Aihearkisto: osaaminen

VERKOSTOT VESILLÄ 16.-17.1.2014

verkostot vesilla

Opetushallitus rahoittaa kansainvälisen toiminnan verkostoja, joissa on mukana suomalaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioita.  Jyväskylän koulutuskuntayhtymä osallistuu Euroopan ulkopuolisiin maihin suuntautuvaa työssäoppimista koordinoiviin Intia-, Kanada-, Venäjä- ja Kiina-verkostoihin sekä eurooppalaisiin kone- ja metallialan METELI- ja musiikkialan Musiikkipolku Eurooppaan –verkostoihin. Myös Ammatillisen koulutuksen kansainväliSYYSpäivien järjestämiseen saimme Opetushallituksen rahoitusta viime syksynä.

Opetushallitus ja Turun Ammatti-instituutti järjestivät ensimmäisen, kaikille verkostoille yhteisen laivaseminaarin 16.-17.1. vuorokauden mittaisena Turku – Tukholma – Turku –risteilynä. Osallistujia oli nelisenkymmentä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymää edustivat Rea Tuominen ja Aino Malin.

Seminaaripäivän teemoja olivat muun muassa Intia- ja Japani-verkostojen kesken toteutettu vertaisarviointi, delegaatiomatkat erilaisen toimintakulttuurin maihin kv. toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi, kv. toiminnan vaikuttavuus ja valmisteilla olevat Opetushallituksen kaikille yhteisten verkostojen internetsivut, joita työstetään Oulun seudun ammattiopistossa.

Keskusteluissa todettiin, että toimiva verkosto perustuu oppilaitosjohdon ja koulutuksen järjestäjän sitoutuneeseen kv. toimintaan. Verkosto tarvitsee aktiivisen ja asialle omistautuneen koordinaattorin lisäksi myös aktiiviset ja vastuulliset jäsenet mukana olevissa oppilaitoksissa. Verkoston toimintaa tulee uudistaa ja tavoitteita tarkistaa toimintakauden (yleensä 2 vuotta) aikana ja uusia ideoita tulee hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Verkoston toimintaa tulee dokumentoida ja arvioida ja saatua palautetta käyttää toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Rahoittajan näkökulmasta korostettiin tulosten ja vaikuttavuuden raportointia tekemisen raportoinnin sijaan.

Tuleville internetsivuille kootaan yhteistä ja maakohtaista tietoa tekstin lisäksi myös kuvien, videoiden, linkkien ja blogien muodossa. Sivut ovat tärkeä tiedotus- ja perehdytyskanava muun muassa Euroopan ulkopuolelle työssäoppimisjaksoille lähteville opiskelijoille sekä heitä valmentaville opettajille ja koordinaattoreille. Sivujen avulla koulutuksenjärjestäjä voi levittää tehokkaasti tietoa kv. toiminnastaan myös esimerkiksi alueellisille päätöksentekijöille ja sidosryhmilleen.

Ensimmäinen yhteinen kokoontuminen osoitti, että tilaa ja aikaa tarvitaan saman asian ääressä toimivien kokemusten ja ajatusten vaihdolle, tiedon päivitykselle ja uusien yhteistyöideoiden jalostamiselle.

Lisätietoja Opetushallituksen rahoittamista verkostohankkeista: Aino Malin ja oman oppilaitoksen kv-koordinaattorit

Lisävauhtia koulutusvientiin: Sinnikästä työtä ja pieniä palkintoja

Koulutusviennin edistäminen on odotetusti osoittautunut työksi, joka vaatii sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja uskoa, että työ ennemmin tai myöhemmin palkitaan.  Koulutusviennin kehittämistyötä tehdään mm. Lisävauhtia koulutusvientiin –hankkeessa (EAKR, 1.8.2012-30.6.2014), jonka keskeisenä tavoitteena on Jyväskylän kuntayhtymän kansainvälisen koulutusliiketoimintavalmiuksien parantaminen. Vaikka hankkeen tavoitteisiin ei ole kirjattu vaatimusta koulutusliiketoiminnan avauksista, olemme kuitenkin aktiivisesti pyrkineet tarttumaan eteen tulleisiin liiketoimintamahdollisuuksiin.  Yhdessä EduCluster Finland Oy:n kanssa olemme olleet mukana markkinointiponnisteluissa sekä laatimassa eri koko luokan tarjouksia mm. Saudi-Arabiaan, Chileen,  Arabiemiraatteihin,  Kiinaan.  Tavoitteena on luonnollisesti ollut koulutusvientiavausten aikaansaaminen. Pikavoittoja emme ole odottaneet, mutta pieniä koulutusviennin avauksia on kuitenkin aikaansaatu.

Merkittävin ja jatkoyhteistyön näkökulmasta potentiaalisin avaus tehtiin EduCluster Finland Oy:n kanssa Shanghain suuntaan. Elo-syyskuussa saimme Jyväskylään 20 ammatillisen koulutuksen edustajaa Shanghaista. He osallistuivat Suomessa järjestettyyn kolmeviikkoiseen ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmaan, jonka myötä he perehtyivät varsin kokonaisvaltaisesti suomalaiseen ammatillisen koulutuksen järjestelmään. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä oli yksi kehittämisohjelman päätoteuttajista.WP_20130820_001

Ammatillisen koulutuksen osalta saksalaiset ovat varsin aktiivisia toimijoita Kiinan markkinoilla. Ohjelman aikana kävi ilmi, että shanghailaiset etsivät uusia yhteistyökumppaneita saksalaisten rinnalle.  Suomeen lähetetty ryhmä oli eräänlainen tunnustelijaryhmä tehtävänään selvittää, mitä Suomella voisi olla annettavaa kiinalaiselle ammatilliselle koulutukselle.  Shanghain pilottiryhmän luonne näkyi osallistujien jatkuvana kysymysvirtana ja myöskin meidän asiantuntijoidemme haastamisena. Vastauksia perättiin mm. seuraaviin asioihin: Kuinka koulutus ja opetus voi olla laadukasta, jos opettajien suoritusta ei jatkuvasti arvioida? Eikö meillä ole sanktiojärjestelmää opettajille, jotka eivät tee sovittuja asioita?  Miten ihmeessä voimme varmistaa, että opiskelijat oppivat työpaikoilla juuri oikeita asioita? jne. jne. Tässä vaiheessa kiitos kaikille mukana olleille asiantuntijoillemme, jotka kärsivällisesti jaksoivat vastata kysymyksiin. Vastaukset ja esiintymiset olivat sen verran vakuuttavia, että osallistujapalaute ohjelmasta oli erittäin hyvä. Shanghailaiset kiinnittivät palautteessa erityisesti huomiota seuraaviin asioihin:  työelämäyhteistyöhön, opintojen joustavuuteen, taitaviin ja motivoituneisiin opettajiin, opetusmenetelmiin, arviointijärjestelmään, ammatilliseen aikuiskoulutusjärjestelmään. Myöskin koulujen modernit tilat ja oppimisympäristöt saivat paljon myönteistä huomiota.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvin alkanut yhteistyö tulee tavalla tai toisella jatkumaan.  Toteutetun kehittämisohjelman saldosta pääsimme nauttimaan Shanghaissa marraskuun lopussa. Minä ja kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski osallistuimme Shanghaissa järjestettyyn tilaisuuteen nimeltä First Sino-Finnish (Shanghai) VET Dialogue Report-back Meeting on Shanghai Vocational Secondary School Managers’ Training Program in Finland. Tilaisuuden järjestelyvastuussa oli Shanghaissa toimiva Tongji yliopisto ja sen ammatillinen opettajakoulutus sekä Shanghain paikallinen opetushallinto. He järjestävät tilaisuuden osaksi Suomen opetusministeri Kristan Kiurun Itä-Aasiaan kohdistunutta koulutusviennin edistämismatkaa.

WP_20131121_005

Tilaisuus pääsi yllättämään meidät kaikin puolin.  Tilaisuuteen oli kutsuttu Suomen ohjelmaan osallistuneiden lisäksi heidän työnantajiensa ja paikallisen opetushallinnon edustajia. Lisäksi he olivat koonneet hienon posterinäyttelyn ja painattaneet erilliset kirjalliset raportit Suomen kokemuksistaan.  Krista Kiuru piti erinomaisen puheenvuoron ammatillisen koulutuksen merkityksestä ja sitä täydensi kahden Suomen ohjelmaan osallistuneen henkilön esitykset, joissa he kävivät läpi havaintojaan ja oppimiskokemuksiaan  Suomen ammatilliseen koulutukseen liittyen.  Tämä jos mikä, oli parasta koulutusviennin edistämistä!  Meidän sijastamme asiakkaan edustajat kertoivat miten hieno ja hyvä ammatillisen koulutuksen järjestelmä meillä Suomessa on!  Tilaisuus kruunattiin aiesopimuksen allekirjoituksella tulevasta yhteistyöstä.kuva060

Shanghailaisten lisäksi meillä oli syksyn aikana koulutettavana ammatillisen koulutuksen rehtoreita Kazakstanista.  Olimme osatoteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa kazakstanilaisten rehtoreiden koulutusohjelmassa. Useamman viikon aikana rehtorit seurasivat esimiestemme työskentelyä sekä kuulivat ja näkivät käytännössä, kuinka suomalaista ammatillista koulutusta toteutetaan.  Myös he kiinnittivät huomioita opintojen joustavuuteen, työelämäyhteistyöhön, opettajien pätevyyteen ja motivaatioon, laadunhallinnan erityispiirteisiin, ja oppimisympäristöihin. Heitä ihmetytti erityisesti opettajiemme motivaatio, mikä ylläpitää meidän opettajiemme työmotivaatiota ja halua kehittää itseään ilman palkankorotuksia? Johtajuuden osalta he kiinnittivät huomiota siihen, että suomalaiset eivät tunnu arvostavan karismaattisia johtajia. Tähän havaintoon kilpistyneen erilainen käsityksemme johtajuudesta. Meidän johtamistapamme voi näyttäytyä toisenlaisesta johtamiskulttuurista tulevalle varsin lepsulta ja ajatus jaetusta johtajuudesta varsin kummalliselta…  johdetaanko täällä ollenkaan?

WP_20131118_004

Näiden edellä mainittujen tapausten lisäksi Jämsän ammattiopisto oli mukana pienimuotoisessa metsäkonekuljettajakoulutuksen toteutuksessa Chilessä alkukeväästä 2013 ja EduCluster Finland Oy:n kautta meillä on käynyt vierailijoita mm. Nigeriasta, Omanista, Perusta, Chilestä. Osa vierailuista on ollut liiketoimintaperustaista, osa puhtaasti markkinointiponnistuksia koulutusviennin edistämiseksi.

WP_20131114_006

Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys, että suomalaiselle koulutusosaamiselle ja erityisesti ammatillisen koulutuksen osaamiselle on maailmalla kysyntää. Helppoa koulutusosaamisen vienti ei ole, mutta ei mahdotontakaan. Meiltä suomalaisilta tämä vaatii oman osaamisemme tunnistamista, kykyä sanoittaa osaamisemme ymmärrettäväksi markkinointiviestiksi,  laajaa yhteistyöverkostoa sekä kykyä yhdistää osaamista ja voimavaroja.

Osaamista Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä kyllä löytyy. Äärimmäisen ilahtunut olin viime keväänä tekemämme kyselyn tuloksista, jolloin yli 100 henkilöä koulutuskuntayhtymästä ilmoitti olevansa kiinnostunut toimimaan kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja kehittämään omaa osaamistaan.  Joulukuussa saimme päätökseen yhteistyössä EduCluster Finland Oy:n kanssa toteuttamamme valmennusprosessin, jonka suoritti kaikkiaan 42 henkilöä.  Nämä asiantuntijat löytyvät nyt osaamiskuvauksineen LinkedInistä, jonne perustimme Jyväskylä Educational Consortium; International Experts –ryhmän. Kevään aikana henkilöstön valmennusta on tarkoitus jatkaa ja kasvattaa LinkedInissä olevaa osaajapoolia.

Lisätietoja: Kirsi Koivunen

Lisävauhtia koulutusvientiin -hanke:
http://www.jao.fi/?DeptID=19028

Shanghai-yhteistyö:
http://www.educlusterfinland.fi/en/news/shanghai-vet-collaboration
http://www.educlusterfinland.fi/en/blog/28-11-2013/training-program-shanghai-vocational-school-managers-and-teachers-summer-2013
http://www.educlusterfinland.fi/en/node/353

 

Voiko Intiaa ymmärtää?

intia

Kaksi lähihoitajaopiskelijaa Jyväskylän aikuisopistosta, Kaisa Terhosalo ja Janna Turunen olivat työssä oppimassa Pohjois-Intiassa Amritsarissa 14.10-8.11.2013. Amritsarin kaupunki on sikhien pyhä kaupunki ja siellä asukkaista suuri osa on sikhejä. Siellä sijaitsee sikhiläisyyden pyhin paikka, Kultainen temppeli.

Työssä oppimispaikkanamme Amritsarissa oli lahjoitusvaroilla ja vapaaehtoisvoimin toimiva avustuskeskus All India Pingalwara Charitable Society. Avustuskeskus tarjoaa hoitoa, huolenpitoa ja kodin monille köyhille, orvoille, hylätyille sekä vammautuneille ihmisille. Siellä toimii myös koulu slummien lapsille, erityiskoulu sekä kuurojen koulu.

Ensimmäisellä viikolla työskentelimme naisten osastolla. Siellä kaikki tarrautuivat kiinni ja vaativat paljon huomiota jokainen. Kaikki olivat todella iloisia siitä, että olimme siellä. Osastolla oli kyllä todella meluisaa ja paljon naisia, reilut 200, myös muutama lapsi äitinsä kanssa. Osastolla on paljon mielenterveysongelmista kärsiviä ja vammaisia. Myös esimerkiksi tuberkuloosipotilaita oli asukkaina.

Silti oli ihana asia kuinka asukkaista pidettiin huolta, toinen toisistaankin huolehtivat. Myös yhteishenki näkyi osastolla. Ylläolevassa kuvassa isosisko pitämässä huolta pikkusiskostaan. Kummatkin olivat naisten osaston asukkaita.

intia2

Tässä yhdeltä osastolta asukkaiden sairaus- ja vammalista. Jokaisella osastolla oli omanlaisensa, mutta hyvin samantyyppisiä sairauksia ja vammoja oli niiden kaikkien asukkailla.

Naisten osastolla kaikki mitä näimme ja mitä koimme ei ollut aina mukavaa. Yksi asia mikä aiheutti meille totaalisia vilunväristyksiä ja jota oli hirvittävän vaikea hyväksyä oli se, että osa naisista tai lapsista oli sidottuja/kahlittuja, kuka mistäkin syystä. Koska osastoilla puhuttiin hirvittävän huonosti englantia niin emme saaneet oikein kunnollista selitystä siihen miksi osa asukkaista kahlittiin paksuilla kettingeillä kiinni kaltereihin.

Harjoittelun aikana työskentelimme myös fysioterapiassa, jossa polion runtelemat ihmiset ja muut vammautuneet saivat paljon hoitoa ja jumppausta. Osa hoidosta voisi olla näin länsimaalaisittain kyseenalaisia, kuten lämpöhoito kuumalla vahalla/parafiiniöljyllä, tai ultraäänihoidot. Toisaalta lämmöllä voi olla paljon suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi kipuun… eikä koskaan voi aliarvioida plasebovaikutusta.

Kuitenkin on hyvä, että asukkaat saavat erilaista hoitoa ja joku yrittää heidän puolestaan tehdä jotakin. Tämän tyyppiset paikat ovat kuitenkin monelle asukkaalle lottovoitto, koska kun köyhyys on suurin, niin inhimillisyyskin voi olla joskus kallista.

Kävimme työssä myös miesten osastolla sekä kouluissa. Koulujen arkea häiritsi työssä oppimisemme aikana lähestyvä juhla Diwali. Pääsimme myös itse viettämään Diwalia paikallisen perheen luokse,  ja ilta kului syöden hyvin sekä ilotulitusraketteja ampuen. Diwalia voisikin verrata suomalaisittain johonkin joulun + uudenvuoden juhlaan. Diwali on lamppujen, kynttilöiden ja valon juhla.

intia4

Diwalin juhlintaa.

Lähdön hetki koitti 6.11. ja kaikilla asukkailla sekä meillä oli kyyneleet silmissä.

Kaiken kaikkiaan työssä oppimisemme oli ihana matka, ja nyt ollaan monia kokemuksia rikkaampia. Lähdettiin reissuun tyhjän repun kanssa ja takaisin Suomeen palattiin reppu täynnä kokemuksia. Suurin opetus mikä matkasta tuli, varmasti selkenee myöhemmin, mutta tällä hetkellä se tuntuisi olevan se, mitä opimme Intiassa maasta, ihmisistä, työskentelystä ja kulttuurista.

Saimme myös paljon kotiin viemistä, mm. sen kokemuksen että Intiassa osataan kohdata ihminen. Intiassa asiakasta kohdatessa on pikemminkin sääntö, että jutustellaan mukavia alkuunsa. Esittäydytään ja kysytään päivän kulusta, saatetaan jopa suomalaisittain ajateltuna jutella ”jonnin joutavia”, mutta tämä jutustelu on tärkeä asia! Siinä potilas huomattavasti rentoutui, ja small talk rikkoi jäätä ja sai asiakkaalle varmasti tunteen että häntä kohdataan tässä tilanteessa ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita! Hetken juttelun (ja teekupillisen) jälkeen siirryttiin itse asiaan.

Suomalaisessa kulttuurissa tämä ei ole kovin tavallista,  jos miettii vaikka asiointia terveyskeskuksessa; asia kerrotaan vastaanottoluukulla kaikkien tietoisuuteen, siirrytään odottamaan lääkärin/sairaanhoitajan vastaanottoa, missä sitten käydään suoraan asiaan ja tutkitaan ja hoidetaan asia mahdollisimman tehokkaasti heti alta pois! Tehokkuutta voi toisaalta ulkomailla myös kaivata, mutta toisaalta tällaisten sosiaalisen tekijöiden merkitys voi olla suuri, varsinkin jos asiakas on Suomeen tullut ihan eri kulttuurista.

Mielestämme ei olisi ollenkaan hurja ja väärä ajatus, että Suomessakin voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan asiakaspalveluun. Toivottavasti osaamme säilyttää tämän kokemuksen ja siirtää sen omaan työhömme.

Intia ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Se on täynnä värejä, makuja, hajuja, tunteita, hallittua kaaosta. Intiasta sanotaan, että sitä joko rakastaa tai sitä vihaa. Voimme vaan todeta, että Me Rakastuimme Intiaan!

Kaisa ja Janna

Ammatillisen koulutuksen Intia-verkoston sivut: http://www.aasiaverkostot.net/intia/intia.htm

Lisätietoja Intia-verkostosta: Auli Bister ja Aino Malin

intia5

”Creating actitivies & motivating materials”

koulu

Kuka olet?

Mari Haatainen, ruotsin ja englannin opettaja Jyväskylän ammattiopistosta. Opetan enimmäkseen tekniikan alan opiskelijoita: kone-metalli, rakennusala ja logistiikka.

Missä kävit?

Osallistuin elo-syyskuun 2013 vaihteessa henkilökohtaisella apurahalla kielten opettajille suunnatulle täydennyskoulutuskurssille Colchesterissä, Britanniassa. Kurssille osallistui opettajia viidestätoista eri maasta (IT, FI, ES, PT, DK, SE, LV, LT, CZ, AT, DE, PL, BG, RO, CR).

Miksi lähdit?

Rehellisesti sanottuna kaipasin vaihtelua ja uusia ideoita. Oli ehtinyt jo vierähtää pitkä aika edellisestä Englannissa käynnistä ja alkoi tuntua että oma kielitaito taantuu. Halusin päivittää omaa osaamistani ja tämä kurssi tuntui siihen tarkoitukseen sopivalta.

Creating actitivies & motivating materials for the secondary classroom” –kurssi olikin juuri sitä mitä kaipasin ja sen vastuukouluttaja Diana Hicks luotsasi kurssia vahvalla ammattitaidolla ja kokemuksella. Kurssin lopussa ajattelin, että viikko kurssilla oli parempi kuin ei mitään, mutta kaksi viikkoa olisi ollut parempi. Tuntui, että aika loppui kesken ja opitun syventämiseksi toinenkin viikko olisi ollut paikallaan.

Valitsin majoitustyypiksi perhemajoituksen ja se täydensi kurssia todella hienosti. Emäntäni oli sopivalla tavalla kiinnostunut kommunikoimaan vieraansa kanssa, mutta ei ollut rasitukseen asti tunkeileva. Perhemajoituksen ansiosta viikko oli todellinen kielikylpy myös englannin opettajalle.

Mitä opit?

Kurssin pääpainotus oli menetelmissä, joissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita ja oman oppimisensa suunnittelijoita ja ohjaajia. Menetelmät olivat enimmäkseen aika yksinkertaisia esim. ei täytätetä opiskelijoilla valmiita ristikoita vaan opiskelijat tekevät  ristikot itse, vaihdetaan ristikot parin kanssa ja täytetään. Aina välttämättömälle ja usein puisevalle sanaston opiskelulle tämä yksinkertainen menetelmä tuo vaivattomasti vaihtelua.

Kielten opettajien verkostoni laajeni. Saattaa olla, että puolalaisen ja tanskalaisten osallistujien kanssa teemme vielä yhteistyötä opetuksen osalta esim. verkon yli.

Myös työkaverini pääsevät hyötymään kokemuksestani. Esittelin kurssikokemuksiani yhteisten aineiden yksikön palaverissa ja olen jakanut kielten opettajille kurssilla saamiani linkkejä ja materiaaleja. Myös erityisopettajalle olen jakanut saamiani materiaaleja.

Mitä muuta haluat kertoa?

Vaikka nykyisen muotoiset täydennyskoulutukset ja henkilökohtaiset apurahat nyt loppuvatkin, suosittelen myös yhteisten aineiden opettajille osallistumista kv-toimintaan. Erasmus+ -ohjelman käynnistyttyä oppilaitoksen kautta on myös yhteisten aineiden opettajien mahdollista esim. päästä opettajavaihtoon ja työssäoppimisjaksolle Eurooppaan.

Ympäristön vaihdos mahdollisti oman kielitaitoni päivittämisen ja antoi uusia ideoita opetukseen. Jos mahdollista lähtisin heti uudelleen!

 

Lisätietoja Colchesterin kurssista: Mari Haatainen

Lisätietoja Erasmus+ -ohjelmasta ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista: Rea Tuominen

Col 7

 

 

 

”En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ’kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla ”En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html