Teksti ja kuvat Mikko Auerniitty
Korona
CS-21 projektin tuotantoviikon käynnistyminen oli täynnä epävarmuutta. Maailmalla leviävä virus uhkasi estää matkustamisen Newcastleen ja osa opiskelijoista pohti uskaltavatko lähteä matkalle mukaan. Sekä Italia että Belgia joutuivat perumaan osallistumisensa, Belgia aivan viime hetkellä. Newcastleen kuitenkin päästiin, tosin vain puolet opiskelijoista mukana. Newcastlessa työskentelyä värittivät uutiset Korona-viruksen leviämisestä sekä kotimaassa, että muualla Euroopassa. Joidenkin maiden opettajilla oli selkeä huoli oman maan tilanteesta, mutta nuorten kanssa työskentelyyn se ei välittynyt. Viikon lopulla jo yli puolet osallistujamaiden kouluista oli sulkenut ovensa.
Mitkä olivat matkan keskeisimmät tavoitteet – mitä tehtiin?
CS-21 hankkeen tavoitteena on opetella uuden vuosituhannen vaatimia luovia työelämätaitoja, kuten luovuus, ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, tiimityö, päätösten teko ja sosiaaliset taidot (soft skills, creative skills).
Belgian Gentissä alkanut työryhmätyöskentely huipentui Newcastlen tuotantoviikolle. Monikansallisten ryhmien tehtävänä oli luoda idea ja konsepti teemalla ”Kuinka lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta 15-25-vuotiaiden keskuudessa ja saada heidät vastuullisiksi toimijoiksi” (sustainable lifestyle).
Ensimmäisenä päivänä sekä opettajat että opiskelijat tapasivat omat ryhmäläisensä Belgian viikolta mutta huomasivat myös, että ryhmiä oli yhdistelty poisjääntien takia. Kahdeksan ryhmää oli typistetty viiteen ryhmään. Joustokykyä ja luovuutta kysyttiin, kun joissakin ryhmissä piti nopeasti yhdistää kahden ryhmän ennakkosuunnitelmat yhdeksi valmiiksi toteutussuunnitelmaksi. Lähes kaikissa ryhmissä opettajaparit olivat myös menneet uusiksi ja nopeasti piti alkaa haistelemaan uuden työparin työskentelytapaa. Päivään kuului myös projektinhallinnan taitoja vahvistava ja tiimityötä edistävä työpaja.
Toisen päivän kohokohta opettajien osalta oli työpaja, jonka veti Englannin koripallomaajoukkueen päävalmentaja Marc Steutel. Yksinkertaisten ja nopeiden koripalloharjoitusten avulla Steutel kävi läpi olennaisia ilmiöitä sekä valmentamisesta että opettamisesta. Harjoitusten anti on suoraan siirrettävissä käytäntöön tiimityöskentelyssä opiskelijoiden kanssa.
Toisin kuin Belgiassa, keskiviikko ja torstai oli yhtä lyhyttä työpajaa lukuun ottamatta varattu pelkästään ryhmien työskentelylle. Ryhmien työskentelyä seuratessa oli hieno huomata, että vaikka kaikilla ryhmillä oli varmasti kiire oman projektin valmiiksi saattamisessa, olivat nuoret valmiita auttamaan toisia ryhmiä esimerkiksi esiintymällä heidän videoissaan.
Ryhmien töiden deadline oli torstaina klo 20, jolloin valmiiden tuotosten tuli olla valmiita ja esittelykelpoisia. Aamulla sekä opiskelijat että opettajat osallistuivat viimeiseen työpajaan, jonka veti näyttelijä Carl Kennedy. Carl valmisti opiskelijoita perjantain esitystilaisuuteen ja yksinkertaisten harjoitusten kautta kiteytti äänenkäytön, ruumiinkielen ja katsekontaktin merkityksen onnistuneeseen esitykseen. Työpajan jälkeen keskustelimme opettajien kesken, kuinka tärkeää esiintymistaitojen opettelu olisi kaikille luovan alan opiskelijoille.
Viikko huipentui perjantaina ryhmien valmiiden töiden esittelyyn, jyryn palautteeseen ja voittajan valintaan. Voittajaksi valikoitui työ, joka mahdollisti laajimman kontaktipinnan erilaisiin kestävän kehityksen toimijoihin sekä mahdollisti tilaajalle vaikutusten seuraamisen ja vastasi tarkimmin annettua tehtävää. Voittoisan esityksen tehneessä ryhmässä oli sekä toinen opettajista että yksi opiskelijoista gradialainen.
Mitä konkreettista matkasta seuraa?
Aloitimme jo matkan aikana pohdinnan siitä, kuinka saisimme edistettyä Gradian media-alalla luovien ja ongelmaratkaisukeskeisten työmenetelmien käyttöä. Silmämme aukesivat myös esiintymistaitojen opettamisen olemattomuuteen Gradian media-alalla, vaikka media-alalla luontevan ja varman esiintymisen merkitys on tärkeää. Oikean äänenkäytön, ruumiinkielen ja katsekontaktin merkitys korostuu esimerkiksi omien ideoiden ja töiden myymisessä sekä kaikenlaisissa asiakaskontakteissa.
Belgian työpajaviikon jälkeen hankkeen koordinaattorit tekivät kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin kunkin osallistujamaan luovan alan työelämän ajatuksia tärkeimmistä 2100-luvun työelämätaidoista. Kyselyyn saatiin yli kaksisataa vastausta (Suomesta 23). Kyselyn alustavien tulosten mukaan työelämä katsoo, että kaikissa osallistujakouluissa opetetaan hyvin ryhmätyötaitoja. Parannettavaa löytyy selvästi eniten kriittisen ajattelun ja aloitekyvyn opettamisessa. Suomessa koulusta tulevien aloitekyvyttömyys oli ongelma 56% vastanneiden mielestä.
Aloitekyky on siis asia ja taito, johon meidän on keskityttävä nyt heti. Sen opettaminen ei ole niin yksinkertaista kuin tekniikan, mutta sen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Miten vierailu palveli omaa asiantuntijuuttani?
Viikon aikana haastoimme omaa opettajuuttamme, kyseenalaistimme teknisorientoitunutta opetusta ja saimme uusia avaintaitoja opiskelijoiden valmentamiseen kohti tulevaisuuden luovan alan työelämän vaatimuksia. Opimme myös lisää opettamisen konkretisoimisesta ja esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden positiivisestä orientoinnista.
Miten jaan kokemuksiani ja miten se hyödyttää myös muita?
Otamme oppimiamme taitoja käyttöön ja tulemme kertomaan kokemuksistamme muille opettajille ja kouluttajille. Hanke itse luo online-käsikirjan, johon kerääntyy hankkeen edistymisen myötä erilaisia harjoituksia ja vinkkejä, joita on käytetty työpajaviikoilla. Tämä käsikirja on avoin kaikille. Hankkeella on myös avoimet Fb- ja IG-sivut.
Haluamme jakaa kokemuksiamme muille media-alan opettajille ja haastaa käytännön opetustyön joustavuutta ja luovuutta sekä merkittävinä pidettyjen asioiden järjestystä.
On olemassa paljon oppimiskäsityksiä, jotka nimenomaan nojaavat opiskelijoiden aloitekykyyn. Uskon, että meidän opiskelijoiden aloitekyky on kouluun tullessa hyvä, ovathan he hakeneet, tehneet ennakkotehtävät ja tulleet pääsykokeisiin. Eli meidän tehtävä on ylläpitää ja lisätä tuota aloitekykyä. Nyt joku menee pieleen jossain vaiheessa.
On hienoa, jos pystymme yhdessä media-alalla ja muuallakin Gradiassa, pohtimaan millä opetusmetodeilla ja oppimiskäsityksillä voimme edistää opiskelijoiden aloitekyvyn ja kriittisen ajattelun kehitystä ja omaksumista.
