What’s in a name?

Nykyinen Euroopan unionin rahoitusohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Uuden ohjelmakauden suunnittelussa on taitettu peistä kaikesta mahdollisesta nimestä alkaen. Vielä ei ole aivan varmaa päätöstä siitä korvaako Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Erasmus for All –ohjelma vai kenties YES for Europe. Vaan eipä sillä väliä. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä sanoo vanha suomalainen sanalaskukin.  Olipa nimi siis mikä hyvänsä  vuonna 2014 kansainvälisen toiminnan rahoituskuvioissa tapahtuu  muutoksia, jotka ulottuvat nimen lisäksi myös toimintaan.  Päätöksiä niin nimestä kuin rahan määrästäkin saataneen odottaa marraskuulle 2013.

Valmistelusta tihkuneiden väliaikatietojen mukaan yksi, monia  Jyväskylän koulutuskuntayhtymänkin työntekijöitä kiinnostava seikka lienee se, että kaikki ns. henkilökohtaiset apurahatyypit loppuvat kokonaan. Kaikkien hakemusten jättäjinä tulee jatkossa olla organisaatio. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että opintovierailut sekä Gruntvig -workshopit päättyvät kokonaan.  Comenius- ja Gruntvig –täydennyskoulutuskurssiluetteloita ei tulla enää julkaisemaan.

Myös valmistelevien vierailuiden apurahat ja kontaktiseminaarit nykyisessä muodossaan loppuvat. Kansalliset toimistot, kuten Cimo Suomessa, voivat varata budjetissaan tietyn erän kontaktiseminaarien järjestämiseen. Kontaktiseminaarihakemukset tullaan jatkossa lähettämään suoraan järjestävälle kansalliselle toimistolle, joka puolestaan maksaa sovitun osan valittujen osallistujien kustannuksista.

Toimintoina valmistelevat vierailut ja täydennyskoulutus kuitenkin jatkuvat.  Uudessa rahoitusohjelmassa tulee olemaan kolme avaintoimintoa (Key Actions), joista liikkuvuustoiminto on yksi. Jatkossa koulutuksen järjestäjät voivat omien strategioidensa ja tarpeidensa mukaan käyttää asiantuntijavaihtoja joustavammin mm. valmisteleviin vierailuihin tai muihin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin kuten ECVET -puitesopimusneuvotteluihin, työelämäjaksoihin tai  oman henkilöstönsä täydennyskoulutukseen ulkomailla. Huomattava muutos on myös se että uudessa ohjelmassa tullaan myös ammatillisen koulutuksen osalta painottamaan entistä enemmän ns.  perinteistä opettajavaihtoa, jossa mennään opettamaan omaa alaa toiseen maahan ja oppilaitokseen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kannalta nämä muutokset lisäävät entisestään tulosalueiden kv-toimintasuunnitelmien merkitystä. Toiminnan ja tarpeiden entistä parempi ennakointi on välttämätöntä,  jotta osataan ottaa hankevalmistelussa huomioon eri tulosalueiden henkilöstön liikkuvuuden tarpeet (työelämäjaksot, opettajavaihdot, täydennyskoulutus jne.) kullekin kahden vuoden rahoitusjaksolle koko kuntayhtymän tasolla mahdollisimman oikein.

Päätöksiä rahoitusohjelmasta (ja rahamäärästä) on odotettavissa marraskuussa 2013. Siihen asti lisätietoa luettavissa mm. komission sivuilla (http://ec.europa.eu/education/erasmus-for-all/)  ja tässä blogissa. Voit myös tulla kuulemaan lisää kv-toiminnasta ja sen rahoituksesta Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen syksyn tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joita järjestetään jokaisessa kuntayhtymän oppilaitoksessa.  Myös koulutusala- tai yksikkökohtaisia infoja voidaan järjestää. Ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen niin sovitaan kuka, mitä, missä ja milloin.

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeen projektipäällikkö

rose

Onko ketään kotona?

kulttuurit kotona

Kulttuurit kotona -tapahtuma Viitaniemessä keskiviikkona 20.11.2013 klo 10 – 14

Tule ja koe kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta, ihan täällä kotona!

Koulutuskuntayhtymän eri opiskelijat yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa tarjoavat kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta.

Milloin?
Keskiviikkona 20.11.2013 klo 10 – 14

Missä?
Viitaniementie 1 A, A2-siiven luokat ja A1-auditorio (2. krs)

Mitä?
Kulttuuribasaari: tietoa eri kulttuureista ja maista sekä esimerkkejä eri kielistä
Tanssia ja musiikkia, tekemistä ja näkemistä
Tule ja ihastu!

Kotikansainvälistymistä ja kulttuurien kohtaamisia Kulttuurit kotona -tapahtumassa 20.11.2013

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat kansainvälisiä; esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksissa puhutaan yli 30 eri äidinkieltä. Suomi kansainvälistyy vauhdilla ja tarvitsemme yhä enemmän kokemusta monikulttuurisuudesta, koska jokainen meistä kohtaa arjessa tai työssä eri kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä.

Kotimaassa tapahtuvaa kulttuurien kohtaamista kutsutaan kotikansainvälistymiseksi. Vuonna 2010 ensimmäisen kerran järjestetty teemapäivä tarjosi mahdollisuuksia suomalaisten ja maahanmuuttajien mutkattomaan kohtaamiseen. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 20.11. klo 10 – 14. Tapahtuma on suunnattu koko koulutuskuntayhtymän opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kansainvälisyysopinnot ovat nykyisin osa kaikkia toisen asteen koulutuksessa opiskelevien opintoja. Teemapäivään osallistumalla voikin suorittaa osan kansainvälisyyteen liittyvää opintokokonaisuutta.

Teemapäivän tavoitteena on maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteen saattaminen keskustelun ja tekemisen kautta. Mukana on tietoa eri kulttuureista, maista ja kielistä, mukavaa tekemistä, ohjelmaa ja tietoa kansainvälistymisvaihtoehdoista.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Ulla Koukkari-Anttonen ja Terhi Vesanen-Kirillov, Jyväskylän aikuisopisto

Milka Niskanen, Jyväskylän ammattiopisto

Liisa Lamminsivu-Risku, Jyväskylän lukiokoulutus

Tapahtuma on osa Kansainvälisyyskoulu 2 -hanketta: http://www.jao.fi/?deptid=18929

Maailma muutoksessa – arkipäivän keinot tarpeen

Suomeksi nykyään kutsuttava niemi Fennoskandiassa on iät ja ajat ollut kansainvälinen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) lähtien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hyödykkeiden ja ihmisten lisäksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta.

Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen tärkeimmät vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston rakentamiseen. Teollistumiskehityksen alkaminen toden teolla 1800-luvulla toi Suomeen ensimmäiset tehtaat, jotka perustuivat ulkomaisille innovaatioille ja niiden tuotannontekijöiden hyödyntämiselle, joita Suomessa oli runsaasti ja joiden hinta oli alhainen.

 Erittäin nopea muutos agraaritaloudesta teollisuusyhteiskuntaan toisen maailmansodan jälkeen lisäsi merkittävästi Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Viennin aikaansaama hyvä talouden kehitys perustui suurelta osin toimialoihin, joissa suomalainen jalostusaste oli korkealla, ts. suuri osa lopputuotteisiin tarvittavasta työstä tehtiin Suomessa.

Viimeiset 20 vuotta on ollut erittäin nopean globalisaation aikaa. Suomikin on liittynyt Euroopan unioniin. Globalisaation kovaa ydintä ovat kansainvälisen kaupan nopea vapautuminen ja sähköisen tiedonsiirron kehittyminen aivan uudelle tasolle, mutta myös kansainvälinen muuttoliike ja siirtolaisuus.

Globalisaatioon liittyvä suuri kansainvälisen talouden murros asettaa suuria haasteita kaikille vanhoille teollisuusmaille, ei vähiten Suomelle. Kyse on pitkälti siitä, miten suomalainen hyvinvointi voidaan turvata koventuneessa kilpailussa painopisteen siirtyessä Aasiaan, kun vielä samalla huoltosuhde heikkenee lähes dramaattisesti.

Tylsältä kuulostava tosiasia on, että innovaatioihin, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja vientiin perustuva taloudellinen kehitys on ainoa tapa turvata sellainen hyvinvointi, johon olemme Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana tottuneet. Hyvinvoinnin, jonka keskeisin ilmentymä ovat julkiset hyvinvointipalvelut, ylläpitäminen on mahdollista vain, jos Suomi säilyy kilpailukykyisen maana, joka kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä ja jossa kaikkien panos otetaan käyttöön tulevaisuuden rakentamiseen. Huoltosuhteen näkökulmasta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kaikki inhimilliset resurssit tehokkaaseen käyttöön palvelemaan taloudellista kehitystä – ja tietysti ihmisiä itseään.

Haasteet ovat suurelta osin koulutuksellisia kysymyksiä. On selvää, että hyvinvoinnin lähteiden luominen asettaa haasteita korkeakoulu-, yliopisto- ja tiedepolitiikalle. Mutta suomalaisen koulutuksen näkökulmasta ydinkysymys on myös, miten voidaan tuottaa ammattitaitoista työvoimaa, joka kykenee eri ammateissa toimimaan yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja vaikka kansainvälistymisen aspektit ovat aikaisemmin olleet pääosin kauppaan ja taloudelliseen toimeliaisuuteen perustuvia, on nyky-Suomessa vähintään yhtä tärkeää löytää hyviä keinoja, jotka turvaavat yhteiskuntarauhaa saattamalla kaikki osallisiksi tulevaisuuden rakentamisesta.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella on erityisen suuri vastuu niin työssä käyvän kuin  työmarkkinoita vielä etsivien ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä. Erityisen tervetulleita ovat toimet, joiden ansiosta eri ammateissa toimivien ihmisten kansainvälisiä valmiuksia ja osaamista voidaan kehittää, ja samalla kehittää maahanmuuttajien ammatillisia valmiuksia ja luontevia yhteyksiä Suomessa syntyneisiin. Ei voi liikaa korostaa sitä tosiasiaa, että vaativassa taloudellisessa asetelmassa kaikki Suomessa tarvitsevat toisiaan.

 Kotikansainvälistyminen on hyvä ja yhteistoiminnallinen arkipäivän keino vastata edellä mainittuihin kansainvälisen osaamisen kartuttamisen ja yhteiskuntaan osalliseksi saattamisen tärkeisiin tavoitteisiin. Aikuisopistossa kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia on mm. hyödynnetty vuodesta 2011 lähtien Moniääninen aikuisopisto tapahtumana, jossa maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet lähtömaidensa kulttuuria aikuisopiston opiskelijoille ja henkilöstölle. Tapahtumaa kehitetään parhaillaan edelleen ja loppuvuonna 2013 tapahtuma tullaan toteuttamaan kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin avoimena Kulttuurit kotona tapahtumana. Tavoite on, että tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden – nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien yhteistyönä. Tarkoitus on, että tapahtuman tuottaminen tai siihen tutustuminen olisi mahdollista sisällyttää omaan opiskeluohjelmaan.

 Tietoa tämän tapahtuman muotoutumisesta tulee lisää seuraavissa blogipostauksissa – stay tuned.

 Ari Langén

 KV-koulukoordinaattori

Jyväskylän aikuisopisto

Millä eväillä lukiosta maailmalle?

Kansainvälistymisen esteistä keskeisimpiä ovat asenteemme. Puntaroinko minäkin ensin ihmisen taustan, ennen kuin päätän suhtautumistapani?  Jäin kysymyksen voimasta Vesilinnan portaille 15.5., takana oli antoisa iltapäivä Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyskehittäjien kanssa. Tunsin itseni onnekkaaksi ja kiukkuiseksi… Mieleeni tulivat suomalaisen vierailijamme, 8 vuotta pakolaisleirillä viettäneen onnellisen Emmanuel Sabomanan sanat. Kansainvälisyyttä ei ole ulkomaan matkojen määrä, ulkomailta ostetut vaatteet eikä kansainvälisen taiteen tuntemus.

 Mitä meidän lukio-opettajien tulisi tiedoillamme, katseillamme tai sanoillamme välittää,  jotta nuoremme pärjäävät hyvin jatko-opinnoissa ja työelämässä? Keski-Suomi on monikulttuuristunut, elämme upeassa historiallisessa ajassa, voimme turvallisin mielin kohdata erilaisuutta kaduilla ja kysyä kansojen tasa-arvosta. Kansainvälisyys alkaa pienistä askeleista – tarvitaan vain aika ja paikka erilaisuuden kohtaamiselle, ei pitkiä lentomatkoja. Riittää värähdys aivokammioittemme välillä tai sydämessä vasemmasta oikeaan. Läheltä löytyy myös paljon opettajia. Eräänä konkreettisena esimerkkinä on Jyväskylässä toimiva Monikulttuurikeskus Gloria,  jossa lukiolaiset voivat kohdata kieliä tai osallistua erilaisiin projekteihin kansainvälisessä ympäristössä. Siellä työskentelee myös Emmanuel.

Ihminen on ihminen ihmiselle toisen ihmisen kautta, kertoi Emmanuel. Tiedän, mutta miten tämä liittyy lukioiden kansainvälisyyden kehittämiseen? Tulisiko kansainvälisyys nähdä vielä jotenkin muuten? Jotta voit sanoa olevasi kansainvälinen, sinulla tulee olla kyky hyväksyä toinen ihminen ilman ennakkoluuloja tai pyrkimyksiä, sanoi Emmanuel. Millaisen roolin lukio haluaa ottaa nuorten suvaitsevaisuuden lisäämisessä, mikä on vastuumme tasa-arvoisen ja kestävän maailman rakentamisessa? Voisitteko filosofian, liikunnan tai kirjallisuuden opettajat ottaa tämän opetussuunnitelmiinne,  jotta voisin rauhassa jatkaa kevään töitteni viimeistelyä…

Näinä päivinä keskisuomalaisissa  lukioissa viimeistellään kansainvälisyyssuunnitelmia, joiden tavoitteena on ollut luoda entistä parempi pohja nuorten jatkokoulutus- ja työelämätaidoille. Lukioiden kansainvälisyyskehittäjät ovat pohtineet, mitä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta tulisi opettaa ja miten. Teemapäiviä, lyhyiden kielten opiskelua, Comenius-ohjelmia, liikkuvuutta, kv-vierailijoita… keinoja ja mahdollisuuksia ei puutu.

Keski-Suomen lukioiden tuoreet kansainvälisyyssuunnitelmat ovat vapaasti parastettavissa ja löytyvät lukiohankkeen sivustolta www.peda.net/veraja/lukiohanke. Suunnitelmat auttavat kehittämistyössä edelleen ja niitä voidaan pitää yhtenä lukiokoulutuksen keskeisenä laadun kriteerinä. Kv-suunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä ja merkitään työsuunnitelmaan elokuussa. Toiminta voidaan kuvata myös vuosikellona, lukion omaan toimintakulttuuriin sopivaksi. Kun tavoitteet, toteutus ja haasteet on ennakoidusti kirjattu, ne eivät unohdu. Kansainvälisyys saa ansaitsemansa paikan lukion arjessa ja suunnitelmien avulla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit.

Kansainvälisyyskoordinaattorit tai kansainvälisyydestä vastaava opettajatiimi on paras tapa varmistaa kansainvälisyyden kehittäminen myös jatkossa. Kehittämisen sydän on rehtorilla, työn arvostus samoin. Kurssitarjottimelle voidaan rakentaa kansainvälisyyttä tukevia projektikursseja ja lukuvuoden kehittämistyön aikana viimeistellyn Kansainväliyyspassin avulla nuori voi todentaa lukioaikana hankitun kansainvälisen osaamisensa. Passia pilotoidaan tänä keväänä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa.

Keski-Suomen lukioissa lukuvuoden ajan tehty kehittämistyö on ollut äärimmäisen tärkeää ja onnistunutta. Huolimatta lukion sijainnista, nuori saa hyvät valmiudet  kansainvälisyyteen. Kiitos Emmanuel, että havahdutit minut miettimään, miten tärkeää kansainvälisyyssuunnitelmien ja -strategioiden laatimisen keskellä on välillä pysähtyä. Ja kiitos että et pyytänyt minulta kaikkien kansojen kulttuuripiirteiden tuntemusta, muistutit hyväksymään tärkeimmän, ihmisen.

 Liisa Lamminsivu-Risku

Keski-Suomen lukiohanke –vaihe2

Kansainvälisyyskoulu2

Kansainvälisyys kuuluu kaikille?

Kansainvälisissä ja monimuotoisissa työyhteisöissä toimiminen on tämän päivän Suomessa osa yleisiä työelämävalmiuksia koulutusalasta ja asuinpaikasta riippumatta. Edellinen lause on monesta yhteydestä varmasti kaikille tuttu, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä se kansainvälinen osaaminen oikein on? Pitääkö tässä kaikkien ryhtyä puhumaan viittä kieltä ja opetella antamaan poskisuudelmia?

Kansainvälisyysosaamiseksi ehkä helpoimmin mielletyn kielitaidon lisäksi kansainvälinen osaaminen on mm. sosiaalisia ja viestintätaitoja kuten neuvottelutaitoa ja kuuntelemisen taitoa. Kansainvälinen osaaja on yhtä aikaa joustava ja jämäkkä.  Hänellä on sopetumiskykyä ja –halua (!) sekä ongelmanratkaisukykyä.  Yksittäisten kompetenssien lisäksi kansainvälinen osaaminen on monimuotoisen kulttuurin periaatteiden ymmärtämistä sekä kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämistä omassa ammatissa ja työelämässä yleisesti.  Tiivistäen voisi sanoa, että kansainvälinen osaaminen on kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyvää inhimillistä ja yhteisöllistä pääomaa, osaamista, jossa yhdistyvät kokemus, kulttuurien tuntemus ja kansainvälinen hahmotuskyky.

Taidot karttuvat toki tehokkaasti ulkomaan jaksoilla, mutta koska kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta osana opintojaan on tärkeää huolehtia siitä, että taitoja voidaan hankkia myös kotimaasta poistumatta. Niin sanotun kotikansainvälistymisen keinot ovat moninaiset, vain mielikuvitus on rajana. Tärkeä ja helposti saatavilla oleva keino on hyödyntää Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hyvää mainetta, joka johdosta useat kansainväliset kumppanimme haluavat lähettää omia opiskelijoitaan ja henkilöstöään Suomeen eri pituisiksi ajoiksi. Saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa toimimisen kautta syntyvän vuorovaikutuksen avulla voimme tarjota kaikille mahdollisuuden hankkia edellä kuvattua osaamista jopa omasta oppilaitoksesta tai työpaikalta poistumatta.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistoon ulkomaisia vaihto-opiskelijoita saapuu  vuosittain noin 100 ja he ovat luonamme 2-12 viikkoa. Osa opiskelijoista tekee työssäoppimisjaksonsa keskisuomalaisissa yrityksissä, osa on oppilaitoksessa. Enenevässä määrin yhteistyökumppanimme toivovat, että vaihtojakso voisi sisältää molempia.  Kansainvälinen opiskelija tuo tullessaan tuulahduksen yhä monimuotoisemmasta maailmasta. Kohtaaminen ja vuoropuhelu toisen kulttuuritaustan omaavan henkilön kanssa ruokkii uutta ajattelua ja parhaimmillaan auttaa näkemään oman toimintaympäristön uudesta vinkkelistä. Tarvitaan vain pikkiriikkisen avarakatseisuutta ja ripaus halua poiketa omalta mukavuusalueelta. Tartu siis rohkeasti tilaisuuteen kun sellainen tulee vastaan.

Tässä blogissa tullaan jatkossa kertomaan noin 4 viikon välein (tarvittaessa useaminkin)  mm.  kuntayhtymän eri tulosalueilla käytössä olevista kotikansainvälistymisen keinoista ja kehittämisen kohteista.  Jos sinulla on hyvä esimerkki tai haluat ’ilmiantaa’ kollegasi,  joka tekee hyvää työtä tällä saralla, laita viestiä tulemaan: rea.tuominen@jao.fi