Sahlberg haastoi osallistujia pohtimaan miten suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudet (yhteistyö, luovuus, luottamukseen perustuva vastuullisuus, tasa-arvo ja pedagogiikka) saadaan tuotteistettua. Tapahtumasta lisää seuraavassa koulutusvientiä koskevassa blogikirjoituksessa. Sitä ennen Sahlbergin ajatuksiin voi tutustua Opettaja-lehden numerossa 35/2013.
Lisätietoja Kirsi Koivunen, Jyväskylän aikuisopisto.
Kansainvälisyys liiketalouden perustutkinnossa
Kansainvälisyyden merkitys on tänä päivänä on suuri – olemme ihan varmasti itse kukin törmänneet vaikkapa kaupassa tai virastoissa asioidessamme asiakkaisiin tai työntekijöihin, joiden kotimaa on muu kuin Suomi. Vastaavasti itse maailmalla liikkuessamme saattavat asiakaspalvelu ja kaupankäyntikuviot mennäkin eri kulttuureissa ihan eri lailla kuin mihin olemme kotona tottuneet. Yritykset kansainvälistyvät ja internetin myötä maailma tuntuu päivä päivältä kutistuvan. Yritysten työntekijät, asiakkaat, omistajat, yhteistyökumppanit, kilpailijat, sidosryhmät – eri kansallisuuksien ja kulttuureiden kohtaaminen työelämässä on jokapäiväistä ja normaalia kanssakäymistä. Kielitaidon lisäksi myös oman näkökulman avartaminen omien tuttujen kuvioiden ulkopuolelle on meille kaikille tärkeää ja välttämätöntä.
Liiketalouden perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat työelämässä tyypillisesti erilaisiin asiakaspalvelu-, myynti, taloushallinnon ja toimistotehtäviin. Asiakaspalvelutehtävissä he kohtaavat erilaisia asiakkaita eri kulttuureista ja maista. Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä on jokapäiväistä – siksi kansainvälisyyden yhdistyminen liiketalouden opintoihinkin pitäisi olla hyvin luontevaa ja itsestään selvää. Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeessa tavoitteena olikin kuvata, miten kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät merkonomien koulutuksessa ja työssäoppimisessa.
Liiketalouden perustutkinnon opinnot suuntautuvat joko talous-toimistopuolelle tai asiakaspalvelu ja myyntialalle. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olemme sisällyttäneet opetukseen tutkinnon osittain erilaisia kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Lisäksi työssäoppimisessa opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuureista ja maista. Heitä kannustetaan toimimiseen ja työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä. Osa opiskelijoista on työssäoppimassa kansainvälisissä yrityksissä ja opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa aikuisopiston kautta työssäoppimisjakso ulkomailla.
Hankkeen yhteydessä kuvasimme, miten kansainvälisyys sisältyy opetukseen tutkinnon osittain. Kokeilimme ja toteutimme eri kursseihin liittyen kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä, materiaaleja ja harjoituksia. Pystyimme hyödyntämään osassa harjoituksia aikuisopistossa samanaikaisesti opiskelevia maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajaryhmien opiskelijat ja opettajat ovat olleet tiiviisti mukana kehittämishankkeeseen liittyvien tehtävien suunnittelussa ja antaneet palautetta kokemusten pohjalta. Yhteistyö heidän kanssaan onkin ollut hyvin antoisaa. Olemme saaneet kokemusten kertyessä uusia ideoita ja ajatuksia kansainvälisen toimintamallin kasvattamiseksi – tavoitteena onkin ollut hankkeen aikana kehitettyjen oppimistehtävien vieminen käytäntöön jatkuvaksi toiminnaksi. Tässä Optima on osoittautunut hyväksi työkaluksi – aineisto on siellä kaikkien saatavilla ja tulee hyödynnettyä kurssien oppimateriaalina. Samoin nettilinkkien ja netissä saatavilla olevan sähköisen materiaalin jakaminen onnistuu luontevasti Optiman kautta.
Esimerkkejä hankkeen aikana merkonomi- sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa toteutetuista harjoituksista ja sitä kautta käyttöönotetuista toimintamalleista:
Asiakaspalvelu: Mystery shopping – oppimistehtävä
Merkonomiopiskelijat havainnoivat asiakaspalvelua yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Pienryhmissä käytiin asioimassa erikoistavaraliikkeissä, ruokakaupassa ja toimistoissa. Samalla tarkkailtiin, miten asiakaspalvelija suhtautuu, kun kyseessä on eri kulttuurista oleva asiakas. Yritykset valittiin maahanmuuttajien toiveiden mukaan: jos heillä oli kysymyksiä tai ongelmia niissä asioinnin suhteen, niin merkonomiopiskelijat pystyivät opastamaan heitä asioinnissa.
Myyntityö: Puhelinmyyntiharjoitus
Merkonomiopiskelija soitti maahanmuuttajaopiskelijalle ja esitteli hänelle lehtimyyntikampanjan. Tarkoituksena oli käydä myyntitapahtuma läpi pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja viestinnän selkeyteen. Puhelun päätyttyä vielä varmistettiin puolin ja toisin, että tiedot tuli kirjattua oikein ja että kyseessä oli harjoitus eikä lehti kolahda ensi kuussa postiluukusta kotiin 🙂
Kaupan palvelu: ryhmäkeskustelu kulttuurienvälisistä eroista kaupan alalla
Keskustelimme pienemmissä ryhmissä, minkälaisia kaupat ja kaupankäyntitavat ovat Suomessa ja vertailimme, minkälaisia eroja on maahanmuuttajaopiskelijoiden kotimaahan. Opiskelijat keskustelivat eri aiheista: liikkeiden ulkoasu, myyntitapa, valikoima, hintataso, kilpailu, tuotteiden laatu, mainonta, maksuvälineet, aukioloajat, kaupan alan työ, palkkataso, työajat, koulutus. Lopuksi valittiin joka ryhmästä yksi aihe, joka oli eniten herättänyt kiinnostusta ja esiteltiin se koko porukalle.
Opiskelijat ovat pitäneet harjoituksista ja kokeneet ne hyvin avartaviksi. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – kansainvälistyminen onnistuu hyvin opintojen yhteydessä, riittää kun antaa vaan ajatusten lähteä matkaan!
Lisätietoja antaa Maria Linnavirta Jyväskylän ammattiopistosta.
Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.
Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.
Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.
Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun, yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.
Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?
Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.
Jyväskylän ammattiopiston opettajat Jussi Torppa, Teppo Peurakumpu, Markku Hänninen ja Toni Essel sekä Baskimaalta vierailulle saapuneet IT ja ICT -aloja edustavat opettajat ottivat varaslähdön tulevan vuoden suunnittelussa. Tapaamisessa keskityttiin etsimään yhteistyön paikkoja hankkeistettuna tai ilman. Tapaamisessa käsiteltiin samalla pääpiirteittäin uutta rahoitusohjelmaa, joka pitkällisen arvailun päälle on saanut vihdoin uusvanhan nimen: Erasmus+ (2014-2020). Nimen alle yhdistyy nyt koko entinen Elinikäisen oppimisen (LLP) -ohjelma, Erasmus Mundus ja Youth in Action -ohjelma.
Kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä, mutta hieman enemmän tiedetään kuin kesällä. Koko ohjelman budjetiksi on päätetty 14.5 mrd euroa, joka on 40% enemmän kuin edellisen LLP -ohjelman budjetti. Ajatus on, että budjetti kasvaa ohjelmakauden loppua kohti joten vuoden 2014 hakukierroksella ei välttämättä Suomessakaan ole enempää jaettavaa kuin tänä vuonna. Kokonaisbudjetin kasvua on kuitenkin syytä tervehtiä ilolla näinä karuina aikoina joina uutiset enimmäkseen kertovat leikkauksista!
Uuden ohjelman sisällä säilyvät tutut sektorikohtaiset nimet eli yleissivistävän koulutuksen Comenius, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja aikuiskoulutuksen Grundtvig. Pääosin toiminnotkin säilyvät, mutta muutoksiakin tulee. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän työntekijöitä kiinnostavista täydennyskoulutusapurahojen tilanteesta onkin kerrottu jo kesäkuussa julkaistussa blogissa whats-in-a-name .
Toiminnot tulevat jatkossa jakautumaan kolmeen päälinjaan:
Key Action 1 – liikkuvuus (yli puolet budjetista)
Key Action 2 – yhteistyöhankkeet
Key Action 3 – poliittisen tason yhteistyö
Rahoitusta hakevilta koulutuksenjärjestäjiltä edellytetään eurooppalaista kehityssuunnitelmaa (European Development Plan). Suunitelman tarkoituksena on varmistaa, että rahoitettu toiminta kytkeytyy vahvemmin organisaatioiden yleiseen toimintaantai kehitystyöhön. Samalla pyritään isompiin hankekokonaisuuksiin ja tehokkaampaan hallintoon.
Tulevan haun (tammi-helmikuu 2014) valmistelu on käynnistetty jo kaikilla tulosalueilla talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelemisen yhteydessä. Lisätietoja saat mm. tästä blogista sitä mukaa kun tietoa saadaan lisää, kansainvälisten asioiden päälliköltä Aino Malinilta tai oman oppilaitoksesi koordinaattorilta.
Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyden systematisoinnin ja käytännön työskentelyn tueksi valmistui Käsikirja lukion kansainvälisyyteen helmikuussa 2013. Kehittämistyön yhteydessä rakentui myös kansainvälisyyspassi, johon nuori voi kerätä osaamisensa lukio-opintojen aikana. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa opiskelijoille pidettiin tiedotustilaisuudet keväällä ja kansainvälisyyspassi otettiin käyttöön tämän lukukauden alusta.
Todistuksen kansainvälisyysopinnoista nuori saa opiskeltuaan vähintään 10 kurssia seuraavista kolmesta osa-alueesta: kielet, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät reaali-, taito- ja taideaineet sekä aktiivinen kansainvälinen toiminta lukio-opinnoissa ja vapaa-aikana (yksi kurssi sisältää vähintään 38 tuntia opintoja tai kansainvälistä toimintaa).
Kielten opintoihin hyväksytään esim. lukion kielten puhekurssien lisäksi myös lukion ulkopuolella suoritetut kieliopinnot. Reaali- taito- ja taideaineita ovat aineopettajien hyväksymät kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät lukiokurssit sekä CLIL-kurssit. Kansainvälisyytoimintaan hyväksytään osaamisen tunnustamisen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi koulun kansainvälisiin projekteihin ja opintomatkoihin osallistuminen sekä koulun ulkopuoliset opinnot ja työtehtävät. Myös lyhyempiä osasuorituksia voidaan hyväksyä, esimerkiksi tutorointi vieraalla kielellä ja kansainvälisen tapahtuman järjestäminen.
Suorituksensa nuori kirjaa kansainvälisyyspassiin, Wilma-ohjelman kautta myös sähköisesti. Koulun ulkopuolinen toiminta tulee tarvittaessa osoittaa erillisellä todistuksella.
Todistuksen kansainvälisestä osaamisesta allekirjoittaa rehtori ja se jaetaan lukion päättötodistuksen yhteydessä. Todistuksella tunnustetaan opiskelijan suuntautuminen, kiinnostus ja panostus kansainvälisyyteen. Kansainvälinen osaaminen on yksi keskeisimmistä työelämä- ja jatko-opintovalmiuksista ja kansainvälisyyspassin kautta osaaminen tulee näkyväksi.
Käsikirja, kansainvälisyyspassi ja todistukset löytyvät kaikkien kiinnostuneiden edelleen parastamista varten sähköisesti osoitteesta www.peda.net/veraja/kv. Käsikirja valmistui osana Keski-Suomen lukiohanketta (vaihe2) ja Kansainvälisyyskouluhanketta (vaihe1 ja 2). Hankkeiden koordinoijana on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja päärahoittajana Euroopan sosiaalirahasto.
Liisa Lamminsivu-Risku