paljon väkeä ympäri Eurooppaa. Illalla keskustassa järjestettiin suuri tapahtuma Eurooppa päivän kunniaksi.
Union Experience
Pääsin myös tutustumaan paikallisen oluen ja virvokkeiden panimoon Ljubljanassa. Kierros oli erittäin mielenkiintoinen. Panimo niin kuin monet muutkin, oli lähes täysin automatisoitu. Pääsin kuitenkin näkemään vanhemman ajan laitteistoa.
Päivä Portorozissa
Portoroz on turistien suosima rantakohde, joka sijaitsee Adrian meren rannalla. Portorozissa pääsin tutustumaan kouluun minkä alla toimi ”lukio” sekä yliopisto. Haris käy parhaillaan kyseistä koulua.
Sum up
Tavoitteet: Yhteistyön ylläpito, laadunvarmistaminen sekä uuden työharjoittelupaikan löytäminen. Ljubljana vaihtokohteena erittäin hyvä; rauhallinen, helppo liikkua yhteyshenkilöt innokkaita. Uusi potentiaalinen työharjoittelupaikka Extralux. Opettajat kiinnostuneet mahdollisesta opettajavaihdosta. Erittäin potentiaalinen autoasentajien vaihtokohde. Valmis ohjelma alan opiskelijoille. Koululla oma asennushalli. Itse opin paljon vaihtoasioiden hoitamisesta, sekä Gradian säännöillä matkustamisesta. Kokemuksen jakaminen tapahtuu tiimissä sekä opiskelijoille oppitunnilla.
Lisätietoja henkilöstövaihdoista Rea Tuominen, kv-suunnittelija
Seurasin musiikinopettajan arkea Le Lycée Charles de Gaulle -nimisessä lukiossa Vannesissa. Matka oli osa Erasmus+ KA1 Job Shadowing -hanketta. Lähdin hakemaan virkistäviä ideoita omaan työhöni musiikinopettajana ja tuomaan tuliaisina ajatuksia Ranskan tyylistä myös musiikinopettajakollegoilleni Suomessa. Sekä minä että kollegani Jean-Charles Donnio ranskalaisessa lukiossa opimme paljon toisiltamme yhden kouluviikon aikana.
Koulun pääaula
Ensimmäinen
havaintoni saapuessani koulun pääaulaan (forumille) oli näkymä, joka näytti
sekavalta kierrätyspisteeltä. Tarkemmin katsottuani kyseessä oli lukiolaisten
projekti, eräänlainen installaatio, jossa tuotiin esille kestävän kehityksen
arvoja ja kierrätyksen merkitystä erityisesti kasvaville lukionuorille. Tämä
pääaula/forum on iso ympyränmuotoinen vapaa tila, johon lukio-opiskelijat tuovat
kouluprojektejaan esille. Tässä linkkiosoite, jota klikkaamalla pääset
tutustumaan tarkemmin koulun tiloihin, mm. koulun pääaula näkyy etusivulla
näkyvissä kuvissa:
Sovimme tapaamisen paikallisen musiikinopettajan kanssa musiikkiluokan eteen kouluviikon ensimmäisenä päivänä. Saavuin paikalle hieman ennen sovittua aikaa ja ehdin ottaa muutaman kuvan musiikkiluokan julisteista käytävän puolelta. Olin vaikuttunut siitä, miten Jean-Charles oli itse koostanut hienoja ja näyttäviä julisteita. Käyn nyt läpi muutaman julisteen ja kerron samalla, mitä sain tietää niiden tarkemmasta sisällöstä viikon aikana.
Tässä julistetelineessä on kuvia koulun oppilaista, jotka ovat ottaneet ns. isomman annoksen musiikintunteja viikossa. Kuvassa näkyy myös tietokonemonitori, jota Jean-Charles käyttää silloin, kun paikkakunnan nuoret käyvät tutustumassa lukioon. Jean-Charles on tehnyt koulututustumista varten esittelyvideoita koulun isoista konserteista, jotka pyörivät tauotta monitorilla noina päivinä. Näyttävät julisteet ja videot ovat juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä musiikin kurssien markkinoinnissa. Tämän inspiroivan esimerkin kautta tulemme panostamaan vielä enemmän monimediamarkkinointiin.
Toukokuussa 2019 juuri ennen saapumistani koululle pidettiin isot lukion konsertit, joissa kuultiin julisteessa esiteltyjä coverkappaleita mm. Ray Charlesilta, Jaco Pastoriukselta ja Adelelta. Jean-Charlesin mukaan nämä toukokuun koulukonsertit olivat vuoden kohokohta ja vaativat paljon työtä. Ison kuoron ja bändien ohjaaminen kaiken muun tapahtumatuotannon kanssa on yhdelle musiikinopettajalle melkoinen kakku. Nämä isot konsertit menivät kuulemma mainiosti ja nuoret olivat tyytyväisiä onnistuneista esityksistään. Tässä hyvä esimerkki nuorten monipuolisesta osaamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=ijytV8YCMbw
Koin sielunkumppanuutta siinä, miten paljon nämä isot produktiot vaativat musiikinopettajalta. Lukuisia työtunteja teemme myös Suomen lukioissa koulun tapahtumien eteen. Koimme yhdessä Jean-Charlesin kanssa saman tunteen siitä, että työ loppujen lopuksi aina palkitsee, varsinkin kun sen voi nähdä oppilaiden innostuneissa katseissa.
Tässä
julisteessa koulun musiikin ryhmä on tutustumassa Pariisin musiikkikohteisiin. Bastillen oopperatalo oli yksi tutustuttavista kohteista.
Jean-Charles on aina mukana näillä matkoilla ja hän kertoi vierailumatkojen
olevan tärkeitä yhteishengen luojia myös tulevia konserttiproduktioita
ajatellen. Nämä useamman päivän ulkomaan ekskursiot olisivat myös hyvä lisä
Suomen lukioiden musiikkikurssitarjontaan.
Musiikintunnilla
Pääsin tutustumaan oppilasperspektiivissä koulun toimintaan, musiikintuntien sisältöön ja opetustapoihin. Musiikissa oli 55 min, 85 min ja 115 min oppitunteja – riippuen siitä, oliko opiskelija valinnut lyhyen vai laajan oppimäärään. Koulussa ei ollut käytössä vapaata wifi-verkkoa, eikä digikirjoja. Kaikki muistiinpanot kirjoitettiin käsin omiin vihkoihin. Koulun sääntöihin kuului se, että kännykkää ei saanut käyttää koulun tiloissa, eikä varsinkaan oppitunnilla. Kännykkäkielto piristi koko koulun ilmettä. Opiskelijoiden ryhti pysyi reippaana ja keskustelukulttuuri oli avointa, rikasta ja eloisaa. Nykyajan tapa Suomessa, jossa digiloikataan isoilla hypyillä eteenpäin, on toki hyväkin asia. Samalla voimme kuitenkin miettiä esimerkiksi sitä, millaista kännykkäetikettiä toteutamme koululaitoksissamme.
Vanha
tapakulttuuri näkyi kohteliaissa puhetavoissa. Oppilaat kutsuivat opettajaa kunnioittavasti
nimellä monsieur. Musiikintunnilla oli kuitenkin eläväinen ja jatkuvasti
keskusteleva tapa toimia. Opettaja jutteli rennosti ja hauskasti oppilaiden
kanssa herättääkseen huomion opetettavan asian sisältöön. Mukava yhteisen
tekemisen meininki ja ilmapiiri oli hyvin läsnä. Opettaja ei käyttänyt
powerpointteja, vaan kirjoitti kaiken ulkomuistista Word-tiedostoon, joka oli
heijastettuna valkokankaalle. Opiskelijat kopioivat samalla muistiinpanot
vihkoihinsa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta.
Kuluneella
viikolla käytiin läpi rautaisannos klassisen musiikin teoriaa ja historiaa.
Youtube-klippien lisäksi oli piristävää nähdä opettajan hyppäävän välillä
flyygelin ääreen ja soittavan esim. Straussin
valssin esimerkkinä oman aikakautensa musiikista. Moni klassisen musiikin
esimerkeistä laulettiin yhdessä käydessä läpi esim. renessanssiajan
musiikkinäytteitä. Havaitsin viikon aikana sen, että tässä koulussa
lauluperinne voi hyvin ja kuuluu tarkoissa ja treenatuissa äänissä. Opettajan
kaikki oppilaat osallistuvat kuorotoimintaan ja esiintyvät isossa ryhmässä
koulun tapahtumissa. Sain ilokseni kuulla viikon ensimmäisellä oppitunnilla
tutun laulun – Taivas on sininen ja valkoinen. Sen oli Jean-Charles valmistanut
yllätykseksi minulle. Heti viikon alusta lähtien minulle tuli tästä lämmin ja
tervetullut olo. Ei tuota hienompaa tervetulotoivotusta voi ollakaan!
Viikon aikana kuulin myös bändien harjoituksia. Laajemman oppimäärän valinneille kuuluu loppukeväällä soittokoe, jossa kukin soittaa omalla instrumentillaan itse valitsemansa ja sovittamansa coverkappaleen. Kattava tyylikirjo oli hyvin edustettuna: esim. klassinen musiikki, fuusiojazz ja popmusiikki. Harjoitukset olivat ns. vapaita harjoituksia, joissa oli paikalla kaikki soittokokeen tekevät bändeineen. Valitut kappaleet soitettiin kerran tai kahdesti läpi. Sen jälkeen sekä opettaja että oppilaat saivat antaa rakentavaa palautetta jatkoharjoittelua varten. Systeemi on myös meille tuttu ja näytti toimivan hyvin myös täällä.
Sidokset työelämään
Monipuolisen
kurssitarjonnan lisäksi koulussa on vahvat siteet työelämään, josta nostan
esille yhteistyön paikallisen monitoimiareenan L´Echonovan kanssa. Tämä
monitoimiareena on velvoitettu tekemään rahoituksensa takia yhteistyötä
koulujen kanssa. Esim. mielenkiintoisen artistin saapuessa esiintymään voi
musiikinopettaja sopia tapaamisen keikkapaikalle opiskelijaryhmän kanssa.
Opiskelijat pääsevät tutustumaan aitoon keikkaympäristöön, siihen liittyvään
äänentoistotekniikkaan ja tunnettuihin ranskalaisiin artisteihin ja bändeihin.
Opiskelijoista on erittäin jännittävää ja kiinnostavaa tavata oikeita työelämän
edustajia. Kirsikkana kakun päällä opiskelijat voivat päästä soittamaan
mieliartistinsa kanssa. Suomessa koulut tekevät yhteistyötä esim. kaupunkien
sinfoniaorkestereiden kanssa, mikä on hieno juttu. Kannattavaa olisi selvittää
keinoja tällaisen toiminnan laajentamiseksi myös muiden toimijoiden kanssa.
Tässä kuvassa muutama käynti isolla areenalla ja artistien vierailuja koululla:
Vaikkakin
kulttuuriset tavat ja opetussisällöt eroavat toisistaan, niin havaitsimme
paljon yhteistä esimerkiksi siinä, miten tärkeää on koulun tarjoamien musiikin
kurssien markkinointityö ja hyvän aidosti välittävän ilmapiirin luominen ja
ylläpitäminen. Viikostani ranskalaisessa lukiossa jäi niin hyvät kokemukset ja
muistot, että voin suositella Job Shadowingia kaikille opettajille, jotka ovat
kiinnostuneita vieraista kulttuureista ja opetustavoista. Viikko on riittävä
aika opettajiin, oppilaisiin ja muuhun henkilökuntaan tutustumiseen. Ystäviä ei
ole koskaan liikaa ja nyt voin sanoa, että niitä on taas muutama lisää.
Ilkka Kleemola, musiikinopettaja, Jyväskylän Lyseon lukio
Vietin Job shadowing-viikon Hollannin
Utrechtissa 2.-8.6.2019. Vierailin kahdessa eri toisen asteen koulussa (UniC ja
Leidsche Rijn College ) ja yhden oppitunnin verran myös Spinozan koulussa
Amsterdamissa. Opiskelijat näissä kouluissa ovat 12-18 vuotiaita. Hollannin
koulujärjestelmä poikkeaa aika tavalla meidän systeemistämme. Hyvä sivusto tutustua aiheeseen on esim. https://learnlikethedutch.com/
Vierailun aikana tuli selväksi, että
Hollannissa koulujen ideologiat vaihtelevat suuresti ja etsiessään lapselleen
sopivan koulun vanhemmilla on suuret valinnan mahdollisuudet.
Maanantaina aloitin UniC:ssa, jossa
apulaisrehtori Sebastian Blanck kertoi minulle, miten koulu toimii ja millaisia
periaatteita he noudattavat. Tärkeää heille on ollut vähentää hallintoa ja
antaa opettajien kehittää opetusta yhdessä tiimeinä. Siellä keskitytään
jokaisen oppilaan omaan kehittymiseen ja oppimiseen, pohjalla
itseohjautuvuusteoria. Periaatteina oppimisen yhdistäminen ympäröivään
yhteisöön, taitojen hankkiminen, oppimisen näkyväksi tekeminen, kontekstin
käyttäminen ja uuden tiedon hankkiminen.
UniC:ssa ylempien luokkien opettajat ovat
jakautuneet kahteen tiimiin ja joka aamu aloitetaan 15-minuutin
tiimipalaverilla (n 12 hlöä) ja lisäksi joka maanantai on tasoittain kahden ja
puolen tunnin tiimipalaveri (klo 13.45-16.15). Pidin erityisesti tavasta, jolla
nämä tiimipalaverit vedettiin. Kaikki jäsenet seisovat ja ensin kertovat
fiilikset (taululla erilaiset hymynaamat; tyytyväinen, ei niin tyytyväinen ja
surullinen), syitä omaan tunnetilaan ei tarvitse jakaa, jos ei halua. Aamupalaverissa
käydään läpi, mitä asioita on hoidettava sinä päivänä ja sillä viikolla.
Jokaisella tiimillä on omat kaksi valkotaulua, joihin kirjattu koko vuoden
tavoitteet, tehtäväjako, milloin mikäkin asia tehdään ja mahdolliset deadlinet.
Tärkeimmät näistä tiedoista löytyy myös sähköisinä versioina.
Molemmissa kouluissa pääsin seuraamaan
englannin opetusta. UniC:ssa aloitin maanantaina 4. luokan englannin tunnin
seuraamisella (koulun ylimmät luokat ovat heillä 4-6 eli oppilaat iältään
15-18v). Kummankin koulun englannin opettajat tekevät lähes kaiken materiaalin itse.
UniC:ssa materiaali on jaettu its.learning.com -alustalla, jonne myös
opiskelijat tekevät työnsä. UniC:ssa opettajat työskentelevät joka vuosi
enimmäkseen samalla luokkatasolla ja englannin opetusta on koko lukuvuoden ajan
samoille ryhmille, joten heillä on mahdollisuus käyttää aikaa materiaalin
luomiseen ja sen parantamiseen aivan eri lailla kuin meillä Suomen lukiossa,
joissa opetus pilkottu kursseihin ja kouluvuosi jaksoihin. UniCin opettajat
kertoivat valtakunnallisten ohjeiden olevan hyvin suurpiirteiset ja he ovat
itse sopineet, mitä asioita milläkin tasolla tulee käydä läpi ja he käyttävät
arviointikriteereinä Eurooppalaista Viitekehystä. Opiskelijat tietävät millä
tasolla kielen eri osa-alueella tulee olla kunkin vuositason jälkeen ja he
saavat säännöllisin väliajoin opettajalta arvion siitä, millä tasolla ovat ja
mitä asioita tulee parantaa, jotta pääsee tarvittavalle tasolle.
Tiistaina ja torstaina seurasin opetusta
LRC:ssa (Leidsche Rijn College).
Ensimmäisenä pääsin heidän 2. luokan englannin tunnille, jossa
kokeilussa iPadit. Opettajalla on käytössä myös e-kirja, mutta hän ottaa hyvin
paljon ajankohtaista materiaalia netistä. Kirjaa käytetään lähinnä
kielioppiasioiden opetteluun. Englannin opettaja Ben kertoi, että ei opeta
täysipäiväisesti, sillä hän tekee samalla lopputyötään yliopistolle. Suurin osa
Hollannin opettajista työskentelee osa-aikaisesti. Kaikki opettajat, joiden
kanssa puhuin, tekivät n 60% tai 80% työaikaa. Heidän mielipiteensä oli, että opettajan
työmäärä on niin suuri, ettei kokoaikaista työtä jaksa tehdä. Eräs opettaja
tosin kertoi, että voidaan olla eri
mieltä, onko järkevää tehdä osa-aikaisesti, koska joka tapauksessa tehtäviä on
niin paljon, että joutuu tekemään töitä joka päivä, ei vaan saa maksua siitä.
Opettajat ovat Hollannissa vuosityöajassa, heidän työaikansa on 1659 tuntia
(oppitunnit ovat 60 min, mutta sitäkin ollaan muuttamassa), josta 750 tuntia on
oppitunteja. Tällä hetkellä ainakin UniC:ssa oli juuri neuvottelut käynnissä,
mistä koostuu 200h heidän työajastaan, mitä siihen voi kirjata.
Keskiviikkona oli vuorossa taas UniC. Päivä
alkoi tiimipalaverilla ja minulla oli sen jälkeen vuorossa keskustelua
apulaisrehtori Sebastian Blanckin kanssa. Hän kertoi minulle laajemmin
Hollannin koulujärjestelmästä, sen historiasta ja nykypäivän tilanteesta. Koska
itse aloitan syksyllä apulaisrehtorina Lyseossa, kyselin Sebastianilta paljon
myös hänen työtehtävistään. Opettajat ovat vuosityöajassa, joten esimerkiksi
sijaisjärjestelyt hoidetaan paljolti ns ”shadow-listan” avulla. Listasta löytyy
aina opettaja, joka voi mennä toista sijaistamaan. Oppilaat voivat tehdä
tunnilla omia töitään, ei välttämättä juuri sitä oppiainetta, jonka tunti
pitäisi olla. Kuulin myös, että jokaiselle opettajalle on varattu 600€ vuodessa
omaan käyttöön, esim kouluttautumiseen. Jos rahaa ei käytä, se menee yhteiseen
pottiin. Sebastian esitteli minulle myös heidän koulunsa tilastoja, kuinka
hyvin he ovat saavuttaneet heille kansallisella tasolla asetetut tavoitteet.
Joka vuosi kouluista julkaistaan tiedot, kuinka hyvin koulut ovat pärjänneet ja
joka 5. vuosi on tarkastus, jossa katsotaan, että koulu saavuttaa
valtakunnalliset tavoitteet.
Keskiviikkona iltapäivän tunnit oli
enimmäkseen peruttu, koska kouluun tuli tutustumaan ensi vuonna yläkoulussa
aloittavat oppilaat, n 150. Tulevat opettajat aloittivat heidän kanssaan
työskentelyn. Oli mukava nähdä, miten luontevasti nämä 12-vuotiaat aloittivat
heti työskennellä ryhmissä, esitellen ensin itsensä ryhmäläisilleen ja tehden
sitten tehtäviä yhdessä.
Torstaina seurasin opetusta taas vuorostaan
LRC:ssa. Olin mukana lähinnä ylimpien luokkien englannin tunneilla, joissa
aihepiirinä oli taiteen eri keinot elämän kuvaajina. 4lk opiskelijat olivat
lukeneet näytelmän ’Bang, Bang, you’re dead’ ja he katsoivat myös näytelmästä
tehdyn elokuvan. Heille oli erilaisia tehtäviä, joissa piti vertailla näitä
kahta ja lopputyönä heillä oli oman lyhytfilmin tekeminen ryhmissä. 5lk
opiskelijoilla puolestaan oli aiheena 1. maailmansota ja opettajat olivat
tehneet hyvän materiaalikokonaisuuden, johon kuului mm aiheeseen tutustuminen
tekstien avulla ja Peter Jacksonin dokumentin katsominen.
Perjantaina pääsin UniC:in apulaisrehtorin mukaan
kouluvierailulle Amsterdamiin. Vierailin Spinozan koulussa, jossa on käytössä
Daltonin metodi. Metodiin kuuluu mm paljon opiskelijan työskentelyä
itsenäisesti ja tämä näkyi myös vierailemallani englannin tunnilla. Aluksi
katsottiin yhdessä uutispätkä 2. maailmansodan päättymisen 75. vuosipäivään
liittyen ja sen jälkeen opiskelijat jatkoivat työskentelyä yksin, joko lukivat
kirjaa tai tekivät iPadilta tehtäviä. Kolme viimeisen kouluvuoden aikana opiskelijat
tekevät isona osana englannin opintoja L.A.P.-työn (Language activity
portfolio). He lukevat itse valitsemiaan artikkeleita, jotka eivät saa olla yli
3 kk vanhoja ja tekevät niistä portfolion- kertovat mm, miksi valitsivat
kyseisen artikkelin, tiivistävät tekstin omin sanoin, analysoivat otsikon ja
introduction-osion sekä poimivat teksteistä itselleen uudet sanat ja tekevät
sanalistan käännöksineen.
Kaiken kaikkiaan viikko oli erittäin antoisa ja voin suositella Erasmus+ Job shadowing-viikkoa kaikille. Tietenkin yksi viikko on hyvin lyhyt aika, eikä siinä ajassa voi muodostaa kattavaa kuvaa edes yhden koulun saati maan koulujärjestelmästä. Mielestäni oli kuitenkin virkistävää päästä tutustumaan koulumaailmaan muualla Euroopassa ja samalla tietysti luoda kontakteja kollegoihin ja mahdollisiin tuleviin yhteistyökouluihin.