Kaikki kirjoittajan Rea Tuominen artikkelit

Voiko Intiaa ymmärtää?

intia

Kaksi lähihoitajaopiskelijaa Jyväskylän aikuisopistosta, Kaisa Terhosalo ja Janna Turunen olivat työssä oppimassa Pohjois-Intiassa Amritsarissa 14.10-8.11.2013. Amritsarin kaupunki on sikhien pyhä kaupunki ja siellä asukkaista suuri osa on sikhejä. Siellä sijaitsee sikhiläisyyden pyhin paikka, Kultainen temppeli.

Työssä oppimispaikkanamme Amritsarissa oli lahjoitusvaroilla ja vapaaehtoisvoimin toimiva avustuskeskus All India Pingalwara Charitable Society. Avustuskeskus tarjoaa hoitoa, huolenpitoa ja kodin monille köyhille, orvoille, hylätyille sekä vammautuneille ihmisille. Siellä toimii myös koulu slummien lapsille, erityiskoulu sekä kuurojen koulu.

Ensimmäisellä viikolla työskentelimme naisten osastolla. Siellä kaikki tarrautuivat kiinni ja vaativat paljon huomiota jokainen. Kaikki olivat todella iloisia siitä, että olimme siellä. Osastolla oli kyllä todella meluisaa ja paljon naisia, reilut 200, myös muutama lapsi äitinsä kanssa. Osastolla on paljon mielenterveysongelmista kärsiviä ja vammaisia. Myös esimerkiksi tuberkuloosipotilaita oli asukkaina.

Silti oli ihana asia kuinka asukkaista pidettiin huolta, toinen toisistaankin huolehtivat. Myös yhteishenki näkyi osastolla. Ylläolevassa kuvassa isosisko pitämässä huolta pikkusiskostaan. Kummatkin olivat naisten osaston asukkaita.

intia2

Tässä yhdeltä osastolta asukkaiden sairaus- ja vammalista. Jokaisella osastolla oli omanlaisensa, mutta hyvin samantyyppisiä sairauksia ja vammoja oli niiden kaikkien asukkailla.

Naisten osastolla kaikki mitä näimme ja mitä koimme ei ollut aina mukavaa. Yksi asia mikä aiheutti meille totaalisia vilunväristyksiä ja jota oli hirvittävän vaikea hyväksyä oli se, että osa naisista tai lapsista oli sidottuja/kahlittuja, kuka mistäkin syystä. Koska osastoilla puhuttiin hirvittävän huonosti englantia niin emme saaneet oikein kunnollista selitystä siihen miksi osa asukkaista kahlittiin paksuilla kettingeillä kiinni kaltereihin.

Harjoittelun aikana työskentelimme myös fysioterapiassa, jossa polion runtelemat ihmiset ja muut vammautuneet saivat paljon hoitoa ja jumppausta. Osa hoidosta voisi olla näin länsimaalaisittain kyseenalaisia, kuten lämpöhoito kuumalla vahalla/parafiiniöljyllä, tai ultraäänihoidot. Toisaalta lämmöllä voi olla paljon suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi kipuun… eikä koskaan voi aliarvioida plasebovaikutusta.

Kuitenkin on hyvä, että asukkaat saavat erilaista hoitoa ja joku yrittää heidän puolestaan tehdä jotakin. Tämän tyyppiset paikat ovat kuitenkin monelle asukkaalle lottovoitto, koska kun köyhyys on suurin, niin inhimillisyyskin voi olla joskus kallista.

Kävimme työssä myös miesten osastolla sekä kouluissa. Koulujen arkea häiritsi työssä oppimisemme aikana lähestyvä juhla Diwali. Pääsimme myös itse viettämään Diwalia paikallisen perheen luokse,  ja ilta kului syöden hyvin sekä ilotulitusraketteja ampuen. Diwalia voisikin verrata suomalaisittain johonkin joulun + uudenvuoden juhlaan. Diwali on lamppujen, kynttilöiden ja valon juhla.

intia4

Diwalin juhlintaa.

Lähdön hetki koitti 6.11. ja kaikilla asukkailla sekä meillä oli kyyneleet silmissä.

Kaiken kaikkiaan työssä oppimisemme oli ihana matka, ja nyt ollaan monia kokemuksia rikkaampia. Lähdettiin reissuun tyhjän repun kanssa ja takaisin Suomeen palattiin reppu täynnä kokemuksia. Suurin opetus mikä matkasta tuli, varmasti selkenee myöhemmin, mutta tällä hetkellä se tuntuisi olevan se, mitä opimme Intiassa maasta, ihmisistä, työskentelystä ja kulttuurista.

Saimme myös paljon kotiin viemistä, mm. sen kokemuksen että Intiassa osataan kohdata ihminen. Intiassa asiakasta kohdatessa on pikemminkin sääntö, että jutustellaan mukavia alkuunsa. Esittäydytään ja kysytään päivän kulusta, saatetaan jopa suomalaisittain ajateltuna jutella ”jonnin joutavia”, mutta tämä jutustelu on tärkeä asia! Siinä potilas huomattavasti rentoutui, ja small talk rikkoi jäätä ja sai asiakkaalle varmasti tunteen että häntä kohdataan tässä tilanteessa ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita! Hetken juttelun (ja teekupillisen) jälkeen siirryttiin itse asiaan.

Suomalaisessa kulttuurissa tämä ei ole kovin tavallista,  jos miettii vaikka asiointia terveyskeskuksessa; asia kerrotaan vastaanottoluukulla kaikkien tietoisuuteen, siirrytään odottamaan lääkärin/sairaanhoitajan vastaanottoa, missä sitten käydään suoraan asiaan ja tutkitaan ja hoidetaan asia mahdollisimman tehokkaasti heti alta pois! Tehokkuutta voi toisaalta ulkomailla myös kaivata, mutta toisaalta tällaisten sosiaalisen tekijöiden merkitys voi olla suuri, varsinkin jos asiakas on Suomeen tullut ihan eri kulttuurista.

Mielestämme ei olisi ollenkaan hurja ja väärä ajatus, että Suomessakin voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan asiakaspalveluun. Toivottavasti osaamme säilyttää tämän kokemuksen ja siirtää sen omaan työhömme.

Intia ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Se on täynnä värejä, makuja, hajuja, tunteita, hallittua kaaosta. Intiasta sanotaan, että sitä joko rakastaa tai sitä vihaa. Voimme vaan todeta, että Me Rakastuimme Intiaan!

Kaisa ja Janna

Ammatillisen koulutuksen Intia-verkoston sivut: http://www.aasiaverkostot.net/intia/intia.htm

Lisätietoja Intia-verkostosta: Auli Bister ja Aino Malin

intia5

Työelämän tilaus

Print

Kansainvälistyvää osaamista aikuisille.

Jyväskylän aikuisopisto on saanut opetushallitukselta toimeksiannon koordinoida kahden ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymishankkeen yhteistyötä ja järjestää niille yhteinen loppuseminaari. Työskentelyn pohjana oli Laura Jauholan ja Terttu Virtasen tekemä selvitys ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta (OPH 17.4.2012), josta haluttiin edetä käytännön toimiin sekä koulutussektorin että työelämän saroilla.

Joustavat opinpolut on Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) hanke, jossa on tuotettu opas aikuisopiskelijan liikkuvuuden tukemiseksi. Oppaassa on tarkasteltu ulkomaan työssä oppimisjaksoihin liittyviä käytännön järjestelyitä eri toimijoiden näkökulmista ja annettu vinkkejä vastuukouluttajille, KV-koordinaattoreille, työssä oppimispaikoille ja aikuisopiskelijalle itselleen. Muistettavien asioiden tarkistuslistat ja pienet tositarinat elävästä elämästä valottavat niitä käytännön kysymyksiä ja oivalluksia, jotka matkan varrella ovat vieneet osaamista ja ymmärrystä eteenpäin.

Amiedun koordinoima PALMA – ennakoiva asiakaspalvelumalli –hanke tutki työelämän tulevaisuuden tarpeiden selvittämistä  ja kehitti mallia ennakointitiedon kytkemiseksi osaksi koulutuksen järjestäjien päätöksentekoa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli yrityksen kansainvälistymisen tukemisessa on varmistaa, että työnantajien saatavilla on globaalissa kilpailussa pärjäämiseen vaadittava ammatillinen osaaminen. Koulutussektorin tehtävä ja tavoite on turvata määrällisesti riittävä ammattitaitoisen työvoiman tarjonta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin, ja kristallipallolla olisi käyttöä tavoitteeseen pääsemiseksi. Sen keksimistä odoteltaessa ennakointitiedon keräämiseksi on löydettävä muita menetelmiä.

Hankkeiden loppuseminaari järjestettiin Paasitornissa Helsingissä 8. päivänä marraskuuta 2013. Hankkeiden vastuuhenkilöiden lisäksi esiintyvät myös ulkomaan työssä oppimisjaksoille uskaltautuneet aikuisopiskelijat kertoen kokemuksistaan. Paneelikeskusteluun osallistuivat koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajatkin. Ulkomaisena vieraana näkemyksensä esitti johtaja Gina Glicenstein Lontoolaisesta työelämän ja koulutuksen vuoropuhelua koordinoivasta Global Gateways LTD –yrityksestä. Opetushallituksen ja CIMOn edustajat käyttivät lyhyen avaus- ja loppupuheenvuoron. Seminaarin puheenjohtajana toimi opetusneuvos Hanna Autere opetushallituksesta.

Seminaarin materiaalit ja Opas aikuisopiskelijan liikkuvuuden tukemiseen ovat löydettävissä opetushallituksen sivulta:

http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/ammatillinen_koulutus/kansainvalistyminen

Lisätietoja: Auli Bister

 

Preerian tuulia

 

Viime toukokuussa OPH:n rahoittaman Kanada-verkoston väki kävi Winnipegissä Kanadassa tutustumassa kahteen paikalliseen ammatilliseen oppilaitokseen Red River Collegeen ja Winnipeg Technical Collegeen. Nyt marraskuussa olikin aika lähettää ensimmäiset opiskelijat tutustumaan kyseisiin oppilaitoksiin ja päästää heidät paikallisiin oppilaitoksiin oppimaan.

Opiskelijaporukka koostui yhteensä 7 opiskelijasta: 2 opiskelijaa Kajaanista, 2 Kemistä, 2 Jyväskylästä ja 1 Turusta. Opiskelijoista 3 meni top-jaksolle Winnipeg Technical Collegeen ICT-oppiin ja 4 autoalan poikaa Red River Collegeen. Ensimmäisen viikon opiskelijoiden asioita oli hoitamassa ja säätämässä myös Jyvaskylan ammattiopiston kv-koordinaattori Milka Niskanen. Ihan hyvä itse asiassa, että myös aikuinen lähti tässä tapauksessa rapakon taakse – menomatkaan mahtui monenmoista kommervenkkiä niin tullin kuin maahanmuuttoviranomaistenkin kanssa ja lentokoneestakin meinattiin myöhästyä Torontossa….mutta loppu hyvin kaikki hyvin:)

Winnipegissä opiskelijat majoittuivat perheissä, joka osoittautui erinomaiseksi vaihtoehdoksi. Opiskelijat pääsivät heti todelliseen kanadalaiseen elämään kiinni, mukaan arkeen ja harrastuksiin. Koulupäivän jälkeen opiskelijoilla oli milloin ringetteharjoituksia, milloin curlinkia, kuntosalia ja ratsastusta. Myös maapähkinä-hilloleivät  ja jokapäiväiset hampurilaislounaat tulivat tutuiksi.

Mitä opiskelijat sitten saavat ekstraa siitä, että lähtevät Eurooppaa pidemmäksi kalaan? Ainakin yleisellä tasolla jokapäiväinen arki poikkeaa eurooppalaisesta. Winnipegissä välimatkat ovat kohtuullisen pitkiä, ihmiset puheliaita ja äärettömän ystävällisiä ja avoimia, ilmasto preerialla talvella kylmää ja kuivaa. Kanadan väestö on silmiinpistävän monikulttuurista, perustuuhan teollisuuden työvoiman saanti puhtaasti maahanmuuttajiin. Kanadassa on töitä tarjolla lähes alalla kuin alalla – toisin kuin Euroopassa.

Oppilaitoksista varsinkin Red River college tarjoaa huikeat puitteet autoalan opiskelijoille oppia uutta. Kaikilla aloilla anti ei kuitenkaan välttämättä ole opintojen osalta sen mullistavampaa kuin Euroopassakaan, joten kannattanee miettiä tarkkaan kuka ja miltä alalta kannattaa Kanada-verkoston kautta yli valtameren lähettää. Top-jakson kustannukset kuitenkin nousevat jo pelkästään matkakulujen osalta niin paljon korkeammaksi kuin Eurooppaan lähetettäessä. Kuitenkin tämä Kanada-verkoston mahdollistama jakso Winnipegissä jättää ihan varmasti lähtemättömän vaikutuksen opiskelijoihin ja kuukauden Kanadan jakso cv:ssä on hyvä lisä opiskelijoille heidän siirtyessä työmarkkinoille.

Lisatietoa Kanada-verkostosta: Aino Malin

Eramus+ Jatkuvuutta ja jotain uutta.

kuva

Kuvassa Cimon toimialajohtaja Mikko Nupponen Vaassa 11.11.2013

Erasmus+ -ohjelmaan valmistautuminen on jo käynnissä vaikka lopullista ohjelmapäätöstä vielä odotetaankin. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kannalta tärkeimmät toiminnot KA1 ja KA2 olivat esillä 11.11.2013 Vaasassa pidetyssä Erasmus+ tiedotustilaisuudessa.

Yhteistä kaikille uuden rahoitusohjelman toiminnoille on, että vihdoinkin pääsemme entistä enemmän irti paperista. Ohjelman mukana tulee uusi hakijoiden sähköinen tunnistautuminen ERF/PIC –järjestelmän kautta  (yksi tunnus per koulutuksen järjestäjä). Jatkossa jätetään aina sähköinen hakemus ja raportti. Paperiversiot ja allekirjoitukset tulee jatkossa vain rahoitussopimuksiin.

Key Action 1 (KA1) eli liikkuvuushankkeilla tarkoitetaan opiskelijoiden, vastavalmistuneiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkumista pääasiassa EU-maasta toiseen. Vuoden 2014 hakukierroksella liikkuvuushankkeisiin on varattu ko. toiminnon budjetista noin 75%. Liikkuvuushankkeiden osalta keskeinen muutos painotuksissa on vahvempi vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä tulosten levittäminen koulutuksenjärjestäjän yksiköiden ja koulutusalojen sisällä.

Liikkuvuushankkeita valmistellaan kuntayhtymässä parhaillaan kahdella rintamalla:

1. Opiskelijaliikkuvuuden osalta tällä viikolla jätetään vielä vanhan rahoitusohjelman (LLP) mukainen liikkuvuussertifikaatin jatkohakemus ja maaliskuussa 2014 valmistaudutaan jättämään sertifikaattiin liittyvä liikkuvuushakemus. Tällä rahoituksella pyritään takaamaan noin 60 opiskelijan liikkuvuus lukuvuonna 2014-2015.

Sertifioinnin tilalle on tulossa akkreditointi, jonka valmistelu aloitetaan keväällä 2014. Akkreditointi on askel eteenpäin    sertifioinnista ja takaa käytännössä liikkuvuusrahoituksen vuoteen 2020 asti (edellyttäen tietysti, että sopimusehdot toteutuvat joka vuosi). Jos koulutuksenjärjestäjä saa akkreditoinnin, ei hakemuksia tarvitse enää kirjoittaa kahden tai neljän vuoden välein.

2. Asiantuntijaliikkuvuushankkeen valmistelu on myös lähtökuopissa. Tätä toimintoa valmistellaan tässä vaiheessa lähinnä tulosalueiden toimintasuunnitelmien pohjalta. Hakemuksen sisältöön ja haettaviin apurahoihin pääsee vielä vaikuttamaan esim. oman oppilaitoksen kv-koordinaattorin kautta. Asiantuntijaliikkuvuus pitää sisällään useita eri toimintotyyppejä kuten valmistelevat vierailut, puitesopimusneuvottelut, työelämä- tai job shadowing –jaksot sekä opettajavaihdot, joissa mennään opettamaan yhteistyöoppilaitokseen toisessa EU-maassa. Täydennyskoulutukseen voidaan tätä rahoitusta myös käyttää, mutta kurssimaksuun apurahaa ei myönnetä. Asiantuntijaliikkuvuuden osalta on myös perusteltava miten toiminnot liittyvät hakijaorganisaation henkilöstöstrategiaan.

Key Action 2 (KA2) eli strategiset kumppanuudet yhdistää entiset kumppanuus- ja kehittämishankkeet. Tässä toiminnossa on odotettavissa eniten muutoksia.

1. Rahoituksen osalta tässä toiminnossa ollaan siirtymässä könttäsummakorvauksiin. Hakemuksessa kerrotaan mitä aiotaan tehdä ja jos raportoitaessa voidaan osoittaa, että on tehty mitä on luvattu saadaan myönnetty rahoitus kokonaisuudessaan ilman esim. nykyisen kaltaista palkkaraportointia.

2. Kumppanuushankkeissa ollut rajoitus max. 2 hanketta/ koulutuksenjärjestäjä on tällä tietoa poistumassa. Edelleen voi olla, että koordinaattorina voimme olla korkeintaan kahdessa hankkeessa, mutta koska jatkossa rahoitus myönnetään koko projektiryhmälle koordinoivan oppilaitoksen kansallisesta toimistosta partnerina voimme olla useammassakin.

3. Koulutusasteiden ja –muotojen (esim. ammatillisen ja lukiokoulutuksen) väliseen yhteistyöhön tässä toiminnossa on tulossa joitain helpotuksia aiempaan verrattuna, mutta miten? Tästä ei vielä tarkemmin tiedetä.

4. Yhteistyöhankkeisiin voi jatkossa osallistua myös ns. kolmannet maat (esim. Venäjä), mutta tältä osin neuvottelut ovat vielä niin kesken, että 2014 hakukierroksella tämä ei todennäköisesti ole mahdollista.

Lisätietoa ohjelmakauteen valmistautumisesta antaa kuntayhtymän kansainvälisten asioiden päällikkö Aino Malin sekä oppilaitoksien koordinaattorit:

Jyväskylän aikuisopisto – Auli Bister

Jämsän ammattiopisto – Reija Kivelä

Jyväskylän ammattiopisto – Rea Tuominen

 

Dobrý den. Jak se máš?

Tsekit 006

Kuvassa iloinen joukko tsekkiläisiä puualan opiskelijoita ja opettaja, jotka osallistuivat Jyväskylän ammattiopiston puualan opetukseen kahden viikon ajan loka-marraskuun taitteessa 2013.

Uusia yhteistyökuvioita käynnistymässä!

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on viimeisen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä tsekkiläisten oppilaitosten verkoston kanssa.  Kuluneen syksyn aikana tsekkiopiskelijoita on osallistunut opetukseen niin auto- kuin puuallakin.  Kokemukset ovat olleet molemmin puolin myönteisiä. ja tsekit toivottavat meidän opiskelijat vastavuoroisesti Prahaan vaihtojaksolle. Tsekit saivat meidän opettajiltamme hyvää palautetta korkeasta laadusta ja hyvästä työn jäljestä.

Hius-kauneusalan oppilaitoksesta Havirovin kaupungista  opettaja Hanka  Przybylova ja  rehtori Petr Szymeczek tutustuivat  Jyväskylän ammattiopistoon muutaman päivän ajan lokakuun lopussa. Hanka palaa kahdeksan opiskelijan ryhmän kanssa Jyväskylään ( 4 parturi-kampaajaa + 4 kosmetologia) maaliskuussa 2014 neljäksi viikoksi ja suunnitteilla on, että opiskelijat toimivat hius-kauneuden asiakaspalvelussa ja ottavat osaa tunneille ja siten integroituvat osaksi omia opiskelijaryhmiämme.

Kolmas avaus Tsekkien suuntaan on tekniikan- ja liikenteen alojen Meteli-verkoston verkostoitumismatka Prahaan ja Cescke Budejoviceen joulukuun alussa, jolloin tarkoituksena on sopia tarkemmin yhteistyöstä ja työssäoppimisjaksoista sähkö/ICT- ja autoalan osalta keväälle 2014.

Lisätietoja työssäoppimismahdollisuuksista Tsekeissä antaa Milka Niskanen.

Kuvassa Hanka Przylova ja Petr Szymeczek.

 

Tsekit 001