Aihearkisto: ajankohtainen

”En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

ajankohtainen, ECVET, globaalistuminen, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, kotikansainvälisyys, osaaminen

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ’kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla ”En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html

ECVET tulee

ajankohtainen, ECVET, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, yleinen

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia

 

 

 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

ajankohtainen, rahoitus

2013-09-05 19.52.45

Jyväskylän ammattiopiston opettajat Jussi Torppa, Teppo Peurakumpu, Markku Hänninen ja Toni Essel sekä Baskimaalta vierailulle saapuneet IT ja ICT -aloja edustavat opettajat ottivat varaslähdön tulevan vuoden suunnittelussa.  Tapaamisessa keskityttiin etsimään yhteistyön paikkoja hankkeistettuna tai ilman. Tapaamisessa käsiteltiin samalla pääpiirteittäin uutta rahoitusohjelmaa, joka pitkällisen arvailun päälle on saanut vihdoin uusvanhan nimen: Erasmus+ (2014-2020). Nimen alle yhdistyy nyt koko entinen Elinikäisen oppimisen (LLP) -ohjelma, Erasmus Mundus ja Youth in Action -ohjelma.

Kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä, mutta hieman enemmän  tiedetään kuin kesällä. Koko ohjelman budjetiksi on päätetty 14.5 mrd euroa, joka on 40% enemmän kuin edellisen LLP -ohjelman budjetti.  Ajatus on, että budjetti kasvaa ohjelmakauden loppua kohti joten vuoden 2014 hakukierroksella ei välttämättä Suomessakaan ole enempää jaettavaa kuin tänä vuonna.  Kokonaisbudjetin kasvua on kuitenkin syytä tervehtiä ilolla näinä karuina aikoina joina uutiset enimmäkseen kertovat leikkauksista!

Uuden ohjelman sisällä säilyvät tutut sektorikohtaiset nimet eli yleissivistävän koulutuksen Comenius, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja  aikuiskoulutuksen Grundtvig. Pääosin toiminnotkin säilyvät, mutta muutoksiakin tulee. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän työntekijöitä kiinnostavista  täydennyskoulutusapurahojen tilanteesta onkin kerrottu jo  kesäkuussa julkaistussa blogissa whats-in-a-name .

Toiminnot tulevat jatkossa jakautumaan kolmeen päälinjaan:

Key Action 1 – liikkuvuus (yli puolet budjetista)

Key Action 2 – yhteistyöhankkeet

Key Action 3 – poliittisen tason yhteistyö

Rahoitusta hakevilta koulutuksenjärjestäjiltä edellytetään eurooppalaista kehityssuunnitelmaa (European Development Plan). Suunitelman tarkoituksena on varmistaa, että rahoitettu toiminta kytkeytyy vahvemmin organisaatioiden yleiseen toimintaantai kehitystyöhön. Samalla pyritään isompiin hankekokonaisuuksiin ja tehokkaampaan hallintoon.

Tulevan haun (tammi-helmikuu 2014) valmistelu on käynnistetty jo kaikilla tulosalueilla talousarvion  ja toimintasuunnitelman valmistelemisen yhteydessä. Lisätietoja saat mm. tästä blogista sitä mukaa kun tietoa saadaan lisää,  kansainvälisten asioiden päälliköltä Aino Malinilta tai oman oppilaitoksesi koordinaattorilta.

 

Kansainvälisyyspassilla osaaminen näkyväksi

ajankohtainen, kansainvälisyyskoulu, osaaminen

Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyden systematisoinnin ja käytännön työskentelyn tueksi valmistui Käsikirja lukion kansainvälisyyteen helmikuussa 2013.  Kehittämistyön yhteydessä rakentui myös kansainvälisyyspassi, johon nuori voi kerätä osaamisensa lukio-opintojen aikana. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa opiskelijoille pidettiin tiedotustilaisuudet keväällä ja kansainvälisyyspassi otettiin käyttöön tämän lukukauden alusta.

 Todistuksen kansainvälisyysopinnoista nuori saa opiskeltuaan vähintään 10 kurssia seuraavista kolmesta osa-alueesta: kielet, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät reaali-, taito- ja taideaineet sekä aktiivinen kansainvälinen toiminta lukio-opinnoissa ja vapaa-aikana (yksi kurssi sisältää vähintään 38 tuntia opintoja tai kansainvälistä toimintaa).

 Kielten opintoihin hyväksytään esim. lukion kielten puhekurssien lisäksi myös lukion ulkopuolella suoritetut kieliopinnot. Reaali- taito- ja taideaineita ovat aineopettajien  hyväksymät kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät lukiokurssit sekä CLIL-kurssit. Kansainvälisyytoimintaan hyväksytään osaamisen tunnustamisen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi koulun kansainvälisiin projekteihin ja opintomatkoihin osallistuminen sekä koulun ulkopuoliset opinnot ja työtehtävät. Myös lyhyempiä osasuorituksia voidaan hyväksyä, esimerkiksi tutorointi vieraalla kielellä ja kansainvälisen tapahtuman järjestäminen.

 Suorituksensa nuori kirjaa kansainvälisyyspassiin, Wilma-ohjelman kautta myös sähköisesti. Koulun ulkopuolinen toiminta tulee tarvittaessa osoittaa erillisellä todistuksella.

 Todistuksen kansainvälisestä osaamisesta allekirjoittaa rehtori ja se jaetaan lukion päättötodistuksen yhteydessä. Todistuksella tunnustetaan opiskelijan suuntautuminen, kiinnostus ja panostus kansainvälisyyteen. Kansainvälinen osaaminen on yksi keskeisimmistä työelämä- ja jatko-opintovalmiuksista ja kansainvälisyyspassin kautta osaaminen tulee näkyväksi.

 Käsikirja, kansainvälisyyspassi ja todistukset löytyvät kaikkien kiinnostuneiden edelleen parastamista varten sähköisesti osoitteesta www.peda.net/veraja/kv. Käsikirja valmistui osana Keski-Suomen lukiohanketta (vaihe2) ja Kansainvälisyyskouluhanketta (vaihe1 ja 2). Hankkeiden koordinoijana on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja päärahoittajana Euroopan sosiaalirahasto.

 Liisa Lamminsivu-Risku

 

Kansainvälisyys kuuluu kaikille?

ajankohtainen, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, osaaminen, saapuvat opiskelijat

Kansainvälisissä ja monimuotoisissa työyhteisöissä toimiminen on tämän päivän Suomessa osa yleisiä työelämävalmiuksia koulutusalasta ja asuinpaikasta riippumatta. Edellinen lause on monesta yhteydestä varmasti kaikille tuttu, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä se kansainvälinen osaaminen oikein on? Pitääkö tässä kaikkien ryhtyä puhumaan viittä kieltä ja opetella antamaan poskisuudelmia?

Kansainvälisyysosaamiseksi ehkä helpoimmin mielletyn kielitaidon lisäksi kansainvälinen osaaminen on mm. sosiaalisia ja viestintätaitoja kuten neuvottelutaitoa ja kuuntelemisen taitoa. Kansainvälinen osaaja on yhtä aikaa joustava ja jämäkkä.  Hänellä on sopetumiskykyä ja –halua (!) sekä ongelmanratkaisukykyä.  Yksittäisten kompetenssien lisäksi kansainvälinen osaaminen on monimuotoisen kulttuurin periaatteiden ymmärtämistä sekä kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämistä omassa ammatissa ja työelämässä yleisesti.  Tiivistäen voisi sanoa, että kansainvälinen osaaminen on kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyvää inhimillistä ja yhteisöllistä pääomaa, osaamista, jossa yhdistyvät kokemus, kulttuurien tuntemus ja kansainvälinen hahmotuskyky.

Taidot karttuvat toki tehokkaasti ulkomaan jaksoilla, mutta koska kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta osana opintojaan on tärkeää huolehtia siitä, että taitoja voidaan hankkia myös kotimaasta poistumatta. Niin sanotun kotikansainvälistymisen keinot ovat moninaiset, vain mielikuvitus on rajana. Tärkeä ja helposti saatavilla oleva keino on hyödyntää Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hyvää mainetta, joka johdosta useat kansainväliset kumppanimme haluavat lähettää omia opiskelijoitaan ja henkilöstöään Suomeen eri pituisiksi ajoiksi. Saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa toimimisen kautta syntyvän vuorovaikutuksen avulla voimme tarjota kaikille mahdollisuuden hankkia edellä kuvattua osaamista jopa omasta oppilaitoksesta tai työpaikalta poistumatta.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistoon ulkomaisia vaihto-opiskelijoita saapuu  vuosittain noin 100 ja he ovat luonamme 2-12 viikkoa. Osa opiskelijoista tekee työssäoppimisjaksonsa keskisuomalaisissa yrityksissä, osa on oppilaitoksessa. Enenevässä määrin yhteistyökumppanimme toivovat, että vaihtojakso voisi sisältää molempia.  Kansainvälinen opiskelija tuo tullessaan tuulahduksen yhä monimuotoisemmasta maailmasta. Kohtaaminen ja vuoropuhelu toisen kulttuuritaustan omaavan henkilön kanssa ruokkii uutta ajattelua ja parhaimmillaan auttaa näkemään oman toimintaympäristön uudesta vinkkelistä. Tarvitaan vain pikkiriikkisen avarakatseisuutta ja ripaus halua poiketa omalta mukavuusalueelta. Tartu siis rohkeasti tilaisuuteen kun sellainen tulee vastaan.

Tässä blogissa tullaan jatkossa kertomaan noin 4 viikon välein (tarvittaessa useaminkin)  mm.  kuntayhtymän eri tulosalueilla käytössä olevista kotikansainvälistymisen keinoista ja kehittämisen kohteista.  Jos sinulla on hyvä esimerkki tai haluat ’ilmiantaa’ kollegasi,  joka tekee hyvää työtä tällä saralla, laita viestiä tulemaan: rea.tuominen@jao.fi