Millä eväillä lukiosta maailmalle?

yleinen

Kansainvälistymisen esteistä keskeisimpiä ovat asenteemme. Puntaroinko minäkin ensin ihmisen taustan, ennen kuin päätän suhtautumistapani?  Jäin kysymyksen voimasta Vesilinnan portaille 15.5., takana oli antoisa iltapäivä Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyskehittäjien kanssa. Tunsin itseni onnekkaaksi ja kiukkuiseksi… Mieleeni tulivat suomalaisen vierailijamme, 8 vuotta pakolaisleirillä viettäneen onnellisen Emmanuel Sabomanan sanat. Kansainvälisyyttä ei ole ulkomaan matkojen määrä, ulkomailta ostetut vaatteet eikä kansainvälisen taiteen tuntemus.

 Mitä meidän lukio-opettajien tulisi tiedoillamme, katseillamme tai sanoillamme välittää,  jotta nuoremme pärjäävät hyvin jatko-opinnoissa ja työelämässä? Keski-Suomi on monikulttuuristunut, elämme upeassa historiallisessa ajassa, voimme turvallisin mielin kohdata erilaisuutta kaduilla ja kysyä kansojen tasa-arvosta. Kansainvälisyys alkaa pienistä askeleista – tarvitaan vain aika ja paikka erilaisuuden kohtaamiselle, ei pitkiä lentomatkoja. Riittää värähdys aivokammioittemme välillä tai sydämessä vasemmasta oikeaan. Läheltä löytyy myös paljon opettajia. Eräänä konkreettisena esimerkkinä on Jyväskylässä toimiva Monikulttuurikeskus Gloria,  jossa lukiolaiset voivat kohdata kieliä tai osallistua erilaisiin projekteihin kansainvälisessä ympäristössä. Siellä työskentelee myös Emmanuel.

Ihminen on ihminen ihmiselle toisen ihmisen kautta, kertoi Emmanuel. Tiedän, mutta miten tämä liittyy lukioiden kansainvälisyyden kehittämiseen? Tulisiko kansainvälisyys nähdä vielä jotenkin muuten? Jotta voit sanoa olevasi kansainvälinen, sinulla tulee olla kyky hyväksyä toinen ihminen ilman ennakkoluuloja tai pyrkimyksiä, sanoi Emmanuel. Millaisen roolin lukio haluaa ottaa nuorten suvaitsevaisuuden lisäämisessä, mikä on vastuumme tasa-arvoisen ja kestävän maailman rakentamisessa? Voisitteko filosofian, liikunnan tai kirjallisuuden opettajat ottaa tämän opetussuunnitelmiinne,  jotta voisin rauhassa jatkaa kevään töitteni viimeistelyä…

Näinä päivinä keskisuomalaisissa  lukioissa viimeistellään kansainvälisyyssuunnitelmia, joiden tavoitteena on ollut luoda entistä parempi pohja nuorten jatkokoulutus- ja työelämätaidoille. Lukioiden kansainvälisyyskehittäjät ovat pohtineet, mitä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta tulisi opettaa ja miten. Teemapäiviä, lyhyiden kielten opiskelua, Comenius-ohjelmia, liikkuvuutta, kv-vierailijoita… keinoja ja mahdollisuuksia ei puutu.

Keski-Suomen lukioiden tuoreet kansainvälisyyssuunnitelmat ovat vapaasti parastettavissa ja löytyvät lukiohankkeen sivustolta www.peda.net/veraja/lukiohanke. Suunnitelmat auttavat kehittämistyössä edelleen ja niitä voidaan pitää yhtenä lukiokoulutuksen keskeisenä laadun kriteerinä. Kv-suunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä ja merkitään työsuunnitelmaan elokuussa. Toiminta voidaan kuvata myös vuosikellona, lukion omaan toimintakulttuuriin sopivaksi. Kun tavoitteet, toteutus ja haasteet on ennakoidusti kirjattu, ne eivät unohdu. Kansainvälisyys saa ansaitsemansa paikan lukion arjessa ja suunnitelmien avulla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit.

Kansainvälisyyskoordinaattorit tai kansainvälisyydestä vastaava opettajatiimi on paras tapa varmistaa kansainvälisyyden kehittäminen myös jatkossa. Kehittämisen sydän on rehtorilla, työn arvostus samoin. Kurssitarjottimelle voidaan rakentaa kansainvälisyyttä tukevia projektikursseja ja lukuvuoden kehittämistyön aikana viimeistellyn Kansainväliyyspassin avulla nuori voi todentaa lukioaikana hankitun kansainvälisen osaamisensa. Passia pilotoidaan tänä keväänä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa.

Keski-Suomen lukioissa lukuvuoden ajan tehty kehittämistyö on ollut äärimmäisen tärkeää ja onnistunutta. Huolimatta lukion sijainnista, nuori saa hyvät valmiudet  kansainvälisyyteen. Kiitos Emmanuel, että havahdutit minut miettimään, miten tärkeää kansainvälisyyssuunnitelmien ja -strategioiden laatimisen keskellä on välillä pysähtyä. Ja kiitos että et pyytänyt minulta kaikkien kansojen kulttuuripiirteiden tuntemusta, muistutit hyväksymään tärkeimmän, ihmisen.

 Liisa Lamminsivu-Risku

Keski-Suomen lukiohanke –vaihe2

Kansainvälisyyskoulu2

Kansainvälisyys kuuluu kaikille?

ajankohtainen, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, osaaminen, saapuvat opiskelijat

Kansainvälisissä ja monimuotoisissa työyhteisöissä toimiminen on tämän päivän Suomessa osa yleisiä työelämävalmiuksia koulutusalasta ja asuinpaikasta riippumatta. Edellinen lause on monesta yhteydestä varmasti kaikille tuttu, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä se kansainvälinen osaaminen oikein on? Pitääkö tässä kaikkien ryhtyä puhumaan viittä kieltä ja opetella antamaan poskisuudelmia?

Kansainvälisyysosaamiseksi ehkä helpoimmin mielletyn kielitaidon lisäksi kansainvälinen osaaminen on mm. sosiaalisia ja viestintätaitoja kuten neuvottelutaitoa ja kuuntelemisen taitoa. Kansainvälinen osaaja on yhtä aikaa joustava ja jämäkkä.  Hänellä on sopetumiskykyä ja –halua (!) sekä ongelmanratkaisukykyä.  Yksittäisten kompetenssien lisäksi kansainvälinen osaaminen on monimuotoisen kulttuurin periaatteiden ymmärtämistä sekä kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämistä omassa ammatissa ja työelämässä yleisesti.  Tiivistäen voisi sanoa, että kansainvälinen osaaminen on kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyvää inhimillistä ja yhteisöllistä pääomaa, osaamista, jossa yhdistyvät kokemus, kulttuurien tuntemus ja kansainvälinen hahmotuskyky.

Taidot karttuvat toki tehokkaasti ulkomaan jaksoilla, mutta koska kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta osana opintojaan on tärkeää huolehtia siitä, että taitoja voidaan hankkia myös kotimaasta poistumatta. Niin sanotun kotikansainvälistymisen keinot ovat moninaiset, vain mielikuvitus on rajana. Tärkeä ja helposti saatavilla oleva keino on hyödyntää Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hyvää mainetta, joka johdosta useat kansainväliset kumppanimme haluavat lähettää omia opiskelijoitaan ja henkilöstöään Suomeen eri pituisiksi ajoiksi. Saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa toimimisen kautta syntyvän vuorovaikutuksen avulla voimme tarjota kaikille mahdollisuuden hankkia edellä kuvattua osaamista jopa omasta oppilaitoksesta tai työpaikalta poistumatta.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistoon ulkomaisia vaihto-opiskelijoita saapuu  vuosittain noin 100 ja he ovat luonamme 2-12 viikkoa. Osa opiskelijoista tekee työssäoppimisjaksonsa keskisuomalaisissa yrityksissä, osa on oppilaitoksessa. Enenevässä määrin yhteistyökumppanimme toivovat, että vaihtojakso voisi sisältää molempia.  Kansainvälinen opiskelija tuo tullessaan tuulahduksen yhä monimuotoisemmasta maailmasta. Kohtaaminen ja vuoropuhelu toisen kulttuuritaustan omaavan henkilön kanssa ruokkii uutta ajattelua ja parhaimmillaan auttaa näkemään oman toimintaympäristön uudesta vinkkelistä. Tarvitaan vain pikkiriikkisen avarakatseisuutta ja ripaus halua poiketa omalta mukavuusalueelta. Tartu siis rohkeasti tilaisuuteen kun sellainen tulee vastaan.

Tässä blogissa tullaan jatkossa kertomaan noin 4 viikon välein (tarvittaessa useaminkin)  mm.  kuntayhtymän eri tulosalueilla käytössä olevista kotikansainvälistymisen keinoista ja kehittämisen kohteista.  Jos sinulla on hyvä esimerkki tai haluat ’ilmiantaa’ kollegasi,  joka tekee hyvää työtä tällä saralla, laita viestiä tulemaan: rea.tuominen@jao.fi

Tervetuloa jakamaan ajatuksia kansainvälisen toiminnan blogiin

ajankohtainen

Kansainvälisyys voidaan määritellä monin eri tavoin ja sisällöin, joille kaikille yhteistä on kyky, tahto ja valmiudet toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Myös  ymmärrys siitä, miten maailma toimii, maailman tunteminen ja erilaisuuden hyväksyminen sekä tieto maailmasta, kulttuureista, kielistä ja erilaisista tavoista elää sisältyvät kansainvälisyyteen. Kokemukset kansainvälisyydestä kehittävät luovuutta, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja joustavuutta. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen kasvattaa sopeutumiskykyä, itseluottamusta, itseohjautuvuutta sekä stressinhallinta- ja viestintätaitoja. Kukapa meistä ei niitä tarvitsisi?

Kaikki edellä kerrottu on tarpeen yhteiselämässä muiden kanssa – niin työssä kuin vapaa-ajalla, sekä kotimaassa että ulkomailla, ja mikä parasta, se on ulottuvillamme. Kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla ja lukioissa on mahdollisuus oppia kieliä, perehtyä uusiin kulttuureihin ja tutustua ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajaopiskelijoihin. Aina ei tarvitse matkustaa kauas oppiakseen kansainvälisyyttä. Tänne saapuvat ulkomaiset opiskelijat ilahtuvat suomalaisesta opiskelutoverista ja ovat mielellään mukana myös vapaa-ajanvietossa.

Työssäoppimis- tai opiskelujakso ulkomailla avartaa lähtijän kokemuksia vieraasta maasta ja kulttuurista. Samalla se syventää ymmärrystä kotimaata, -kaupunkia, koulutusta ja tuttua elämänpiiriä kohtaan. Jakso ulkomailla voi joskus myös pelottaa, jännittää tai epäilyttää: riittääkö kielitaito, selviydynkö lentokentillä ja vierailla asemilla, miten työpaikka tai koululuokallinen tuntemattomia ihmisiä ottaa vastaan? Entä jos sattuu jotakin yllättävää? Sitä varten meillä on kansainvälisten asioiden yhteysopettajia ja koordinaattoreita.

Yksi kaikkien opettajien ja kouluttajien tärkeimmistä tehtävistä on ohjata, auttaa, kannustaa, tukea ja motivoida opiskelijoita tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen kasvattaa siipiään. Meidän kaikkien tarve ymmärtää paremmin ympärillä olevaa maailmaa, erilaisia ihmisiä ja heidän monimuotoisia tapojaan elää tätä ainutkertaista elämää on lisääntynyt. Kokenutkin opettaja saa kansainvälisestä  toiminnasta toistuvia, hyviä mahdollisuuksia osaamisensa ja innostuksensa lisäämiseen. Kiinnostus saattaa jopa tarttua työkaveriin…

Hyppää siis rohkeasti mukaamme avartamaan maailmaasi ja käytä tilaisuutesi uuden oppimiseen. Seuraa kirjoitteluamme ja osallistu bloggaajana itsekin!

 

Aino Malin, kuntayhtymän kansainvälisten asioiden päällikkö

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja

 

P.S. Vinkkejä ja ajatuksia blogin sisällöksi voi toimittaa Rea Tuomiselle (rea.tuominen@jao.fi).