Lisävauhtia koulutusvientiin: Sinnikästä työtä ja pieniä palkintoja

koulutusjärjestelmät, koulutusvienti, osaaminen

Koulutusviennin edistäminen on odotetusti osoittautunut työksi, joka vaatii sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja uskoa, että työ ennemmin tai myöhemmin palkitaan.  Koulutusviennin kehittämistyötä tehdään mm. Lisävauhtia koulutusvientiin –hankkeessa (EAKR, 1.8.2012-30.6.2014), jonka keskeisenä tavoitteena on Jyväskylän kuntayhtymän kansainvälisen koulutusliiketoimintavalmiuksien parantaminen. Vaikka hankkeen tavoitteisiin ei ole kirjattu vaatimusta koulutusliiketoiminnan avauksista, olemme kuitenkin aktiivisesti pyrkineet tarttumaan eteen tulleisiin liiketoimintamahdollisuuksiin.  Yhdessä EduCluster Finland Oy:n kanssa olemme olleet mukana markkinointiponnisteluissa sekä laatimassa eri koko luokan tarjouksia mm. Saudi-Arabiaan, Chileen,  Arabiemiraatteihin,  Kiinaan.  Tavoitteena on luonnollisesti ollut koulutusvientiavausten aikaansaaminen. Pikavoittoja emme ole odottaneet, mutta pieniä koulutusviennin avauksia on kuitenkin aikaansaatu.

Merkittävin ja jatkoyhteistyön näkökulmasta potentiaalisin avaus tehtiin EduCluster Finland Oy:n kanssa Shanghain suuntaan. Elo-syyskuussa saimme Jyväskylään 20 ammatillisen koulutuksen edustajaa Shanghaista. He osallistuivat Suomessa järjestettyyn kolmeviikkoiseen ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmaan, jonka myötä he perehtyivät varsin kokonaisvaltaisesti suomalaiseen ammatillisen koulutuksen järjestelmään. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä oli yksi kehittämisohjelman päätoteuttajista.WP_20130820_001

Ammatillisen koulutuksen osalta saksalaiset ovat varsin aktiivisia toimijoita Kiinan markkinoilla. Ohjelman aikana kävi ilmi, että shanghailaiset etsivät uusia yhteistyökumppaneita saksalaisten rinnalle.  Suomeen lähetetty ryhmä oli eräänlainen tunnustelijaryhmä tehtävänään selvittää, mitä Suomella voisi olla annettavaa kiinalaiselle ammatilliselle koulutukselle.  Shanghain pilottiryhmän luonne näkyi osallistujien jatkuvana kysymysvirtana ja myöskin meidän asiantuntijoidemme haastamisena. Vastauksia perättiin mm. seuraaviin asioihin: Kuinka koulutus ja opetus voi olla laadukasta, jos opettajien suoritusta ei jatkuvasti arvioida? Eikö meillä ole sanktiojärjestelmää opettajille, jotka eivät tee sovittuja asioita?  Miten ihmeessä voimme varmistaa, että opiskelijat oppivat työpaikoilla juuri oikeita asioita? jne. jne. Tässä vaiheessa kiitos kaikille mukana olleille asiantuntijoillemme, jotka kärsivällisesti jaksoivat vastata kysymyksiin. Vastaukset ja esiintymiset olivat sen verran vakuuttavia, että osallistujapalaute ohjelmasta oli erittäin hyvä. Shanghailaiset kiinnittivät palautteessa erityisesti huomiota seuraaviin asioihin:  työelämäyhteistyöhön, opintojen joustavuuteen, taitaviin ja motivoituneisiin opettajiin, opetusmenetelmiin, arviointijärjestelmään, ammatilliseen aikuiskoulutusjärjestelmään. Myöskin koulujen modernit tilat ja oppimisympäristöt saivat paljon myönteistä huomiota.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvin alkanut yhteistyö tulee tavalla tai toisella jatkumaan.  Toteutetun kehittämisohjelman saldosta pääsimme nauttimaan Shanghaissa marraskuun lopussa. Minä ja kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski osallistuimme Shanghaissa järjestettyyn tilaisuuteen nimeltä First Sino-Finnish (Shanghai) VET Dialogue Report-back Meeting on Shanghai Vocational Secondary School Managers’ Training Program in Finland. Tilaisuuden järjestelyvastuussa oli Shanghaissa toimiva Tongji yliopisto ja sen ammatillinen opettajakoulutus sekä Shanghain paikallinen opetushallinto. He järjestävät tilaisuuden osaksi Suomen opetusministeri Kristan Kiurun Itä-Aasiaan kohdistunutta koulutusviennin edistämismatkaa.

WP_20131121_005

Tilaisuus pääsi yllättämään meidät kaikin puolin.  Tilaisuuteen oli kutsuttu Suomen ohjelmaan osallistuneiden lisäksi heidän työnantajiensa ja paikallisen opetushallinnon edustajia. Lisäksi he olivat koonneet hienon posterinäyttelyn ja painattaneet erilliset kirjalliset raportit Suomen kokemuksistaan.  Krista Kiuru piti erinomaisen puheenvuoron ammatillisen koulutuksen merkityksestä ja sitä täydensi kahden Suomen ohjelmaan osallistuneen henkilön esitykset, joissa he kävivät läpi havaintojaan ja oppimiskokemuksiaan  Suomen ammatilliseen koulutukseen liittyen.  Tämä jos mikä, oli parasta koulutusviennin edistämistä!  Meidän sijastamme asiakkaan edustajat kertoivat miten hieno ja hyvä ammatillisen koulutuksen järjestelmä meillä Suomessa on!  Tilaisuus kruunattiin aiesopimuksen allekirjoituksella tulevasta yhteistyöstä.kuva060

Shanghailaisten lisäksi meillä oli syksyn aikana koulutettavana ammatillisen koulutuksen rehtoreita Kazakstanista.  Olimme osatoteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa kazakstanilaisten rehtoreiden koulutusohjelmassa. Useamman viikon aikana rehtorit seurasivat esimiestemme työskentelyä sekä kuulivat ja näkivät käytännössä, kuinka suomalaista ammatillista koulutusta toteutetaan.  Myös he kiinnittivät huomioita opintojen joustavuuteen, työelämäyhteistyöhön, opettajien pätevyyteen ja motivaatioon, laadunhallinnan erityispiirteisiin, ja oppimisympäristöihin. Heitä ihmetytti erityisesti opettajiemme motivaatio, mikä ylläpitää meidän opettajiemme työmotivaatiota ja halua kehittää itseään ilman palkankorotuksia? Johtajuuden osalta he kiinnittivät huomiota siihen, että suomalaiset eivät tunnu arvostavan karismaattisia johtajia. Tähän havaintoon kilpistyneen erilainen käsityksemme johtajuudesta. Meidän johtamistapamme voi näyttäytyä toisenlaisesta johtamiskulttuurista tulevalle varsin lepsulta ja ajatus jaetusta johtajuudesta varsin kummalliselta…  johdetaanko täällä ollenkaan?

WP_20131118_004

Näiden edellä mainittujen tapausten lisäksi Jämsän ammattiopisto oli mukana pienimuotoisessa metsäkonekuljettajakoulutuksen toteutuksessa Chilessä alkukeväästä 2013 ja EduCluster Finland Oy:n kautta meillä on käynyt vierailijoita mm. Nigeriasta, Omanista, Perusta, Chilestä. Osa vierailuista on ollut liiketoimintaperustaista, osa puhtaasti markkinointiponnistuksia koulutusviennin edistämiseksi.

WP_20131114_006

Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys, että suomalaiselle koulutusosaamiselle ja erityisesti ammatillisen koulutuksen osaamiselle on maailmalla kysyntää. Helppoa koulutusosaamisen vienti ei ole, mutta ei mahdotontakaan. Meiltä suomalaisilta tämä vaatii oman osaamisemme tunnistamista, kykyä sanoittaa osaamisemme ymmärrettäväksi markkinointiviestiksi,  laajaa yhteistyöverkostoa sekä kykyä yhdistää osaamista ja voimavaroja.

Osaamista Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä kyllä löytyy. Äärimmäisen ilahtunut olin viime keväänä tekemämme kyselyn tuloksista, jolloin yli 100 henkilöä koulutuskuntayhtymästä ilmoitti olevansa kiinnostunut toimimaan kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja kehittämään omaa osaamistaan.  Joulukuussa saimme päätökseen yhteistyössä EduCluster Finland Oy:n kanssa toteuttamamme valmennusprosessin, jonka suoritti kaikkiaan 42 henkilöä.  Nämä asiantuntijat löytyvät nyt osaamiskuvauksineen LinkedInistä, jonne perustimme Jyväskylä Educational Consortium; International Experts –ryhmän. Kevään aikana henkilöstön valmennusta on tarkoitus jatkaa ja kasvattaa LinkedInissä olevaa osaajapoolia.

Lisätietoja: Kirsi Koivunen

Lisävauhtia koulutusvientiin -hanke:
http://www.jao.fi/?DeptID=19028

Shanghai-yhteistyö:
http://www.educlusterfinland.fi/en/news/shanghai-vet-collaboration
http://www.educlusterfinland.fi/en/blog/28-11-2013/training-program-shanghai-vocational-school-managers-and-teachers-summer-2013
http://www.educlusterfinland.fi/en/node/353

 

Metelöimässä maailmalla

henkilöstö, opiskelijaliikkuvuus

cz

Jyväskylän ammattiopisto on kumppanina neljän oppilaitoksen kansallisessa kv-verkostossa. Verkostoa vetää Koulutuskeskus Salpaus Lahdesta ja sen muita jäseniä ovat Axxell ja Tampereen seudun ammattiopisto eli Tredu. Verkoston tavoitteena on kehittää yhdessä korkealaatuisia liikkuvuusjaksoja kone-metalli- ja sähkö-automaatio-alojen opiskelijoille. Meteli -verkosto (MEtalli, TEkniikka ja LIikenne) on käynnistyttyään syksyllä 2012 toteuttanut jo seitsemän em. alojen opettajien verkostoitumismatkaa kuuteen eri maahan (DK, FR, NL, DE, SI ja CZ) sekä opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja Saksaan ja Hollantiin.

2013-12-12 18.48.47

Ennen joulua toteutettiin verkostoitumismatkat Sloveniaan ja Tsekkeihin. Jyväskylän ammattiopiston ja Tredun väki tutustuivat sekä oppilaitoksiin että yrityksiin. Nova Goricassa, Sloveniassa vierailtiin mm.  Gostol-Gopan d.o.o. yrityksessä, joka valmisti leipomolinjastoja. Ryhmän vastaanotti yrityksen markkinoinnista vastaava henkilö, joka esitteli melko pitkään yrityksen valmistamia tuotteita ja toimintaa markkinoinnin näkökulmasta, mutta organisaation myönteinen näkemys koulutusta kohtaan korostui esityksessä. Yritys on kouluttanut kaksi työssäoppimisen ohjaajaa, joiden tehtävänä on ohjata paitsi oppilaitoksista tulevia työssäoppijoita myös uusia työntekijöitä.

Esittelytilaisuuden jälkeen siirryttiin yrityksen tuotantotiloihin, joista löytyikin melko monipuolisesti erilaisia töitä ajatellen mahdollisia työssäoppijoitamme.  Työpisteitä löytyi hyvin niin koneistajille ja levyseppähitsaajille kuin automaatioasentajillekin. Työt olivat pitkälle perustyötä, jotka olisivat sopivia opiskelijoillemme. Useat koneet olivat melko vanhoja ja niiden työturvallisuus jäi jälkeen paljon Suomessa noudatettavista työturvallisuusmääräyksistä. Tämän vuoksi opiskelijan työturvallisuuteen tulee kiinnittää paljon huomiota mahdollisessa opiskelijavaihtotilanteessa. Työturvallisuusasiasta keskusteltiin yrityksen edustajan kanssa tehdaskierroksen aikana ja hän sanoi ottavansa asian esille tuotannosta vastaavien kanssa. Opiskelijoiden koulutussopimuksiin voidaan esim. kirjata työturvallisuutta koskeva lauseke.

2013-12-10 10.46.33

Lisätietoja: Rea Tuominen ja Milka Niskanen

 

Voiko Intiaa ymmärtää?

aikuisopiskelijat, globaalistuminen, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen

intia

Kaksi lähihoitajaopiskelijaa Jyväskylän aikuisopistosta, Kaisa Terhosalo ja Janna Turunen olivat työssä oppimassa Pohjois-Intiassa Amritsarissa 14.10-8.11.2013. Amritsarin kaupunki on sikhien pyhä kaupunki ja siellä asukkaista suuri osa on sikhejä. Siellä sijaitsee sikhiläisyyden pyhin paikka, Kultainen temppeli.

Työssä oppimispaikkanamme Amritsarissa oli lahjoitusvaroilla ja vapaaehtoisvoimin toimiva avustuskeskus All India Pingalwara Charitable Society. Avustuskeskus tarjoaa hoitoa, huolenpitoa ja kodin monille köyhille, orvoille, hylätyille sekä vammautuneille ihmisille. Siellä toimii myös koulu slummien lapsille, erityiskoulu sekä kuurojen koulu.

Ensimmäisellä viikolla työskentelimme naisten osastolla. Siellä kaikki tarrautuivat kiinni ja vaativat paljon huomiota jokainen. Kaikki olivat todella iloisia siitä, että olimme siellä. Osastolla oli kyllä todella meluisaa ja paljon naisia, reilut 200, myös muutama lapsi äitinsä kanssa. Osastolla on paljon mielenterveysongelmista kärsiviä ja vammaisia. Myös esimerkiksi tuberkuloosipotilaita oli asukkaina.

Silti oli ihana asia kuinka asukkaista pidettiin huolta, toinen toisistaankin huolehtivat. Myös yhteishenki näkyi osastolla. Ylläolevassa kuvassa isosisko pitämässä huolta pikkusiskostaan. Kummatkin olivat naisten osaston asukkaita.

intia2

Tässä yhdeltä osastolta asukkaiden sairaus- ja vammalista. Jokaisella osastolla oli omanlaisensa, mutta hyvin samantyyppisiä sairauksia ja vammoja oli niiden kaikkien asukkailla.

Naisten osastolla kaikki mitä näimme ja mitä koimme ei ollut aina mukavaa. Yksi asia mikä aiheutti meille totaalisia vilunväristyksiä ja jota oli hirvittävän vaikea hyväksyä oli se, että osa naisista tai lapsista oli sidottuja/kahlittuja, kuka mistäkin syystä. Koska osastoilla puhuttiin hirvittävän huonosti englantia niin emme saaneet oikein kunnollista selitystä siihen miksi osa asukkaista kahlittiin paksuilla kettingeillä kiinni kaltereihin.

Harjoittelun aikana työskentelimme myös fysioterapiassa, jossa polion runtelemat ihmiset ja muut vammautuneet saivat paljon hoitoa ja jumppausta. Osa hoidosta voisi olla näin länsimaalaisittain kyseenalaisia, kuten lämpöhoito kuumalla vahalla/parafiiniöljyllä, tai ultraäänihoidot. Toisaalta lämmöllä voi olla paljon suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi kipuun… eikä koskaan voi aliarvioida plasebovaikutusta.

Kuitenkin on hyvä, että asukkaat saavat erilaista hoitoa ja joku yrittää heidän puolestaan tehdä jotakin. Tämän tyyppiset paikat ovat kuitenkin monelle asukkaalle lottovoitto, koska kun köyhyys on suurin, niin inhimillisyyskin voi olla joskus kallista.

Kävimme työssä myös miesten osastolla sekä kouluissa. Koulujen arkea häiritsi työssä oppimisemme aikana lähestyvä juhla Diwali. Pääsimme myös itse viettämään Diwalia paikallisen perheen luokse,  ja ilta kului syöden hyvin sekä ilotulitusraketteja ampuen. Diwalia voisikin verrata suomalaisittain johonkin joulun + uudenvuoden juhlaan. Diwali on lamppujen, kynttilöiden ja valon juhla.

intia4

Diwalin juhlintaa.

Lähdön hetki koitti 6.11. ja kaikilla asukkailla sekä meillä oli kyyneleet silmissä.

Kaiken kaikkiaan työssä oppimisemme oli ihana matka, ja nyt ollaan monia kokemuksia rikkaampia. Lähdettiin reissuun tyhjän repun kanssa ja takaisin Suomeen palattiin reppu täynnä kokemuksia. Suurin opetus mikä matkasta tuli, varmasti selkenee myöhemmin, mutta tällä hetkellä se tuntuisi olevan se, mitä opimme Intiassa maasta, ihmisistä, työskentelystä ja kulttuurista.

Saimme myös paljon kotiin viemistä, mm. sen kokemuksen että Intiassa osataan kohdata ihminen. Intiassa asiakasta kohdatessa on pikemminkin sääntö, että jutustellaan mukavia alkuunsa. Esittäydytään ja kysytään päivän kulusta, saatetaan jopa suomalaisittain ajateltuna jutella ”jonnin joutavia”, mutta tämä jutustelu on tärkeä asia! Siinä potilas huomattavasti rentoutui, ja small talk rikkoi jäätä ja sai asiakkaalle varmasti tunteen että häntä kohdataan tässä tilanteessa ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita! Hetken juttelun (ja teekupillisen) jälkeen siirryttiin itse asiaan.

Suomalaisessa kulttuurissa tämä ei ole kovin tavallista,  jos miettii vaikka asiointia terveyskeskuksessa; asia kerrotaan vastaanottoluukulla kaikkien tietoisuuteen, siirrytään odottamaan lääkärin/sairaanhoitajan vastaanottoa, missä sitten käydään suoraan asiaan ja tutkitaan ja hoidetaan asia mahdollisimman tehokkaasti heti alta pois! Tehokkuutta voi toisaalta ulkomailla myös kaivata, mutta toisaalta tällaisten sosiaalisen tekijöiden merkitys voi olla suuri, varsinkin jos asiakas on Suomeen tullut ihan eri kulttuurista.

Mielestämme ei olisi ollenkaan hurja ja väärä ajatus, että Suomessakin voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan asiakaspalveluun. Toivottavasti osaamme säilyttää tämän kokemuksen ja siirtää sen omaan työhömme.

Intia ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Se on täynnä värejä, makuja, hajuja, tunteita, hallittua kaaosta. Intiasta sanotaan, että sitä joko rakastaa tai sitä vihaa. Voimme vaan todeta, että Me Rakastuimme Intiaan!

Kaisa ja Janna

Ammatillisen koulutuksen Intia-verkoston sivut: http://www.aasiaverkostot.net/intia/intia.htm

Lisätietoja Intia-verkostosta: Auli Bister ja Aino Malin

intia5

Työelämän tilaus

aikuisopiskelijat, opiskelijaliikkuvuus

Print

Kansainvälistyvää osaamista aikuisille.

Jyväskylän aikuisopisto on saanut opetushallitukselta toimeksiannon koordinoida kahden ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymishankkeen yhteistyötä ja järjestää niille yhteinen loppuseminaari. Työskentelyn pohjana oli Laura Jauholan ja Terttu Virtasen tekemä selvitys ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta (OPH 17.4.2012), josta haluttiin edetä käytännön toimiin sekä koulutussektorin että työelämän saroilla.

Joustavat opinpolut on Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) hanke, jossa on tuotettu opas aikuisopiskelijan liikkuvuuden tukemiseksi. Oppaassa on tarkasteltu ulkomaan työssä oppimisjaksoihin liittyviä käytännön järjestelyitä eri toimijoiden näkökulmista ja annettu vinkkejä vastuukouluttajille, KV-koordinaattoreille, työssä oppimispaikoille ja aikuisopiskelijalle itselleen. Muistettavien asioiden tarkistuslistat ja pienet tositarinat elävästä elämästä valottavat niitä käytännön kysymyksiä ja oivalluksia, jotka matkan varrella ovat vieneet osaamista ja ymmärrystä eteenpäin.

Amiedun koordinoima PALMA – ennakoiva asiakaspalvelumalli –hanke tutki työelämän tulevaisuuden tarpeiden selvittämistä  ja kehitti mallia ennakointitiedon kytkemiseksi osaksi koulutuksen järjestäjien päätöksentekoa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli yrityksen kansainvälistymisen tukemisessa on varmistaa, että työnantajien saatavilla on globaalissa kilpailussa pärjäämiseen vaadittava ammatillinen osaaminen. Koulutussektorin tehtävä ja tavoite on turvata määrällisesti riittävä ammattitaitoisen työvoiman tarjonta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin, ja kristallipallolla olisi käyttöä tavoitteeseen pääsemiseksi. Sen keksimistä odoteltaessa ennakointitiedon keräämiseksi on löydettävä muita menetelmiä.

Hankkeiden loppuseminaari järjestettiin Paasitornissa Helsingissä 8. päivänä marraskuuta 2013. Hankkeiden vastuuhenkilöiden lisäksi esiintyvät myös ulkomaan työssä oppimisjaksoille uskaltautuneet aikuisopiskelijat kertoen kokemuksistaan. Paneelikeskusteluun osallistuivat koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajatkin. Ulkomaisena vieraana näkemyksensä esitti johtaja Gina Glicenstein Lontoolaisesta työelämän ja koulutuksen vuoropuhelua koordinoivasta Global Gateways LTD –yrityksestä. Opetushallituksen ja CIMOn edustajat käyttivät lyhyen avaus- ja loppupuheenvuoron. Seminaarin puheenjohtajana toimi opetusneuvos Hanna Autere opetushallituksesta.

Seminaarin materiaalit ja Opas aikuisopiskelijan liikkuvuuden tukemiseen ovat löydettävissä opetushallituksen sivulta:

http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/ammatillinen_koulutus/kansainvalistyminen

Lisätietoja: Auli Bister

 

Preerian tuulia

kansainvälisyyskoulu, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus

 

Viime toukokuussa OPH:n rahoittaman Kanada-verkoston väki kävi Winnipegissä Kanadassa tutustumassa kahteen paikalliseen ammatilliseen oppilaitokseen Red River Collegeen ja Winnipeg Technical Collegeen. Nyt marraskuussa olikin aika lähettää ensimmäiset opiskelijat tutustumaan kyseisiin oppilaitoksiin ja päästää heidät paikallisiin oppilaitoksiin oppimaan.

Opiskelijaporukka koostui yhteensä 7 opiskelijasta: 2 opiskelijaa Kajaanista, 2 Kemistä, 2 Jyväskylästä ja 1 Turusta. Opiskelijoista 3 meni top-jaksolle Winnipeg Technical Collegeen ICT-oppiin ja 4 autoalan poikaa Red River Collegeen. Ensimmäisen viikon opiskelijoiden asioita oli hoitamassa ja säätämässä myös Jyvaskylan ammattiopiston kv-koordinaattori Milka Niskanen. Ihan hyvä itse asiassa, että myös aikuinen lähti tässä tapauksessa rapakon taakse – menomatkaan mahtui monenmoista kommervenkkiä niin tullin kuin maahanmuuttoviranomaistenkin kanssa ja lentokoneestakin meinattiin myöhästyä Torontossa….mutta loppu hyvin kaikki hyvin:)

Winnipegissä opiskelijat majoittuivat perheissä, joka osoittautui erinomaiseksi vaihtoehdoksi. Opiskelijat pääsivät heti todelliseen kanadalaiseen elämään kiinni, mukaan arkeen ja harrastuksiin. Koulupäivän jälkeen opiskelijoilla oli milloin ringetteharjoituksia, milloin curlinkia, kuntosalia ja ratsastusta. Myös maapähkinä-hilloleivät  ja jokapäiväiset hampurilaislounaat tulivat tutuiksi.

Mitä opiskelijat sitten saavat ekstraa siitä, että lähtevät Eurooppaa pidemmäksi kalaan? Ainakin yleisellä tasolla jokapäiväinen arki poikkeaa eurooppalaisesta. Winnipegissä välimatkat ovat kohtuullisen pitkiä, ihmiset puheliaita ja äärettömän ystävällisiä ja avoimia, ilmasto preerialla talvella kylmää ja kuivaa. Kanadan väestö on silmiinpistävän monikulttuurista, perustuuhan teollisuuden työvoiman saanti puhtaasti maahanmuuttajiin. Kanadassa on töitä tarjolla lähes alalla kuin alalla – toisin kuin Euroopassa.

Oppilaitoksista varsinkin Red River college tarjoaa huikeat puitteet autoalan opiskelijoille oppia uutta. Kaikilla aloilla anti ei kuitenkaan välttämättä ole opintojen osalta sen mullistavampaa kuin Euroopassakaan, joten kannattanee miettiä tarkkaan kuka ja miltä alalta kannattaa Kanada-verkoston kautta yli valtameren lähettää. Top-jakson kustannukset kuitenkin nousevat jo pelkästään matkakulujen osalta niin paljon korkeammaksi kuin Eurooppaan lähetettäessä. Kuitenkin tämä Kanada-verkoston mahdollistama jakso Winnipegissä jättää ihan varmasti lähtemättömän vaikutuksen opiskelijoihin ja kuukauden Kanadan jakso cv:ssä on hyvä lisä opiskelijoille heidän siirtyessä työmarkkinoille.

Lisatietoa Kanada-verkostosta: Aino Malin