Aihearkisto: henkilöstö

Stop and go with Dutch visitors

Correction to the heading: The programme the Dutch visitors presented is called Start and Go.

Gradia Guidance and Career Services hosted a 5-day visit (5-9 Nov) of a group of guidance and SEN staff from Arnhem region in the Eastern part of the Netherlands.

This visit was a continuation of a series of benchmarking activities between Gradia and Rijn Ijssel colleges since signing the Memorandum of Understanding in 2016. Thsi time Rijn Ijssel staff brought with them representatives also from their local cooperation partners from Astrum College and Mariendal secondary school.

The theme of the visit was the role of guidance especially at transition stages and preparing immigrants for further education. The visitors also gave two workshops: spotlight on VET in the Netherlands  and International Transition Classes (ITC) – educating students with immigration background.

On the last day of a very intensive visit it was the perfect time to reflect on the themes,  outcomes and possible impact of the benchmarking visit:

PERSONALISATION/ INDIVIDUAL LEARNING PATHS

  • Discipline of students (seems good)
  • Everything is clean
  • Thinking of possibilities
  • Not talking about problems but about challenges and individual goals
  • We (NL) have 4 levels in VET > Fnnish VET in one level but (learners) can end at different levels
  • Levels in the tasks ( not level of education)
  • Not time based but skills based

FLEXIBILITY

  • One stop guiding- very good idea
  • Guidance and career support in schools are doing it with same way ( even forms / paperwork)
  • The way counselling is organized between schools, together
  • Counselor system just for the education = separate tasks, integrated structured in all schools
  • Flexible system, outreach (over)  various (stages of) education
  • Lifelong learning
  • The relaxed attitude towards temporary drop-out “ it is ok, come back to education when you are ready”

DIFFERENT WAYS OF PROVIDING SUPPORT: lunch, selection, SEN

  • Surprising was the healthy food for everyone
  • Food in school, warm lunch sometimes also breakfast for free
  • The immigrants have 3-5 years time to integrate, learn the language and prepare themselves for further education
  • Selection system
  • Remarkable that the grades is the reason to get place in VET education
  • You (FI) have VET with special needs- we (NL) don’t!

The visitors were also asked to think about the impact of the visit on their own work – what might they do differently in the short or long-term?

TO DO SHORT-TERM

  • Stress less about students ( they’ll be okay) and trying to put less stress on students.
  • I want to coach more in nature, go for a walks with students.
  • Next Monday meeting : (disseminating ideas for)  inclusive education, stay in contact with Freek (Seuntiens)
  • Tell students they are needed in the labour market more.

The cooperation with continue in the spring of 2019 when three Gradia guidance counselors will visit Arnhem.

More information: Minna Ahokas (at)gradia.fi

Visitor from Austria

Earlier this autumn we had the pleasure of hosting Hilde Kletzl from the technical college HTBLuVA Salzburg. Her aim was to explore possibilities for cooperation for both vocational education as well as teacher training.

What was new?

I learned more about the Finnish School system and I could see many partnerships already being in place in Finland. I also learned about the shortcomings of our Austrian system by comparing it to the Finnish and I saw what could be possible with more flexibility and more resources.

 What surprised you?

I was surprised by the extremely high standards of the Finnish school system and that their educational system also offers a similar vocational track that the Austrian system offers.

 What will you do?

I will show a part of Finnish best practice examples to Austrian colleagues when we meet next time for a conference. I am sure many teachers will find interesting information about how international partnerships can work when I inform them about Gradia. I also hope that we will be able to take the first steps towards a partnership this upcoming year.

The next step will be to start mobility in the field of electrical engineering.  We’re looking forward to closer cooperation in the coming months and years!

More information: Rea Tuominen (at)gradia.fi

 

Yhteistyö toteutuu joskus myös näyttelemällä

Viileänä syyskuun tiistai-iltana saavuimme Saksaan Hallen kaupunkiin, joka on noin 130 km Berliinistä ja 30 km Leipzigistä etelään. Illan pimeydessä emme kaupungista juuri mitään nähneet ja väsymys oli matkaviivästysten jälkeen kova. Siksi hotellissa jokainen meistä oli valmis unten maille! Aamulla uteliaina aloitimme karttojen tutkimisen löytääksemme kokouspaikan. Selkeiden ohjeiden avulla ja kaupungin mutkittelevia teitä kävellessä tapaamispaikkamme, Felicitas-von-Selmenitz-Haus, löytyi vaivatta. Oli mukava tavata jo kolmatta kertaa kansainväliset kumppanimme Saksasta, Ruotsista ja Belgiasta.

Turvallisuusorientoitunut projektityöntekijämme Ulla oli tuonut Suomesta tuliaisiksi Gradia-heijastimia, joiden käyttötarkoitusta pääsimmekin heti aluksi selittämään.

Lego-ukkoja ja kaavioita

Tervetulotoivotusten jälkeen saimme tehtäväksi esitellä oman kansallisen hankkeemme tilanteen tällä hetkellä. Esittelyä ei toteutettu valmisteltujen PowerPointien avulla, vaan meille annettiin erilaisia tarvikkeita ja 20 minuuttia aikaa luovan esityksen koostamiseen. Ja mitä kaikkea syntyikään! Lego-ukkelipöytä, kaaviokuva, julisteita ja meidän oma näytelmämme, jossa oli viisi lyhyttä näytöstä.

Näytelmämme vastasi seuraaviin kysymyksiin: millaisen matkan olemme hankkeessamme tähän saakka tehneet, missä olemme nyt, mitkä ovat pääkysymyksemme kansainväliselle ryhmälle, mitä tarvitsemme yhteistyöltä ja mitä itse voimme sille antaa.

Virkistävän ja varsin erilaisen aloituksen jälkeen tunnelma oli korkealla ja ohjelma saattoi jatkua. Tämänkertaisista kokousjärjestelyistä oli vastuussa LAMSA eli Saksi-Anhaltin osavaltion maahanmuuttajayhdistysten kattojärjestö. Järjestön toiminnanjohtaja Mamad Mohamed piti puheenvuoron, jossa hän esitteli järjestön toimintaa.

Lounaan jälkeen keskiviikon ohjelma jatkui Open Space -menetelmää hyödyntävällä ryhmätyöskentelyllä, jossa jokainen kumppani kertoi omien hankkeittensa ajankohtaisista asioista.

Mentorointitarinat ja kriittiset tekijät

Saksan matkaa varten olimme tehneet Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hankkeessa pienen julkaisun mentoreiden ja mentoroitavien tarinoista. Tarinavihkoset jaettiin kaikille kumppaneille ja koska aika loppui kesken, pyydettiin siihen kommentteja seuraavaan päivään mennessä.

Löytyisikö kertomuksista esimerkiksi belgialaisen HIVA:n (työn ja yhteiskunnan tutkimuksen monialainen tutkimuslaitos) kartoittamia mentoroinnin kriittisiä tekijöitä?

Torstain toiseen pitkään kokouspäivään hankkeemme edustajat valmistautuivat eri tavoin: konsertista tai pitkistä yöunista nauttien. Uusi kokouspäivä aloitettiin tutustumalla laatukriteereihin ja kriittisiin menestystekijöihin maahanmuuttajien työelämään mentoroinnissa.

Vaikka oma toimintamme tapahtuukin kouluympäristössä, pystyimme tunnistamaan tarkistuslistasta useita kohtia, jotka myös me koimme tärkeiksi maahanmuuttajien mentoroinnissa. Näitä olivat mm. mentoreiden valmennus tehtäväänsä, saatavilla oleva tuki molemmille osapuolille ja arvioinnin hyödyntämisen tärkeys mentorointiprosessin kehittämisessä.

Valmentamismalli maahanmuuttajille

Päivän toinen ja erittäin mielenkiintoinen käytännön esimerkki vähän koulutettujen maahanmuuttajien valmentamisesta mentoreiden avulla työelämään tuli Belgian Flanderista. Open Atelier -yhtiön Eric Aegden kertoi toiminnasta, jossa he tarjosivat metallialasta kiinnostuneille maahanmuuttajille ohjatun työskentelypaikan, jossa he voivat saada taitoja alalle.

Työskentelytapa ja haasteet kuulostivat kovasti tutuilta, sillä Gradiassa järjestetään maahanmuuttajille Ammatilliset perusteet -koulutuksia, joissa opiskellaan alan alkeita sekä kieltä samanaikaisesi.

Päivän aikana saimme myös palautetta mentorointitarinoistamme, kun yhteishankkeen koordinaattori Valerie Carrette ystävällisesti kopioi tarinat isoille papereille, joihin osallistujat kirjasivat tarinoista tekemiään havaintoja.

Saksalainen Intergrif-hanke oli kutsunut iltapäivän vetäjäksi Christian Hartwigin. Hänen johdollaan toteutimme temaattisen työpajan aiheesta, kuinka edistetään tiedonjakoa ja molemmin puolista oppimista maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisessa.

Illalla ohjelma jatkui LAMSA:n 10-vuotisjuhlan merkeissä. MentoMigri (englanninkielinen nimi suomalaiselle hankkeellemme) esittäytyi ja kertoi Suomen maahanmuuttotilanteesta. Lisäksi kerroimme mentorointiprosessista, jota kehitämme ja jaoimme tuliaiseksi osallistujille tarinakokoelman mentorien ja mentoroitavien kokemuksista. Juhlassa oli myös muita asiantuntijapuheenvuoroja ja vapaata keskustelua. Oli mielenkiintoista saada kuulla Saksan tilanteesta enemmän ja verkostoitua.

Tapaamisen anti

Matkamme viimeisenä päivänä meillä oli ohjausryhmän kokous. Siinä pohdimme tämänkertaisen tapaamisemme onnistumista. Jokainen osapuoli sai kertoa, mitä konkreettisia toiveita sillä on muille kumppaneille ja mitkä ovat sen lopulliset tuotokset.

Omat vastauksemme näihin olivat, että toivomme kovasti saavamme jonkin koulutusorganisaation testaamaan mallejamme ja haluamme vertailla erilaisia mentoreiden valmennussisältöjä. Tuotoksiamme tulevat olemaan maahanmuuttajien mentorointimalli, johon sisältyy mentoreiden valmennusmalli, sekä mentorointitarinat. Nämä tulevat osaksi yhteistä käsikirjaamme englanniksi.

MeMoRe-yhteistyö

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke on mukana ensimmäisessä ESR-rahoitteisessa kansainvälisessä yhteishankkeessa nimeltään MeMoRe. Mukana on kansallisia hankkeita Suomen lisäksi Ruotsista, Belgiasta ja Saksasta. Yhteistyön kehyksenä on maahanmuuttajien mentorointi, jonka äärellä tavattiin syyskuun 2018 lopussa jo kolmatta kertaa.

Mentorointiterveisin,

Ulla Koukkari-Anttonen ja Aino Malin, Gradia
Johanna Moilanen, JAMK

Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke (ESR) kehittää
maahanmuuttajien integroitumisen keinoja koulutuksessa. Tämä
toteutetaan valmentamalla toisen asteen opiskelijoista mentoreita
maahanmuuttajille. Samalla edistetään kantaväestön
monikulttuurisuustiedon ja -taitojen karttumista ja
kahdensuuntaista integraatiota.

Hankkeen toimenpiteenä luodaan ja pilotoidaan kahdesti
maahanmuuttajien mentorointimalli sekä mentoreiksi haluaville
valmennusmalli. Mallit jäävät osaksi kumppaneiden toimintaa.
Niitä levitetään yhdessä kansallisten ja kansainvälisten
kumppaneiden kanssa.

Osatoteuttajia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän
palvelualan opisto sekä Karstulan Evankelinen Opisto.

Lisäarvoa saadaan kansainvälisestä yhteistyöstä (Belgian, Saksan ja
Ruotsin kanssa) tutkimuksen, kokemuksen, koulutuksen sekä
erilaisten mentorointimallien kokeilujen muodossa eri maista.

innoVET -tapaaminen Tanskassa

Hanna Frilander, Antti Lehtinen, Heini Pennanen, Jaana Virtanen

innoVet/ Digital Ambassador, 9 .-12.9.2018,  Århus, Tanska

InnoVet -verkostossa on mukana ammatillisen koulutuksen toimijoita viidestä maasta: GBS St. Gallen, Sveitsi, Aarhus TECH, Tanska, IBJ -verkosto, Saksa, Horizon College,  Hollanti ja Gradia, Suomi. Verkosto on tavannut aiemmin muutamia kertoja Saksassa ja Hollannissa. Verkoston tavoitteena on tutustua eri maiden digioppimisen käytänteisiin ajatuksella: ”VET glocal – a perspective for new ways of teaching, learning and training with digitalization“.

Tanskan vierailun tavoitteena oli esitellä oppilaitosten Digital Ambassador / eTutor -toimintaa ja hioa eteenpäin yhdessä Gradian ja BBS Wilhelmshaven aloittamaa Benchmark Table -ideaa. Tavoitteena on vertailla verkoston it- ja digipedagogisia käytänteitä.

Kuulimme esityksiä maiden käytänteistä. Totesimme, että ongelmat ja haasteet ovat samankaltaiset meillä kaikilla. Johtuen verkoston maiden lainsäädännöstä, käytänteistä, tulkinnoista ja koulujen toimintamalleista, ratkaisut vaihtelevat eri maissa. Esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa on eTutor-toiminta suunnitteilla, Suomessa toiminta on alkanut jo 2009. Sveitsin eTutor-toimintamallissa kiinnostavaa oli sujuva keskusteluyhteys opettajatasolta korkeimpaan johtoon saakka. Tanska eTutor-malli oli tällä hetkellä suunniteltu tukemaan muuttuvaa digitaalista oppimisympäristöä. Meiltä Hanna ja Heini esittelivät Gradian eTutor-toimintaa verkostolle. Kiinnostusta verkostossa herätti Gradian saama kansallinen rahoitus eTutor-toiminnan kehittämiseen.

Huomioitavaa Digital Ambassador / eTutor -toiminnassa oli, että meillä resursointi oli hyvin pieni per eTutor verrattuna muihin maihin.  Esim. Hollannin tavoite eTutorille oli 2 työpäivää per viikko. eTutorin työ on sidottu koulutusalojen ja organisaation tavoitteisiin. Tanskan ja Saksan eTutor-mallit nivoutuivat pitkälti oppimisympäristöihin. Tanskassa oli resursoitu kolmelle ”superuserille” työaikaa oppimisympäristön käyttöönottoon ja digipedagogiseen tukeen (mm. verkkokurssien rakentaminen).

Tanskassa Aarhus Tech oli rakentanut digipalvelut kahden esimiehen malliksi, jossa toinen vastasi IT-tuen organisoinnista ja toinen tietoturvasta sekä strategiasta. Heidän ajatuksensa, toiminta- ja palvelumallinsa oli hyvin pitkälti samanlainen kuin meillä; käytössä oli mm. Microsoftin tuotteet. Oppimisympäristönä on ItsLearning. Heillä IT-tuessa työskentelee 10 työntekijää, jotka keskittyvät vain ja ainoastaan IT-tukeen. Meillä Digipalvelujen sisällä toimivat lisäksi opetusteknologia ja opintotietojärjestelmän tuki. Opiskelijamäärä oli suhteessa pienempi kuin Gradiassa. Oma huomiomme oli, että Digipalvelujen uusi organisointi antaa mahdollisuuksia parantaa ja kehittää palvelua yhdessä. Meidän mallimme herätti kiinnostusta.

Mielestämme verkostotapaamiset ja benchmarking ovat hyvä tapa vertailla eri maiden oppilaitosten kulttuureja ja toimintatapoja. Digipedagogiikan kenttä on vielä monimuotoinen ja osin määrittämätön. Kansainvälinen yhteistyö auttaa näkemään syntyviä työnkuvia eri maista, uudenlaiselle työlle alkaa löytyä muoto. On hyvä nähdä myös kv-verkoston avulla, että olemme joissakin asioissa digipedagogiikassa edellä ja joissakin taas olemme jäljessä esim. Sveitsin malli tiedonkulusta eTutor-mallissa.

InnoVET -verkosto kokoontuu seuraavan kerran Jyväskylässä maaliskuussa 2019.

Lisätietoja Jaana Virtanen, digipalvelut

 

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä kansainvälisesti

Iso joukko ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen ja kansainvälisyyden kanssa tekemisissä olevia ihmisiä kokoontui Jyväskylään 19.1.2018 esittelemään em. teemoihin liittyviä hankkeita ja kehittämistoimia.  Tilaisuus oli erittäin keskusteleva, siitä kiitos kaikille oppilaitosten sekä mm. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen edustajille.

Seminaarissa esiteltiin useiden  oppilaitosten toteuttamia yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä yhdistäviä hankkeita. Yksi esillä olleista hankkista oli pohjois-irlantilaisen Norther Regional Collegen koordinoima VITAL – vitality, innovation, teamwork, achievement and leadership, jossa Gradia on myös mukana. Hankkeen toimijat Mari Seppänen (sote), Ahti Tunturi (kone- ja tuotantotekniikka) sekä opiskelijoiden työpajaan 2017 osallistunut ensihoidon opiskelija Niko Laakso kertoivat hankkeen tavoitteista ja toiminnasta.

Päivän antia tarkalla korvalla kuunteli  myös Jyväskylän Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuspäällikkö Juha Hautanen. Hän summasi päivän päätteeksi antia seuraavasti:

Mitä on yrittäjyys? Se on ympäristön aktiivista seuraamista, mahdollisuuksien havaitsemista ja niiden hyödyntäminen. Yritys on vain yksi tapa toteuttaa sitä. Siihen tarvitaan rohkeutta ja erityisesti sitä. Pitää ottaa vastuu omasta elämästä. Yrittäjyys on aktiivista toimintaa. Siksi myös sen opiskelu on sitä.

Leave the building (Steve Blank):  Luokkahuoneessa on vaikea oppia yrittäjyyttä.  Siellä on asiakkaat. Meidän tulee tarjota turvallisia paikkoja yrittäjyyden harjoittelemiseen sekä siinä onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Vähän kuin vauvaa tuetaan kävelemään oppimisessa. Tunne asiakkaasi. Mitä he tarvitsevat, mutta myös mitä sellaista he haluavat, mutta eivät osaa sanoa.

Keskity oppimisen suunnitteluun opetuksen suunnittelun sijaan. Oppilaan tavoitteiden saavuttaminen on kaikkein tärkeintä ja opettajien tehtävä on auttaa siinä. Jos hän ei tiedä mitä hän haluaa, niin meidän tehtävä on auttaa sen määrittelemisessä. Siinä voi käyttää hyväksi mm. Guy Kawasakin Sweet Spot määritelmää.

Yrittäjyys on matka omien unelmien saavuttamiseksi. Oppilaitokset auttavat tulkitsemaan sen, mitä maailma tarvitsee, mutta ennen muuta kehittymään hyväksi osaajaksi.

Yrittäjyys on osa nykyistä ja tulevaa opettajuutta. Se on valmentavaa  ohjausta. Oppija vastaa omasta tulevaisuudestaan ja oppimisestaan ja opettaja tukee sitä. Silloin myös opettajan tulee yrittäjähenkinen. Se tarjoaa mahdollisuuden myös opettajalle matkustaa kohti omia unelmia. Silloin voi vaikuttaa omaan työhönsä vaikuttaviin päätöksiin, voi käyttää ja kehittää omaa osaamistaan sekä tehdä todella merkittävää työtä tukemalla toisten haaveiden toteutumista.

Yrittäjyys on kansainvälisyyttä, sillä se ei tunne maantieteellisiä eikä poliittisia rajoja. Sitä tehdään siellä missä asiakkaat ovat. Sitä tehdään monipuolisten osaajien kanssa. Heidän kansalaisuuksien kirjo on enemmän rikkaus kuin rajoitus.

Kansainvälisyys on myös rohkeutta. Rohkeutta kansainvälistyä, kohdata ja kokea uusia ihmisiä ja kulttuureja. Kansainvälisyys on myös reitti uusiin innovaatioihin kuten Richard Florida todistaa. Kansainvälisyys on myös osa uteliaisuutta. Ilman uteliaisuutta ei mitään uutta synny.

Yrittäjyys, kansainvälisyys ja oppiminen luovat hyvinvoivan tulevaisuuden.

Lisätietoja: Rea Tuominen, kv.suunnittelija p.6159