Kaikki kirjoittajan Rea Tuominen artikkelit

Musiikkipolku Eurooppaan Ljubljanassa 13.-17.4.2015

2015-04-16 21.23.41

2015-04-16 21.37.14

Vuonna 2013 käynnistyneen Jyväskylän ja Kainuun ammattiopistojen Musiikkipolku -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää eurooppalaisen musiikkialan ammatillisen koulutuksen rakenteet, tarjonta ja EQF-tasot eri Euroopan maissa siltä osin kuin ne palvelevat toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistarpeita Suomessa ja partnerimaissa.

Tavoitteena on ollut samalla löytää sopivat partnerimaat ja valita niistä vähintään neljä maata ja kumppanioppilaitosta, joiden avulla pystymme tarjoamaan myös musiikkialan opiskelijoille mahdollisuuksia kansainvälisiin opintopolkuihin.

Yhteistyöstä kiinnostuneimmat oppilaitokset Saksasta, Sloveniasta, Latviasta ja Hollannista ovat parhaillaan koolla Ljubljanassa, Sloveniassa kahden päivän tapaamisessa suunnittelemassa verkoston tulevaa toimintaa.

Jo maanantaista 13.4. alkaen Ljubljanassa on ollut kolme Jyväskylän ja Kainuun opiskelijaa, Tommi Stenvall, Taru Hämäläinen ja Valtteri Tauriainen, viikon intensiivijaksolla, joka huipentui Prulcek -baarissa järjestetyssä konsertissa torstaina 16.4.

2015-04-17 12.16.26

2015-04-17 12.16.45

 

Lisätietoja Markku Rinta-Pollari, Jyväskylän ammattiopisto

 

Tietoja ja tilastoja 2014

Jälleen on se aika vuodesta kun tekemiset ja tekemättömyydet on laskettu ja lueteltu. Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisen toiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2014 kuntayhtymän strategian toimenpideohjelman mukaisesti keskittyen toimenpiteisiin, joiden avulla  varmistetaan kaikille opiskelijoille monikulttuurisuus- ja kansainvälistymisvalmiudet sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden syventää kv-osaamistaan.

2015-01-25 15.16.24

Kotikansainvälistymisen osalta ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneita on osallistettu oppilaitoksen toimintaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä on tarkoittanut mm. saapuvien opiskelijoiden  läheisempää integrointia oppilaitoksen toimintaan esim. siten, että  vaikka pääosa jaksosta olisikin suoritettu työssäoppimalla, on saapuville opiskelijoille järjestetty opinto-ohjelmaa myös oppilaitoksessa integroiden heidät oman alansa opiskelijaryhmään. Sosiaali- ja terveysalalla on tästä erityisen hyviä kokemuksia, joista julkaistaan hieman tuonnempana oma blogijuttu.

Jyväskylän ammattiopisto vastaanotti vuoden 2014 aikana 114 opiskelijaa (lisäystä 10%) yhteensä yhdeksästä (9) maasta. Eniten opiskelijoita saapui Alankomaista (31),  Saksasta (28) ja Tsekeistä (25). Vaihtojen pituus vaihteli 2-12 viikon välillä. Keskimääräinen vaihtojen kesto oli viisi viikkoa.

Liikkuvuuden osalta Eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) pilotointia jatkettiin kaikissa tutkinnoissa. Kaikkien liikkuvuusjaksojen osalta sovitaan etukäteen vaihdon aikana hankittavasta osaamisesta tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Vuoden 2014 aikana  on kehitetty ja kokeiltu arvioinnin dokumentointia, jotta ECVET-periaatteiden mukainen arviointi ja sen dokumentointi saadaan käyttöön vuoden 2015 aikana mahdollisimman laajasti.   Lisäksi liikkuvuuden suunnittelua ja seurantaa on edelleen systematisoitu mm. ottamalla Priimus –järjestelmä entistä paremmin käyttöön niin lähtevien kuin saapuvien opiskelijoiden dokumentoinnin osalta.

Vähintään jakson (6 vkoa) mittaisiin ulkomaan jaksoihin osallistui vuonna 2014 yhteensä 184 opiskelijaa (+4) keskimääräisen jakson pituuden ollen 7 viikkoa. Lyhyempiin  opintovierailuihin (3-8pv) osallistui lisäksi 40 opiskelijaa.  Yli jakson mittaiset (8-12 viikkoa) jaksot ovat myös lisääntyneet edellisvuodesta (+8). Liikkuvuusjaksoja toteutui yhtä lukuun ottamatta (talotekniikka) kaikissa tutkinnoissa mukaan lukien kaksi tutkintoa (pintakäsittely ja puu), joissa ei useampaan aiempaan vuoteen toteutunut liikkuvuuksia ollenkaan.

Vastaanottavien maiden osalta   lisäystä edellisvuoteen oli neljä kohdemaata (24).  Suosituimmat kohdemaat ja niiden järjestys oli sama kuin edellisenä vuonna, mutta niiden osuus on tavoitteen mukaisesti hieman pienentynyt aiemmasta. Suosituimmat maat olivat Espanja (49, -26), Saksa (28, – 7) ja Alankomaat (25, -2). Neljänneksi  jälleen sijoittunut Puola (19, + 4) on myös  tasaisesti lisännyt suosiotaan erityisesti tekniikan ja liikenteen tutkinnoissa hyvien vaihtokokemusten ansiosta.

Tarkempia seurantatietoja Jyväskylän ammattiopiston osalta löytyy maaliskuun alkupuolella intran suunnittelu ja seuranta -kansiosta.

Lisätietoja Rea Tuominen p.6159

 

Energiatehokasta rakentamista kumppanuushankkeessa

WP_20150127_003

Jyväskylän ammattiopiston talotekniikan opettaja Timo Toivanen ja kv-koordinaattori Rea Tuominen vierailivat IES El Clot oppilaitoksessa Barcelonassa tammikuussa 26.-27.1.2015. Vierailuun osallistui myös oppilaitosten edustajat Baskimaalta,  Hollannista ja Italiasta ja sen aikana valmisteltiin KA2 –hankehakemusta, jonka tavoitteena on paneutua energiatehokkuuteen ja direktiivin asettamiin vaatimuksiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Kokoukseen osallistuneiden neljän maan lisäksi myös kumppanit Maltalta ja Ranskalta ovat lähdössä mukaan hankkeeseen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2010 direktiivin rakennusten   energiatehokkuudesta. Rakennukset aiheuttavat 40 prosenttia Euroopan unionin kokonaisenergiankulutuksesta. Energiankulutuksen vähentäminen tällä alalla on siten ensisijainen toimi pyrittäessä energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin. Kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia 31.12.2020 lähtien. Viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten on vastattava samoja vaatimuksia 31.12.2018 jälkeen.

WP_20150127_045

Uusien rakennusten on vastattava direktiivin vaatimuksia, ja ennen rakentamisen aloittamista on suoritettava toteutettavuustutkimus, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvien energiahuoltojärjestelmien, lämpöpumppujen, kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmien ja yhteistuotantojärjestelmien asentamista. Kun olemassa oleviin rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, niiden energiatehokkuutta on parannettava siten, että nekin täyttävät vähimmäisvaatimukset. Kun rakennus tai rakennuksen osa tarjotaan myytäväksi tai vuokrattavaksi, energiatehokkuustodistuksessa annettu energiatehokkuusindikaattori on mainittava kaupallisissa tiedotusvälineissä olevissa ilmoituksissa.

Hankehakemuksen jättää Jyväskylän ammattiopiston pitkäaikainen yhteistyöoppilaitos Alfa College, Hollannissa maaliskuussa 2015 ja läpi mennessään hanke käynnistyy syyskuussa 2015.

Lisätietoja KA2-hankkeista Jyväskylän ammattiopistossa: Rea Tuominen p.6159

 

Kansainvälistä yrittäjyyttä vai yritteliästä kansainvälisyyttä?

WP_20140730_19_30_38_Pro[1]

Kuvassa Nova Gorican teknisen oppilaitoksen kehittämispäällikkö Adrijana Hodak  tarkastelmassa kone-metallialan koulutuksen rakenteilla olevia tiloja.

Koulutuskuntayhtymän yrittäjyyteen liittyviä asioita koordinoiva koulutussuunnittelija Niina Helin ja Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori Rea Tuominen vierailivat Sloveniassa 13.-16.1.2015 valmistelemassa yrittäjyyskasvatushanketta. Hankehakemusta koordinoi slovenialainen oppilaitos Nova Goricassa, Italian rajalla. Jyväskylän ammattiopistolla ja Nova Gorican teknisellä ammattioppilaitoksella on jo muutaman vuoden ajalta hyviä kokemuksia opiskelijavaihdoista. Parhaillaankin Jyväskylässä on slovenialaisia metallialan opiskelijoita vaihdossa ja kevään aikana Jyväskylästä Sloveniaan menee vielä neljä kone-metallialan opiskelijaa vaihtojaksolle. Tarkoitus on lisätä yhteistyötä myös kehittämishankkeiden suuntaan ja nyt valmisteilla oleva yrittäjyyteen liittyvä hanke on tällä saralla ensimmäinen.

 Mitä tekemistä yrittäjyydellä ja kansainvälisyydellä on toistensa kanssa?

Niina Helin: Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään edistämään yritteliästä, oma-aloitteista ja aktiivista toimintatapaa, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää omia taitojaan opintojen aikana ja niiden jälkeen. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on mm. auttaa opiskelijoita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti, ottamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä ja pitämään tekemänsä lupaukset. Kaikki nämä ovat taitoja, joita opitaan myös kansainvälisessä toiminnassa. Uudessa tai vieraassa ympäristössä tämän ns. sisäisen yrittäjyyden oppiminen jopa korostuu.

Mutta jos kaikki eivät haluakaan yrittäjiksi?

 Niina Helin: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on elämässä tarvittavien valmiuksien, yritteliään asenteen ja toimintatavan sekä yhdessä tekemisen oppiminen ja kehittyminen. Näiden ns. sisäiseen yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi yrittäjyyskasvatukseen kuuluu myös ulkoinen yrittäjyys, joka pitää sisällään yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen kuuluvien taitojen oppimisen. Yrittäjyysopintojen kautta opiskelija ymmärtää yrittäjyyttä ammattina ja mahdollisuutena toteuttaa omaa osaamistaan.

Yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan opiskelijaa yritteliääseen asenteeseen työntekoa kohtaan riippumatta siitä, ryhtyykö hän itse tulevaisuudessa yrittäjäksi. Yrittäjyysopintojen kautta kaikilla opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osana opintojaan ja nähdä yrittäjyys yhtenä mahdollisena itsensä työllistämisen vaihtoehtona. Aktiivisista ja oma-aloitteisista ihmisistä lopulta hyötyy myös jokainen työnantaja, vaikka yrittäjänä toimiminen ei tuntuisikaan siltä luontevimmalta tavalta työllistyä.

Jos hanke menee läpi, millaisia tuloksia on odotettavissa?

Niina Helin: Hankkeessa on tarkoitus luoda kaksi moduulia ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Toinen moduuli painottuu enemmän sisäiseen ja toinen ulkoiseen yrittäjyyteen. Vaikka meidän rooli hankkeessa onkin enemmän levittää kokemuksiamme ja hyviä käytäntöjä muille, toivon hankkeelta erityisesti uusia ideoita ja toimintamalleja kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvän yrittäjyyden toteuttamiseen.

Miten hankevalmistelu etenee?

Rea Tuominen: Hakemuksen jättää koordinoiva oppilaitos Slovenian kansalliseen toimistoon 31.3.2015 mennessä. Päätökset saataneen jo kesäkuussa ja jos hanke menee läpi, käynnistyy se syyskuussa 2015.

Lisätietoa yrittäjyydestä: Niina Helin p. 5850

Lisätietoa kv-kehittämishankkeista Jyväskylän ammattiopistossa: Rea Tuominen p.6159

 

 

 

Odotuksia ja oletuksia

Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit Milka Niskanen ja Rea Tuominen osallistuivat Hampurin kaupungin kv-toimiston (Arbeit und Leben) järjestämään seminaariin, jonka pääteemana oli opiskelijaliikkuvuuden laatu. Seminaariin osallistui 45 Arbeit und Lebenin eurooppalaista kumppania noin kymmenestä maasta sekä paikallisten ammatillisten oppilaitosten (yht. 54 oppilaitosta) henkilöstöä.

2014-11-13 11.49.47

Jyväskylän ammattiopiston edustajat olivat kutsuttuja esiintyjiä ja puheenvuoromme seminaarin ensimmäisenä päivänä käsitteli erityisesti kv-toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä liikkuvuuden laatua erityisesti valmennuksen näkökulmasta. Seminaarin aikana kävi hyvin selväksi se, että organisaatiotyypistä ja maasta riippumatta kaikki painimme samankaltaisten kehittämishaasteiden kanssa.

2014-11-13 11.59.57

Yksi  usein esille noussut teema oli oletuksien ja odotuksien väliset ristiriidat. Onko vaihtojakso oppimista vai lomaa? Mitä vastaanottavat organisaatiot oikeastaan tarkoittavat kun he toivovat meidän lähettävän ’motivoituneita’ opiskelijoita? Tiedämmekö me vastaanottavana organisaationa miten meille saapuvia opiskelijoita on valmennettu?

Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen ja keskusteluiden perusteella yhteinen lopputulema oli, että odotukset ja oletukset huomioonottava vaihtovalmennus on keskeinen laatutekijä onnistuneiden vaihtojen takana. Opiskelijan tulee saada realistista tietoa kohteesta esimerkiksi majoituksen osalta. Vastaavasti opiskelijan tulee olla tietoinen odotuksista, joita häneen kohdistuu. Usein esimerkiksi suomalaisen opiskelijan varovaisuus, hiljaisuus ja ujous väärin ymmärretään. Suomalainen tapa olla huomaavainen ja kohtelias (ei häiritä muita esimerkiksi tervehtimällä ventovieraita ihmisiä hississä) tulkitaan usein kylmyydeksi ja tylyydeksi. Introverttiys voidaan nähdä  epäkohteliaisuutena ja motivoitumattomuutena vaikka siitä ei ollenkaan ole kyse. Kenenkään ei oleteta muuttavan persoonallisuuttaan, mutta lähtijöiden on hyvä ymmärtää miten heidän käytöksensä voidaan tulkita eri kulttuurikontekstissa.

Valmennuksen lisäksi seminaariosallistujat olivat yksimielisiä sen suhteen, että vakiintuneet kumppanuudet ovat keskeinen tekijä onnistuneiden vaihtojen takana. Kun saman partnerin kanssa tehdään yhteistyötä pidempään pystytään myös valmennusta kehittämään pitkällä tähtäimellä sillä niin lähettävällä kuin vastaanottavalla organisaatiolla on siinä oma roolinsa.

2014-11-13 15.48.07

Lähtevien opiskelijamäärien jatkossa kasvaessa Arbeit und Lebenin kaltainen, kokenut organisaatio on Jyväskylän ammattiopistolle erittäin arvokas kumppani. Keväällä Hampuriin onkin suuntaamassa jo noin 6 eri alojen opiskelijaa.

Lisätietoja opiskelijaliikkuvuudesta Jyväskylän ammattiopistossa antaa Milka Niskanen

Kuvat ja teksti Rea Tuominen