Aihearkisto: kielitaito

Miten osaaminen kehittyy?

10.9.2015Gradia Jyväskylä, Gradia Jämsä, henkilöstö, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus, rahoitus, seurantaRea Tuominen

Ammatillisen koulutuksen koordinaattorit kokoontuivat Kalastajatorpalla 9.-10.9.2015 käynnistämään uutta hankekautta.

Päivien aikana puhutti eniten kaksi teemaa: uusi kielitaidon testausjärjestelmä OLS sekä hankkeiden laadullinen arviointi.

Kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden kehittämiskohteiksi 2015-2016 on määritelty opiskelijaliikkuvuuden osalta tasa-arvon vahvistaminen mm. tukemalla vähän liikkuvien alojen liikkuvuutta ja varmistamalla vaihtomahdollisuuksien markkinoinnin ja valmennuksen tasapuolisuus. Henkilöstön osalta huomiota tällä kierroksella kiinnitetään huomiota erityisesti valintaprosessin läpinäkyvyyteen ja toteutuneiden jaksojen vaikuttavuuteen. Kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen koordinaattorit jatkavat tästä teemasta keskustelua jo 11.9. Tavoitteena on sopia seurattavista mittareista ja seurantaprosessista vielä kuluvan vuoden aikana. Tuloksia voidaan odottaa noin vuoden kuluttua.

Lisätietoa: Rea Tuominen p. 6159

Vaihtovalmennus uudistuu

5.8.2015aikuisopiskelijat, ajankohtainen, Gradia Jyväskylä, Gradia Jämsä, kielitaito, opiskelijaliikkuvuusRea Tuominen

Pakollinen testi, suositeltava kielikurssi

Myös ammattiin opiskeleville on elokuusta 2015 tarjolla mahdollisuus opiskella verkossa englannin, saksan, ranskan, espanjan, italian ja hollannin kieliä. Euroopan komission verkkopohjaiset kielikurssit ovat opiskelijoille vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus parantaa omaa kielitaitoaan. Syksyn 2015 kuluessa on tulossa mukaan myös uusia kieliä: kielitestit ovat nykyisten kuuden kielen lisäksi saatavilla jatkossa myös tšekin, portugalin, puolan, kreikan, tanskan ja ruotsin kielillä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat valita kiinnostuksensa mukaan myös ammattialakohtaisia kielikursseja 25 alavaihtoehdosta. Tarjolla on paljon monipuolisia oppimateriaaleja erilaisiin tarpeisiin.

Kielitestit ennen ja jälkeen vaihdon sen sijaan ovat pakollisia kaikille vaihtoon lähteville opiskelijoille, joiden ulkomaanjakson kesto on vähintään 30 päivää. Jyväskylän ammattiopiston vaihtoon lähtevät opiskelijat suorittavat kielitestit osana vaihtovalmennusta, josta vastaa kv-koordinaattori Milka Niskanen. Muiden oppilaitosten opiskelijoiden osalta lisätietoa antaa kv-koordinaattori ja/tai oman alan yhteysopettaja.

Koordinaattoreiden yhteystiedot löydät www-sivuilta:

https://www.jao.fi/fi/Jyvaskylan-koulutuskuntayhtyma/Kansainvalisyys/Koordinaattorit

Comenius-tapaaminen Jyväskylässä 12. – 16.5.2015

1.6.2015globaalistuminen, Gradia lukiot, henkilöstö, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus, saapuvat opiskelijatMinna Puoliväli

Kaksivuotisen Comenius-projektimme ”Parks and Gardens in Europe – Yesterday and Today” viimeinen, seitsemäs tapaaminen pidettiin Jyväskylässä Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen järjestämänä toukokuun puolivälissä 2015.

Tiistai 12.5. oli vieraiden saapumispäivä. Valtaosa vieraista noudettiin Koulutuskuntayhtymän linja-autolla Helsinki-Vantaan lentokentältä. Vieraita saapui yhteensä kuudesta eri maasta: Turkista, Portugalista, Italiasta, Saksasta, Romaniasta ja Puolasta.

Ensimmäinen työskentelypäivä oli keskiviikko 13.5.

Päivän aluksi kokoonnuimme saliin, jossa rehtori Mika Rantala ja apulaisrehtori Seppo Haavisto toivottivat vieraat tervetulleiksi ja kertoivat lyhyesti lukiomme historiasta ja erityistehtävästä. Aamupäivän aikana opiskelijat esittelivät kotiseutunsa puistojen lintulajistoa, puustoa ja ihmisen toiminnan vaikutusta kyseiseen puistoon. Voionmaan opiskelijat esittelivät tilaisuudessa Harjun aluetta alkaen sen muodostumisesta viimeisimmän jääkauden päättyessä. Esityksessä kuvailtiin myös Harjun eliöstöä ja pohdittiin Harjun merkitystä jyväskyläläisille. Lopuksi esityksessä tuotiin esille opiskelijoiden näkemyksiä Harjun kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Iltapäivän aluksi katsoimme Prezi-esityksen projektin aikana vierailujen kohteiksi valikoituneista puistoista. http://prezi.com/zuwqnkpk4q3u/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Tämän jälkeen teimme kävellen tutustumiskierroksen Jyväskylään. Tutustumiskohteina olivat Harju, Kirkkopuisto, Toivolan vanha piha ja Aalto museo. Harjun alueella tutustuimme suomalaiseen kaupunkipuistoon ja katselimme maisemia Harjun tornista sekä tutustuimme eläinmuseoon. Kirkkopuistossa tutustuimme Kaupunginkirkkoon, ihailimme kaupungintaloa ja kerroimme vieraillemme Minna Canthista. Kolmantena kohteena kierroksellamme oli ”vanhaa Jyväskylää” edustanut Toivolan vanha piha, jossa oppaamme Marianne Aho kertoi meille Toivolan vanhan pihan vaiheista ja vieraamme pääsivät näkemään sepän työssään, tutustumaan kuparisepän taloon ja sekä pihan myymälöihin. Lopuksi kokoonnuimme Alvar Aalto –museoon ja vietimme siellä hetken tutustuen museon näyttelyn.

Toinen työskentelypäivä oli varattu retkelle Helvetinjärven kansallispuistoon. Helatorstain hieman viileässä ja sateisessa aamussa pysähdyimme Keuruulla Vanhan Keuruun kohdalla tutustuen museon näyttelyyn ja Vanhan Pappilan pihapiiriin.
Keuruulta jatkoimme Haapamäen kautta Helvetinjärven kansallispuistoon. Linja-autot veivät meidät Kankimäen parkkipaikalle, josta kävelimme pari kilometriä Helvetinkolun päivätuvalle, joka sijaitsee Ison Helvetinjärven rannalla. Päivätuvalla paistoimme makkaraa ja maissia nuotiolla, joka oli monelle vieraalle uusi kokemus. Näköalapaikalta ihailimme maisemia, jotka avautuvat Helvetinjärvelle ja sitä ympäröivään luontoon.

Paluureitiksi osa vieraista valitsi enemmän suomaisemaa halkovan reitin, joka oli tosin osin veden vallassa. Puhdas luonto, hiljaisuus ja keväinen, viileä, osin sateinenkin sää tarjosi vieraille unohtumattomia kokemuksia ja tuntemuksia. Palautekyselyn perusteella esimerkiksi makkaranpaisto nuotiolla järven rannassa oli mieleen painunut kokemus.

Perjantai 15.5. oli vierailun kolmas työskentelypäivä ja samalla Comenius-päivä. Aamun kohteena meillä oli Petäjäveden vanha kirkko, joka on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Opas valotti meille kirkon historiaa ja merkitystä suomalaisen kyläyhteisön keskuspaikkana. Vanha puukirkko on sekä ulkoapäin että ennen kaikkea sisältä vaikuttavan oloinen ja saamamme palautteen perusteella vieraat pitivät kirkkoa mielenkiintoisena tutustumiskohteena.

Petäjäveden vanhalta kirkolta jatkoimme Ähtärin eläinpuistoon. Ähtärissä kiersimme eläinpuiston rauhalliseen tahtiin tutustuen suomalaiseen eläimistöön. Suomalaiset opiskelijat ja opettajat opastivat vieraita läpi eläinpuiston kohteelta toiselle. Eläinpuistossa näimme mm. tutustua esimerkiksi ahmoja, hirviä, karhuja ja ilveksiä. Vaikka tutustumiskierroksemme ajoittui lähelle keskipäivää, oli eläimiä hyvin nähtävillä. Eläinpuistovierailu olikin vieraiden antaman palautteen perusteella yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista vierailun aikana. Eläinpuistossa eläimillä on käytössään suuret aitaukset ja niiden elinympäristöstä on pyritty tekemään mahdollisimman luonnonmukainen. Tämä oli uutta monille kaupunkieläintarhoihin tottuneille vieraillemme.

Eläinpuistokierroksen jälkeen ruokailimme ravintola Mesikämmenessä, jonka tarjoilut saivat vierailta runsasta kiitosta. Nälän karkoitettuamme aloitimme paluumatkan Jyväskylään. Matkalla pysähdyimme ihmettelemään kuohuvaa koskimaisemaa Palsankoskelle, jonka humuksen värjäämä ruskehtava vesi herätti vieraissa monenlaisia kysymyksiä.

Kolmannen vierailupäivän iltaa vietimme Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen tiloissa. Aloitimme illan virallisella osiolla, jossa osallistujille jaettiin osallistumistodistukset ja pidettiin pieniä kiitospuheita. Kuvassa projektivastaavamme Laura Sallinen sekä turkkilaiset opettajattaret Ismahan Erol ja Funda Akyurek. Virallisen osion loputtua kokoonnuimme saliin seuraamaan suomalaisten opiskelijoiden illanviettoon valmistamaa ohjelmaa, jonka aikana opiskelijoiden bändi, tanssijat ja nuoret voimistelijat esiintyivät.

Esityksiä seurasi tutustuminen suomalaiseen ruokakulttuuriin, sillä tarjosimme vierailemme päivälliseksi poronkäristystä perunasoseella ja puolukkahillolla. Illanvietossa oli tarjolla myös vanhempien tilaisuuteen leipomia leivonnaisia ja pientä suolaista purtavaa. Illanvietto huipentui tapaamisissamme perinteeksi muodostuneen Comenius-kakun leikkaamiseen: jokaisen osallistujamaan edustajat leikkasivat kakusta pienen palan. Kuvassa saksalainen koordinaattorimme Uwe Rehfeld leikkaa kakkua projektiin osallistuneiden opettajien ja oppilaiden seuratessa vieressä.

Loppuillan opiskelijat viettivät salissa musiikin parissa nauttien viimeisestä yhteisestä illasta tämän projektin parissa. Oheisessa kuvassa Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen Comeniusryhmän opiskelijoita ja opettajia.

Profmaster OK –kilpailu Pietarissa

22.5.2015Gradia Jyväskylä, kielitaito, kilpailutoiminta, opiskelijaliikkuvuus, yleinenMilka Niskanen

State College of Construction Works and Urban Management -oppilaitos Pietarissa järjesti 19-20.5 ensimmäisen kerran kansainvälisen rakennusalan kilpailun, johon oli kutsuttu osallistujia venäläisistä oppilaitoksista sekä suomalaisten Venäjä-verkostojen oppilaitosten edustajia. Jyväskylän ammattiopisto lähetti kilpailuun 2 kilpailijaa: rakennusalan opiskelijat Otto Paanasen ja Kristiina Zakharovan. Mukana kilpailureissulla oli talonrakennuksen opettaja Hannu Korhonen, kv-koordinaattori Milka Niskanen ja koulutuskuntayhtymän kv-päällikkö Aino Malin. Suomesta oli osallistujia myös Salpauksesta, Omniasta sekä Saimaan ammattiopistosta. Kisaan osallistui kaiken kaikkiaan lähes 30 osallistujaa. Kilpailu koostui kahdesta osasta; tekninen osa koostui laatoitustehtävästä ja toisen päivän osuutena oli esitellä itsensä luovalla tavalla.

Jyväskyläläiset Otto ja Kristiina pärjäsivät teknisessä osuudessa erinomaisesti. Venäläiset osallistujat olivat panostaneet puolestaan luovaan osuuteen ja kolmoisvoitto menikin Venäjälle. Kilpailun tulokset julistettiin loppukonsertissa, jossa parhaat kilpailun osallistujat pääsivät esittämään lähes täydelle konserttisalille vielä uudelleen luovan osuuden tuotoksen. Otto Paananen esitti oman Powerpoint- esityksensä Taitaja-kilpailuihin valmistautumisestaan ja sijoittumisestaan Suomen kolmen parhaan muurarinopiskelijan joukkoon. Otto palkittiin Pietarissa diplomilla omasta esityksestään.

Hyvin menneen laatoitusosuuden jälkeen oli helppo hymyillä. Kristiinan ja Oton lisäksi kuvassa Hannu Korhonen.

Kaksipäiväisen kilpailun lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen State College of Construction Works and Urban Management –oppilaitokseen. Koulu toimii kahdessa erillisessä koulurakennuksessa, toinen koulu sijaitsee n. tunnin matkan päässä Pietarin keskustasta ja toinen aivan Pietarin keskustan tuntumassa. Toisen asteen oppilaitoksesta valmistuu monipuolisesti eri rakennusalan osaajia aina muurareista arkkitehteihin.

Kouluun tutustumisen lisäksi torstaina oli retkipäivä Pietarhoviin, tsaarin kesäpalatsiin. Pietarhovin retkeen kului koko päivä ja paikka oli todellakin näkemisen arvoinen. Otto ja Kristiina olivat molemmat erittäin tyytyväisiä sekä kisaan että retkipäivään. Reissu oli opiskelijoiden mielestä muutenkin antoisa. Hieman hämmentävää oli tajuta konkreettisesti Pietarin valtava koko ja ihmismäärä – Pietarin kaupungissa on saman verran asukkaita kuin Suomessa eli n. 5,5 miljoonaa. Valtava väestömäärä näkyykin kaupunkikuvassa ja tuntuu varsinkin liikenteessä. Aikaa Suomen rajalta Pietariin kuluu junalla kuitenkin vain 1,5 tuntia.

Profmaster OK kilpailulle on jatkoa suunnitteilla jo ensi keväälle 2016 ja Jyväskylästä toivotettiin uudet kisaajat tervetulleiksi. Toivottavasti löydämme siis ensi kerralla yhtä monipuoliset ja taitavat kilpailijat kisajoukkueeseen kuin Otto ja Kristiina, jotka edustivat Jyväskylän ammattiopistoa mitä mainioimmin! Kiitos Otto ja Kristiina 🙂

Lisätietoja: Milka Niskanen p. 6158

Lontoon vetovoiman salaisuus?

15.5.2015ECVET, Gradia Jyväskylä, henkilöstö, kielitaito, koulutusjärjestelmät, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen, rahoitusRea Tuominen

Kuten kaikki kv-yhteysopettajat tietävät, Iso Britannia ja erityisesti Lontoo, pysyvät vuosi toisensa jälkeen opiskeljoiden toivekohteiden listan kärjessä. Saarivaltiossa ja sen pääkaupungissa on sitä jotain. Lontoo itsessään on kymmenien pienten kylien sekoitus vanhaa ja uutta ja koko maassa on aivan luonnoton, lähes loputon määrä nähtävää ja koettavaa. Kenelle tahansa tekisi hyvää imeä itseensä annos peribrittiläistä kohteliaisuutta ja asiakaspalveluasennetta! Suhteessa maan kokoon ja väkilukuun olisi myös luonnollista, että meiltä sinne suuntautuisi enemmän opiskelijavaihtoja kuin tällä hetkellä ja syyt siihen miksei näin ole ovat moninaiset.

Jyväskylän ammattiopiston opiskelijaliikkuvuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana vajaasta sadasta vaihtarista noin kahteen sataan. Seuraava etappi on päästä jo paljon lähemmäksi seuraavaa satalukua. BKT:n ja vientimarkkinoiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta olisi, että meiltä liikuttaisiin em. mittareiden näkökulmasta eniten ns. isoihin maihin Saksa, Iso Britannia, Hollanti ja Espanja. Espanjan osalta ollaan jo tavoiteessa liikkujien määrän suhteen (n. 50/vuosi), mutta muiden osalta on vielä tehtävää. Iso Britannian kohdalla yhteyksiä on eri aikoina ollutkin, mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän hiipuneet. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan kirjattiinkin tavoitteeksi selvittää vanhat ja mahdolliset uudet kumppanuudet, jotta Iso Britannian osuutta ‘liikkuvuuspiirakassa’ saataisiin edes hieman suurennettua.

Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit Milka Niskanen (Chichester + Liverpool) ja Rea Tuominen (Lontoo + Plymouth + Bridgwater) vierailivat toukokuun alussa kolmessa oppilaitoksessa sekä kahdessa välitystoimistossa selvittämässä tilannetta.

Vierailuiden osalta lopulliset tiedot ja raportit saadaan vasta kesän aikana, mutta tässä alustavia tuntemuksia em. käynneistä:

Yhteinen haaste kaupungista riippumatta Britannian vaihtojen osalta on kustannukset. Apurahakategoriat ylittävien majoitusten ja muiden ylläpitokustannuksien lisäksi niin välitystoimistot kuin oppilaitokset perivät hallintomaksuja £150-450/vaihto (n.200-620 €). Se mitä hallintokorvauksen vastineeksi saa, vaihtelee suuresti ja tekee vertailun hankalaksi. Lontoon osalta majoitus ja ylläpitokustannukset ovat lisäksi selvästi muuta maata korkeammat jo ilman hallintokorvausta. Esim. Pohjois-Lontooseen sijoittuvan 6 viikon kustannukset olisivat noin 3000 € kuudelta viikolta ilman hallintokorvausta ja lentoja. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Iso Britannian 6 viikon apuraha on noin 1500 €. Lontoon ulkopuolella kustannukset ovat pienemmät, mutta ylittävät silti em. apurahasumman.

Kysymys kuuluukin mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon? Erasmus+ -apuraha ei siis missään tapauksessa riitä kattamaan edes ns. pakollisia kustannuksia (matkat, majoitus, ylläpito) vaan niihinkin on laitettava ns. omarahoitusosuutta. Jos työssäoppimispaikkojen laatu on poikkeuksellisen korkea, niin ehkä siitä voi jotain maksaakin, mutta jos ne eivät ole Saksan ja Hollannin top-paikkoja kummempia niin …?

Oppilaitosten osalta haasteena on niiden puutteellinen infra vaihtojen järjestämiseen. Britanniassa vain harvalla ammatillisella oppilaitoksella on ns. Eurooppa -strategia. Kv-toiminta ymmärretään yleensä Aasiaan suuntautuvana, maksullisena palvelutoimintana. Näin ollen oppilaitoksilla ei juurikaan ole ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden perinteitä saati vaihtotoiminnalla johdon tukea. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tämän vuoksi useimmiten hankekohtaista tai perustuu yhden yksittäisen innostuneen henkilön haluun tehdä yhteistyötä (ja käyttää siihen omaa vapaa-aikaansa). Vierailun aikana käytyjen parlamenttivaalien tulos johtaa kansanäänestykseen Iso Britannian roolista EU:ssa muutaman vuoden päästä ja myös tämä omalta osaltaan luo omaa epävarmuuttaan oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Jatkuvuuden ja osittain myös laadun kannalta luotettavampi yhteistyökumppani Iso Britanniassa nimenomaan työssäoppimisen kannalta voisi itseasiassa olla ko. tehtävään erikoistunut välitystoimisto. Heillä on yleensä hyvin toimiva infra majoituksineen, vapaa-ajanohjelmineen ja kriisisuunnitelmineen. Molemmilla vierailuilla välitystoimistoilla on reilun 10 vuoden kokemus työssäoppimisen järjestämisestä ja siten vakiintunut yritysten verkosto alueellaan. Mutta se hinta…

Pelkästään paperilla tätä(kään) asiaa on vaikea päättää. Kesän aikana täydentyvän kustannus- ja muun vertailutiedon tueksi olisi hyvä saada käytännön kokemuksia, joten pyrimme tulevan lukuvuoden alkuun mennessä selvittämään kuinka monta opiskelijaa ja miltä aloilta voisi tehdä Briteissä pilottivaihdon 2015 lopussa. Mahdollisia aloja ovat hius-kauneus, pintakäsittely, puu, auto, horaca, matkailu ja sote. Puuartesaanien vaihdot jatkuvat Bridgwateriin EMEU -verkoston puitteissa ja rakennusalalle avautunee mahdollisuuksia 2016 vuoden puolella. Nyt selvitetyt viisi partneria kaikki ilmaisivat, että IT, ICT, sähkö, graafinen suunnittelu & AV -alojen vaihdot eivät heidän kauttaan tule onnistumaan. Myös liiketalouden osalta ns. high street -vähittäismyymälöissä toteutuvat vaihdot ovat poissa laskuista, toimistotyötä sen sijaan voisi olla saatavilla. Lisäksi mainittakoon, että vaihtojen kestoksi toivottiin lähes poikkeuksetta vähintään 8 vikkoa ja että kaikilla aloilla, kaikissa tehtävissä ehdoton kielitaitovaatimus on B1.

Palataan asiaan heti lomien jälkeen niin yhteysopettajien kv-kahveilla kuin laajennetussa johtoryhmässäkin.

Cheerio, Rea & Milka

Kansainvälisyyskoulusta maailmalle

Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisiä kokemuksia ja ajatustenvaihtoa