Kuten kaikki kv-yhteysopettajat tietävät, Iso Britannia ja erityisesti Lontoo, pysyvät vuosi toisensa jälkeen opiskeljoiden toivekohteiden listan kärjessä. Saarivaltiossa ja sen pääkaupungissa on sitä jotain. Lontoo itsessään on kymmenien pienten kylien sekoitus vanhaa ja uutta ja koko maassa on aivan luonnoton, lähes loputon määrä nähtävää ja koettavaa. Kenelle tahansa tekisi hyvää imeä itseensä annos peribrittiläistä kohteliaisuutta ja asiakaspalveluasennetta! Suhteessa maan kokoon ja väkilukuun olisi myös luonnollista, että meiltä sinne suuntautuisi enemmän opiskelijavaihtoja kuin tällä hetkellä ja syyt siihen miksei näin ole ovat moninaiset.

Jyväskylän ammattiopiston opiskelijaliikkuvuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana vajaasta sadasta vaihtarista noin kahteen sataan. Seuraava etappi on päästä jo paljon lähemmäksi seuraavaa satalukua. BKT:n ja vientimarkkinoiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta olisi, että meiltä liikuttaisiin em. mittareiden näkökulmasta eniten ns. isoihin maihin Saksa, Iso Britannia,  Hollanti ja Espanja. Espanjan osalta ollaan jo tavoiteessa liikkujien määrän suhteen (n. 50/vuosi), mutta muiden osalta on vielä tehtävää. Iso Britannian kohdalla yhteyksiä on eri aikoina ollutkin, mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän hiipuneet. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan kirjattiinkin tavoitteeksi selvittää vanhat ja mahdolliset uudet kumppanuudet, jotta Iso Britannian osuutta ’liikkuvuuspiirakassa’ saataisiin edes hieman suurennettua.

Jyväskylän ammattiopiston koordinaattorit Milka Niskanen (Chichester + Liverpool) ja Rea Tuominen (Lontoo + Plymouth + Bridgwater) vierailivat toukokuun alussa kolmessa oppilaitoksessa sekä kahdessa välitystoimistossa selvittämässä tilannetta.

Vierailuiden osalta lopulliset tiedot ja raportit saadaan vasta kesän aikana, mutta tässä alustavia tuntemuksia em. käynneistä:

Yhteinen haaste kaupungista riippumatta Britannian vaihtojen osalta on kustannukset. Apurahakategoriat ylittävien majoitusten ja muiden ylläpitokustannuksien lisäksi niin välitystoimistot kuin oppilaitokset perivät hallintomaksuja £150-450/vaihto (n.200-620 €). Se mitä hallintokorvauksen vastineeksi saa, vaihtelee suuresti ja tekee vertailun hankalaksi. Lontoon osalta majoitus ja ylläpitokustannukset ovat lisäksi selvästi muuta maata korkeammat jo ilman hallintokorvausta. Esim. Pohjois-Lontooseen sijoittuvan 6 viikon kustannukset olisivat noin 3000 € kuudelta viikolta ilman hallintokorvausta ja lentoja. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Iso Britannian 6 viikon apuraha on noin 1500 €. Lontoon ulkopuolella kustannukset ovat pienemmät, mutta ylittävät silti em. apurahasumman.

Kysymys kuuluukin mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon? Erasmus+ -apuraha ei  siis missään tapauksessa riitä kattamaan edes ns. pakollisia kustannuksia (matkat, majoitus, ylläpito) vaan niihinkin on laitettava ns. omarahoitusosuutta.  Jos työssäoppimispaikkojen laatu on poikkeuksellisen korkea, niin ehkä siitä voi jotain maksaakin, mutta jos ne eivät ole Saksan ja Hollannin top-paikkoja kummempia niin …?

Oppilaitosten osalta haasteena on niiden puutteellinen infra vaihtojen järjestämiseen. Britanniassa vain harvalla ammatillisella oppilaitoksella on ns. Eurooppa -strategia. Kv-toiminta ymmärretään yleensä Aasiaan suuntautuvana, maksullisena palvelutoimintana. Näin ollen oppilaitoksilla ei juurikaan ole ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden perinteitä saati vaihtotoiminnalla johdon tukea. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tämän vuoksi useimmiten hankekohtaista tai perustuu yhden yksittäisen innostuneen henkilön haluun tehdä yhteistyötä (ja käyttää siihen omaa vapaa-aikaansa).  Vierailun aikana käytyjen parlamenttivaalien tulos johtaa kansanäänestykseen Iso Britannian roolista EU:ssa muutaman vuoden päästä ja myös tämä omalta osaltaan luo omaa epävarmuuttaan oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Jatkuvuuden ja osittain myös laadun kannalta luotettavampi yhteistyökumppani Iso Britanniassa nimenomaan työssäoppimisen kannalta voisi itseasiassa olla ko. tehtävään erikoistunut välitystoimisto. Heillä on yleensä hyvin toimiva infra majoituksineen, vapaa-ajanohjelmineen ja kriisisuunnitelmineen. Molemmilla vierailuilla välitystoimistoilla on reilun 10 vuoden kokemus työssäoppimisen järjestämisestä ja siten vakiintunut yritysten verkosto alueellaan. Mutta se hinta…

Pelkästään paperilla tätä(kään) asiaa on vaikea päättää. Kesän aikana täydentyvän kustannus- ja muun vertailutiedon tueksi olisi hyvä saada käytännön kokemuksia, joten pyrimme tulevan lukuvuoden alkuun mennessä selvittämään kuinka monta opiskelijaa ja miltä aloilta voisi tehdä Briteissä pilottivaihdon 2015 lopussa. Mahdollisia aloja ovat hius-kauneus, pintakäsittely, puu, auto, horaca, matkailu ja sote. Puuartesaanien vaihdot jatkuvat Bridgwateriin EMEU -verkoston puitteissa ja rakennusalalle avautunee mahdollisuuksia 2016 vuoden puolella. Nyt selvitetyt viisi partneria kaikki ilmaisivat, että IT, ICT, sähkö, graafinen suunnittelu & AV -alojen vaihdot eivät heidän kauttaan tule onnistumaan. Myös liiketalouden osalta ns. high street -vähittäismyymälöissä toteutuvat vaihdot ovat  poissa laskuista, toimistotyötä sen sijaan voisi olla saatavilla.  Lisäksi mainittakoon, että vaihtojen kestoksi toivottiin lähes poikkeuksetta vähintään 8 vikkoa ja että kaikilla aloilla, kaikissa tehtävissä ehdoton kielitaitovaatimus on B1. 

Palataan asiaan heti lomien jälkeen niin yhteysopettajien kv-kahveilla kuin laajennetussa johtoryhmässäkin.

Cheerio, Rea & Milka