Kaikki kirjoittajan Rea Tuominen artikkelit

Oppisopimuksella maailmalle – ”toispuolel palloo”

Teksti: Reija Kivelä ja Minna Kamberg

Opiskellessaan puutarhuriksi Jämsän ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ympäristöalalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan työssä oppimisesta ulkomailla. Hän kiinnostui Uudesta Seelannista, koska eräs vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siellä työssä oppimassa edellisenä vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden järkeviin työtehtäviin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa vastaavia puutarha-alan töitä.

Minna otti yhteyttä oppilaitoksen kansainvälisten asioiden yhteysopettajaan Jari Järvenrantaan. Keskusteltuaan hänen kanssaan Minna otti edelleen yhteyttä oppisopimustoimistoon, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti oppisopimusopiskeluun ulkomailla. Neuvotteluissa oppilaitoksen ja toimiston välillä sovittiin, että käytännön järjestelyt hoitaa oppilaitos. Molemmat osapuolet sopivat tukevansa opiskelijan työssä oppimista apurahalla.

 

Opiskelija löysi työssäoppimispaikkansa WWOOF-järjestön Uuden-Seelannin yksikön kautta. Jäsenmaksun maksettuaan pääsee selaamaan jäsenyrityksiä; Minna laittoikin sähköpostia muutamaan eri paikkaan.

Ensimmäisenä Minnan toivelistalla oli Coromandelin niemimaalla, pohjoissaarella sijaitseva Pepper Tree Nursery, jonka omistavat John ja Trish Uffindell. Taimisto muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon Minnan työpaikkaa Suomessa, joten tilaisuus päästä tekemään jotain samanlaista – mutta samalla aivan erilaista! – työtä kiehtoi ja houkutti erittäin paljon.

Viikon kuluttua taimistolta saatiinkin viestiä, että he ottavat Minnan mielellään kuudeksi viikoksi oppiinsa, joten matkan suunnittelu saattoi alkaa.

Työhön taimistolla kuuluivat monipuolisesti aivan kaikki tehtävät, joita suinkin työnkuvaan voi lukea. Minna oppi ottamaan pistokkaita (arviolta 3500 kpl) ja käsittelemään jokaisen kasvin pistokkaat niiden vaatimalla tavalla. Esimerkiksi grevillean pistokkaille käytetään eri multaseosta kuin useimmille muille, sillä ne eivät kestä ollenkaan fosfaattia. Lisäksi Minna kouli, purkitti, säkitti, istutti ja pakkasi taimia. Mielenkiintoisen tästä melko arkisen kuuloisesta työstä teki se, että eri kasveilla oli eri vaatimukset astioilleen. Esimerkiksi kameliat tulee koulia ja istuttaa aina mahdollisimman pieniin purkkeihin, sillä se auttaa niitä muodostamaan mahdollisimman tiheän juuriston, kun se muuten tekisi vain yhden ns. paalujuuren. Toisessa ääripäässä taas hebet tulee laittaa mahdollisimman väljään purkkiin, koska ne tekevät juuria hullun lailla ja tukehtuvat alta aikayksikön liian pieneen purkkiin.

Opiskelija teki lannoitusta, kastelua, leikkausta, taimiston astiataimimaan uudelleenjärjestelyä, siivosi kasvihuoneita, opasti puutarharyhmiä, pakkasi ja purki taimia markkinoille ja takaisin, palveli asiakkaita, haravoi, siivosi ja onnistui jopa myymään kasveja tietämyksensä perusteella (!). Kitkeminen oli varsinainen puhdetyö, jota sai tehdä aina ja kaikkialla. Myös näytepuutarhan kunnossapito oli tärkeä osa työtä, joten päivät kuluivat siellä(kin) sangen nopeaan kitkien, lannoittaen, istuttaen, leikaten, siistien, valokuvaten (taimiston nettisivuille) ja jäniksiä karkottaen. Mutta varsinaisen yllätyksen Minna koki taimien purkitusvaiheessa, kun isännät ripottelivat purkin mullan pinnalle Rout-nimistä ainetta, joka näytti aivan kuivahiivalta. Tämä aine nimittäin esti rikkaruohojen siemeniä itämästä! Uskomatonta! Mutta tietenkään esimerkiksi hyvin vesivartisille perennoille sitä ei voinut käyttää, koska se olisi vahingoittanut myös itse kasvia.

Mielenkiintoisin ero Suomen taimistoviljelyyn löytyi varmaankin kastelujärjestelmästä, sillä siinä missä Suomessa ongelmana on järjestelmän kalkkiutuminen, Uudessa-Seelannissa tapellaan levättymistä vastaan. Eli suuttimet irrotetaan säännöllisin väliajoin (n. kaksi viikkoa), putsataan ja laitetaan takaisin. Lisäksi kastelujärjestelmässä kulkevaan veteen sekoitetaan ruokasoodaa, joka tuhoaa leväitiöitä. Ruokasoodaa sekoitetaan myös suoraan kasvualustaan ennen kylvöjä /istutuksia, jotta levän muodostuminen saadaan minimoitua.

Taimiston omistajat (joiden luona opiskelija asui) olivat myös äärimmäisen mukavia ihmisiä ja ottivat asiakseen viedä Minnaa eri paikkoihin ja ”sivistää” suomalaista Uuden-Seelannin elämästä yleensä. Heidän mukanaan hän pääsi myös tutustumaan Uuden-Seelannin vanhimpaan, taimia itse tuottavaan taimistoon, Lyndaleen. Opiskelija kertoo: ”Jotain asian kiinnostavuudesta kertoo kai se, että minulle varatun puolen tunnin sijaan päädyimme tuotannosta vastaavan henkilön kanssa kiertämään paikkaa puolitoista tuntia! Ja pääsin heidän uutiskirjeeseensä!”.

Vapaat viikonloput Minna käytti yleensä joko taimiston omistajien kanssa markkinoilla käymiseen tai matkusteli omatoimisesti kiinnostaviin kohteisiin. Suurimpana kiinnostuksen kohteina olivat tietysti maan puutarhat ja -puistot, maorikulttuuri ja eläimistö. Matkoillaan hän tapasin upeita, uusia ihmisiä (ja jopa yhden suomalaisen!), oppi uusia taitoja (kuten sen, miten flaxista punotaan nauhaa) ja teki asioita, joita varmastikaan kovin moni ei elämässään pääse tekemään, kuten syömään mansikkamuffinia sammuneen tulivuoren huipulla ja astelemaan samalla vuorella, jonne Frodo kuljetti sormuksen!

Minna toteaa matkan jälkeen: ”Kaiken kaikkiaan vaihtoni kuusi viikkoa olivat elämää suurempi kokemus, ja suosittelen vaihtojakson suorittamista lämpimästi kaikille opiskelijoille, joilla siihen on mahdollisuus. Uudessa tilanteessa ja maassa oppii paljon itsestään, paikallisesta kulttuurista, ihmisistä, erilaisista tavoista (työ- ja käytös-) ja saa parhaassa tapauksessa elinikäisiä muistoja ja ystäviä. Ja aina kannattaa muistaa uusiseelantilainen tapa suhtautua vastoinkäymisiin tai muuten vaan hankaliin tilanteisiin: no worries! Eli vapaasti suomennettuna: ei hätää! =)”

 

Lisätietoja: Reija Kivelä

 

Ammatin- ja kielenopetuksen integroiminen sähkötekniikan koulutuksessa

Teksti ja kuva: Jussi Ahonen ja Reija Kivelä

1

Sähkötekniikan opetukseen on nyt saatavilla englanninkielinen opetuspaketti, joka on tehty kuntayhtymälle Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen kehittämistehtävänä. Sitä voidaan käyttää rinnan suomenkielisten oppikirjojen ja oppimateriaalin kanssa tai miksei sellaisenaankin opettaen pelkästään englanninkielellä.

 

Sähköalan ammatinopettaja Jussi Ahonen kertoo: ”Tekemässäni opetuspaketissa käytetään valmista englanninkielistä nettimateriaalia sähkötekniikan yhden osa-alueen opetuksessa. Valmista materiaali on netistä saatavilla vaikka kuinka paljon, joten uuden sisällön kirjoittaminen ei ole mielekästä. Vaan nyt valmiiseen materiaalin on tehty englanninkielinen ammattisanasto ja oppimista ohjaavia kysymyksiä liittyen tekstin sisältöön.”

 

Oppimateriaalia voi käyttää kaikilla koulutusaloilla, missä tätä sähköopin aluetta opiskellaan. Nettimateriaali soveltuu parhaiten käytettäväksi netistä, koska siinä on kysymyksiä, joihin netti antaa vastauksen.

 

Opetuspaketissa käydään lävitse seuraavat sähkötekniikan osa-alueet

  • Two Types of Connections (Sarja- ja rinnankytkentä yleensä)
  • Series Circuit (Vastusten sarjakytkentä)
  • Parallel Circuit (Vastusten rinnankytkentä)
  • Compination Circuit (Vastusten sekakytkentä).

Opetuspakettia testattiin erikseen osana normaalia ammatinopetusta sähkötekniikan kurssilla. Opettaja Ahonen kävi ensin opiskeltavan asian läpi suomenkielisestä oppikirjasta, jonka jälkeen siirryttiin kertaamaan opittua nettiin englannin kielellä tukimateriaalin (sanasto, kysymykset) ja tehtävien kanssa.

 

Opiskelijapalautteen mukaan näyttää siltä, että opiskelijan englanninkielen valmiudet ja pohjaosaaminen vaikuttavat paljon siihen, miten ammatin opiskeleminen vieraalla kielellä koetaan.

Samassakin opetusryhmässä osa opiskelijoita pitää englanninkielistä opetusmateriaalia hyvänä ja helposti ymmärrettävänä ja toivoo lisää tällaista opetusta. Osa opiskelijoita kokee opiskelun haastavana, etenkin puutteellisen ammattisanaston ymmärtämisen vuoksi, mutta on kuitenkin katsonut selviytyvänsä haasteesta. Osa opiskelijoista on kokenut materiaalin vaikeana. Erityisesti vieraskielisen ammattisanaston ja oppimateriaalin yhteisen läpikäynnin arvioidaan olevan välttämättömiä kielitaidoltaan heikommankin opiskelijan auttamiseksi vieraskielisessä ammatin opiskelussa.

 

Sähkötekniikassa on haluttu laatia opetusmateriaalia englanninkielen integroimiseksi ammatinopetukseen, koska sen ajatellaan toisaalta parantavan opiskelijoiden valmiuksia lähteä ulkomaan työssäoppimiseen ja toisaalta opiskella yhdessä ammattiopistoon saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Ammatillisen kielitaidon parantuminen saattaa olla myös etu työllistymiseen kotimaassa. Ahonen avaa: ”Juuri tänään kävin työssäoppimispaikassa, jossa toivottiin lisää englantia opetukseen. Myös työelämässä tarvitaan yhä enemmässä määrin englannin kielen taitoa.”

 

Jämsässä on myös tehty englanninkielisiä tuotekortteja soveltuvista kursseista, joille toivotaan kansainvälisiä opiskelijoita; niiden avulla ammattiopiston koulutusta voidaan markkinoida kansainvälisille kumppaneille. Ehkäpä tämäkin sähkötekniikan englanninkielen integroinnin opetuspaketti tulee olemaan käytössä ammattiopiston kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhteisellä kurssilla tulevaisuudessa!

 

Lisätietoja: Jussi Ahonen, sähköala, Jämsän ammattiopisto.

De prácticas en Finlandia

Lehtikuva
Hi, what’s your name and how old are you?
 – My name is Toni and I’m 26 years old.
Where are you from?
– I’m from the island of  Menorca, Spain
What do you study?
– I studied a course in air conditioning and refrigeration systems.
What have you been doing in Jyväskylä?
– I did my practical training in airconditioning and ventilation at a work site in Laukka.
How long have you stayed in Jyväskylä?
– One month.
Do you think the time has been too short (why?), too long (why?), just perfect?
– One month is short. When you are in a new (work) place for just one month it is only enough time to learn basics of everything and to adapt to the new place.
How did you prepare for the stay/exchange to Finland?
– I took a course in English and looked for information about Finland.
What have you learned during your stay?
– I saw how work is done outside Spain, learned to work with lines and learned to live in a foreign country.
Give three (3) tops and tips (based on your own experience) to someone who is planning to come to Jyväskylä:
– Watch a game of ice hockey.
– Try the food (very different from the Spanish)-
– Visit each of the beautiful places that this country has.
Kiinnostuitko? Lisätietoa talotekniikan alan työssäoppimismahdollisuuksista antavat kv-koordinaattori Milka Niskanen ja ko. alan kv-yhteysopettaja Timo Toivanen.
Toni ja sandra

Get together 27.3.2014

Kuvat ja teksti: Tuomas Hilden

Laajavuoressa järjestettiin 27.3.2014 Get together -tapahtuma Jyväskylän ammattiopistossa vaihdossa oleville opiskelijoille.

Tapahtuman järjestäjinä toimi tekniikka ja liikenne -yksikön tuutorit. Tapahtuman ajatuksena oli tuoda ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat ja kv-tuutorit sekä opettajat tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa.

t

Mukana oli 4 unkarilaista ja 8 tšekkiläistä vaihtaria. Kv-tuutoreita paikalla oli kymmenkunta.

t2

Ennen makkaran paistoa osallistujat vuolivat omat makkaratikut.

t3

 

t4

Aurinko paistoi ja oli loistava mäenlaskukeli.

t5

t6

Ajankuluksi pelattiin myös frisbeegolfia iloisessa tunnelmassa.

t7

Päivä sujui mukavassa tunnelmassa ja iloisessa seurassa.

t8

Lisätietoa kv-tuutoroinnista Jyväskylän ammattiopistossa antaa Milka Niskanen ja koulutusalojen kv-yhteysopettajat.

Merta edemmäs kalaan…

Teksti ja kuvat: Marita Räisänen

Auringon loisto täytti ahnaasti työhuoneeni tänään Kyllönmäellä. Keväinen valo toi mieleeni tapahtumarikkaat lämpimät päivät Puolassa… Kuta kuinkin vuosi on nimittäin vierähtänyt siitä kun osallistuimme isohkolla porukalla Kielcessä, Swietokrzyskien maakunnassa School Initiative Centre – ”Cafe Culture” hankkeemme loppuseminaariin. Saimme nauttia auringontäyteisistä kevätpäivistä kauniin Holy Cross Mountainin maisemissa hankkeemme viimeisen tapaamisen yhteydessä. Olimme vierailleet hankkeen puitteissa kerran aikaisemmin samalla alueella, ja vastaavasti puolalaiset hankekumppanimme olivat olleet meidän vierainamme kaksi kertaa Jyväskylässä. Kyse oli Comenius Regio –rahoitusohjelman kahden Euroopan maan välisestä hankkeesta, jossa keskiössä olivat toisen asteen opiskelijoiden extracurricular aktiviteetit ja ohjaus opiskelijoiden aktivoimiseksi. Hanke toteutettiin vuosien 2011 – 2013 aikana. Eräänä päivänä tuli esimieheltäni Sirkalta sähköpostiviesti, jossa hän kertoi ehdottaneensa minua, kuraattoria, opinto-ohjaaja Keijoa ja nuoriso-ohjaaja Miraa mukaan hankkeeseen Jyväskylän ammattiopiston edustajiksi, mikäli olisimme kiinnostuneita kansainvälisestä toiminnasta. Mahdollisuus hakeutua mukaan kv-toimintaan on siis koko koulutuskuntayhtymän henkilökunnalla. Oikeesti!

Poland April 2013 089

Yksi asia on varma: jos haluat nopeasti useita uusia tuttavia ja elämyksiä, ota osaa kv-hankkeeseen! Useat puolalaiset hankkeen kautta tutuksi tulleet tuttavamme jäivät varmasti meidän mieleemme; opimme heiltä niin monia asioita paitsi puolalaisesta koulutusjärjestelmästä, opiskeluhuollosta, oppilaitosten kerhotoiminnasta, myös ystävällisyydestä, puolalaisista kansantansseista, Puolan historiasta, vieraanvaraisuudesta… Erityisen mieleenpainuvia hetkiä koimme tavatessamme puolalaisia nuoria muun muassa taidekoulussa, ammattioppilaitoksessa, vuonna 1602 perustetussa koulussa … Kylmäksi tuskin ei jäänyt meistä kukaan myöskään silloin kun eräs puolalainen heleä ääninen opiskelija esitti meille lähes täydellisesti suomea ääntäen J. Karjalaisen ” Kolme cowboyta” …

Poland April 2013 550

Poland April 2013 667

Entäpä se otsikossa viittaamani kalastus? Kyllä, tässä tapauksessa kannatti mennä merta edemmäs kalaan. Ja hyvä saalis löytyikin! Nimittäin kaikki hankkeessa toimineet yhteistyökumppanit Jyväskylästä! Esimerkiksi Keski-Suomen liiton yhdistän nyt Anuun ja Educlusterissa toimii Katja. Kuinka helppoa on näiden kokemusten jälkeen ohjata maahanmuuttajataustaisia opiskelijoitani monikulttuurikeskus Glorian toimintaan mukaan, kun olemme Glorian Anun, Arjan ja Glorian kanssa ihmetelleet monet tunnit yhdessä puolalaisten nuorten elämää istuen tuntikausia autossa matkaten kohti Krakovaa. Voionmaan lukio on saanut kasvot  muun muassa Miiasta ja Lyseon lukion arki on tullut minulle tutummaksi Railin ja Tatun kautta. Minulle on syntynyt hyviä, toimivia sidosryhmäkontakteja ja uusia verkostoja Jyväskylään. Ja mikä mainio mahdollisuus minulla oli käydä hankkeen puitteissa rauhassa perusteellisia keskusteluja näihin asioihin liittyen omien ammattiopiston työkavereideni kanssa.

Käyttäkää hyvät ihmiset koulutuskuntayhtymän tarjoamia mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan! Käykää kalassa! Mutta varautukaa suureen saaliiseen!

Wszystkiego najlepszego!