Aihearkisto: yleinen

Meteliä Trondheimissä

Meteli -verkoston koordinaattorit vierailivat Trondheimissä, Norjassa 28.-31-5-2017

Nyt päättyvän valtionavustushankkeen viimeisen matkan tavoitteena oli verkostoutua trondheimilaisten oppilaitosten kanssa ja kehittää pohjoismaista yhteistyötä sekä tutustua Norjan ammatillisen koulutuksen malliin. Matkalla käytiin läpi nuorten koulutus, oppisopimusmalli sekä ammatillinen aikuiskoulutus. Kyseessä oli ensimmäinen matka, johon osallistuivat koordinaattorit kaikista verkoston oppilaitoksista ja samalla olikin tilaisuus käydä läpi koko projektin tuotokset ja hyödyt. Meteli -verkostoon tällä hetkellä kuuluvat Salpaus, Tredu, Luksia, Axxell ja Jyväskylän ammattiopisto. Verkoston koordinaattorina on alusta alkaen toiminut Salpaus.

Vierailun aikana tutustuttiin kahteen Tronheimin alueen kahdeksasta ammatillisesta oppilaitoksesta: Charlottenlund VGS http://charlottenlund.vgs.no/ ja Byåsen VGS. http://byasen.vgs.no/

Vierailun seurauksena sovimme, että vaikka Meteli -verkosto ei enää jatkakaan valtionavustushankkeen tulella, tulee yhteistyö jatkumaan eri tavoin:

  • Asiantuntioiden yhteistyö tulee jatkumaan jossain muodossa tulevaisuudessa (esim asiantuntijavaihdot, työelämä-yhteistyö) Meteli -verkoston välillä
  • Tavoitteena on lähettää opettajia ja muita asiantuntijoita vaihtoon Charlottenlundiin ja Byåsen VGS
  • Haemme Meteli-verkostona KA1 hankerahoitusta jossa panostetaan yhteisiin asiantuntijamatkoihin. Mitkä alat osallistuvat tähän tullaan päättäämään syyslukukauden aikana.

Lisätietoja Rea Tuominen

Opettaja työelämäjaksolla Kanadassa

Olin opettajan työelämäjaksolla Kanadassa helmikuussa 2017. Matka oli opetushallituksen tukema Kanada-verkoston matka. Perehdyttäminen matkaan alkoi kahdella Adobe Connect Meeting -koulutuksella internetissä (kuva), ja niitä johti Kanada-verkoston koordinaattorina toimiva opettaja Kainuun ammattiopistolta. Koulutuksiin osallistuivat kaikki matkalle lähtevät.

 

 

Työssäoppimassa Kanadassa oli neljä suomalaista opiskelijaa Luksiasta, Lappiasta, Kainuun ammattiopistosta ja Turun ammatti-instituutista. Opiskelijoiden työssäoppimisaika Kanadassa kesti 4 viikkoa, ja meidän opettajien työelämäjakso oli viikon mittainen, Lappian opettajalla jakson alussa ja minulla Jyväskylän aikuisopiston opettajalla jakson lopussa opiskelijoiden viimeisellä työssäoppimisviikolla. Opiskelijoiden työssäoppiminen liittyi À la carte -ruokien valmistus -tutkinnonosaan ja työskentely tapahtui La table DES VALLEES -nimisessä opiskelijaravintolassa, joka toimii iltaravintolana. Meillä opettajilla matkan tarkoituksena oli tutustua Relais de la Lièvre-Seigneurie, École hôtelière de I’Outaouais (Buckingham) -oppilaitoksen toimintaan (kuvassa oppilaitoksen koulutusesite).

 

 

 

 

Saavuin Kanadaan perjantaina 10.2 2017. Lento tapahtui Helsingistä Frankfurtin kautta Montrealiin. Montrealissa minua oli vastassa Kainuun ammattiopiston aikuispuolella opiskeleva opiskelija. Noin parin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme majapaikkaamme, Parc National de Plaicance -kansallispuistoalueella sijaitsevaan Chalet havre de Plaicanceen (kuva olohuoneesta). Paikka sijaitsee ranskankielisellä alueella Quebecin provinssissa, Ottawa-joen varrella.

11.2. Seuraavana päivänä lähdimme noin klo 12.15 aikoihin kohti École hôtelière de I’Outaouais -oppilaitosta. Matka taittui vuokra-autolla noin reilussa tunnissa. Oppilaitos sijaitsee Quebecin provinssissa Gatineaun Buckinghamissa. Paikalle päästyämme Chef Gaetan Tessier otti minut lämpimästi vastaan ja esitteli oppilaitoksen tiloja. Työt alkoivat klo 15. Jokainen päivä eteni siten, että kolme ensimmäistä tuntia tehtiin esivalmistelutöitä iltaa varten, ja sen jälkeen ravintolan ovet aukenivat asiakkaille. Ravintola sulkeutui noin klo 22. Kyseessä olevalla viikolla oli ollut aiheena Valentine’s day -menu ja sama menu oli käytössä vielä kolmena seuraavana päivä minun ollessani paikan päällä. Menu sisälsi kolme alkuruokaa, kolme keittoruokaa, neljä pääruokaa ja jälkiruuan. Näistä aterioista asiakkaiden tuli valita itselleen neljän ruokalajin menu. Menun hinta oli 50 Kanadan dollaria. Tuona lauantaina pöytävarauksia oli tehty noin 70 henkilölle. Chef Gaetan Tessier toimi ’kapellimestarina’ bongiluukulla jokaisena iltana huudellen keittiölle tilaukset. Vastauksena keittiöltä kuului aina ”Oui, Chef!” (kuva).

Silmiin pistävää oli se, että keittiössä ei tuntunut olevaan minkäänlaista kiirettä vaikka ruoka-annoksia meni kaiken kaikkiaan 280 kpl. Kanadalaisten opiskelijoiden työskentely oli äärimmäisen omatoimista ja järjestelmällistä, jopa ammattimaista. Opettajaa kutsuttiin Chefiksi ja häntä arvostettiin suuresti. Myös suomalaiset opiskelijat olivat päässeet hyvään vauhtiin viikkojen aikana ja työnjaot oli tehty siten, että jokaisen suomalaisen opiskelijan työparina oli kanadalainen opiskelija. Vaikka kanadalaisten opiskelijoiden äidinkielenä oli ranska, osasivat he puhua myös englantia. Yhteisenä kielenä meillä olikin siten englanti.
Illan aikana olin mukana tekemässä tryffeleitä jälkiruokaan, tutustuin opiskelijoihin ja heidän tapoihinsa toimia. Tutustuin myös oppilaitoksella tarjolla oleviin koulutuksiin.

 

 

 

 

12.2. oli sunnuntai ja jaksoni ainoa vapaapäivä. Kävimme Le Chateau Montebellossa, maailman suurimmassa hirsilinnassa Montebellossa (kuva) ja poikkesimme myös ruokakaupassa.

 

 

 

 

 

 

13.2. Ravintola oli täynnä asiakkaita. Illan aikana tutustuin myös tarjoilupuolen työskentelyyn (kuva sieltä) sekä opetuskeittiötoimintaan (kuvat upouudesta opetuskeittiöstä). Opetuskeittiöpuolella oli silmiin pistävää se, että työskentely siellä oli hyvin järjestelmällistä ja organisoitua. Opetuskeittiön edessä sijaitsi demokeittiö (kuva), jonka ääreltä opettaja demonstroi miten asiat tulee tehdä. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyivät työskentelemään omiin työpisteisiinsä. Hienoa oli nähdä myös se, että kokin tärkeimmällä työvälineellä työskentelyä eli veitsen käsittelyä opiskellaan perusteellisesti, sekä erilaiset juuresten paloittelukoot tulevat tutuiksi useiden harjoitteluviikkojen aikana. Työkokeita pidetään usein ja asiat täytyy osata, jotta voi edetä. Havaintoni oli, että koska perustekniikat opiskellaan alussa perusteellisesti, on siitä helppo rakentaa uusia tekniikoita vanhojen jo opittujen asioiden päälle. Vertauksena tähän voisi olla, että kun ensin oppii perusteellisesti valmistamaan lihamurekkeen, osaa myöhemmin valmistaa vaivatta myös lihapateen (hieno lihamureke taikinakuoressa).

            

 

 

 

Suunnittelimme Gaetanin kanssa myös työjaot Quebec-Suomi -illallista varten ja jaoimme ruokaohjeet itsenäistä tutustumista varten. Minun osuuteni ruokalistasta oli ollut suunnitella alkuruoka, keitto ja jälkiruoka, ja olinkin suunnitellut ruuat ja kääntänyt ruokaohjeet englannin kielelle jo ennen lähtöäni Kanadaan. Olin lähettänyt hyvissä ajoin myös raaka-ainetilaukset Kanadaan varmistaakseni, että kaikkia raaka-aineita löytyy paikan päältä. Alkuruuaksi valitsin Sapakset (Finnish tapas), jotka sisälsivät mini toast skagenin, mätiä lusikassa ja savukalamoussea saaristolaisleivällä. Keittoruokana oli kermaista metsäsienikeittoa ja jälkiruokana mustikkakukkoa mustikka- ja mansikkamelballa sekä lakkaparfait. Ruokaleiväksi valitsin moniviljaiset sämpylät.

Myöhään illalla töiden jälkeen kävimme opiskelijoiden kanssa syömässä La Gage -ravintolassa. Mukanamme oli kanadalaisia opiskelijoita, joiden kanssa opiskelijamme olivat ystävystyneet. Saavuimme majapaikallemme vasta pitkälle yli puolen yön.

14.2. oli ravintola täynnä asiakkaista, kattaus 85 henkilölle. Vaikka asiakkaita oli paljon, oli työskentely jälleen hyvin rauhallista, ja ruoat olivat erinomaisen makuisia sekä annokset näyttäviä, kuten aina. Esivalmistelujen aikana työskentelin jonkun aikaa lämpimässä keittiössä. Iltapäivällä tapahtui mukava yllätys, kun meidät kutsuttiin toiselle opetuskeittiölle. Suomalaisten opiskelijoiden yllätykseksi he saivat kunniakirjat ansiokkaasta työskentelystään viikkojen aikana. Myös yksi kanadalainen opiskelija palkittiin hyvistä suorituksistaan. Oppilaitoksella on tapana antaa kunniakirjoja opiskelijoilleen hyvistä suorituksista. Tämä on mielestäni äärimmäisen hyvä tapa kannustaa ja motivoida opiskelijoita sisäiseen yrittäjyyteen.

15.2. aamusta suuntasimme kohti Montebelloa. Siellä tutustuimme Gaetan Tessierin entiseen työpaikkaan, suklaapuoti Choco Motiveen, jossa myös valmistetaan itse suklaat korkealaatuisista raaka-aineista (kuva). Tämän jälkeen Gaetan Tessier vielä tarjosi meille lounaan Castello de Montebellossa, jossa ruoka oli tarjolla runsaassa noutopöydässä. Ravintolan henkilökuntaa kävi tervehtimässä meitä, mukaan lukien Chef de cuisine.

Lounaan jälkeen suuntasimme töihin esivalmistelemaan seuraavana päivänä alkavaa Quebec-Suomi -illallista. Ravintola ei tuona iltana ollut auki lainkaan, joten saimme rauhassa valmistella ja suunnitella ateriaa. Olimme valmistaneet alkuviikosta myös kotikaljaa.

Ennen kotiinlähtöä Gaetan Tessier lahjoitti meille kaikille suomalaisille Kanadan ja Suomen lipuin sekä oppilaitoksen logolla varustetut työtakit, joista nyt olemme ylpeitä.

16.2. eli viimeisenä iltanamme Kanadassa oli vuorossa Quebec-Suomi -illallinen, joka sisälsi kuuden ruokalajin menun (kuvia alapuolella). Olimme kutsuneet paikalle Suomen suurlähetystön työntekijöitä, mutta kukaan heistä ei saapunut paikalle, saatikka edes ilmoittaneet etteivät pääse tulemaan. Asiakkaita kävi vähän, mutta kuitenkin sen verran, että totesimme ruokien olevan onnistuneita, näyttäviä ja herkullisia. Kaksi seuraavaa päivää lähtömme jälkeen oli vielä sama menu voimassa. Noina päivinä ravintola oli ollut täynnä asiakkaita.

                                             

 

 

 

 

 

17.2. Suuntasimme kohti kotia Montrealin ja Frankfurtin kautta Helsinkiin. 24 tunnin matkustamisen jälkeen olimme väsyneitä matkasta.

Yhteenveto:

Suomalaiset opiskelijat saivat paljon kiitosta ahkerasta ja iloisesta työskentelystä sekä erinomaisesta yhteistyökyvystä. Myös itse verkostoiduin ja pääsin palaamaan ranskalaisen keittiön juurille. Tässä keittiössä valmistettiin kaikki alusta asti itse, mitään puolivalmisteita ei käytetty. Erikoista oli myös se, että erityisruokavalioasiakkaita ei ollut lainkaan, saatikka että ruokalistoilla olisi näkynyt erityisruokavaliomerkintöjä. Itse koin iloa myös siitä, että monet asiat tehtiin niin kuin minulle aikoinaan opetettiin opiskellessani kokiksi ja myöhemmin keittiömestariksi kulinaarisessa Ravintolakoulu Perhossa Helsingissä. Olen sen ikäluokan opettaja, että myös opettajan pedagogiset opinnot painottivat pedagogiikan tärkeimmäksi asiaksi käytännön työn opetuksen alusta asti niin perusteellisesti, että sen pohjalta voi rakentaa uutta tietoa/oppia. Huomasin sen, että kun asiat opitaan alussa perusteellisesti, on lopputuloksena täysin itsenäisesti työskentelevät opiskelijat, lähes valmiit ammattilaiset. Poissaoloja ei opiskelijoilla ollut ja kaikki opiskelijat olivat erittäin motivoituneita oppimaan ja olivat kaikin tavoin läsnä opetuksessa. Opettajan ohjaus toisen vuoden opinnoissa oli minimaalista ja asioiden etäältä varmistamista, että kaikki sujuu. Digiopetusta en nähnyt oppilaitoksella lainkaan.

Kiitos, Kanada-verkosto, tästä kokemuksesta! Sain mahdollisuuden kokea tämän …once in a lifetime!

Tarja Kuula, Kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

 

 

Kansainvälisyyttä lukujen valossa

Monien kulttuurien yhteisön arkitoiminnassa kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden tulee näkyä ja kuulua monin eri tavoin. Aina näin kevään korvalla sitä on mahdollista tarkastella toteutuneiden ulkomaan jaksojen, matkojen ja matkustaneiden henkilöiden määrillä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijat matkustavat pääsääntöisesti työssäoppimaan tai opiskelemaan. Vuonna 2016 ulkomaille lähteneitä opiskelijoita oli yhteensä 575.

Henkilöstön edustajien ulkomaille suuntautuneet matkat voivat olla esimerkiksi arviointikäyntejä työssäoppimispaikkoihin, kurssimatkoja, opetusjaksoja tai tutustumista kumppanioppilaitoksen käytäntöihin. Tällaisia matkoja tehneitä henkilöitä oli vuonna 2016 yhteensä 370.

Meille myös vastaanotetaan ulkomailta sekä opiskelijoita (vuonna 2016 yhteensä 374 opiskelijaa) että henkilöstöä (vuonna 2016 yhteensä 193 henkilöä). Kaikissa edellisissä luvuissa on pientä nousua vuoden 2015 lukuihin verrattuna, mikä onkin juuri oikea suunta.

Viime vuoden aikana kuntayhtymän KV-tiimissä koottiin tulosalueiden tekemät itsearvioinnit omien liikkuvuustoimintojensa suhteen. Kokemuksia ja tuloksia vertaisarvioitiin suuremmissa ryhmissä, joihin kutsuttiin mukaan osallistujia kaikilta tulosalueilta.

Opiskelijoiden kansainvälistymisen osalta voidaan yleistäen sanoa, että meillä menee hyvin sikäli, että kaikille ulkomaan jaksosta kiinnostuneille lähtijöille löytyy sopiva kohdemaa ja työssäoppimis-/opiskelupaikka. Sen sijaan parannettavaa meillä on tiedon saavutettavuudessa; edelleenkään – ja kaikista tiedotus-, motivointi- ja ohjaustoimista huolimatta – kaikki opiskelijat eivät tiedä ulkomailla odottavista, unohtumattomista mahdollisuuksista.

Myös henkilöstöä kannustetaan vahvistamaan kansainvälistä osaamistaan, ja vuosi vuodelta useampi niin tekeekin. Opettajakunnan lisäksi vuonna 2016 maailmalle lähti opinto- ja koulutussihteereitä, opinto-ohjaajia ja hallintohenkilöstöä. Jotta esimiesten henkilöstölleen antama kansainvälistymisen tuki juurtuisi ja vahvistuisi koko organisaation tasolla, olisi tärkeää, että myös johdon edustajat itse voisivat olla enemmän mukana esimerkiksi silloin, kun uusista kumppanuuksista sovitaan ja yhteisiä tavoitteita asetetaan.

Baskimaassa on tekemisen meininki!

Kansallinen, Opetushallituksen rahoittaman Meteli-verkoston ryhmä teki tutustumismatkan 23-26.10. 2016 Tolosaan, Espanjan Baskimaahan. Osallistujina olivat opettajat Juha Parikka Tredusta, Erkki Loponen Salpauksesta sekä Jyväskylän ammattiopistosta opettajat Juha Toivanen sähköltä sekä Ahti Tunturi kone- ja metallialalta. Koordinaattorina mukana Milka Niskanen.

Tolosan kaupunki ja siellä sijaitseva Tolosaldean oppilaitos, sijaitsee n. 30 minuutin auto- tai junamatkan päässä San Sebastianista etelään. Tolosa on vain noin 20 000 asukkaan pikkukaupunki mutta sijainniltaan ja mahdollisuuksiltaan erinomainen pienille ja keskisuurille yrityksille. Espanja ja samalla Baskimaa on viimeisen 10-15 vuoden aikana kärsinyt kovasta rakennemuutoksesta ja työttömyys on ollut korkealla tasolla. Nyt kuitenkin alueella tehty systemaattinen työ uuden yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi on tuottanut tulosta. Alueella on panostettu koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja Tolosan seutu onkin nimenomaan metalli- ja sähköalan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksien laakso, jossa jo tietyillä aloilla kärsitään työvoimapulasta työttömyyden sijaan.

Tolosaldean oppilaitos on Meteliverkoston oppilaitoksille, sähkö- sekä kone- ja metallialalle erinomainen kumppani opiskelijaliikkuvuuteen sekä mm. virtuaalisiin projekteihin opiskelijaryhmien välillä. Tolosaldean väki on sitoutunut oman oppilaitoksensa henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälistämiseen ja haluaa pitkäjänteistä yhteistyötä.

Myös yrittäjyystaidot on nostettu kansainvälisyystaitojen ohella opiskelijoille mahdollisuudeksi ja avittamaan opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Niin oppilaitoksessa kuin yrityskohteissakin, joissa ryhmämme pääsi tutustumaan, oli hyvä tekemisen meininki, joka kumppanissa on aina hyvä piirre! Yrityksissä, joissa vierailimme, puhuttiin hyvää englantia, heillä oli hyvät tuotteet ja kansainväliset verkostot, työturvallisuus oli hyvällä tasolla ja vastaanotto oli avoin ja innostunut.

 kuva-pasaban-pieni

Lisätietoja:

Juha Toivanen, sähkö: p.040-341 5502

Ahti Tunturi, kone- ja metalli: 040-341 5612

Milka Niskanen, kv-koordinaattori: 040-341 6158

 

Opettajavaihto Kanadassa

kanadan_lippu
Kuva: CcbySa by Anonymous

Matkalla opittua ja koettua

Olen hiusalan opettaja Jyväskylän ammattiopistosta. Pääsin opettajavaihtoon Kanadaan, Winnipegiin Kanada-verkosto kautta, mikä oli hieno mahdollisuus ammatillisesti. Olimme toinen hiusalan ryhmä vaihtojaksolla Manitoba Institute of Trades and Technology oppilaitoksessa Winnipegissä.

Kanada-verkosto on kuuden ammatillisen oppilaitoksen yhteistyöprojekti, joka toteuttaa sekä opiskelijoiden että opettajien vaihtojaksoja Kanadassa. Tänä vuonna mukana oli minun lisäksi neljä hiusalan opiskelijaa:
Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä Taru Sämpi ja Isa Hölttä,
Ammattiopisto Lappiasta Emmi Tuisku,
Turun ammatti-instituutista Tilda Mononen.
Opiskelijoiden vaihtojakso oli 11.4. -6.5.2016, ja opettajan 9. – 17.4.2016.

Tutustuin MITT oppilaitoksen hiusalan koulutukseen, tiloihin ja välineisiin. Seurasin opettajakollegan työskentelyä ja perehdyin kanadalaisen hiusalan koulutuksen käytäntöihin. Raportissa esittelen viikon aikana näkemääni ja kokemaani.

Teknisen osaamisen taso ja ammatillinen kunnianhimo näkyi erityisesti Skills kilpailutoiminnassa, mitä oli mielenkiintoista havainnoida ja kokea Manitoba skills kisoissa. Taitotaso kanadalaisilla opiskelijoilla on erittäin hyvä ottaen huomioon, että opiskeluaika on vain vuoden. Raportissa on inspiroivia kuvia opiskelijoiden tekemistä hienoista teknisistä ja taiteellisista kampauksista.

Suurin eroavuus suomalaiseen hiusalan koulutukseen oli mielestäni opintojen henkilökohtaistaminen käytännön tasolla. Opiskelijat opiskelivat yksilölliseen tahtiin tutkinnon sisältöjä. Tunneilla opiskelijoilla oli eri harjoitustehtävät opintovaiheen mukaan. Tällainen käytäntö isossa opiskelijaryhmässä vaatii järjestelmällistä systeemiä: opintotehtävät ja seurantalistat. Opiskelijat harjoittelivat työtekniikoita pääasiassa harjoituspäihin, asiakaspalvelua on vähemmän kuin meidän koulutuksessa. Teknistä harjoittelua on 1400 tuntia. Kokoaikainen opiskelu sisältää 2 vko työssäoppimista hiusalan yrityksessä. Suomalainen järjestelmä eroaa siinä, että merkittävä osa ammatillista opiskelua tehdään työssäoppimisen yhteydessä.

Teorian opiskelijat opiskelivat Milady kirjasta ja tekivät tehtäviä tehtäväkirjaan. Kirjallinen testi piti läpäistä hyväksytysti harjoitustöiden lisäksi, jotta pääsi etenemään seuraavalle tasolle opinnoissaan. Oppimateriaalit olivat laadukkaita ja tehty kustantajien toimesta. Raportissa on video, jossa hiusalan opiskelija MITT:stä kertoo eri kirjojen käytöstä ja merkityksestä hiusalan opiskelussa.

MITT:ssä oli käytössä Shutterfly verkkoympäristö ( Shuttefly.ca ). Opettaja käytti ympäristöä pääasiassa ryhmän tiedotusvälineenä: joka viikko tuli sähköpostia opiskelijalle seuraavan viikon ohjelmasta ja tapahtumista. Verkkoympäristössä oli myös Power Point esityksiä, kuvia ja videoita. Shutterfly on suljettu ryhmäkohtainen verkkoympäristö.

Hiusalan opiskelusta kanadalaiset maksavat 5000 CAD. Opiskelijoille palautettiin opintomaksuja kun opinnot edistyivät: 1000 CAD kun hän oli suorittanut 1 tason, ja 1000 CAD kun hän oli suorittanut 2 tason.

Kun parturi-kampaaja kahden vuoden eli 3000 tunnin alalla työskentelyn jälkeen osallistuu kirjallisiin monivalinta kokeeseen (120 kysymystä ) ja suoritti ns. Red Seal:n hän saa 2000 CAD sekä lisenssin eli oikeuden toimia hiusalan työntekijänä tai yrittäjänä Manitoban provinssissa.

High school:n yhteydessä hiusalan opinnot ovat ilmaiset. High school opiskelijoilla on hiusalan opintoja 2,5 tuntia päivässä kolmen vuoden ajan.

Kansainvälisille opiskelijoille on omat hinnat, ja heillä tärkeä motiivi opiskelun suorittamiselle on työluvan saaminen eli mahdollisuus työskennellä ja asua Kanadassa.

MC Collegessa vierailu oli mielenkiintoinen kokemus. Oppimisympäristö ja toimintatavat olivat moderneja. He hallitsivat kiitettävästi sekä sisäisen että ulkoisen markkinoinnin. Raportissa on muutamia esimerkkejä heidän tavastaan hankkia opiskelijoita, käyttää sosiaalista mediaa ja hoitaa tiedonkulkua yksityiskoulujen opiskelijoiden välillä. Oppilaitoksessa käytettiin LAB verkko-opiskeluympäristöä.

Toivoisin, että kanadalaiset hiusalan opettajat tulisivat tutustumaan suomalaiseen hiusalan koulutukseen. Erityisesti hiusalan yrittäjyyden opettaminen, asiakaspalvelun ohjaus, työturvallisuus, ergonomia, ainetietous voisivat olla antina heidän hiusalan koulutuksensa kehittämiseen vielä paremmaksi.

Facebook: Kanada-verkosto – Canada Network of Finnish Vocational

Linkki matkakertomukseen: http://bit.ly/1slxWJz

Matkaraportin tekijä hiusalan opettaja Jaana Haimakka