Yksilön kokemuksesta organisaation osaamiseksi?

Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, kotikansainvälisyys, osaaminen, saapuvat opiskelijat

WP_20160902_009

Aidosti kansainvälisen oppilaitoksen taustalla on aina sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, Cimon tekemän selvityksen (linkki tämän artikkelin lopussa)  mukaan oppilaitoksen kansainvälistymistä ei jarruta mikään niin paljoa kuin opettaja, joka ei esimerkiksi verkostoidu tai tuo esille kansainvälisyyden hyötyjä opiskelijoille.

Kaikkia opiskelijoita ei ole mahdollista lähettää ulkomaille opintojen aikana, mutta kaikki tarvitsevat kansainvälisyysosaamista. Mikä avuksi? Henkilöstön omat kansainväliset kokemukset on yksi tapa vahvistaa organisaation kansainvälisyysosaamista. Opiskelijat tulevat ja menevät eikä kaikkia kuitenkaan voida lähettää ulkomaille osana opintoja. Kv-toimintaan osallistumalla henkilöstö myös kehittää sitä ja toiminnasta kertyneet yksilökokemukset hyödyttävät myös koko organisaatiota.

Opettajat ovat paljon vartijana ja myös avainroolissa siinä kuinka kansainvälisyys näkyy oppilaitoksen arjessa. Yksi keino kansainvälistää isojakin opiskelijajoukkoja on integroida saapuvia opiskelijoita omiin opetusryhmiin. Tämä syyslukausi onkin alkanut saapuvien opiskelijoiden osalta vilkkaana. Yksi ensimmäisiä saapuja joukkoja oli ryhmä Trentosta, Italiasta saapuneita vaatetuksen opiskelijoita. Saapuvat opiskelijat työskentelivät kolmenhengen tiimeissä (2 italialaista + 1 suomalainen) suunnitellen ja toteuttaen asuja, joiden teemana oli valo, varjo ja kierrätysmateriaalit.

WP_20160830_001WP_20160831_005

Ryhmää luotsannut vaatetuksen opettaja Sirpa Vauhkala:

”Italialaisten vaihdokkiaika hurahti joutuisasti ohi. Ilmoittauduin jo Helenalle (Kunnas, koulutuspäällikkö), että otan mielelläni jatkossakin uusia vaihtareita ryhmääni, niin mielenkiintoinen ja avartava kokemus oli kokonaisuudessaan. Itselleni tuli melko moinen vimma opetella englantia, vaikka yllättävän hyvin tällä rallienglannilla selvisinkin. Tein ammatillisen opintokokonaisuuden arvioinnin vaihtareiden vihkoihin jo valmiiksi, joten siltä osin asioiden pitäisi olla kunnossa.

Olin mukana sekä melonnassa että luontopolulla. Viimeisenä perjantaina järjestimme Tarjan (Mäntynen) kanssa jouluaiheisen yllärijuhlan, jossa tarjoiltiin pientä purtavaa, ja johon myös joulupukki löysi tiensä ja jakoi lahjoja. Oli kyllä aika huikea tunnelma!”

20160831_170456_resized20160824_154656_resized_1

Sirpa keräsi myös omilta opiskelijoiltaan palautteen kahden viikon jakson lopuksi:

Mikä onnistui?

+ yhteistyö toimi hyvin (ideointi ja työskentely)

+ töiden jakautuminen tiimeissä

+ lopputulos (asukokonaisuus)

+ viimeisen päivän ylläri

+ englannin puhuminen

Mikä tuntui hankalalta?

– kielitaito- ja kommunikaatio-ongelmat

– italialaiset opettajat osallistuivat hieman liikaa tiimityöskentelyyn

Mitä opit?

+ italialaiset ottavat opiskelun vakavammin

+ italialaiset olivat hyviä piirtämään

+ uusia asioita Italian kulttuurista

+ opin tuntemaan myös oman ryhmäni opiskelijoita paremmin

+ puhumaan englantia paremmin

Yksi kansainvälisen toiminnan kehittämisen painopisteistä on vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen. Mikä yksilöissä ja organisaatiossa muuttuu/kehittyy kv-toiminnan kautta? Niin Sirpan kommenteissa kuin opiskelijoiden palautteessakin on luettavissa kuinka niinkin lyhyen ajan kuin kahden viikon yhdessä työskentely on jättänyt myönteisen jäljen ja antanut uusia näkymiä omaan tekemiseen niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

Jos innostuit ja kaipaat vinkkejä saapuvien opiskelijoiden intregroimiseen omaan opetukseesi, ole yhteydessä Sirpaan tai kv-koordinaattoreihin.

Lisätietoja:

Sirpa Vauhkala p.5568

Milka Niskanen, kv-koordinaattori p.6158

Rea Tuominen, kv-koordinaattori p.6159

http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta/ammatillisen_koulutuksen_strategiat_ja_kaytannon_kansainvalisyystyo

Deike and Julian from East Frisia, Germany

Gradia Jyväskylä, kotikansainvälisyys, saapuvat opiskelijat

sunset

Who are you and where do you come from?

My name is Deike Wengatz, I am 22 years old and I am from Germany. My friends say that I am a honest, helpful and friendly person. I love reading a good book, hang out with friends and to travel.

My name is Julian Wolters. I’m twenty-four years old and from Germany, too. I am known as a faithful, attentive and nice person. I love cars, like the nature and enjoy to travel.

What are you studying?

We are both in our second year of a school for business administration with the subject tourism in Wittmund, Germany. We learn a lot about marketing, accounting and the management from companies, especially tourism companies like tourist informations, bus companies or hotels.

We made our internships in a hotel on the German island Juist (Deike) and in a bus company in the tourism area Bad Zwischenahn, Germany (Julian).

What have you been doing in Jyväskylä?

Our task was to collect experiences about the practical parts of tourism. We wanted to see the differences to the German summer tourism and see the other cultures and possibilities of the country.

We organized with Finish students a nature trail for studens from Italy, was kayaking and canoeing, doing outdoor activities like beach football, slackline, volleyball and tennis and learned how to guide a group in the kayaking and canoeing.

We also suggest a presentation about our German home and the waddensea for the students from your Finish class. Some of them will come to Germany in the December and it was nice to tell them something about our country and the cities they will visit.

How long have you stayed in Jyväskylä?

We were in Finland for four weeks. We arrived in Jyväskylä at the 15th of August and we will be leaving at the 12th of September.

We also stayed two days in Helsinki from the 25th – 26th of August.

Do you think the time has been too short (why?), too long (why?)

The time of four weeks was for us a perfect time to stay in Finland/Jyväskylä. It was not too long or too short. We think we have seen everything that we wanted to see and learned a lot. If the time was shorter it wouldn’t be so instructive. We used the whole time to see so many things of Jyväskylä and the Finish nature.

What have you learned during your stay?

We learned so much of the different cultures here. The people was so much nicer than in Germany. We also learned to speak a better English than before and some words in Finish.

It was fun and interesting for us to learn the canoeing and kayaking and how to fall in the water, swim with the canoe back to the beach and keep the water out of the canoe. The water was very cold!

In Germany we go rarely to the forests. So it was nice to go to a forest, plan a nature trail and learn a lot of the trees, berries and how to make a campfire.

What have been the best moments during your stay?  

One of the best moments was definitely to see the northern lights! It was a cold and clear night and such a beautiful moment. Our short trip to Helsinki was also a highlight. In the time we stayed there was the “night of arts”. In the whole city of Helsinki was artists who played something on instruments or demonstrate their art. At the second day we were sightseeing in suomenlinna, an old seacastle a few kilometers in front of Helsinki. it’s a very nice place to see.

Our absolutely highlight of the trip was the people here. We have found many new friends and they made our stay unforgettable. They spent much time in the afternoons after school or in the evenings with us and was always helpful. We had a very good time with them!

Give three tops and tips (based on your own experience) to someone who is planning to come to Jyväskylä. How should they prepare? What should they do/see/visit/experience?

  1. Visit the tower of Jyväskylä. You will have a great view of Jyväskylä and the lakes around the city.
  2. Go to a forest, make campfire and grill some sausages.
  3. If you have the chance enjoy a finish sauna and go after it into a lake to cool down
  4. On a nice clearly evening in the right time you have to see the northern lights

Take sports clothes with you. Most of the people in Jyväskylä are sporty and active. When you walk around you will see people playing volleyball, beachfootball or playing other games.

More information about mobility in tourism education: Timo Lehtonen and Mira Ahtila (at)jao.fi

More information about outgoing and incoming mobility in general: Milka Niskanen (at)jao.fi

Vaikuttaako vaihto?

globaalistuminen, Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen, seuranta

IMG-20160525-WA0018IMG-20160525-WA0016

Kuvissa kenties Liverpoolin tunnetuin nelikko pronssiin ikuistettuna sekä opiskelija Janika Höysniemi, opinto-ohjaaja Kirsi Nerg ja koordinaattori Jeanette Leigh arviointi- ja palaute keskustelussa 19.5.2016

Vaikuttavuuden arviointi korostuu kaikessa oppilaitoksen toiminnassa näinä niukkenevien resurssien aikana. Vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan sen mittaamista onko tehdyillä toimenpiteillä saatu aikaan niitä vaikutuksia tai muutoksia, joihin on pyritty. Avainkysymyksiä vaikuttavuuden arvioinnissa ovat mm. onko ajan mittaan tapahtunut yksilö tai organisaatio tasolla (haluttua) muutosta, kuinka merkittävä muutos on ollut, keitä kaikkia muutos on koskettanut ja onko muutos kestävää?

Opiskelijaliikkuvuuden osalta pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi oppilaitoksessa on vaikeaa ellei mahdotonta. Tämä tehtävä jääkin pääosin erilaisille tutkimuslaitoksille, jotka pystyvät erilaisten tietokantojen, tilastojen ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten avulla selvittämään esim. ammatillisten opiskelijoiden vaihtokokemusten vaikutusta ja hyötyjä suomalaiselle työelämälle. Oppilaitoksessa tapahtuva vaikuttavuuden mittaaminen kohdistuu siten pääosin lyhyen aikavälin, osittain jopa välittömien, vaikutusten mittaamiseen.

image-1-1024x768image

Kuvassa lähihoitajaopiskelijat Moona Sundmand ja Tiia Kukkonen työntouhussa Portsmouthissa toukokuussa 2016.

Työelämä ja sen vaatimat taidot ovat murroksessa mm. nopean informaatioteknologian kehittymisen ja globalisaation seurauksena. Osaaminen ei siten enää vuosiin ole ollut ainoastaan oman erikoisalan hallintaa, vaan se on myös sosiaalisuutta, kykyä toimia ryhmässä sekä laaja-alaisuutta. Kansainväliset kokemukset kerryttävät taitoja, joita tarvitaan kaikissa työpaikoissa: sosiaalisia taitoja, kykyä pärjätä uusissa tilanteissa, kulttuurien ymmärtämistä, oma-aloitteisuutta sekä uskallusta, kielitaitoa unohtamatta.

kvosaaminen

 Lukuvuoden 2016-2017 aikana opiskelijapalautteiden mukaan vaihdoilla on ollut merkittävä tai erittäin merkittävä vaikutus oma-aloitteisuuten, itseluottamukseen, yhteistyötaitoihin, erilaisuuden ymmärtämiseen sekä ongelmanratkaisutaitoihin. Kaikki tämän päivän ja tulevaisuuden ammattilaisen ydinosaamista alalla kuin alalla! Englannissa pilottivaihdoissa keväällä olleiden opiskelijoiden mukaan lisäksi parasta vaihdossa oli niinkin arkinen asia kuin säännöllinen päivärytmi. Vaikuttavuuden mittareita ovat myös vaihdon vaikutus työllistymiseen ja verkostoituminen omalla alalla. Keväällä Englannissa olleiden valokuvausalan opiskelijoiden kannalta vaikutus ainakin oli positiivinen sillä he palaavat Liverpooliin juhannuksen jälkeen oman alansa kesätöihin ja lisäksi heillä on kontaktit nyt yhteen Britannian merkittävimmistä valokuvagallerioista sekä suora kontakti nimekkääseen valokuvaajaan, joka on luvannut jatkossakin mentoroida heitä.

IMG-20160525-WA0032

Kuvassa Jyväskylän ammattiopiston opettaja Keijo Salonen ja sähköalan opiskelja Santeri Nikkinen arviointi- ja palautekeskustelussa Liverpoolissa 20.5.2016.

Haasteena nyt ja jatkossa on miten ohjaamme opiskelijoita reflektoimaan –  kertomaan omasta osaamisestaan ja siitä mitä heidän vielä tulee oppia. Kova kilpailu työmarkkinoilla edellyttää potentiaalisilta työntekijöiltä korkeaa ammattitaitoa, mutta ammattitaitoisia hakijoita samaan tehtävään saattaa olla paljon. Erottautuminen työnhaussa voi tapahtua vähemmän konkreettisten asioiden kautta – esimerkiksi ulkomailla hankittujen taitojen avulla. Se nuori työntekijä, joka on kartuttanut kansainvälistä kokemusta esimerkiksi vaihdossa, voi olla strategisesti keskeinen. Hän voi avata näillä globaaleilla markkinoilla aivan uusia verkostoja yrityksen hyödynnettäväksi.

 

Lisätietoja: Rea Tuominen kv-koordinaattori p. 6159

Tulevaisuuden ergonomiaa hoitotyössä Tanskan malliin

aikuisopiskelijat, Gradia Jyväskylä, Gradia Jämsä, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus

Olemme kaksi lähihoitajaopiskelijaa Jyväskylän aikuisopistosta ja olimme työssä oppimassa kuuden viikon ajan Fremtidens Plejehemin palvelutalossa Tanskassa keväällä 2016. Fremtidens Plejehem on vuonna 2014 valmistunut pääasiassa iäkkäiden ihmisten palvelutalo Aalborgin kunnassa. Palvelutalon nimi suomennettuna tarkoittaa tulevaisuuden vanhainkotia. Fremtidens Plejehemissä on käytössä uusin teknologia ja apuvälineitä löytyy lähes joka tilanteeseen. Huomasimme harjoittelun aikana ergonomian olevan Tanskassa ehdottoman tärkeässä asemassa ja pääsimme tutustumaan apuvälineisiin, joihin emme ole vielä Suomessa törmänneet.

Jokaisen asukkaan huoneistoon oli asennettu älylattia, joka tunnisti jos asukas oli kaatunut. Kaatumisesta tuli välittömästi ilmoitus hoitajille, jotka osasivat mennä tarkastamaan asukkaan tilanteen. Tarvittaessa, asukkaan niin halutessa, lattiahälytin voitiin myös kytkeä pois päältä. Jokaisella asukkaalla oli käytössä tabletti, josta pystyi esimerkiksi säätämään huoneistonsa valaistusta ja olla yhteydessä läheisiinsä. Kylpyhuoneet oli tehty tilaviksi ja wc-istuimen korkeus oli säädettävissä sähköisesti ohjauspaneelista, josta pystyi myös valitsemaan automaattisen alapesun ja kuivauksen. Jokaisesta makuuhuoneesta löytyi kattonosturi (ks. kuva 1.) H-kiskolla, joka mahdollisti asukkaan turvallisen siirtämisen vuoteesta kylpyhuoneeseen tai pyörätuoliin.

1                                       2

Kuva 1. Nostolaite, joka kulkee katon kiskoja pitkin.

Kuva 2. Potilasvuode, jossa sähköiset laidat rullaavat lakanan kääntäen potilasta.

Asukkailla oli sähköiset sairaalasängyt, joihin oli tarvittaessa asennettu sähköinen kääntölakanamekanismi (ks. kuva 2.). Lakanan avulla asukkaan kääntäminen tapahtui vaivattomasti nappia painamalla ja hoitajan tarvitsi vain ohjata ja tukea asukasta kääntymään turvallisesti. Kääntömekanismin käyttö vähensi hoitajan kuormitusta esimerkiksi vuodepesuissa ja nosturin nostoliinaa laitettaessa. Tiukkojen tukisukkien pukemiseen oli käytössä kaksi erilaista menetelmää, jotka vähensivät hoitajien sorminiveliin kohdistuvaa rasitusta, näin ennaltaehkäisten sormien nivelrikkoa. Yksi vaihtoehto oli asettaa tukisukka pitkulaiseen telineeseen, josta sukka rullattiin silikonisen rinkulan ympärille, mistä sukka rullattiin jalkaan pyörittämällä silikonirinkulaa ylös pohjetta pitkin. Toinen tapa oli kääriä liukasta materiaalia oleva kangaspala jalan ympärille ja hivuttaa tukisukka jalkaan kämmeniä käyttäen. Kankaan tarkoituksena oli vähentää kitkaa. Viimeksi mainitussa tekniikassa oli tärkeää, että hoitajalla oli käsissään pitoa lisäävät hanskat, jotta hoitaja sai pitävän otteen sukan pinnasta. Lopuksi kangaspala vedettiin yläkautta ulos sukasta.

Harjoittelun aikana korostui erityisesti ergonomian tärkeys hoitotyössä. Fremtidens Plejehemissä kaikki hoitajat oli koulutettu työskentelemään samalla tavalla kunkin asukkaan kanssa. Yleisesti ottaen lähes kaikilta asukkailta löytyi heidän kanssaan tarvittavat apuvälineet omasta asunnosta. Uuden asukkaan saapuessa taloon tai vanhan asukkaan tilanteen muuttuessa kunnan toimipisteissä kiertävä ergonomiahenkilö opasti palvelutalon henkilökuntaa ergonomisiin työtapoihin. Ergonomiahenkilö avusti myös sopivan apuvälineen valitsemisessa jokaiselle asukkaalle. Ergonomisesti oikeiden työtapojen noudattamista valvottiin jatkuvasti ja hoitajat huomauttivat välittömästi jos huomasivat puutteita työasennoissa. Saatavilla olevia apuvälineitä oli pakko käyttää. Kuulemma pahimmillaan apuvälineiden käytön laiminlyönti saattoi johtaa jopa irtisanomiseen, koska hoitajan katsottiin laiminlyövän omaa työhyvinvointiaan!

Harjoittelijoina koimme, että selkeät yhteisesti sovitut työtavat ja apuvälineiden käyttö nopeuttivat työntekoa sekä vähensi hoitotyön kuormittavuutta merkittävästi. Asukkaat olivat hyvin yhteistyöhaluisia ja emme kohdanneet siirtotilanteissa aggressiivisesti käyttäytyviä asukkaita kertaakaan. Asukkaat olivat jo tottuneet heille valittuihin siirtomenetelmiin ja apuvälineisiin. Kaiken kaikkiaan harjoittelu Fremtidens Plejehemissä oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Toivomme, että pystymme hyödyntämään oppimaamme tulevassa työelämässä täällä Suomessa.

Heidi Korkeamäki ja Carolina Lindqvist

Jyväskylän aikuisopisto

Opettajavaihto Kanadassa

Gradia Jyväskylä, yleinen
kanadan_lippu
Kuva: CcbySa by Anonymous

Matkalla opittua ja koettua

Olen hiusalan opettaja Jyväskylän ammattiopistosta. Pääsin opettajavaihtoon Kanadaan, Winnipegiin Kanada-verkosto kautta, mikä oli hieno mahdollisuus ammatillisesti. Olimme toinen hiusalan ryhmä vaihtojaksolla Manitoba Institute of Trades and Technology oppilaitoksessa Winnipegissä.

Kanada-verkosto on kuuden ammatillisen oppilaitoksen yhteistyöprojekti, joka toteuttaa sekä opiskelijoiden että opettajien vaihtojaksoja Kanadassa. Tänä vuonna mukana oli minun lisäksi neljä hiusalan opiskelijaa:
Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä Taru Sämpi ja Isa Hölttä,
Ammattiopisto Lappiasta Emmi Tuisku,
Turun ammatti-instituutista Tilda Mononen.
Opiskelijoiden vaihtojakso oli 11.4. -6.5.2016, ja opettajan 9. – 17.4.2016.

Tutustuin MITT oppilaitoksen hiusalan koulutukseen, tiloihin ja välineisiin. Seurasin opettajakollegan työskentelyä ja perehdyin kanadalaisen hiusalan koulutuksen käytäntöihin. Raportissa esittelen viikon aikana näkemääni ja kokemaani.

Teknisen osaamisen taso ja ammatillinen kunnianhimo näkyi erityisesti Skills kilpailutoiminnassa, mitä oli mielenkiintoista havainnoida ja kokea Manitoba skills kisoissa. Taitotaso kanadalaisilla opiskelijoilla on erittäin hyvä ottaen huomioon, että opiskeluaika on vain vuoden. Raportissa on inspiroivia kuvia opiskelijoiden tekemistä hienoista teknisistä ja taiteellisista kampauksista.

Suurin eroavuus suomalaiseen hiusalan koulutukseen oli mielestäni opintojen henkilökohtaistaminen käytännön tasolla. Opiskelijat opiskelivat yksilölliseen tahtiin tutkinnon sisältöjä. Tunneilla opiskelijoilla oli eri harjoitustehtävät opintovaiheen mukaan. Tällainen käytäntö isossa opiskelijaryhmässä vaatii järjestelmällistä systeemiä: opintotehtävät ja seurantalistat. Opiskelijat harjoittelivat työtekniikoita pääasiassa harjoituspäihin, asiakaspalvelua on vähemmän kuin meidän koulutuksessa. Teknistä harjoittelua on 1400 tuntia. Kokoaikainen opiskelu sisältää 2 vko työssäoppimista hiusalan yrityksessä. Suomalainen järjestelmä eroaa siinä, että merkittävä osa ammatillista opiskelua tehdään työssäoppimisen yhteydessä.

Teorian opiskelijat opiskelivat Milady kirjasta ja tekivät tehtäviä tehtäväkirjaan. Kirjallinen testi piti läpäistä hyväksytysti harjoitustöiden lisäksi, jotta pääsi etenemään seuraavalle tasolle opinnoissaan. Oppimateriaalit olivat laadukkaita ja tehty kustantajien toimesta. Raportissa on video, jossa hiusalan opiskelija MITT:stä kertoo eri kirjojen käytöstä ja merkityksestä hiusalan opiskelussa.

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/hiusala/jaana-haimakka/kirjojen-esittely/recording-16-05-2016-16.03

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/hiusala/jaana-haimakka/opintojen-etenemisen-seuraaminen/recording-16-05-2016-16.08

MITT:ssä oli käytössä Shutterfly verkkoympäristö ( Shuttefly.ca ). Opettaja käytti ympäristöä pääasiassa ryhmän tiedotusvälineenä: joka viikko tuli sähköpostia opiskelijalle seuraavan viikon ohjelmasta ja tapahtumista. Verkkoympäristössä oli myös Power Point esityksiä, kuvia ja videoita. Shutterfly on suljettu ryhmäkohtainen verkkoympäristö.

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/hiusala/jaana-haimakka/koulutuksen-esittely/recording-16-05-2016-16.16

Hiusalan opiskelusta kanadalaiset maksavat 5000 CAD. Opiskelijoille palautettiin opintomaksuja kun opinnot edistyivät: 1000 CAD kun hän oli suorittanut 1 tason, ja 1000 CAD kun hän oli suorittanut 2 tason.

Kun parturi-kampaaja kahden vuoden eli 3000 tunnin alalla työskentelyn jälkeen osallistuu kirjallisiin monivalinta kokeeseen (120 kysymystä ) ja suoritti ns. Red Seal:n hän saa 2000 CAD sekä lisenssin eli oikeuden toimia hiusalan työntekijänä tai yrittäjänä Manitoban provinssissa.

High school:n yhteydessä hiusalan opinnot ovat ilmaiset. High school opiskelijoilla on hiusalan opintoja 2,5 tuntia päivässä kolmen vuoden ajan.

Kansainvälisille opiskelijoille on omat hinnat, ja heillä tärkeä motiivi opiskelun suorittamiselle on työluvan saaminen eli mahdollisuus työskennellä ja asua Kanadassa.

MC Collegessa vierailu oli mielenkiintoinen kokemus. Oppimisympäristö ja toimintatavat olivat moderneja. He hallitsivat kiitettävästi sekä sisäisen että ulkoisen markkinoinnin. Raportissa on muutamia esimerkkejä heidän tavastaan hankkia opiskelijoita, käyttää sosiaalista mediaa ja hoitaa tiedonkulkua yksityiskoulujen opiskelijoiden välillä. Oppilaitoksessa käytettiin LAB verkko-opiskeluympäristöä.

Toivoisin, että kanadalaiset hiusalan opettajat tulisivat tutustumaan suomalaiseen hiusalan koulutukseen. Erityisesti hiusalan yrittäjyyden opettaminen, asiakaspalvelun ohjaus, työturvallisuus, ergonomia, ainetietous voisivat olla antina heidän hiusalan koulutuksensa kehittämiseen vielä paremmaksi.

Facebook: Kanada-verkosto – Canada Network of Finnish Vocational

Linkki matkakertomukseen: http://bit.ly/1slxWJz

Matkaraportin tekijä hiusalan opettaja Jaana Haimakka