Teacher Training in Shanghai – osa 2

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toteuttaa ammatillisten opettajien täydennyskoulutusta Shanghaissa yhdessä  EduCluster Finland Oy:n  Haaga-Helian ja Omnian kanssa.

Tunnelmia toiselta koulutusjaksolta, 16-23. elokuuta 2014
   Jussi  Jussi Ahonen, Jämsän ammattiopisto

Shanghaissa on toteutettu kiinalaisten opettajien koulutusta tänä vuonna ja koulutus on jaettu viiteen osaan.  Minä, Sami Ahonen (Jyväskylän aikuisopisto) ja Reijo Markku (Omnia, Design Reform Oy)  jalkauduimme sinne toisen jakson ajaksi nyt elokuussa. Sami oli ollut mukana jo kesäkuun jaksossa Shanghaissa ja toimi tässä jaksossa metallipuolen kouluttajana. Minä olin mukana sähköpuolen kouluttajana ja Reijo design-puolen kouluttajana.

Ensimmäinen kesäkuussa pidetty moduuli keskittyi yleisesti suomalaisiin ammatillisen koulutuksen käytänteisiin ja pedagogisiin asioihin. Tämä elokuun jakso oli puolestaan käytännön läheinen ns. alakohtainen jakso.

Lauantai ja sunnuntai星期六 星期日

Lähdimme matkalle lauantaina 16.8.. Lentomme lähti illalla Suomen aikaan klo 18.00 ja aamulla Kiinan aikaa klo 7.00  saavuimme Pekingiin. Parin tunnin odottelun jälkeen lähdimme vajaan kahden tunnin lennolle Shanghaihin. Shanghaihin saavuimme vähän vaille puolenpäivän sunnuntaina. Saimme melko nopeasti laukkumme hihnalta ja suuntasimme kohti lentoaseman edustalla odottavia takseja. Taksista näimme ensi kerran Shanghaita läheltä ja kyllähän se aika erilaiselta näytti kuin Suomi lähtiessä. Ilma oli sateinen ja lämpötila oli noin 25 astetta.

hotelli 

Saavuimme hotellille, jonka aula oli näyttävä. Huoneet saimme heti kymmenennestä kerroksesta. Huoneet olivat tilavat ja siistit. Pienen lepäilyn jälkeen ajattelimme lähteä etsimään ruokapaikkaa, Sami jo tiesi käytännöt, joten tilasimme VW Santanan eli paikallisen taksin. Sillä suuntasimme Xinzhuangin 莘庄metroasemalle, josta ajoimme metrolla People’s Squarelle 人民广场.  Siitä jatkoimme kävellen kohti Bundia 外灘 , Huangpu-joen varrella olevaa aluetta, jossa sijaitsee virastoja ja vastaavia rakennuksia sekä rantapengermä, josta näkyy Pudongin alue, jossa sijaitsee mm. Shanghai World Financial Center, joka on tällä hetkellä Shanghain korkein rakennus ja Kiinan toiseksi korkein. Sää oli pilvinen, joten pilvenpiirtäjät eivät näkyneet, Oriental Pearl Tower näkyi rannalla melkein kokonaan. Rannalla oli paljon perheitä viettämässä sunnuntaita.

pearl tower

Sieltä suuntasimme kohti metroa ja hotellia, jossa kävimme vielä lävitse viikon ja tulevan maanantain ohjelman.

Maanantai週一

Maanantaiaamuna meitä odotti koulun auto hotellin pihassa ja suuntasimme kohti koulua, joka on Shanghai Qunyi Vocational and Technical School 上海市群益职业技术学校.

koulu

Päivä alkoi sillä, että Sami esitteli ohjelman ja sitten meidät uudet mukaan tulleet eli minut ja Reijon. Sen jälkeen siirryimme ohjelmassa yritysyhteistyön esittelyyn. Esityksissämme kävimme vuorollamme läpi, miten käytännössä meillä Suomessa  koulut ja yritykset tekevät yhteistyötä, millä tavalla meillä on työssäoppiminen järjestetty sekä miten työpaikoilla voidaan tehdä näyttöjä (ammattiosaamisen näyttö tai näyttötutkinnon tutkintotilaisuus). Tämän jälkeen kaksi paikallista suomalaista yritystä, Kone ja Valmet Technologies, kertoivat omasta toiminnastaan Shanghaissa sekä Kiinassa ylipäätään.

opetus1

Tämän jälkeen meillä oli vuorossa ensimmäinen todella kiinalainen ruokailu, söimme koulun ruokasalissa, missä ruoka oli tarjolla muotoillulla pelti- tarjottimella. Ruoka oli aivan hyvää sisältäen lihaa, kasviksia ja tietenkin riisiä. Aterimina olivat vain puikot, joiden käyttö, taas pitkästä aikaa, sujui alkuasettelun jälkeen sujuvasti.

lounas

Iltapäivästä jakaannuimme luokkiin oman ryhmämme kanssa. Minun ryhmäni oli Electrical engineering & Building automation 电气工程/楼宇自动化. Ryhmissä olivat mukana myös yritysten edustajat, joiden kanssa keskusteltiin, miten yhteistyötä yritysten ja koulujen välillä voitaisiin kehittää. Yritykset esittivät tarpeitaan ja paikalliset opettajat keskustelivat niistä yritysten kanssa. Minä esitin, miten Suomessa toimitaan ja pohdiskelimme, voisiko sama malli toimia Shanghaissa.

opetus2

Iltapäivän lopuksi kokoonnuimme yhteen ja eri ryhmät keskustelivat keskenään, mitä pienryhmissä oli iltapäivän aikana keskusteltu. Meillä jokaisella oli oma tulkki, joka tulkkasi puheen molempiin suuntiin englanti – kiina – englanti.

Illalla emme viitsineet lähteä mihinkään, vaan jäimme hotelliin kertaamaan päivän tapahtumia ja suunnittelemaan seuraavan päivän tehtäviä. Kävimme syömässä hotellin ravintolassa, missä tilasimme neljää erilaista annosta. Pöytään asti emme saaneet kuin kolme annosta, mutta se oli aivan riittävä meille. Ehkäpä ravintolan suuresta asiakasmäärästä johtuen yksi annos jäi matkalle, asiakkaita taisi meidän lisäksi olla kolme-neljä.

Tiistai週二

Seuraavana aamuna minua odotti hotellin edessä vanhempi Buick tila-auto, jonka kyydissä  lähdin suuntaamaan kohti koulua, joka oli Shanghai Southwest Engineering School上海市西南工程学校的两个分部.

engeschool

Perillä minua odotti luokka, joka oli koulun juhlasali. Ei mikään suuren suuri, koska itse koulukin oli kooltaan pieni. Aamu alkoi sillä, että kävin lävitse, miten opetussuunnitelmat sähkötekniikan alalla Suomessa on suunniteltu ja miten me Jämsän ammattioppilaitoksessa olemme opetuksen rakentaneet. Kävin lävitse myös sen, miten jokin tietty moduuli rakentuu opetuksen, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön mukaan. Selvitin myös mitä eri osa-alueita sähköasentajan on työssään hallittava ja mitä on elinikäinen oppiminen.

sähkö2

Ruokatunnin aikana eräs opettaja kierrätti minua katsomassa heidän luokkiaan. Heillä on tosi hienot laitteet luokissa, joilla voi demota vaikka mitä rakennuksen toimintoihin liittyvää  kuten esimerkiksi hälytys – tai jäähdytysjärjestelmät.

sähkö

Iltapäivällä aloimme miettiä miten näyttöjä voitaisiin toteuttaa Kiinassa kiinalaisten tavalla. He lähtivät kehittelemään sitä miettimällä näytettävän osaamisalueen sekä millaisen näyttötehtävän siihen voisi kytkeä ja millaisia olisivat näytön vaatimukset.

Kun päivän jälkeen saavuimme hotellille, tapasimme siellä EduCluster Finland Oy:n edustajan Anna Korven, joka on yhteyshenkilömme Shanghaissa. Kävimme lävitse päivän tapahtumat ja suunnittelimme seuraavan päivän ohjelmaa.

illallinen

Syömään lähdimme jonkun matkan päässä olevaan ostoskeskukseen lähelle Xinzhuangin metroasemaa. Ravintola oli varsinainen komediaravintola… tuntui että koko ajan siellä tapahtui jotain hauskaa. Meille tuotiin vääriä laseja ja väärää ruokaa jne. ja näytti vastaavaa tapahtuvan muissakin pöydissä. Mutta ruoka oli hyvää ja edullista. Illalla hotellilla kävin vielä lävitse seuraavan päivän ohjelmaa.

Keskiviikko星期三

Keskiviikkona jatkoimme kiinalaisen näytön suunnittelua ja lähdimme miettimään, millaiset olisivat vaatimukset oppilaille jonkun tietyn tehtävän tekemiseen. Vein opettajat erääseen keskeneräiseen luokkaan, missä sähkötyöt olivat kesken ja kysyin opettajilta, mitä opiskelijan tulisi tietää tällaisen työn tekemiseksi. Tämä aloitti keskustelun, jonka tulos oli se, että he keksivät oman paikallisen näyttötehtävän.

sähkö3

Heillä oli yhdessä luokassa harjoitusalustat lamppukytkennän tekoon. Näillä tauluilla oppilaat normaalisti harjoittelevat ja heidän kokeensa on sitten tehdä lamppuasennus näihin tauluihin. Päivän lopuksi he olivat saaneet tehtävän hyvään malliin.

Torstai週四

Torstaina viimeistelimme koululla näyttölomakkeen sekä mietittiin, miten näyttö simuloitaisiin ja kokeiltiin itse näytön tekemistä. Myös opiskelijan osaamisvaatimuksia verrattiin eri alojen kesken. Lopuksi opettajat kuvasivat yhden näytön simuloinnin.

sähkö4

Opettajat olivat tyytyväisiä tehtyyn työhön ja siihen mitä olimme miettineet näiden päivien aikana mm. työssäoppimisesta, näytöistä ja elinikäisestä oppimisesta sekä tehtyyn lomakkeeseen. Saimme kolmessa päivässä tehtyä hyvän työn. Iltapäivällä luokan ikkunassa oli pieni gekko, jota kaikki kävivät kuvaamassa.

silta

Illalla suuntasimme Qubaon七寶镇 vanhaan kaupunkiin, joka sijaitsi parin kilometrin päässä hotellista. Menimme sinne luonnollisesti Santana-taksilla. Siellä on paljon pieniä putiikkeja, joista olisi ollut mahdollisuus ostaa vaikka mitä. Kuvasin Qubaonssa Kiinalaisen portin, tätä kuvaa käyttäisin perjantain esityksessäni. Shanghaissa aurinko laskee noin kuuden aikaan ja pimeä tulee heti noin puolessa tunnissa.

kiinalainen portti

Perjantai週五

Perjantaina kokoonnuimme kaikki Qunyin koululle, mistä maanantaina aloitimme. Perjantaiaamuna kävimme lävitse itsearviointilomakkeen käyttöä, koska sellaista ei paljon Kiinassa käytetä. Sen jälkeen ryhmät esittelivät, mitä ovat viikon aikana tehneet. Minun ryhmäni esitteli lomakkeen sekä näytti videon näytön teosta. Lisäksi katsottiin video, jonka opettajat olivat koostaneet kolmen päivän opetuksestani. koulu2

Iltapäivällä opettajat miettivät, miten näyttöjen vaatimukset menevät eri alojen kesken ja löytyykö niistä samoja kriteerejä. Tämän jälkeen kävimme lävitse väliaikana tehtävää yhteistyötehtävää. Lopuksi mietimme, mitä olimme viikon aikana saavuttaneet. Opettajat olivat tyytyväisiä tulokseen. Päivän päätteeksi kokoonnuimme yhteiskuvaan koulun pihaan.

ryhmis

Lauantai星期六

Lauantaiaamuna kello 6.00 suuntasimme kohti Shanghain Pudongin kansainvälistä lentoasemaa上海浦东国际机场,  mistä Finnairin kone lähti suuntaamaan kohti Helsinki-Vantaata. Matka oli tosi työntäyteinen jo valmisteluista lähtien ja vaikka illat menivät oikeastaan seuraavaa päivää valmistellessa ja miettiessä jäi matkasta hyvät muistot. Shanghaissa on tähän aikaan vaihteleva sää. Tulkki sanoi, että tätä aikaa kutsutaan lohikäärmeen ajaksi, juuri tämän vaihtelun takia.

lentokenttä2

謝 謝

”Shanghain valot mulle loistaa…”

Pia Pia Tolonen,  koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattiopisto

Ensimmäisenä mieleen tuleva asia kuullessani mahdollisuudesta osallistua opettajien täydennyskoulutuksen ensimmäisen jakson toteutukseen juhannuksen jälkeen, oli Annika Eklundin laulu ”Shanghain valot” https://www.youtube.com/watch?v=8h73Lt64lA0.

kartta

Voi sanoa, että tapahtui hyppy tuntemattomaan lyhyellä varoitusajalla. Kyseessä oli ensimmäinen viiden päivän koulutusosuus EduCluster Finland Oy:n Shanghain Minhang Education Bureaun kanssa tekemän sopimuksen mukaisesta ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksesta. En ollut koskaan matkustanut Aasian suunnassa, joten uutta oli paljon tiedossa myös kulttuurisesti. Shanghain valojen näkeminen turistin näkökulmasta jäi kevyeksi, mutta kuvainnollisesti voin todeta viikon aikana nähneeni erittäin upean kirjon paikallisia valoja kylläkin. Ennen matkaa mielessä oli valtavasti kysymyksiä: millaisia asioita pitää muistaa kiinalaisten kanssa kommunikoidessa, mikä on korrektia ja mitä ei ainakaan saa sanoa tai tehdä, osaanko syödä puikoilla, miksi matkaoppaat suosittelevat pitämään nenäliinoja aina mukana jne. Mutta kyllä päällimmäiset kysymykset ja paniikkiakin aiheuttavat tunteet liittyivät itse opetukseen ja koulutukseen. Moduulin sisällön suunnittelun kun aloitimme vain kaksi viikkoa ennen matkalle lähtemistä. Niin ja lisäksi; riittääkö englanninkielen taitoni, apua!

Sceenopsikelijat1

Opettajien täydennyskoulutuksen ensimmäinen viikko Shanghaissa osui siis juhannuksen jälkeiseksi viikoksi. Sielläkin opettajat olivat valmistautumassa ansaitun kesäloman alkamiseen ja mielet täydennyskouluttautumisviikolle olivat sen mukaiset. Ennakkoon ilmoitetusta 60 opettajan joukosta täydennyskoulutuksen 1. moduuliin osallistui 49 opettajaa tai vastaavassa tehtävässä toimivaa henkilöä. Tarkoituksenamme oli ensimmäisen viikon aikana kertoa heille suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta yleistietoa sekä sen lisäksi tarkemmin työssäoppimisesta, opetuspedagogiikasta ja –menetelmistä sekä tehdä opettajien osaamiskartoitusta seuraavia neljää moduulia varten.

hotellin aulakuva_hotelli

Hotellimajoituksemme sijaitsi noin 45 minuutin ajomatkan päässä oppilaitoksesta jossa työskentelimme. Matkat sujuivat leppoisasti oppilaitoksen autonkuljettajien toimesta. Työpäivät aloitimme joka aamu aamupalalla klo 7.30. Aamupalan aikana kävimme läpi tulevan päivän sisällöt ja roolijakomme sekä tarvittaessa teimme vielä hienosäätöä ohjelmaan. Tuo työ saattoi jatkua vielä ajomatkan aikana jonkun meistä kouluttajista avatessaan tietokoneensa ja tehdessään vielä päivän kalvosulkeisiimme muutoksia. Niin, onneksi en siis ollut työmatkalla yksin. Kouluttajaryhmämme muodostui neljästä henkilöstä. Ekspertteinä toimivat Sami Ahonen (Jyväskylän aikuisopisto), Irene Hein ja Xu Yang (Haaga-Helia) sekä allekirjoittanut koulutusohjelman koordinaattorina.

Koulutus alkoi joka aamu tasan klo 9.00. Aikatauluista oltiin tarkkoja, koska heti ensimmäisenä päivänä paikallinen koulutuspäällikkö teki osallistujille selväksi, että suomalaiset ovat tunnettuja siitä, että ovat aina ajoissa paikalla. Ensimmäisen päivän jälkeen jouduimme tekemään jo suunnitelmiimme muutoksen aikataulujen suhteen. Meiltä odotettiin perinteistä luokkaopetusta pienemmille ryhmille. Siis suunnittelemaan neljälle jäljellä olevalle päivälle lukkarit. Tämän muutoksen myötä, jouduimme myös lisäämään ohjelmaan lisää aiheita jäljellä oleville päiville. Koulutus päättyi joka päivä klo 16.00. Koulutuspäivän jälkeen paluu hotellille ja matkalla jo reflektointia takana olleesta päivästä ja tehtyjen havaintojen ja palautteen myötä myös mahdollisesti tulevan päivän suunnittelua ja uudistusta. Eniten uudistustyötä teimme kahden ensimmäisen päivän jälkeen. Hotellilla jatkoimme vielä työpäivää suunnittelulla ja reflektoinnilla tai teknisten haasteiden ratkaisemisella.

taksimetro

Hotelliltamme oli noin 10 minuutin taksimatka lähimmälle metroasemalle ja siitä 30 – 45 minuutin metromatka, mikäli halusi päästä Shanghain keskeisille turistipaikoille. Useana iltana päädyimme matkaamaan noin tunnin saadaksemme hiukan kokemusta Shanghaista ja sen kulttuurista turistin näkökulmasta. Ainoastaan yhtenä iltana jäimme hotellille ja se oli toisen koulutuspäivän jälkeen tiistaina, kun meitä kaikkia tuntui vaivaavan enemmän tai vähemmän aikaeron ja matkustamisen aiheuttama väsymys ja ensimmäisten päivien työn tuoma hämmennys.  Tuona iltana kolme meistä nautti hierontakokemuksesta lähes välittömästi hotellille palaamisen jälkeen. Ja kannatti. Tuon tunnin taon jälkeen taas ymmärsimme toisiamme, suomenkielen puhetta ja ajatuksia, mikä oli tärkeää sillä meidän täytyi tehdä taas muutoksia suunnitelmiimme loppuviikon ohjelman ja koulutuksen toteutuksen suhteen. Muina iltoina teimme matkaa keskustaan tehdessämme lähes kaiken aikaa ”töitä”; reflektoimme, suunnittelimme ja vaihdoimme kokemuksiamme. Ainoastaan torstai-iltana teimme jo hotellilta lähtiessämme sopimuksen, että tuona iltana ei sanallakaan keskustella siitä aiheesta, minkä vuoksi olimme Shanghaissa. Oli vaikeaa, mutta sinnikkäästi pidimme kiinni sopimuksestamme.

lunch Oppilaitoksessa asiantuntijoiden lounaalla

Kyseinen viikko oli erittäin antoisa ja mieleenpainuva. Olen monta kertaa tuon viikon jälkeen sanonut ja sanon edelleen, että onneksi en missään vaiheessa touko-/kesäkuuta vastannut ei, kun kysyttiin mahdollista kiinnostusta tai myöhemmin osallistumista tähän hankkeeseen ja viikkoon Shanghaissa. Mahtava työkokemus ja erittäin opettava myös itselleni ihmisenä. Mihin kaikkeen sitä pystyy ja jopa lyhyellä varoitusajalla. Täytyy kyllä todeta myös ja ennen kaikkea, että yksin en tähän olisi pystynyt vaan viikon kaikkein tärkeimmät mahdollistajat ja jakajat olivat ehdottomasti Irene, Yang ja Sami. He tekivät kanssani tuosta työkokemuksesta upean!

Kokemuksestani voisin kirjoittaa vaikka pienen kirjasen, mutta katson parhaakseni jatkaa tätä tarinaa valokuvien muodossa. Mieluusti kyllä kerron kokemuksestani ja jaan sen kanssanne eli kysykää rohkeasti kohdatessanne. Otatte tietysti itse tietoisesti riskin, koska voi olla, että kun päästätte minun kertomaan aiheesta, siitä ei meinaa tulla loppua.

Ennen kuvia: suosittelen teille kaikille, jotka olette kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneita, että aktivoidutte tällä sektorilla ja ilmiannatte mielenkiintonne asian tiimoilta. Koulutusvientiin ja kansainvälisiin projekteihin liittyvät aihealueet ovat meille kaikille tuttuja: olemme siellä kertomassa ja jakamassa omaa osaamistamme ja tietotaitoamme ammatillisesta koulutuksesta ja kielitaitomme riittää :-).

ecf-edustaja
Asiantuntijat Anna Korven (EduCluster Finland Oy) kanssa aloituspalaverissa su 22.6.2014.(Kuvassa Irene Hein (vas.), Xu Yang, Anna Korpi ja Sami Ahonen)

Sami
Sami matkalla ensimmäisenä koulutusaamuna oppilaitokseen.

 Alkusanat

Sami_esitys Ammatillisen koulutuksen esittely, Sami

 postit nimet

metallintyöstö tutustumiskierros
Metallin työstön opetus opettajan kuvaamana ja tutustumiskierros oppimisympäristöihin

 autoala autot
Autoala – oppimisympäristöä ja opetusmateriaalia

ryhmätyötoppimiskokemukset

Ryhmätöiden äärellä ja oppimiskokemuksia jakamassa

kiinateksti työskentelyä

verkostotosaamiskartoitu

Verkostojen näkyväksi tekemistä ja oman osaamisen pohdiskelua

palaute Loppupalaute kerättiin arviointijanalla

iltanäkymä1näkymä2
Ja ne Shanghain valot…

turisti3 turisti4
Työviikko huipentui turistina vietettyyn lauantaihin ennen paluumatkan alkamista Pekingin kautta koti Suomeen.

Ruotsia Ruotsissa

Uppsalan katot

22.8. Lähtökuopissa

Viime keväänä aikuisopistolla etsittiin työntekijöitä, jotka haluaisivat lähteä opettajavierailuille Eurooppaan. Nyt olen pakkaamassa reppua Uppsalan matkaa varten. Menen siellä Lernia-oppilaitokseen tutustumaan aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen Ruotsissa. Jaan täällä ensi viikon ajan vaikutelmani kustakin päivästä ja samalla vastailen omiin ja kollegoiden kysymyksiin.

Näin ennakkoon kuvittelen, että ensi viikko on mm. roolipeliä, jossa leikin maahanmuuttajaa, agenttina tarkkailua, jossa tutkin vieraan maan järjestelmiä sekä koulunkäyntiavustajaharjoittelua, jossa yritän olla edes vähän hyödyksi. Toiminnallinen ruotsinkielen opiskelun viikko siis.

Kyselin alkuviikosta teiltä työkavereilta, mitä haluaisitte tietää ruotsalaisesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Olen jo saanut paljon hyviä kysymyksiä, mutta vielä ehdit kysyä lisää kommenttiosiossa tai sähköpostitse!

 

2014-08-25 18.13.12

25.8.

Tänään alkoi kielikylpy. Tutustuin kuvassa näkyvään kouluun ja ihmisiin. Opettajat kertoivat paljon omasta systeemistään ja kyselivät meidän vastaavasta. Keskustelu poukkoili sinne tänne, joten sovimme, että torstaina esittelemme omat järjestelmämme toisillemme järkevässä muodossa. Yritin jo koota vihkooni sen, mitä sain keskusteluissa selville. Ensimmäinen selkeä lisätutkimusta vaativa aihe ovat ryhmäkoot: onko 37 opiskelijan ryhmä normaalikokoinen?

Seurasin kahden erilaisen ryhmän opiskelua: B-tason (A2.1-tason) tunteja ja iltapäivän vapaaehtoisia luetunymmärtämisen tunteja. Tehtävät tuntuivat tutuilta: kuuntelimme laulua ja opiskelimme sen sanastoa. Luetunymmärtämisen tunneilla mietimme erilaisia lukustrategioita ja harjoittelimme niitä esimerkkitekstin avulla.

Iltapäivällä olin tarkkailijana myös kielikavereiden ja opettajien tapaamisessa, jossa sovittiin alkavan syyslukukauden toiminnasta. Kielikaverit ovat vapaaehtoisia, jotka tarjoavat opiskelijoille keskusteluseuraa koulupäivien aikana. Meillä Jyväskylässä vastaavaa toimintaa on varmaankin Gloriassa?

Iltapäivän kahden viimeisen tunnin kohdalla huomasin, että vieraan kielen käyttäminen vie energiaa. Sympatiat maailman kaikille kieltenopiskelijoille ja vieraskielisessä ympäristössä toimiville!

26.8.

Sateinen päivä. Opettaja valaisi ruotsalaista (pohjoista) asennetta opiskelijoille: ”Det finns inte dåliga väder, det finns bara dåliga kläder.” Eli sateellakin pitäisi tulla opiskelemaan.

C-tason (A2.2) kurssilla muistelin omia lukion ruotsin kursseja; oppikirja oli teemoiltaan ja tyyliltään samaa sarjaa kuin meidän lukion kurssikirjat. Maahanmuuttajanäkökulma ei korostunut kirjassa erityisesti, sen sijaan ruotsalainen kulttuuri oli keskiössä. Istuin tunnilla kahden eritrealaisen opiskelijan vieressä ja kyselin heiltä kaikenlaista.

Naiset kertoivat, että kotoutumiskoulutus on ruotsin kielen opiskelua koulussa. Muita oppiaineita ei heillä ole. Joskus opiskellaan myös atk-luokassa. Naiset olivat opiskelleet kaksi vuotta. Tulevaisuudensuunnitelmat olivat molemmilla vielä avoimia.

B-tason kurssilla opiskelijat olivat lukeneet Metro-lehteä ja vastailleet opettajan kysymyksiin. Tänään opiskeltiin sanomalehden juttutyyppejä ja uusia sanoja (förbifarten, förhållande, räddningstjänst, ensamkommande flyktingbarn…).

Iltapäivällä olen valmistellut opiskelijoille esitystä Suomesta ja meidän maahanmuuttajakoulutuksesta. Moni arkipäivän toiminto tuntuu näiden päivien perusteella erilaiselta. Mielenkiintoista nähdä, millaisia kommentteja meidän opiskeluarki herättää opiskelijoissa.

Opettaja tiesi sanoa, että ”te ootte Suomessa varmaan paljon tarkempia aikataulujen ja myöhästymisen suhteen kuin me”. Maine on kiirinyt.

typiskt svensk2

27.8.

Aamupäivällä opiskelimme kielioppia tietokoneluokassa. Iltapäivällä vapaaehtoisella keskustelutunnilla puhuttiin tyypillisestä ruotsalaisesta. Tässä maahanmuuttajien mielipiteitä Ruotsista ja ruotsalaisista:

– istuvat hiljaa bussissa, varautuneita, kylmiä, hiljaisia, rauhallisia

– Lucia, kuorolaulu

– Systembolaget, juovat viikonloppuna paljon, pääntyhjennys

– stressi, tekevät paljon työtä, ovat tarkkoja

– ovat auttavaisia ja suvaitsevaisia, kunnioittavat ihmisiä

– huolehtivat luonnosta

– pitkät jonot lääkäriin

– eivät hermostu liikenteessä.

28.8.

Tänä aamuna pääsin B-tason (A1) kurssille. Opiskelimme lausumista. Nyt ruotsin ja suomen kielen erot tulivat näkyviin, kun kirjoittamisen ja ääntämisen eroista oli kyse: Vokaali on pitkä tai lyhyt, mutta kirjoitetaan lyhyenä. Kaikkia konsonantteja ei lausuta, mutta kyllä kirjoitetaan. Ja ruotsin kielen intonaatiota opiskellessa piti päästä eroon suomalaisesta monotonisuudesta…

Iltapäivällä esittelin meidän koulua ja opiskelua yhdelle ryhmälle. Suomi oli suurimmalle osalle tyhjä sana ilman erityisempää sisältöä. Kyllä ryhmälle esiintyminen ruotsiksi nosti hien otsalle; muutaman kerran ja vähän useamminkin sain kaivella päästä ruotsin sanoja, hätätilanteessa turvauduin englantiin.

Iltapäivällä haastattelin kurdin kielen opettajaa, joka opiskeli kotoutumiskurssilla. Hän kertoi alkuhaastattelusta, koulun valinnasta, opintopolustaan ja omista tavoitteistaan.

Alla olevassa kuvassa näkyy ruotsalaisen kotoutumiskoulutuksen rakenne.

Ruotsi_kurssikaavio

29.8.

Viimeisen päivän aamuna yritin kirjoittaa ruotsalaiselle kollegalle kommentteja viikosta. Nettiyhteys pätki niin, että tein työtä enemmän pääni sisällä. Tämän lisäksi katsoin Ruotsin yhteiskunta ja kulttuuri -luennolla tv-ohjelmaa ruotsin kielen uusista sanoista. Iltapäivällä löysäsin ja vaihdoin ruotsin englanniksi, kun keskustelimme ja hyvästelimme vielä opettajien kanssa.

Kokemus pähkinänkuoressa: Oma työ saa maailmanlaajuisemmat mittasuhteet, kun käy vieraassa maassa katsomassa työkaverien työskentelyä samojen tuttujen kysymysten kanssa. Asiat voi tehdä monella tavalla. Nyt vierailun jälkeen tiedän enemmän erilaisista toteuttamistavoista. Viikon aikana heräsi kuitenkin uteliaisuus kaikkiin mahdollisiin kotoutumissysteemeihin. Voisiko joku teistä hakeutua ensi keväänä esimerkiksi Yhdysvaltoihin Meksikon rajan läheisyyteen tai Etelä-Euroopan satamakaupunkeihin hakemaan näkökulmaa maahanmuuttajien kotoutumiseen?

Tutkimusmatkailijat

 

 

Heureka! Wow Effects via New Adult Literacy Skills

Grundtvig workshop Jyväskylässä 10.-16.8.2014

LLP-logo

Jyväskylän aikuisopisto otti vuosi sitten keväällä aikamoisen haasteen anoessaan järjestämislupaa Aikuisten lukutaito –workshopille. Teema on Euroopan tasolla nostettu niin tärkeäksi, että tällä vanhan LLP-rahoitusohjelman  viimeisellä kierroksella kaikki järjestettävät workshopit käsittelivät samaa ydinkysymystä omasta näkökulmastaan. Suomessa luvan sai kaksi järjestäjää, aikuisopisto oli niistä toinen.

Ihmisten muuttaessa maasta toiseen ensimmäisenä haasteena on yleensä uuden kotimaan kielen oppiminen. Jos muuttajan opiskelutaidot ovat heikoissa kantimissa, loppuelämä voi kulua puolikielisenä ja osin erillään uuden kotimaan yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Aikuiskoulutuksen haasteena on löytää menetelmät ja käytännöt, joiden avulla uuden kielen käyttöönottoa nopeutetaan ja aikuiselle oppijalle tarjotaan väyliä  löytää oma, aktiivinen paikkansa uudessa kotimaassa.

IMG_2634

Hakijoita ja kiinnostuneita oli noin 300 eurooppalaista aikuiskouluttajaa, joista 15 onnekasta kutsuttiin jakamaan asiantuntemustaan ja oppimaan uutta. Euroopan maista oli edustettuina Belgia, Bulgaria, Englanti, Irlanti, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Sveitsi, Turkki ja Tsekki, joten olosuhteet olivat oivalliset eurooppalaisten aikuisten lukutaitotilanteen kartoittamiseksi sekä parhaiden opetusmenetelmien jakamiseksi. Myös suomalaisia asiantuntijoita oli kutsuttu mukaan sekä esiintyjiksi että kuulijoiksi.

IMG_2620

Ammatillinen asiasisältö sekä järjestelyt saivat runsaasti kiitosta. Aikuisopiskelijoita sitoutettiin mukaan vieraiden isännöintiin logistiikka-, ruokahuolto- ja palvelualojen asiakaspalvelutilanteissa,  joten suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää – jopa tutkintotilaisuuksia-  saatiin esiteltyä aivan reaaliajassa.

IMG_2616

Elämyksellisistä muistoista hurjin lienee vieraille ollut kuitenkin torstain suomalainen saunailta. Kokemus vaati ensin parin vuorokauden pohjustamisen, lukuisiin epäluuloisiin kysymyksiin vastaamisen ja vakuuttelut siitä, että uimapuvun saa ottaa mukaan, jos pelkässä pyyhkeessä esiintyminen tuntuu liian ahdistavalta. Loppujen lopuksi viidestätoista vieraasta yhtä lukuun ottamatta kaikki saunoivat täydet kolme tuntia itsensä uuvuksiin,  ja kaikkensa antaneina, omasta rohkeudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan ylpeinä  raahautuivat nukkumaan ennen viimeistä työpäivää.

Auli Bister

 

 

Oppisopimuksella maailmalle – ”toispuolel palloo”

Teksti: Reija Kivelä ja Minna Kamberg

Opiskellessaan puutarhuriksi Jämsän ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ympäristöalalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan työssä oppimisesta ulkomailla. Hän kiinnostui Uudesta Seelannista, koska eräs vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siellä työssä oppimassa edellisenä vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden järkeviin työtehtäviin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa vastaavia puutarha-alan töitä.

Minna otti yhteyttä oppilaitoksen kansainvälisten asioiden yhteysopettajaan Jari Järvenrantaan. Keskusteltuaan hänen kanssaan Minna otti edelleen yhteyttä oppisopimustoimistoon, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti oppisopimusopiskeluun ulkomailla. Neuvotteluissa oppilaitoksen ja toimiston välillä sovittiin, että käytännön järjestelyt hoitaa oppilaitos. Molemmat osapuolet sopivat tukevansa opiskelijan työssä oppimista apurahalla.

 

Opiskelija löysi työssäoppimispaikkansa WWOOF-järjestön Uuden-Seelannin yksikön kautta. Jäsenmaksun maksettuaan pääsee selaamaan jäsenyrityksiä; Minna laittoikin sähköpostia muutamaan eri paikkaan.

Ensimmäisenä Minnan toivelistalla oli Coromandelin niemimaalla, pohjoissaarella sijaitseva Pepper Tree Nursery, jonka omistavat John ja Trish Uffindell. Taimisto muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon Minnan työpaikkaa Suomessa, joten tilaisuus päästä tekemään jotain samanlaista – mutta samalla aivan erilaista! – työtä kiehtoi ja houkutti erittäin paljon.

Viikon kuluttua taimistolta saatiinkin viestiä, että he ottavat Minnan mielellään kuudeksi viikoksi oppiinsa, joten matkan suunnittelu saattoi alkaa.

Työhön taimistolla kuuluivat monipuolisesti aivan kaikki tehtävät, joita suinkin työnkuvaan voi lukea. Minna oppi ottamaan pistokkaita (arviolta 3500 kpl) ja käsittelemään jokaisen kasvin pistokkaat niiden vaatimalla tavalla. Esimerkiksi grevillean pistokkaille käytetään eri multaseosta kuin useimmille muille, sillä ne eivät kestä ollenkaan fosfaattia. Lisäksi Minna kouli, purkitti, säkitti, istutti ja pakkasi taimia. Mielenkiintoisen tästä melko arkisen kuuloisesta työstä teki se, että eri kasveilla oli eri vaatimukset astioilleen. Esimerkiksi kameliat tulee koulia ja istuttaa aina mahdollisimman pieniin purkkeihin, sillä se auttaa niitä muodostamaan mahdollisimman tiheän juuriston, kun se muuten tekisi vain yhden ns. paalujuuren. Toisessa ääripäässä taas hebet tulee laittaa mahdollisimman väljään purkkiin, koska ne tekevät juuria hullun lailla ja tukehtuvat alta aikayksikön liian pieneen purkkiin.

Opiskelija teki lannoitusta, kastelua, leikkausta, taimiston astiataimimaan uudelleenjärjestelyä, siivosi kasvihuoneita, opasti puutarharyhmiä, pakkasi ja purki taimia markkinoille ja takaisin, palveli asiakkaita, haravoi, siivosi ja onnistui jopa myymään kasveja tietämyksensä perusteella (!). Kitkeminen oli varsinainen puhdetyö, jota sai tehdä aina ja kaikkialla. Myös näytepuutarhan kunnossapito oli tärkeä osa työtä, joten päivät kuluivat siellä(kin) sangen nopeaan kitkien, lannoittaen, istuttaen, leikaten, siistien, valokuvaten (taimiston nettisivuille) ja jäniksiä karkottaen. Mutta varsinaisen yllätyksen Minna koki taimien purkitusvaiheessa, kun isännät ripottelivat purkin mullan pinnalle Rout-nimistä ainetta, joka näytti aivan kuivahiivalta. Tämä aine nimittäin esti rikkaruohojen siemeniä itämästä! Uskomatonta! Mutta tietenkään esimerkiksi hyvin vesivartisille perennoille sitä ei voinut käyttää, koska se olisi vahingoittanut myös itse kasvia.

Mielenkiintoisin ero Suomen taimistoviljelyyn löytyi varmaankin kastelujärjestelmästä, sillä siinä missä Suomessa ongelmana on järjestelmän kalkkiutuminen, Uudessa-Seelannissa tapellaan levättymistä vastaan. Eli suuttimet irrotetaan säännöllisin väliajoin (n. kaksi viikkoa), putsataan ja laitetaan takaisin. Lisäksi kastelujärjestelmässä kulkevaan veteen sekoitetaan ruokasoodaa, joka tuhoaa leväitiöitä. Ruokasoodaa sekoitetaan myös suoraan kasvualustaan ennen kylvöjä /istutuksia, jotta levän muodostuminen saadaan minimoitua.

Taimiston omistajat (joiden luona opiskelija asui) olivat myös äärimmäisen mukavia ihmisiä ja ottivat asiakseen viedä Minnaa eri paikkoihin ja ”sivistää” suomalaista Uuden-Seelannin elämästä yleensä. Heidän mukanaan hän pääsi myös tutustumaan Uuden-Seelannin vanhimpaan, taimia itse tuottavaan taimistoon, Lyndaleen. Opiskelija kertoo: ”Jotain asian kiinnostavuudesta kertoo kai se, että minulle varatun puolen tunnin sijaan päädyimme tuotannosta vastaavan henkilön kanssa kiertämään paikkaa puolitoista tuntia! Ja pääsin heidän uutiskirjeeseensä!”.

Vapaat viikonloput Minna käytti yleensä joko taimiston omistajien kanssa markkinoilla käymiseen tai matkusteli omatoimisesti kiinnostaviin kohteisiin. Suurimpana kiinnostuksen kohteina olivat tietysti maan puutarhat ja -puistot, maorikulttuuri ja eläimistö. Matkoillaan hän tapasin upeita, uusia ihmisiä (ja jopa yhden suomalaisen!), oppi uusia taitoja (kuten sen, miten flaxista punotaan nauhaa) ja teki asioita, joita varmastikaan kovin moni ei elämässään pääse tekemään, kuten syömään mansikkamuffinia sammuneen tulivuoren huipulla ja astelemaan samalla vuorella, jonne Frodo kuljetti sormuksen!

Minna toteaa matkan jälkeen: ”Kaiken kaikkiaan vaihtoni kuusi viikkoa olivat elämää suurempi kokemus, ja suosittelen vaihtojakson suorittamista lämpimästi kaikille opiskelijoille, joilla siihen on mahdollisuus. Uudessa tilanteessa ja maassa oppii paljon itsestään, paikallisesta kulttuurista, ihmisistä, erilaisista tavoista (työ- ja käytös-) ja saa parhaassa tapauksessa elinikäisiä muistoja ja ystäviä. Ja aina kannattaa muistaa uusiseelantilainen tapa suhtautua vastoinkäymisiin tai muuten vaan hankaliin tilanteisiin: no worries! Eli vapaasti suomennettuna: ei hätää! =)”

 

Lisätietoja: Reija Kivelä