Aihearkisto: kotikansainvälisyys

Isäntäperheenä ranskalaiselle opiskelijalle

8.10.2014globaalistuminen, Gradia lukiot, kielitaito, kotikansainvälisyys, opiskelijaliikkuvuus, saapuvat opiskelijatMinna Puoliväli

Lyseon lukion toisen vuosikurssin opiskelija Tino Jäntti ja hänen perheensä toimivat ranskalaisen pojan Henrin isäntäperheenä elo-syyskuussa. Henri opiskelee Lyseon ystävyyskoulussa Ranskan Bretagnessa Vannes-nimisessä kaupungissa. Seuraavassa Tinon kommentteja vierailun jo loputtua:

”Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Wilmaani oli ilmestynyt viesti, jossa pyydettiin majoittamaan ranskalainen opiskelija muutamaksi viikoksi. Siitä innostuneena otin vain yhteyttä viestin laittaneeseen ranskan opettajaan niin nopeati kuin mahdollista.
Olimme Henrin kanssa yhteyksissä jo pitkän aikaa, ennen kuin hän todella tuli tänne kylmään Suomeen asti. Samat kiinnostuksen kohteet helpottivat paljon tutustumista ensin sosiaalisen median kautta, kuin myös Henrin ollessa täällä.

Muistan vieläkin hänen sanovan autossa lähestyessämme kotiamme että ”Pines everywhere” haha. (Mäntyjä kaikkialla). 3 viikkoa meni kuin juna, olisin toivonut hiukan pidempää visiittiä, mutta silti ehdottomasti elämäni parhaisiin kokemuksiin tämä luetaan.

Koulun lisäksi ehdimme toki tehdä paljon muutakin kuten bänditreenejä oman bändini kanssa ja tottakai kun tunnen jätkät Lost Society-yhtyeestä kävimme myös heidän treenejä katsomassa. Jätkähän oli ihan onnensa kukkuloilla haha. Kävimme yhdessä museossa, katsomassa jääkiekko-ottelua, myöskin kesämökillä kävimme kalassa ja paistettiin makkaraa. Mitä unohtui ? Ainiin SAUNA ! Henri sanoikin, että sitä tulee kovasti ikävä.

Suosittelen jokaiselle vaihtarin ottamista, varsinkin jos ei mieli tee/ei pysty itse ulkomaille lähtemään kuten itselläni. Kieli kehittyy, saa tietoa uudesta kulttuurista, uuden ystävän jne. Nyt olemme jo suunnittelemassa Henrin paluuta takaisin Suomeen ja meitsin reissua Ranskaan. Tarina on vasta alussa.”

Tino Jäntti
Jyväskylän Lyseon lukio

Lisätietoja Ulla Aarnio, Jyväskylän Lyseon lukio

Maahanmuuttaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden yhteisoppimismenetelmiä

3.6.2014aikuisopiskelijat, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyysAuli Bister

Jyrki Veistämö

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen aikana on kehitetty käytännön työmenetelmiä maahanmuuttajataustaisten ja lähihoitajaopiskelijoiden ammatillisia yhteistyö- ja oppimistilanteita varten. Toteuttamissuunnitelmat on laadittu seuraaviin tutkinnon osiin:

Kasvun tukeminen ja ohjaus
Hoito ja huolenpito
Kuntoutumisen tukeminen
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, valinnainen tutkinnon osa
Osaamisalat / Ammatillinen kasvu

Toistaiseksi on pilotoitu joitakin ensiksi mainittuja suunnitelmia: lähihoitajaopiskelijat tutustuivat kasvatukseen ja varhaiskasvatusjärjestelmään eri kulttuureissa maahanmuuttajaopiskelijoita haastattelemalla. Kuka sinua hoiti kun olit alle kouluikäinen? Minkä ikäisenä mennään kodin ulkopuolelle hoitoon? Osoitettiinko lapsille tunteita? Miten? Yhteisoppimistunnit herättivät paljon keskustelua ja avarsivat maailmankuvaa kovastikin.

Terveyden edistämisen teeman äärellä työpareina perehdyttiin diabetes- ja sydänliittojen verkkosivuihin ja tehtiin erilaisia riskiryhmätestejä. Lähihoitajaopiskelija auttoi maahanmuuttajataustaista opiskelijaa tämän omien terveysriskien kartoittamisessa ja neuvoi sairauden riskitekijöiden vähentämisessä. Diabetes tuntui olevan maailmanlaajuinen ongelma, vaikka se suomalaisiin kansansairauksiin helposti yhdistetäänkin.

Kaikilla osaamisaloilla työssä oppimiseen liittyy ammatillisen kasvun kurssi, ja kotikansainvälisyysopintojen on suunniteltu olevan osa näitä opintoja, koska muualta kotoisin olevia on nyt jo runsaasti sekä työtovereina että potilaina. Lähihoitajaopiskelija tekee työtä omassa työssä oppimispaikassaan vieraasta kulttuurista tulleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa ja tutustuu häneen. Hän havainnoi, selvittää ja arvioi, miten vieraan kulttuurin edustaja tekee työtään; mitä hän siitä ajattelee, miten hän kohtaa asiakkaita, miten ammattieettiset periaatteet ohjaavat hänen työtään, miten hän ohjaa, kasvattaa, hoitaa, pitää huolta asiakkaistaan ja miten hän tekee yhteistyötä.

Yhteisoppimistyötapojen suunnitelmat on laadittu realistisin tavoittein sellaisiksi, että ne ovat toteuttamiskelpoisia suhteellisen keveillä järjestelyillä ja etukäteissopimisilla. Syksyllä 2014 päästään jatkamaan yhteistyötä tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

Ammatin- ja kielenopetuksen integroiminen sähkötekniikan koulutuksessa

22.5.2014Gradia Jämsä, kielitaito, kotikansainvälisyys, saapuvat opiskelijatRea Tuominen

Teksti ja kuva: Jussi Ahonen ja Reija Kivelä

Sähkötekniikan opetukseen on nyt saatavilla englanninkielinen opetuspaketti, joka on tehty kuntayhtymälle Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen kehittämistehtävänä. Sitä voidaan käyttää rinnan suomenkielisten oppikirjojen ja oppimateriaalin kanssa tai miksei sellaisenaankin opettaen pelkästään englanninkielellä.

Sähköalan ammatinopettaja Jussi Ahonen kertoo: ”Tekemässäni opetuspaketissa käytetään valmista englanninkielistä nettimateriaalia sähkötekniikan yhden osa-alueen opetuksessa. Valmista materiaali on netistä saatavilla vaikka kuinka paljon, joten uuden sisällön kirjoittaminen ei ole mielekästä. Vaan nyt valmiiseen materiaalin on tehty englanninkielinen ammattisanasto ja oppimista ohjaavia kysymyksiä liittyen tekstin sisältöön.”

Oppimateriaalia voi käyttää kaikilla koulutusaloilla, missä tätä sähköopin aluetta opiskellaan. Nettimateriaali soveltuu parhaiten käytettäväksi netistä, koska siinä on kysymyksiä, joihin netti antaa vastauksen.

Opetuspaketissa käydään lävitse seuraavat sähkötekniikan osa-alueet

Two Types of Connections (Sarja- ja rinnankytkentä yleensä)
Series Circuit (Vastusten sarjakytkentä)
Parallel Circuit (Vastusten rinnankytkentä)
Compination Circuit (Vastusten sekakytkentä).

Opetuspakettia testattiin erikseen osana normaalia ammatinopetusta sähkötekniikan kurssilla. Opettaja Ahonen kävi ensin opiskeltavan asian läpi suomenkielisestä oppikirjasta, jonka jälkeen siirryttiin kertaamaan opittua nettiin englannin kielellä tukimateriaalin (sanasto, kysymykset) ja tehtävien kanssa.

Opiskelijapalautteen mukaan näyttää siltä, että opiskelijan englanninkielen valmiudet ja pohjaosaaminen vaikuttavat paljon siihen, miten ammatin opiskeleminen vieraalla kielellä koetaan.

Samassakin opetusryhmässä osa opiskelijoita pitää englanninkielistä opetusmateriaalia hyvänä ja helposti ymmärrettävänä ja toivoo lisää tällaista opetusta. Osa opiskelijoita kokee opiskelun haastavana, etenkin puutteellisen ammattisanaston ymmärtämisen vuoksi, mutta on kuitenkin katsonut selviytyvänsä haasteesta. Osa opiskelijoista on kokenut materiaalin vaikeana. Erityisesti vieraskielisen ammattisanaston ja oppimateriaalin yhteisen läpikäynnin arvioidaan olevan välttämättömiä kielitaidoltaan heikommankin opiskelijan auttamiseksi vieraskielisessä ammatin opiskelussa.

Sähkötekniikassa on haluttu laatia opetusmateriaalia englanninkielen integroimiseksi ammatinopetukseen, koska sen ajatellaan toisaalta parantavan opiskelijoiden valmiuksia lähteä ulkomaan työssäoppimiseen ja toisaalta opiskella yhdessä ammattiopistoon saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Ammatillisen kielitaidon parantuminen saattaa olla myös etu työllistymiseen kotimaassa. Ahonen avaa: ”Juuri tänään kävin työssäoppimispaikassa, jossa toivottiin lisää englantia opetukseen. Myös työelämässä tarvitaan yhä enemmässä määrin englannin kielen taitoa.”

Jämsässä on myös tehty englanninkielisiä tuotekortteja soveltuvista kursseista, joille toivotaan kansainvälisiä opiskelijoita; niiden avulla ammattiopiston koulutusta voidaan markkinoida kansainvälisille kumppaneille. Ehkäpä tämäkin sähkötekniikan englanninkielen integroinnin opetuspaketti tulee olemaan käytössä ammattiopiston kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhteisellä kurssilla tulevaisuudessa!

Lisätietoja: Jussi Ahonen, sähköala, Jämsän ammattiopisto.

De prácticas en Finlandia

20.5.2014Gradia Jyväskylä, kielitaito, kotikansainvälisyys, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen, saapuvat opiskelijatRea Tuominen

Hi, what’s your name and how old are you?

– My name is Toni and I’m 26 years old.

Where are you from?

– I’m from the island of Menorca, Spain

What do you study?

– I studied a course in air conditioning and refrigeration systems.

What have you been doing in Jyväskylä?

– I did my practical training in airconditioning and ventilation at a work site in Laukka.

How long have you stayed in Jyväskylä?

– One month.

Do you think the time has been too short (why?), too long (why?), just perfect?

– One month is short. When you are in a new (work) place for just one month it is only enough time to learn basics of everything and to adapt to the new place.

How did you prepare for the stay/exchange to Finland?

– I took a course in English and looked for information about Finland.

What have you learned during your stay?

– I saw how work is done outside Spain, learned to work with lines and learned to live in a foreign country.

Give three (3) tops and tips (based on your own experience) to someone who is planning to come to Jyväskylä:

– Watch a game of ice hockey.

– Try the food (very different from the Spanish)-

– Visit each of the beautiful places that this country has.

Kiinnostuitko? Lisätietoa talotekniikan alan työssäoppimismahdollisuuksista antavat kv-koordinaattori Milka Niskanen ja ko. alan kv-yhteysopettaja Timo Toivanen.

Get together 27.3.2014

30.4.2014Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, saapuvat opiskelijatRea Tuominen

Kuvat ja teksti: Tuomas Hilden

Laajavuoressa järjestettiin 27.3.2014 Get together -tapahtuma Jyväskylän ammattiopistossa vaihdossa oleville opiskelijoille.

Tapahtuman järjestäjinä toimi tekniikka ja liikenne -yksikön tuutorit. Tapahtuman ajatuksena oli tuoda ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat ja kv-tuutorit sekä opettajat tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa.