Aihearkisto: henkilöstö

Musiikkipolku Eurooppaan Ljubljanassa 13.-17.4.2015

ECVET, Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, yleinen

2015-04-16 21.23.41

2015-04-16 21.37.14

Vuonna 2013 käynnistyneen Jyväskylän ja Kainuun ammattiopistojen Musiikkipolku -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää eurooppalaisen musiikkialan ammatillisen koulutuksen rakenteet, tarjonta ja EQF-tasot eri Euroopan maissa siltä osin kuin ne palvelevat toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistarpeita Suomessa ja partnerimaissa.

Tavoitteena on ollut samalla löytää sopivat partnerimaat ja valita niistä vähintään neljä maata ja kumppanioppilaitosta, joiden avulla pystymme tarjoamaan myös musiikkialan opiskelijoille mahdollisuuksia kansainvälisiin opintopolkuihin.

Yhteistyöstä kiinnostuneimmat oppilaitokset Saksasta, Sloveniasta, Latviasta ja Hollannista ovat parhaillaan koolla Ljubljanassa, Sloveniassa kahden päivän tapaamisessa suunnittelemassa verkoston tulevaa toimintaa.

Jo maanantaista 13.4. alkaen Ljubljanassa on ollut kolme Jyväskylän ja Kainuun opiskelijaa, Tommi Stenvall, Taru Hämäläinen ja Valtteri Tauriainen, viikon intensiivijaksolla, joka huipentui Prulcek -baarissa järjestetyssä konsertissa torstaina 16.4.

2015-04-17 12.16.26

2015-04-17 12.16.45

 

Lisätietoja Markku Rinta-Pollari, Jyväskylän ammattiopisto

 

Hejsan från andra sidan viken!

globaalistuminen, Gradia lukiot, henkilöstö, kielitaito

Keskiviikko 25.3.2015

Aamun ensimmäisillä tunneilla Annican ryhmä oli saanut muutaman uuden opiskelijan. Tämän päivän tehtävänä heillä oli tutustua faktatekstiin. Tekstinä oli peruskoun kirjasta tietoja ketusta! Valinta oli hänen omansa, mutta kohderyhmänä melkein aikuiset nuoret, ehkä olisin valinnut jotain musiikkiin, puhelimeen tai tietokoneeseen liittyvää ns lähempänä heidän nykyistä arkielämää tai tekstin jostain ruotsalaisesta perinteestä. Tällä tunnilla ehdittiin mielestäni enemmän. Eri puolelta tulevien nuorten kanssa työskenteleminen on varmasti haasteellista. Pelkästään haasteellisuudet ruotsin ääntämisessä vokaalit ja intonaatio ovat varmasti oma lukunsa.

Seuraavat tunnit olin Linan Ib-ruotsin tunnilla. Päivän tehtävänä oli työskennellä kuvamanipulaation parissa, joka monille meille on tuttua viihdeteollisuuden käyttämänä, mutta nyt ideana oli keskittyä poliittiseen ja tai uskonnolliseen vaikuttamiseen, vuoropuheluun blogienpitäjien ja yleisön välillä ja mitä seuraamuksia kirjoittelut saattavat kuvineen teksteineen aikaansaada. Keskustellessani Linan kanssa sain tietää, että Uumajan kaupunki ostaa lukiolaisilleen kaikki kurssikirjat, jotka he saavat lainaan kirjastolta ja samoin ihkauuden tietokoneen kolmeksi vuodeksi, jonka he voivatlunastaa pienellä summalla valmistuttuan lukiosta. Hänen Ib-ryhmänsä oli hyvin pieni ja vain tyttöjä, sainkin tietää myöhemmin samana päivänä, että pre- vuotta ei tulisi, koska hakijoita ei ollut riittävästi.

Iltapäivällä jatkoin oppituntien seuraamista Gunnelin ryhmän kanssa. Opiskelijat olivat tutustuneet 1900-luvun klassikoihin sekä ruotsalaiseen että kansainväliseen tuotantoon. Tällä tunnilla heillä oli tehtävänään esitellä kirja ja analysoida oppimisensa kriteerien mukaan. Valittavia teoksia olivat mm. Kafkan Muodonmuutos, Moa Martinssonin Mor gifter sig ja E.Hemingwayn Jäähyväiset aseille. Ryhmässä oli tänään paikalla vain tyttöjä, tunnollisia peruskilttejä hyvin tehtäväänsä valmistuneita. Tunneilla kaikilla on tietokoneet esillä, mutta ei niitä räpräillä enkä todellakaan ole nähnyt samanlaista freneettistä kädenliikettä kännykän kanssa kuten Suomessa. Meidän opiskelijamme ovat väsyneempää ja levottomampia . Olisi tietysti hyvin mielenkiintoista tutustua toiseen lukioon, niin saisi paremman vertailupohjan.

Koululla on ilmaisutaitoon ja taideaineisiin loistavat puitteet. Ruotsin kirjallisuustunnin lopuksi pujahdin seuraamaan lyhyeksi hetkeksi heidän musiikkiesitystään Valhallaan. Vilket slående vikingalikt namn på en skolestrad!

Kahvilakäynti koulupäivän jälkeen ja sitten myöhemmin iltalenkki Uumaja-joen rantaa pitkin  keskustan läpi vanhan sillan toiselle puolelle samalla sekä virkisti ja väsytti .

Arja

Torstai 26.3.2015

Aloitin aamuni työryhmän kokouksella. Paikalla oli kymmenkunta opettajaa. Itse kukin kävi läpi ns ongelmatapaukset poissaoloja, tekemättömiä tehtäviä, puuttuvia kurssiarvosanoja. Tunnistin niin paljon ajatuksia, että ehkä pitäisi todella taputtaa, että hän on tullut kouluun tai oivallus hon vill skola. Opettajien kommentteja är det här en ungdomsgård, regler, konsekvenser,  tydliga ramar, ha effekt, vilken procedur, kontakt med föräldrarna, ogiltig frånvaro, 50 %:s frånvaro! godkänt betyg vad göra? Om och om igen och vem bär ansvaret? Siinäpä. Muumisuku Molemmin puolen Lahtea todellakin pohtii samoja asioita. Työryhmäpalaverissa käytiin myös läpi tulevan viikon asioita ja sovittiin ja tiedotettiin kevään muutoksista, jotka koskivat kevättä. Avartavaa mielenkiintoista keskustelua.

Seuraavat tunnit olivat ruotsia toisella vuosikurssilla ja viimeiset tunnit kolmosten kirjallisuusesitelmiä analysointeineen ja pienryhmäkeslusteluineen. Tämä ryhmä kirjoittaisi myös valtakunnallisen kokeen pääsiäisen jälkeen. Tällä kertaa ryhmässä oli poikia ja oli todella mielenkiintoista kuulla heidän analyysiään. Vaikutuksen minuun teki poika, joka ilman minkäänlaisia muistiinpanoja kertoi sujuvasti, seikkaperäisesti, palavasti kirjasta , josta hän oli lukenut vain puolet, mutta hän oli sisäistänyt lukemansa ja käytti omia ilmaisuja. Kirja oli Per Lagergvistin Dvärgen. En ole tutustut teokseen, mutta hänen kertomansa perusteella todellakin tutustumisen arvoinen. Heidän opettajansa  kertoi lopussa omista kokemuksistaan kunkin klassikon kohdalla, mitä oli myös hyvin mielenkiintoista kuunnella.

Äidinkielen käsikirja jota käytetään opetuksessa
Opetuksessa käytettävä äidinkielen käsikirja.

Tänä iltana sai kuntosali ja iltalenkki jäädä… Lite tv och Jonny Blund.

Arja

Perjantai 26.03.2015

Matkalla kouluun, aamu-uutisissa otsikkona lentokoneturma Alpeilla ja sijaistilanne lukioissa, kun opettaja sairastuu oppilaat saavat olla yksin. Syy,  vaikea saada sijaisia tai ei palkata, kuulostaa hyvin tutulta tuon jälkimmäisen osan kohdalta. Tänään pitäisi sataa lunta oikein kunnolla ja myräkkä etenisi huomiseksi Suomen puolelle, någon kevättähän se vain ennustaa. Aamutunnit olin Annican kanssa kettujahdissa. Kettuja oli jahtaamassa kolme muutakin opettajaa lisäkseni. Eipä ollut resurssipulaa. Opettajat olivat innokkaana vastaamassa kettutekstin kysymyksiin ja sanelemassa ja kertomassa kunkin äidinkielellä ohjeet ja vastaukset Annican haluamiin kysymyksiin, nå jaa… Mitä useampi kokki sen…. Lähtiessäni annoin Annicalle muumiservettipaketin ja pääsiäiskortin. Glad Påsk!

Jonaksella oli seuraavat tunnit ryhmänsä kanssa, jonka olin tavannut aikaisemminkin. Hän on todella innostava opettaja ja hänestä tarttuu tarttuu palo ja innostus oppilaisiin. Kun he kävivät läpi loppukevään ohjelmaa, tuli oppilailta harras pyyntö, että he haluaisivat ehdottomasti lukea ja anlysoida jonkin kirjan. Haikein mielin erosin heistä. Pyysin lupaa haastatella yhtä opiskelijaa ja hän suostuikin siihen ilomielin. Tämä nuori mies seurasi hyvin tarkkaa opetusta ja jos luokassa oli vähän hälyä,  hän pyysi kavereitaan hiljenemään. Tunnilla oli substanssia, huumoria, opiskelijoiden osallistumista ja työntekoa. Lopussa halusin kiittää heitä kaikkia ja mainitsin myös, kuinka iloisia he varmasti ovat, kun Jonas opettaa heitä. Tunti päättyi molemminpuolisiin aploodeihin. Joonakselle ja Gunnelille lahjoitin koulultamme Sibelius-cd-kokoelman.

Koulun avustava henkilökunta oli todella mukavaa ja helposti lähestyttävää. Viikon lopuksi keskustelin heidän rehtorinsa kanssa viikon annista, kerroin olevani tyytyväinen ja toivoin todella, että Erasmus-hankkeemme saa rahoituksen.

Tunnilla

Vem kan segla förutan
vind vem kan ro utan åroor
vem kan skiljas från vännen sin
utan att fälla tårar…

Arja

Kielikurssilla Englannissa

globaalistuminen, Gradia lukiot, henkilöstö, kielitaito, yleinen

Kurssi: Language, Life and Culture in UK Today
Paikka: The Lake School of English, Oxford
Kurssilaiset: Laura Hangasmaa ja Johanna Ottavainen
Jyväskylän Lyseon lukion Harjun toimipisteestä
Rahoitus: Erasmus+
Aika: 1. – 7.3.2015

Osallistuimme maaliskuun alussa kielikurssille Oxfordissa. Alun perin kurssilla piti olla kymmenkunta osallistujaa eri maista, mutta viime hetkellä muut kurssilaiset joutuivat perumaan osallistumisensa viisumi- ja rahoitusongelmien takia. Tämän seurauksena saimme todella räätälöityä opetusta ja meidän oli myös mahdollista toivoa haluamiamme sisältöjä kurssille. Kurssilla keskustelimme mm. luokka- ja asuinpaikkaeroista Iso-Britanniassa, ajankohtaisista asioista ja kulttuurista. Harjoittelimme erilaisia sanontoja ja ääntämistä. Meille järjestettiin myös kävelykierros Oxfordissa, museokäynti sekä erityisesti toivomamme kouluvierailu paikalliseen kouluun. Kurssipaikaksi valikoitui Oxford sen mielenkiintoisen historian ja yliopiston takia.

Lyseo Oxford1Lyseo Oxford2Lyseo Oxford3

Päivät Oxfordissa olivat täynnä monenlaista toimintaa. Kurssi alkoi aamulla n. klo 9 ja päättyi useimmiten neljän aikoihin. Kurssipäivien jälkeen kiertelimme katsellen Oxfordin nähtävyyksiä ja tutustuimme mm. englantilaiseen tee- ja ruokakulttuuriin tietenkään unohtamatta tuliaisostoksia.

Lyseo Oxford4Lyseo Oxford5Lyseo Oxford6

Kurssin aikana pääsimme myös vierailemaan paikalliseen valtion omistamaan kouluun (Gosford Hill School). Koulun opiskelijat olivat 11-18-vuotiaita. Opiskelijat käyttivät koulupukuja viimeisellä luokalla olevia lukuun ottamatta. Luokkakoot koulussa vaihtelivat 30:n molemmin puolin. Koulurakennus oli varsin vaatimaton, eikä luokkien varustelutaso ollut kovin häikäisevä. Opiskelijat tuntuivat viihtyvän hyvin. Opettajien lisäksi muuta henkilökuntaa koulussa oli aika paljon, esim. ict-tukihenkilöitä oli neljä pelkästään koulun tarpeisiin. Avustavaa henkilökuntaa tuntui myös olevan runsaasti. Opiskelijoita koulussa oli n. 700.

Lyseo Oxford7Lyseo Oxford8Lyseo Oxford9

Matkaterveisin Laura ja Johanna

 

 

 

 

Jyväskylän ammattiopiston ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan verkostoitumismatka Hollannissa

Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, yleinen

Jyväskylän ammattiopiston pitkäaikainen yhteistyö hollantilaisen Horizon Collegen kanssa sai vahvistusta kun sosiaali- ja terveysalan opettajista ja koulutuspäälliköistä koostuva ryhmä Jyväskylän ammattiopistosta ja Jyväskylän aikuisopistosta kävi tutustumassa Horizon Collegeen ja alan työpaikkoihin  Alkmaarissa. Ammattiopiston opettajat Seija Rossinen, Pirjetta Komi sekä koulutuspäällikkö Minna Sillanpää saivat matkaseuraa aikuisopiston kv-koordinaattori Auli Bisteristä ja koulutuspäällikkö Maija Ketolasta ja mukana oli myös Jyväskylän ammattiopiston  kv-koordinaattori Milka Niskanen.

Horizon College on ollut pitkäaikainen kumppani Jyväskylän ammattiopistolle jo usealla alalla ja yhteistyö on jatkunut vuosia. Horizon Collegella on toimipisteet Hoornissa, Purmerendissa, Heerhugowaardissa sekä Alkmaarissa. Alkmaar on n. reilun 100 000 asukkaan kaupunki n. 40 minuutin junamatkan päässä Amsterdamista pohjoiseen.  Nimenomaan Alkmaarista Jyväskylän ammattiopiston sosiaali- ja terveysala on vastaanottanut viimeisen 5 vuoden aikana yli 20 hollantilaista opiskelijaa Keski-Suomeen työssäoppimispaikoille sekö intergroinut hollantilaisia myös oppitunneille.

Nyt pienen tauon jälkeen on myös Jyväskylästä lähdössä ensimmäiset 2 opiskelijaa Egmondin pieneen kaupunkiin, Alkmaarin naapuriin, päiväkoti Poppenkastiin 6 viikon työssäoppimisjaksolle. Päiväkoti Poppenkastissa päästiin  vierailemaan  tämän verkostoitumismatkan aikana. Poppenkastissa  lapset tulevat hoitoon tyypillisesti 12 viikon ikäisinä ja päiväkotia käydään 4 vuotiaaksi asti, jonka jälkeen lapset siirtyvät kouluun. Matkaohjelmaan kuului toisessakin yksityisessä päiväkodissa käynti.  Päiväkoti Lilla Villa oli selkeästi pienempi yksikkö kuin Poppenkast mutta molemmissa huokui kodikkuus ja hyväntuulinen hoiva ja huolenpito lapsista ja opettajat olivat vakuuttuneita siitä, että paikat toimisivat erinomaisesti sekä ammattiopiston että aikuisopiston opiskelijoille työssäoppimispaikkoina.

Vierailuohjelmaan kuului päiväkotien lisäksi vanhusten dementiakoteja, vammaisten kuntoutuslaitos ja työkeskus sekä julkinen sairaala sekä saattohoitokoti. Koululla osa ryhmästä pääsi tutustumaan lääketyöntekijöiden ja hammashoitajien koulutukseen sekä opetustiloihin. Sairaalaa ja saattohoitokoteja lukuun ottamatta kaikki työpaikat, joissa vierailtiin sopivat ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, niin nuorille kuin aikuisillekin ja työpaikoilla oli myös halu vastaanottaa ulkomaalaisia nuoria työssäoppimaan. Niin  vammaistyön kuin vanhustenhoidonkin työtavoissa todettiin olevan Suomen järjestelmään verrattuna eroja mutta myös yhtäläisyyksiä ja nimenomaan erilaisissa työtavoissa olisi opiskelijoilla paljon opittavaa ja oivallettavaa.

Kahdessa päivässä, kahteen ryhmään jakautuneena päästiin matkan aikana tutustumaan yhteensä 9 työpaikkaan. Lisäksi opiskelijavaihdoista ja käytännön järjestelyistä molempiin suuntiin ehdittiin jutella niin opettajien kuin koulutuspäälliköidenkin kanssa ja yhteinen ymmärrys  ja halu opiskelijaliikkuvuudessa ja sen laadukkaassa lisäämisessä ja kehittämisessä on molemminpuolinen. Huhtikuun loppupuolella onkin seuraavat 3 hollantilaista tyttöä tulossa Jyväskylään, 2 heistä menee Kyllön terveyskeskukseen ja 1 opiskelija Bovallius-ammattiopistoon.  Samaan aikaan 2 lasten- ja nuorten koulutusohjelman opiskelijaa lähtee Poppenkastiin, ja näin tasapaino opiskelijavahvuudessa säilyy 🙂

 

Lisätietoja: Milka Niskanen

VET education and companies working together in the Netherlands

Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, rahoitus

IMG_0436

Jyväskylä College together with its national network partners (Salpaus, Axxell and Tredu) arranged a study visit to the Netherlands in October 2014. The aim of the visit was to learn from the Dutch experiences of competence-based education and project-based learning. The group was led by Freek Seuntiens from the metalwork and machinery programme at Jyväskylä College.

In the Netherlands colleges (vocational and universities) and companies are working  closely together on  project basis. This gives schools and companies a financial benefit, as they say win/win situation. Schools cannot innovate so fast with the newest technology than companies. That’s why the students have BPL projects in the companies. Companies don’t always have the time or money to start, develop and/or finish a project. That’s why students are a good solution to their problem. Companies are also demanding students of the future from schools, this can only be  realized by company internships.

We  can learn a lot from the Dutch approach but be have to remember that schools in the Netherlands have been doing this problem or project based learning as well as  competence based education for over 10 years already. We have to start from the beginning, and not jump too far  ahead. First thing to do is get connections and small projects with our companies in Finland. We also should use the example of Rijn Ijssel College  to learn how to work with companies inside projects. As many teachers said during our visit, in the Netherlands the government money isn’t enough, and without companies technical schools will disappear.

The main takeaways from the visit to the Dutch colleges are:
 Money to finance the projects
Government funding has decreased and therefore, the VET college management is saving on everything possible. This means that projects sometimes don’t have enough money for materials, workplaces, meeting places, tools, etc.
 Hours of teacher to guide the students
The schools are giving teachers less and less guidance hours, to save money. The
teachers that we have spoken to are experiencing increased stress because of the workload they have. They told that good guidance needs more hours than they can get right now.
 Contacts with companies
In the beginning the colleges had to work really hard to get projects with companies.
Nowadays it’s easier because of the University, University of Applied Sciences and
vocational colleges are working together. Companies now have better understand of  what the strength/profit of VET colleges school is in PBL projects.

Text and picture: Freek Seuntiens