Kaikki kirjoittajan arkistoija artikkelit

Energiatehokasta rakentamista kumppanuushankkeessa

ECVET, Gradia Jyväskylä, rahoitus

WP_20150127_003

Jyväskylän ammattiopiston talotekniikan opettaja Timo Toivanen ja kv-koordinaattori Rea Tuominen vierailivat IES El Clot oppilaitoksessa Barcelonassa tammikuussa 26.-27.1.2015. Vierailuun osallistui myös oppilaitosten edustajat Baskimaalta,  Hollannista ja Italiasta ja sen aikana valmisteltiin KA2 –hankehakemusta, jonka tavoitteena on paneutua energiatehokkuuteen ja direktiivin asettamiin vaatimuksiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Kokoukseen osallistuneiden neljän maan lisäksi myös kumppanit Maltalta ja Ranskalta ovat lähdössä mukaan hankkeeseen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2010 direktiivin rakennusten   energiatehokkuudesta. Rakennukset aiheuttavat 40 prosenttia Euroopan unionin kokonaisenergiankulutuksesta. Energiankulutuksen vähentäminen tällä alalla on siten ensisijainen toimi pyrittäessä energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin. Kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia 31.12.2020 lähtien. Viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten on vastattava samoja vaatimuksia 31.12.2018 jälkeen.

WP_20150127_045

Uusien rakennusten on vastattava direktiivin vaatimuksia, ja ennen rakentamisen aloittamista on suoritettava toteutettavuustutkimus, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvien energiahuoltojärjestelmien, lämpöpumppujen, kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmien ja yhteistuotantojärjestelmien asentamista. Kun olemassa oleviin rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, niiden energiatehokkuutta on parannettava siten, että nekin täyttävät vähimmäisvaatimukset. Kun rakennus tai rakennuksen osa tarjotaan myytäväksi tai vuokrattavaksi, energiatehokkuustodistuksessa annettu energiatehokkuusindikaattori on mainittava kaupallisissa tiedotusvälineissä olevissa ilmoituksissa.

Hankehakemuksen jättää Jyväskylän ammattiopiston pitkäaikainen yhteistyöoppilaitos Alfa College, Hollannissa maaliskuussa 2015 ja läpi mennessään hanke käynnistyy syyskuussa 2015.

Lisätietoja KA2-hankkeista Jyväskylän ammattiopistossa: Rea Tuominen p.6159

 

Kansainvälistä yrittäjyyttä vai yritteliästä kansainvälisyyttä?

Gradia Jyväskylä, koulutusjärjestelmät

WP_20140730_19_30_38_Pro[1]

Kuvassa Nova Gorican teknisen oppilaitoksen kehittämispäällikkö Adrijana Hodak  tarkastelmassa kone-metallialan koulutuksen rakenteilla olevia tiloja.

Koulutuskuntayhtymän yrittäjyyteen liittyviä asioita koordinoiva koulutussuunnittelija Niina Helin ja Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori Rea Tuominen vierailivat Sloveniassa 13.-16.1.2015 valmistelemassa yrittäjyyskasvatushanketta. Hankehakemusta koordinoi slovenialainen oppilaitos Nova Goricassa, Italian rajalla. Jyväskylän ammattiopistolla ja Nova Gorican teknisellä ammattioppilaitoksella on jo muutaman vuoden ajalta hyviä kokemuksia opiskelijavaihdoista. Parhaillaankin Jyväskylässä on slovenialaisia metallialan opiskelijoita vaihdossa ja kevään aikana Jyväskylästä Sloveniaan menee vielä neljä kone-metallialan opiskelijaa vaihtojaksolle. Tarkoitus on lisätä yhteistyötä myös kehittämishankkeiden suuntaan ja nyt valmisteilla oleva yrittäjyyteen liittyvä hanke on tällä saralla ensimmäinen.

 Mitä tekemistä yrittäjyydellä ja kansainvälisyydellä on toistensa kanssa?

Niina Helin: Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään edistämään yritteliästä, oma-aloitteista ja aktiivista toimintatapaa, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää omia taitojaan opintojen aikana ja niiden jälkeen. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on mm. auttaa opiskelijoita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti, ottamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä ja pitämään tekemänsä lupaukset. Kaikki nämä ovat taitoja, joita opitaan myös kansainvälisessä toiminnassa. Uudessa tai vieraassa ympäristössä tämän ns. sisäisen yrittäjyyden oppiminen jopa korostuu.

Mutta jos kaikki eivät haluakaan yrittäjiksi?

 Niina Helin: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on elämässä tarvittavien valmiuksien, yritteliään asenteen ja toimintatavan sekä yhdessä tekemisen oppiminen ja kehittyminen. Näiden ns. sisäiseen yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi yrittäjyyskasvatukseen kuuluu myös ulkoinen yrittäjyys, joka pitää sisällään yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen kuuluvien taitojen oppimisen. Yrittäjyysopintojen kautta opiskelija ymmärtää yrittäjyyttä ammattina ja mahdollisuutena toteuttaa omaa osaamistaan.

Yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan opiskelijaa yritteliääseen asenteeseen työntekoa kohtaan riippumatta siitä, ryhtyykö hän itse tulevaisuudessa yrittäjäksi. Yrittäjyysopintojen kautta kaikilla opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osana opintojaan ja nähdä yrittäjyys yhtenä mahdollisena itsensä työllistämisen vaihtoehtona. Aktiivisista ja oma-aloitteisista ihmisistä lopulta hyötyy myös jokainen työnantaja, vaikka yrittäjänä toimiminen ei tuntuisikaan siltä luontevimmalta tavalta työllistyä.

Jos hanke menee läpi, millaisia tuloksia on odotettavissa?

Niina Helin: Hankkeessa on tarkoitus luoda kaksi moduulia ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Toinen moduuli painottuu enemmän sisäiseen ja toinen ulkoiseen yrittäjyyteen. Vaikka meidän rooli hankkeessa onkin enemmän levittää kokemuksiamme ja hyviä käytäntöjä muille, toivon hankkeelta erityisesti uusia ideoita ja toimintamalleja kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvän yrittäjyyden toteuttamiseen.

Miten hankevalmistelu etenee?

Rea Tuominen: Hakemuksen jättää koordinoiva oppilaitos Slovenian kansalliseen toimistoon 31.3.2015 mennessä. Päätökset saataneen jo kesäkuussa ja jos hanke menee läpi, käynnistyy se syyskuussa 2015.

Lisätietoa yrittäjyydestä: Niina Helin p. 5850

Lisätietoa kv-kehittämishankkeista Jyväskylän ammattiopistossa: Rea Tuominen p.6159

 

 

 

Odotuksia ja oletuksia

Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, saapuvat opiskelijat

Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit Milka Niskanen ja Rea Tuominen osallistuivat Hampurin kaupungin kv-toimiston (Arbeit und Leben) järjestämään seminaariin, jonka pääteemana oli opiskelijaliikkuvuuden laatu. Seminaariin osallistui 45 Arbeit und Lebenin eurooppalaista kumppania noin kymmenestä maasta sekä paikallisten ammatillisten oppilaitosten (yht. 54 oppilaitosta) henkilöstöä.

2014-11-13 11.49.47

Jyväskylän ammattiopiston edustajat olivat kutsuttuja esiintyjiä ja puheenvuoromme seminaarin ensimmäisenä päivänä käsitteli erityisesti kv-toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä liikkuvuuden laatua erityisesti valmennuksen näkökulmasta. Seminaarin aikana kävi hyvin selväksi se, että organisaatiotyypistä ja maasta riippumatta kaikki painimme samankaltaisten kehittämishaasteiden kanssa.

2014-11-13 11.59.57

Yksi  usein esille noussut teema oli oletuksien ja odotuksien väliset ristiriidat. Onko vaihtojakso oppimista vai lomaa? Mitä vastaanottavat organisaatiot oikeastaan tarkoittavat kun he toivovat meidän lähettävän ’motivoituneita’ opiskelijoita? Tiedämmekö me vastaanottavana organisaationa miten meille saapuvia opiskelijoita on valmennettu?

Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen ja keskusteluiden perusteella yhteinen lopputulema oli, että odotukset ja oletukset huomioonottava vaihtovalmennus on keskeinen laatutekijä onnistuneiden vaihtojen takana. Opiskelijan tulee saada realistista tietoa kohteesta esimerkiksi majoituksen osalta. Vastaavasti opiskelijan tulee olla tietoinen odotuksista, joita häneen kohdistuu. Usein esimerkiksi suomalaisen opiskelijan varovaisuus, hiljaisuus ja ujous väärin ymmärretään. Suomalainen tapa olla huomaavainen ja kohtelias (ei häiritä muita esimerkiksi tervehtimällä ventovieraita ihmisiä hississä) tulkitaan usein kylmyydeksi ja tylyydeksi. Introverttiys voidaan nähdä  epäkohteliaisuutena ja motivoitumattomuutena vaikka siitä ei ollenkaan ole kyse. Kenenkään ei oleteta muuttavan persoonallisuuttaan, mutta lähtijöiden on hyvä ymmärtää miten heidän käytöksensä voidaan tulkita eri kulttuurikontekstissa.

Valmennuksen lisäksi seminaariosallistujat olivat yksimielisiä sen suhteen, että vakiintuneet kumppanuudet ovat keskeinen tekijä onnistuneiden vaihtojen takana. Kun saman partnerin kanssa tehdään yhteistyötä pidempään pystytään myös valmennusta kehittämään pitkällä tähtäimellä sillä niin lähettävällä kuin vastaanottavalla organisaatiolla on siinä oma roolinsa.

2014-11-13 15.48.07

Lähtevien opiskelijamäärien jatkossa kasvaessa Arbeit und Lebenin kaltainen, kokenut organisaatio on Jyväskylän ammattiopistolle erittäin arvokas kumppani. Keväällä Hampuriin onkin suuntaamassa jo noin 6 eri alojen opiskelijaa.

Lisätietoja opiskelijaliikkuvuudesta Jyväskylän ammattiopistossa antaa Milka Niskanen

Kuvat ja teksti Rea Tuominen

VET education and companies working together in the Netherlands

Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, rahoitus

IMG_0436

Jyväskylä College together with its national network partners (Salpaus, Axxell and Tredu) arranged a study visit to the Netherlands in October 2014. The aim of the visit was to learn from the Dutch experiences of competence-based education and project-based learning. The group was led by Freek Seuntiens from the metalwork and machinery programme at Jyväskylä College.

In the Netherlands colleges (vocational and universities) and companies are working  closely together on  project basis. This gives schools and companies a financial benefit, as they say win/win situation. Schools cannot innovate so fast with the newest technology than companies. That’s why the students have BPL projects in the companies. Companies don’t always have the time or money to start, develop and/or finish a project. That’s why students are a good solution to their problem. Companies are also demanding students of the future from schools, this can only be  realized by company internships.

We  can learn a lot from the Dutch approach but be have to remember that schools in the Netherlands have been doing this problem or project based learning as well as  competence based education for over 10 years already. We have to start from the beginning, and not jump too far  ahead. First thing to do is get connections and small projects with our companies in Finland. We also should use the example of Rijn Ijssel College  to learn how to work with companies inside projects. As many teachers said during our visit, in the Netherlands the government money isn’t enough, and without companies technical schools will disappear.

The main takeaways from the visit to the Dutch colleges are:
 Money to finance the projects
Government funding has decreased and therefore, the VET college management is saving on everything possible. This means that projects sometimes don’t have enough money for materials, workplaces, meeting places, tools, etc.
 Hours of teacher to guide the students
The schools are giving teachers less and less guidance hours, to save money. The
teachers that we have spoken to are experiencing increased stress because of the workload they have. They told that good guidance needs more hours than they can get right now.
 Contacts with companies
In the beginning the colleges had to work really hard to get projects with companies.
Nowadays it’s easier because of the University, University of Applied Sciences and
vocational colleges are working together. Companies now have better understand of  what the strength/profit of VET colleges school is in PBL projects.

Text and picture: Freek Seuntiens

 

Hius-kauneusala laajentaa kv-verkostoaan

Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus

Hius-kauneusalan koulutuspäällikkö Sirpa Kuikka ja kv-yhteysopettaja Sinikka Luukkainen vierailivat hiljakkoin Tsekeissä. Matkan tarkoituksena oli selvittää Stredni skolan tarjoamia mahdollisuuksia Jyväskylän ammattiopiston hius- ja kauneudenhoitoalojen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoille.

WP_20141021_006

Neuvotteluissa sovittiin alustavasti 2-4 opiskelijan työssäoppimisjakson toteuttamisesta maalis-huhtikuussa 2015. Tällöin Stredni skolan opiskelijat valmistelevat vuosittain toteutettavaa kansallista Reneta-kauneuskilpailua, joka tarjoaa erinomaisen työskentelymahdollisuuden myös meidän opiskelijoillemme.  Reneta-projektin ohella opiskelijamme tulevat työskentelemään oppilaitoksen omistamassa, lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevassa harjoitussalongissa, jossa työnohjaajina toimivat alan ammattilaiset. Vaihtojakson pituus on 6-7 viikkoa.

WP_20141021_007

Yhteistyömme kyseisen oppilaitoksen kanssa on alkanut syksyllä 2013, jolloin rehtori Petr Szymeczek ja opettaja Hanka Przybylova kävivät tutustumassa Jyväskylän ammattiopiston hius- ja kauneudenhoitoaloihin, sekä kertomassa heidän kansainvälisen hankerahoituksen tarjoamasta mahdollisuudesta lähettää opiskelijoitaan Jyväskylään.

WP_20141021_019

Vierailun tuloksena neljä hiusalan ja neljä kauneudenhoitoalan opiskelijaa olivat oppilaitoksessamme keväällä 2014 neljän viikon vaihtojaksolla yhdessä opettaja Hanka Przybylovan kanssa. Vaihtojakson päätteeksi sovittiin alustavasti yhteistyön jatkamisesta ja vierailusta Haviroviin, jolloin voitaisiin arvioida Stredni skolan tarjoamat mahdollisuudet opiskelijoidemme työssäoppimisjaksojen toteuttamiselle.

WP_20141021_004

Vierailu Haviroviin oli onnistunut ja vahvisti molemminpuolista halukkuutta yhteistyön jatkamiselle. Stredni skolalla ei ole tällä hetkellä kansainvälistä hanketta, joka mahdollistaisi heidän opiskelijoidensa opiskelun Jyväskylässä. Ilman hankerahoitusta vaihtojakso ei heillä ole mahdollinen, mutta he ovat erittäin kiinnostuneita ottamaan vastaan opiskelijoita Jyväskylästä.

Kuvat ja teksti: Sirpa Kuikka ja Sinikka Luukkainen

Lisätietoa opiskelijaliikkuvuudesta Jyväskylän ammattiopistossa: Milka Niskanen