Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2013

”Creating actitivies & motivating materials”

koulu

Kuka olet?

Mari Haatainen, ruotsin ja englannin opettaja Jyväskylän ammattiopistosta. Opetan enimmäkseen tekniikan alan opiskelijoita: kone-metalli, rakennusala ja logistiikka.

Missä kävit?

Osallistuin elo-syyskuun 2013 vaihteessa henkilökohtaisella apurahalla kielten opettajille suunnatulle täydennyskoulutuskurssille Colchesterissä, Britanniassa. Kurssille osallistui opettajia viidestätoista eri maasta (IT, FI, ES, PT, DK, SE, LV, LT, CZ, AT, DE, PL, BG, RO, CR).

Miksi lähdit?

Rehellisesti sanottuna kaipasin vaihtelua ja uusia ideoita. Oli ehtinyt jo vierähtää pitkä aika edellisestä Englannissa käynnistä ja alkoi tuntua että oma kielitaito taantuu. Halusin päivittää omaa osaamistani ja tämä kurssi tuntui siihen tarkoitukseen sopivalta.

Creating actitivies & motivating materials for the secondary classroom” –kurssi olikin juuri sitä mitä kaipasin ja sen vastuukouluttaja Diana Hicks luotsasi kurssia vahvalla ammattitaidolla ja kokemuksella. Kurssin lopussa ajattelin, että viikko kurssilla oli parempi kuin ei mitään, mutta kaksi viikkoa olisi ollut parempi. Tuntui, että aika loppui kesken ja opitun syventämiseksi toinenkin viikko olisi ollut paikallaan.

Valitsin majoitustyypiksi perhemajoituksen ja se täydensi kurssia todella hienosti. Emäntäni oli sopivalla tavalla kiinnostunut kommunikoimaan vieraansa kanssa, mutta ei ollut rasitukseen asti tunkeileva. Perhemajoituksen ansiosta viikko oli todellinen kielikylpy myös englannin opettajalle.

Mitä opit?

Kurssin pääpainotus oli menetelmissä, joissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita ja oman oppimisensa suunnittelijoita ja ohjaajia. Menetelmät olivat enimmäkseen aika yksinkertaisia esim. ei täytätetä opiskelijoilla valmiita ristikoita vaan opiskelijat tekevät  ristikot itse, vaihdetaan ristikot parin kanssa ja täytetään. Aina välttämättömälle ja usein puisevalle sanaston opiskelulle tämä yksinkertainen menetelmä tuo vaivattomasti vaihtelua.

Kielten opettajien verkostoni laajeni. Saattaa olla, että puolalaisen ja tanskalaisten osallistujien kanssa teemme vielä yhteistyötä opetuksen osalta esim. verkon yli.

Myös työkaverini pääsevät hyötymään kokemuksestani. Esittelin kurssikokemuksiani yhteisten aineiden yksikön palaverissa ja olen jakanut kielten opettajille kurssilla saamiani linkkejä ja materiaaleja. Myös erityisopettajalle olen jakanut saamiani materiaaleja.

Mitä muuta haluat kertoa?

Vaikka nykyisen muotoiset täydennyskoulutukset ja henkilökohtaiset apurahat nyt loppuvatkin, suosittelen myös yhteisten aineiden opettajille osallistumista kv-toimintaan. Erasmus+ -ohjelman käynnistyttyä oppilaitoksen kautta on myös yhteisten aineiden opettajien mahdollista esim. päästä opettajavaihtoon ja työssäoppimisjaksolle Eurooppaan.

Ympäristön vaihdos mahdollisti oman kielitaitoni päivittämisen ja antoi uusia ideoita opetukseen. Jos mahdollista lähtisin heti uudelleen!

 

Lisätietoja Colchesterin kurssista: Mari Haatainen

Lisätietoja Erasmus+ -ohjelmasta ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista: Rea Tuominen

Col 7

 

 

 

Vauvoja ja vanhuksia

Tervetuloa

Jyväskylän ammattiopiston uusin sosiaali- ja terveysalan kumppanikoulu löytyy Liège’in kaupungista Belgiasta. Liège sijoittuu itäiseen Belgiaan n. tunnin ajomatkan päähän Brysselistä, vain n. 25 km:n päästä Alankomaiden Maastrichtista. Lycée Jean Boets  on sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, joka kouluttaa nuoria töihin mm. vanhainkoteihin ja ja päiväkoteihin.  Jyväskylän ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan opettajista, koulutuspäälliköstä  sekä kv-koordinaattorista koostunut ryhmä tutustui oppilaitokseen sekä potentiaalisiin opiskelijoiden työssäoppimispaikkoihin  syyslomaa edeltävällä viikolla.

 

Tutustumiskäynti oli avartava. Vanhustenhoidon käytänteet muistuttivat pitkälti suomalaista vanhustenhoitoa. Suuremmat  erot Suomeen verrattuna löytyivät belgialaisista päiväkodeista ja niiden käytännöistä– suurin osa päiväkotien lapsista Belgiassa on alle 3-vuotiaita, aina 3 kk:n ikäisistä vauvoista lähtien. Ulkoilu belgialaislapsille päiväkotipäivän aikana on satunnaista ja turvallisuudesta huolehditaan viimeistä piirtoa myöten.  Kouluun lapset laitetaan käytännössä  jo 3-vuotiaina sillä päivähoito on maksullista ja  koulu sen sijaan ilmaista.

 

Ensimmäisille jyväskyläläisille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille avautuu tammikuussa 2014 mahdollisuus päästä työssäoppimaan Liège’in päiväkoteihin ja kokemaan erot työ- ja tapakulttuurissa henkilökohtaisesti.  Henkilöstön tutustumiskäynnillä sovittiin myös liège’iläisten opiskelijoiden top-jaksoista Jyväskylässä, vanhusten palvelutaloissa tammi-helmikuussa 2014.

 

Lisätietoja:

Milka Niskanen, kansainvälisten asioiden koordinaattori, Jyväskylän ammattiopisto

Näkymä päiväkodin pihalta

Tietoa ja tilastoja 2012

2013-10-23 15.30.01

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus.

Nyt julkaistussa raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2012. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilöstöä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen.

Vuonna 2012 Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ns. pitkiin vaihtoihin (keskimäärin 6 viikkoa) osallistui 188 opiskelijaa. Alueellisesti vertailtuna ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on laskenut lähes kaikilla alueilla. Keski-Suomen osalta laskua on ollut 8,4%. Keski-Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrä (144) sen sijaan on nousuut komeasti vuodesta 2o11 (+51,6%).

Tulokset eivät kv-toimijoille tule yllätyksinä, mutta herättävät koko joukon jatkokysymyksiä. Yleisimmin liikkuvuuden esteiksi mainitut rahoituksen epävarmuus ja prosessien kirjavuus on enemmän tai vähemmän ratkaistuja. Mistä siis kiikastaa? Onko ’tuotantoprosessissamme’, jotain kohtia joita pitää vielä viilata? Saavatko kaikki opiskelijat tasaveroisesti tietoa ja ohjausta liikkuvuuteen liittyen? Millainen on vastaanottavien kumppaneiden verkostomme – vetääkö se kaikki kynnelle kykenevät vai olisiko sitä syytä tarkastella kriittisesti? Näihin ja muihin esille nouseviin liikkuvuuden esteisiin on syytä kohdistaa tarkempaa katsetta vuoden 2014 aikana.

Cimon tilastojulkaisun löydät täältä:

http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/tietoa_ja_tilastoja_-raportit_2_2013

Vuoden 2012 ja 2013 tarkemmat tilastotiedot on saatavissa oppilaitoksittain tammikuussa 2014 kunkin oppilaitoksen kansainvälisten asioiden koordinaattoreilta. Jyväskylän ammattiopiston seurantatietoihin vuosilta 2009-2012 voit tutustua intrassa jo nyt.

 

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopisto

 

 

 

”En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ’kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla ”En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html