Aihearkisto: osaaminen

”Creating actitivies & motivating materials”

koulu

Kuka olet?

Mari Haatainen, ruotsin ja englannin opettaja Jyväskylän ammattiopistosta. Opetan enimmäkseen tekniikan alan opiskelijoita: kone-metalli, rakennusala ja logistiikka.

Missä kävit?

Osallistuin elo-syyskuun 2013 vaihteessa henkilökohtaisella apurahalla kielten opettajille suunnatulle täydennyskoulutuskurssille Colchesterissä, Britanniassa. Kurssille osallistui opettajia viidestätoista eri maasta (IT, FI, ES, PT, DK, SE, LV, LT, CZ, AT, DE, PL, BG, RO, CR).

Miksi lähdit?

Rehellisesti sanottuna kaipasin vaihtelua ja uusia ideoita. Oli ehtinyt jo vierähtää pitkä aika edellisestä Englannissa käynnistä ja alkoi tuntua että oma kielitaito taantuu. Halusin päivittää omaa osaamistani ja tämä kurssi tuntui siihen tarkoitukseen sopivalta.

Creating actitivies & motivating materials for the secondary classroom” –kurssi olikin juuri sitä mitä kaipasin ja sen vastuukouluttaja Diana Hicks luotsasi kurssia vahvalla ammattitaidolla ja kokemuksella. Kurssin lopussa ajattelin, että viikko kurssilla oli parempi kuin ei mitään, mutta kaksi viikkoa olisi ollut parempi. Tuntui, että aika loppui kesken ja opitun syventämiseksi toinenkin viikko olisi ollut paikallaan.

Valitsin majoitustyypiksi perhemajoituksen ja se täydensi kurssia todella hienosti. Emäntäni oli sopivalla tavalla kiinnostunut kommunikoimaan vieraansa kanssa, mutta ei ollut rasitukseen asti tunkeileva. Perhemajoituksen ansiosta viikko oli todellinen kielikylpy myös englannin opettajalle.

Mitä opit?

Kurssin pääpainotus oli menetelmissä, joissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita ja oman oppimisensa suunnittelijoita ja ohjaajia. Menetelmät olivat enimmäkseen aika yksinkertaisia esim. ei täytätetä opiskelijoilla valmiita ristikoita vaan opiskelijat tekevät  ristikot itse, vaihdetaan ristikot parin kanssa ja täytetään. Aina välttämättömälle ja usein puisevalle sanaston opiskelulle tämä yksinkertainen menetelmä tuo vaivattomasti vaihtelua.

Kielten opettajien verkostoni laajeni. Saattaa olla, että puolalaisen ja tanskalaisten osallistujien kanssa teemme vielä yhteistyötä opetuksen osalta esim. verkon yli.

Myös työkaverini pääsevät hyötymään kokemuksestani. Esittelin kurssikokemuksiani yhteisten aineiden yksikön palaverissa ja olen jakanut kielten opettajille kurssilla saamiani linkkejä ja materiaaleja. Myös erityisopettajalle olen jakanut saamiani materiaaleja.

Mitä muuta haluat kertoa?

Vaikka nykyisen muotoiset täydennyskoulutukset ja henkilökohtaiset apurahat nyt loppuvatkin, suosittelen myös yhteisten aineiden opettajille osallistumista kv-toimintaan. Erasmus+ -ohjelman käynnistyttyä oppilaitoksen kautta on myös yhteisten aineiden opettajien mahdollista esim. päästä opettajavaihtoon ja työssäoppimisjaksolle Eurooppaan.

Ympäristön vaihdos mahdollisti oman kielitaitoni päivittämisen ja antoi uusia ideoita opetukseen. Jos mahdollista lähtisin heti uudelleen!

 

Lisätietoja Colchesterin kurssista: Mari Haatainen

Lisätietoja Erasmus+ -ohjelmasta ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista: Rea Tuominen

Col 7

 

 

 

“En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ‘kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla “En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html

ECVET tulee

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia

 

 

 

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan

Kansainvälisyys liiketalouden perustutkinnossa

Kansainvälisyyden merkitys on tänä päivänä on suuri – olemme ihan varmasti itse kukin törmänneet vaikkapa kaupassa tai virastoissa asioidessamme asiakkaisiin tai työntekijöihin, joiden kotimaa on muu kuin Suomi. Vastaavasti itse maailmalla liikkuessamme saattavat asiakaspalvelu ja kaupankäyntikuviot mennäkin eri kulttuureissa ihan eri lailla kuin mihin olemme kotona tottuneet. Yritykset kansainvälistyvät ja internetin myötä maailma tuntuu päivä päivältä kutistuvan. Yritysten työntekijät, asiakkaat, omistajat, yhteistyökumppanit, kilpailijat, sidosryhmät – eri kansallisuuksien ja kulttuureiden kohtaaminen työelämässä on jokapäiväistä ja normaalia kanssakäymistä. Kielitaidon lisäksi myös oman näkökulman avartaminen omien tuttujen kuvioiden ulkopuolelle on meille kaikille tärkeää ja välttämätöntä.

Liiketalouden perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat työelämässä tyypillisesti erilaisiin asiakaspalvelu-, myynti, taloushallinnon ja toimistotehtäviin. Asiakaspalvelutehtävissä he kohtaavat erilaisia asiakkaita eri kulttuureista ja maista.  Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä on jokapäiväistä – siksi kansainvälisyyden yhdistyminen liiketalouden opintoihinkin pitäisi olla hyvin luontevaa ja itsestään selvää. Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeessa tavoitteena olikin kuvata, miten kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät  merkonomien koulutuksessa ja työssäoppimisessa.

 

Liiketalouden perustutkinnon opinnot suuntautuvat joko talous-toimistopuolelle tai asiakaspalvelu ja myyntialalle. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olemme sisällyttäneet opetukseen tutkinnon osittain erilaisia kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Lisäksi työssäoppimisessa opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuureista ja maista. Heitä kannustetaan toimimiseen ja työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä. Osa opiskelijoista on työssäoppimassa kansainvälisissä yrityksissä ja opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa aikuisopiston kautta työssäoppimisjakso ulkomailla.

 

 
Hankkeen yhteydessä kuvasimme, miten kansainvälisyys sisältyy opetukseen tutkinnon osittain. Kokeilimme ja toteutimme eri kursseihin liittyen kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä, materiaaleja ja harjoituksia. Pystyimme hyödyntämään osassa harjoituksia aikuisopistossa samanaikaisesti opiskelevia maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajaryhmien opiskelijat ja opettajat ovat olleet tiiviisti mukana kehittämishankkeeseen liittyvien tehtävien suunnittelussa ja antaneet palautetta kokemusten pohjalta. Yhteistyö heidän kanssaan onkin ollut hyvin antoisaa. Olemme saaneet kokemusten kertyessä uusia ideoita ja ajatuksia kansainvälisen toimintamallin  kasvattamiseksi – tavoitteena onkin ollut hankkeen aikana kehitettyjen oppimistehtävien vieminen käytäntöön jatkuvaksi toiminnaksi. Tässä Optima on osoittautunut hyväksi työkaluksi – aineisto on siellä kaikkien saatavilla ja tulee hyödynnettyä kurssien oppimateriaalina. Samoin nettilinkkien ja netissä saatavilla olevan sähköisen materiaalin jakaminen onnistuu luontevasti Optiman kautta.

 

Esimerkkejä hankkeen aikana merkonomi- sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa toteutetuista harjoituksista ja sitä kautta käyttöönotetuista toimintamalleista:

Asiakaspalvelu: Mystery shopping – oppimistehtävä

Merkonomiopiskelijat havainnoivat asiakaspalvelua yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Pienryhmissä käytiin asioimassa erikoistavaraliikkeissä, ruokakaupassa ja toimistoissa. Samalla tarkkailtiin, miten asiakaspalvelija suhtautuu, kun kyseessä on eri kulttuurista oleva asiakas. Yritykset valittiin maahanmuuttajien toiveiden mukaan: jos heillä oli kysymyksiä tai ongelmia niissä asioinnin suhteen, niin merkonomiopiskelijat pystyivät opastamaan heitä asioinnissa.

 Myyntityö: Puhelinmyyntiharjoitus

Merkonomiopiskelija soitti maahanmuuttajaopiskelijalle ja esitteli hänelle lehtimyyntikampanjan. Tarkoituksena oli käydä myyntitapahtuma läpi pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja viestinnän selkeyteen. Puhelun päätyttyä vielä varmistettiin puolin ja toisin, että tiedot tuli kirjattua oikein ja että kyseessä oli harjoitus eikä lehti kolahda ensi kuussa postiluukusta kotiin 🙂

Kaupan palvelu: ryhmäkeskustelu kulttuurienvälisistä eroista kaupan alalla

Keskustelimme pienemmissä ryhmissä, minkälaisia kaupat ja kaupankäyntitavat ovat Suomessa ja vertailimme, minkälaisia eroja on maahanmuuttajaopiskelijoiden kotimaahan. Opiskelijat keskustelivat eri aiheista: liikkeiden ulkoasu, myyntitapa, valikoima, hintataso, kilpailu, tuotteiden laatu, mainonta, maksuvälineet, aukioloajat, kaupan alan työ, palkkataso, työajat, koulutus. Lopuksi valittiin joka ryhmästä yksi aihe, joka oli eniten herättänyt kiinnostusta ja esiteltiin se koko porukalle.

Opiskelijat ovat pitäneet harjoituksista ja kokeneet ne hyvin avartaviksi. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – kansainvälistyminen onnistuu hyvin opintojen yhteydessä, riittää kun antaa vaan ajatusten lähteä matkaan!

Lisätietoja antaa Maria Linnavirta Jyväskylän ammattiopistosta.

Monikulttuurisia kohtaamisia hoitotyössä

hands

 

 

Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200  maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.

Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.

Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien  kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.

Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän  kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun,  yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.

Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?

Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.