Aihearkisto: kansainvälisyyskoulu

CAFE LINGUA, KULTTUURIT KOTONA, HEUREKA, UUDET AVAUKSET… – Kansainvälisen toiminnan onnistumisia ja kohokohtia vuodelta 2013

Kuntayhtymän tulosalueiden kansainväliset toimijat kokoontuivat 3.12. iltapäiväksi vaihtamaan kokemuksia, ajatuksia ja onnistumisen elämyksiä vuoden 2013 ajalta.

Reija, Panu, Heli, Jaana, Jyrki

Reija, Panu, Heli, Jaana ja Jyrki

Liisa, Kaisu, Auli, Ulla, Mika

Liisa, Kaisu, Auli, Ulla ja Mika

Aino

Aino

 

Keskusteluissa nousi esille moninaisia onnistumisen elämyksiä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla; onnistuneita kansainvälisiä projekteja, läpimenneitä rahoitushakemuksia, eri maista tulleita vierailijaryhmiä, uusia yhteistyökumppaneita ulkomailta, tyytyväisiä ulkomailta palanneita opiskelijoita, uusia kansainvälisestä toiminnasta innostuneita opettajia ja hyviä avauksia koulutusliiketoiminnan kentältä.

onnistumiset

Puheenvuoroissa korostettiin sitä, kuinka kansainvälisyyden merkitys arkipäivän toiminnassa on lisääntynyt.  Se näkyy mm. opiskelijoiden kiinnostuksena kehittää omaa osaamistaan myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Koska kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia lähteä ulkomaan opinto- tai työssäoppimisjaksoille, on tärkeää, että tarjolla on vaihtoehtoisia tapoja kansainvälisen osaamisen kehittämiseen omassa oppilaitoksessa ja kotikaupungissa. Tämän vuoksi erilaiset kotikansainvälistymistä tukevat mallit ja niiden merkitys korostuvat. Näiden osalta on tehty paljon työtä viime vuosien aikana mm. Kansainvälisyyskouluhankkeessa.

onnistumiset2

Kansainväliseen toimintaan on tullut mukaan myös uusi ulottuvuus, kansainvälinen koulutusliiketoiminta, joka tuo opettajille ja kouluttajille uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää jo olemassa olevaa osaamistaan ja hankkia uusia taitoja. Keskusteluissa pidettiin positiivisena sitä, että henkilöstön osaamisen kehittäminen kansainvälisen koulutusliiketoimintaedellytysten parantamiseksi on tuonut toimintaan mukaan monia uusia kasvoja.

onnistumiset3

Näillä kokemuksilla suunnataan uuteen vuoteen. Paljon actionia tänä vuonna ja ensi vuonna luvassa vielä enemmän!

 

 

 

Dobrý den. Jak se máš?

Tsekit 006

Kuvassa iloinen joukko tsekkiläisiä puualan opiskelijoita ja opettaja, jotka osallistuivat Jyväskylän ammattiopiston puualan opetukseen kahden viikon ajan loka-marraskuun taitteessa 2013.

Uusia yhteistyökuvioita käynnistymässä!

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on viimeisen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä tsekkiläisten oppilaitosten verkoston kanssa.  Kuluneen syksyn aikana tsekkiopiskelijoita on osallistunut opetukseen niin auto- kuin puuallakin.  Kokemukset ovat olleet molemmin puolin myönteisiä. ja tsekit toivottavat meidän opiskelijat vastavuoroisesti Prahaan vaihtojaksolle. Tsekit saivat meidän opettajiltamme hyvää palautetta korkeasta laadusta ja hyvästä työn jäljestä.

Hius-kauneusalan oppilaitoksesta Havirovin kaupungista  opettaja Hanka  Przybylova ja  rehtori Petr Szymeczek tutustuivat  Jyväskylän ammattiopistoon muutaman päivän ajan lokakuun lopussa. Hanka palaa kahdeksan opiskelijan ryhmän kanssa Jyväskylään ( 4 parturi-kampaajaa + 4 kosmetologia) maaliskuussa 2014 neljäksi viikoksi ja suunnitteilla on, että opiskelijat toimivat hius-kauneuden asiakaspalvelussa ja ottavat osaa tunneille ja siten integroituvat osaksi omia opiskelijaryhmiämme.

Kolmas avaus Tsekkien suuntaan on tekniikan- ja liikenteen alojen Meteli-verkoston verkostoitumismatka Prahaan ja Cescke Budejoviceen joulukuun alussa, jolloin tarkoituksena on sopia tarkemmin yhteistyöstä ja työssäoppimisjaksoista sähkö/ICT- ja autoalan osalta keväälle 2014.

Lisätietoja työssäoppimismahdollisuuksista Tsekeissä antaa Milka Niskanen.

Kuvassa Hanka Przylova ja Petr Szymeczek.

 

Tsekit 001

 

 

 

Vauvoja ja vanhuksia

Tervetuloa

Jyväskylän ammattiopiston uusin sosiaali- ja terveysalan kumppanikoulu löytyy Liège’in kaupungista Belgiasta. Liège sijoittuu itäiseen Belgiaan n. tunnin ajomatkan päähän Brysselistä, vain n. 25 km:n päästä Alankomaiden Maastrichtista. Lycée Jean Boets  on sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, joka kouluttaa nuoria töihin mm. vanhainkoteihin ja ja päiväkoteihin.  Jyväskylän ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan opettajista, koulutuspäälliköstä  sekä kv-koordinaattorista koostunut ryhmä tutustui oppilaitokseen sekä potentiaalisiin opiskelijoiden työssäoppimispaikkoihin  syyslomaa edeltävällä viikolla.

 

Tutustumiskäynti oli avartava. Vanhustenhoidon käytänteet muistuttivat pitkälti suomalaista vanhustenhoitoa. Suuremmat  erot Suomeen verrattuna löytyivät belgialaisista päiväkodeista ja niiden käytännöistä– suurin osa päiväkotien lapsista Belgiassa on alle 3-vuotiaita, aina 3 kk:n ikäisistä vauvoista lähtien. Ulkoilu belgialaislapsille päiväkotipäivän aikana on satunnaista ja turvallisuudesta huolehditaan viimeistä piirtoa myöten.  Kouluun lapset laitetaan käytännössä  jo 3-vuotiaina sillä päivähoito on maksullista ja  koulu sen sijaan ilmaista.

 

Ensimmäisille jyväskyläläisille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille avautuu tammikuussa 2014 mahdollisuus päästä työssäoppimaan Liège’in päiväkoteihin ja kokemaan erot työ- ja tapakulttuurissa henkilökohtaisesti.  Henkilöstön tutustumiskäynnillä sovittiin myös liège’iläisten opiskelijoiden top-jaksoista Jyväskylässä, vanhusten palvelutaloissa tammi-helmikuussa 2014.

 

Lisätietoja:

Milka Niskanen, kansainvälisten asioiden koordinaattori, Jyväskylän ammattiopisto

Näkymä päiväkodin pihalta

“En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ‘kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla “En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html

ECVET tulee

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia