Suklaan käsittelyä oppimassa Torinossa

Viimeinen työharjoitteluni ennen valmistumistani kondiittoriksi tapahtui Pohjois-Italiassa, Torinossa. Olin siellä kuusi viikkoa, 2.11.-13.12.2014. Matkaan lähdin Helsinki-Vantaalta sunnuntaina aikaisin aamulla Milanon kautta. Aikaero Suomen ja Italian välillä on vain tunti, joten siitä ei aiheutunut ongelmia. Milanosta piti vielä matkustaa 2 tuntia bussilla Torinoon. Sen jälkeen pääsin matkatavaroiden kanssa minulle järjestettyyn asuntoon.

1

Kävellessäni näin ensimmäistä kertaa jo vähän kaupunkia, joka tulisi olemaan kotini seuraavat 6 viikkoa. Sää muistutti Suomen oloja, koska Pohjois-Italiassa on kylmempää kuin etelässä ja Torino on erittäin sateinen kaupunki. Yllätyin siitä, että kaupunki oli paljon hiljaisempi kuin olin kuvitellut. Päätin olla avoin ja valmis kaikkeen, nähdä niin paljon kuin mahdollista ja ottaa paljon kuvia kaikesta ja kaikista, jotta minulle jäisi paljon muistoja.

Työharjoitteluni tapahtui konditoriassa nimeltään Pasticceria del Capitano Rosso. Se on perheyritys ja se sijaitsee kolmessa vierekkäisessä rakennuksessa: konditoria (pasticceria), suklaalaboratorio (missä suklaa käsitellään) ja suklaakauppa (La Cambusa). Siellä tehdään tuotteita paikallisista raaka-aineista, esim. hasselpähkinöistä, jotka kasvavat siellä pohjoisessa luonnossakin. Yritys oli sekä tosi perinteinen että ainutlaatuinen. Siellä tehdään perinteisiä italialaisia tuotteita ja reseptit ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Perinteisten tuotteiden lisäksi paikassa kokeillaan joskus todella uusia ja omaperäisiä ideoita.

Työskentelin sekä konditoriassa että suklaalaboratoriossa. Erityisesti suklaalaboratorio jäi mieleen, sillä pääsin kokeilemaan suklaajuttuja, joita en ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Oli hienoa, että olin siellä joulun alla, sillä pääsin näkemään ja tekemään perinteisiä italiaisia tuotteita. Yksi niistä on alla olevassa kuvassa näkyvät hauskat suklaakengät. Konditoriassa tein yhtenä päivänä joulutähtiä sokerimassasta.

2

3

Olin tosi yllättynyt siitä, kuinka paljon Pohjois-Italialaiset muistuttavat suomalaisia. He olivat aika etäisiä ja omissa ajatuksissaan, ainakin verrattuna Etelä-Italian ihmisiin. Ehkä viileä ja sateinen sää vaikuttaa ihmisiin tällä tavalla. Torino oli todella kaunis ja iso, ja siellä oli monia muistomerkkejä, museoita ja kirkkoja. Lähes kaikki rakennukset olivat vanhoja, joten kaupunki näytti täysin erilaiselta kuin esim. Jyväskylä. Minun työpäiväni olivat pitkiä, joten arkisin en ehtinyt tehdä mitään ylimääräistä, mutta viikonloppuisin ehdin tutustua kaupunkiin. Kävin mm. Museo Egiziossa ja Mole Antonellianassa sijaitsevassa elokuvamuseossa.

Työharjoitteluni aikana Torinossa järjestettiin suklaafestivaalit, ja yhtenä viikonloppuna kävin tutustumassa niihin. Se oli todella hieno kokemus, sieltä löytyi vaikka mitä suklaatuotteita, suklaapitsasta suklaakebabiin. Torino on jokaisen suklaan ystävän unelmapaikka.

4

5

Olen iloinen, että lähdin työharjoitteluun ulkomaille. Opin paljon paitsi tulevasta ammatistani, myös yleisesti elämästä. Yksin matkustaminen vieraaseen maahan, jonka kieltä ei osaa, on aina vaativampaa kuin esim. porukassa matkustaminen. Joskus tulee eteen asioita, jotka yllättävät tai hämmästyttävät, mutta se opettaa sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja aina selviämään jollakin tavalla kaikesta, mitä eteen sattuu. Suosittelen kaikille siirtymistä pois omalta mukavuusalueelta ja uusien asioiden kokeilemista.

Agata Kozaczyk, kondiittoriopiskelija

Jyväskylän aikuisopisto

 

Intian ihmeitä hoitotyön näkökulmasta

Matkasimme Pohjois-Intiaan Amritsariin työssä oppimaan 4.10.-5.11.2014 väliseksi ajaksi. Matkaan lähdimme Helsinki-Vantaalta lauantai-iltana ja perillä Delhissä olimme seuraavana aamuna noin kello 5 paikallista aikaa. Siitä sitten jatkolennolla Amritsariin. Asenteenamme oli, että otamme vastaan sen mitä annetaan. Mukana oli myös avoin ja luottavainen mieli.

Lentokentältä Delhissä ulos astuessamme ensimmäisenä huomasimme lämpimän, joskin hyvin saastepitoisen ilman. Taivasta tuskin erotti usvan seasta, tosin monsuuni vielä lisäsi ilman pilvisyyttä. Likaisuus ja ilma oli jotain aivan käsittämätöntä verrattuna Suomen oloihin. Onneksi perillä Amritsarissa ilman laatu oli parempi, mutta sekin huonompi kuin kotimaassamme. Liikennettä Amritsarissa voisi kuvailla sanoin ”hallittu kaaos”. Intiassa on vasemmanpuoleinen liikenne ja ratitkin siis autoissa oikealla puolella.

Itse työharjoittelumme tapahtui Pingalwara All India Charitable Societyn Manawalan yksikössä. Manawala on tarkoitettu kaikenikäisille, pääosin varattomille asiakkaille. Suurin osa ihmisistä asuu paikan päällä. Kaikki toiminta Pingalwarassa perustuu lahjoituksiin ja vapaaehtoistyöhön. Työskentelimme miesten, lasten ja naisten osastoilla sekä kuurojen ja erityislasten koulussa. Tutustuimme myös fysioterapiaan, joka totisesti oli hieman toisenlaista kuin meillä täällä Suomessa.

IMG_7751

Intian kulttuuri oli hyvin vieraanvaraista ja saimme osaksemme paljon huomiota. Pääsimme myös hyvin usein kuvattaviksi kaduilla ja missä tahansa liikuimme. Tapaamistamme ihmisistä suurin osa otti meidät vastaan lämpimästi ja ystävällisesti. Tätä kansaa tuntui leimaavan kohteliaisuus, hymyileväisyys ja toisten kunnioittaminen. Meistä tehtiin lehtijuttukin, katso http://epaper.tribuneindia.com/c/3777369.

IMG_7748

Pääsimme vapaa-ajallamme vierailemaan mm. Intian ja Pakistanin välisellä rajalla. Täällä armeija järjestää jokailtaisen tapahtuman, missä toiminta oli todella näyttävää. Muita paikallisia suositeltuja nähtävyyksiä on kultainen temppeli, Sikhien pyhä paikka jonne he myös tekevät pyhiinvaellusmatkoja. Vierailimme myös Dalai Laman asuttamassa DharamSala- nimisessä kaupungissa Himalajan vuoristossa. Tämä paikka oli todella upea. Ilma oli todella raikas, näkymät kuin elokuvista ja tunnelma lumoava.

DSC00935

Reissu oli hyvin avartava, saimme paljon eväitä reppuun, enemmän kuin itse saatoimme odottaa. Opimme uusia asioita, niin itsestämme kuin muistakin. Varmasti pystymme nyt Suomessa kohtaamaan paremmin haasteellisia ja erilaisia asiakkaita.

Miksi lähteä ulkomaille? Eri kulttuureihin tutustumalla todennäköisesti pystyt samaistumaan muihin ihmisiin helpommin ja opit lisää myös itsestäsi. Maailmankatsomuksesi laajenee, ihmisten kohtaaminen helpottuu ja osaat arvostaa vielä enemmän Suomessa olevia hyviä asioita. Reissuun mukaan suositamme avointa mieltä, seikkailunhalua, rohkeutta ja huumorintajua. Ja tietenkin halua oppia.

Jyväskylän aikuisopiston lähihoitajaopiskelijat

Niina Nalli ja Kyösti Rehunen

Kansainvälistyvä eurooppalainen aikuiskoulutus – aikuisopisto tiedottaa

 

EU flag-Erasmus+_vect_POSNordplus_Adult_RGB_EN

CIMO on vastuuttanut Jyväskylän aikuisopiston huolehtimaan Erasmus+ ja Nordplus aikuiskoulutus –ohjelmiin liittyvän tiedotuksesta Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla.

Ensimmäiset tiedotustilaisuudet järjestettiin Mikkelissä 30.10. ja Jyväskylässä 12.11.2014 Eurooppalaisesta liikkuvuudesta ja kansainvälisestä hankeyhteistyöstä kiinnostuneet osallistujat edustivat paitsi ammatillisen aikuiskoulutusta, myös kansalais- ja kansanopistoja sekä järjestöjä.

WP_20141112_13_25_43_Pro

Aikuiskoulutusorganisaatioiden tulee jättää Erasmus+ ja Nordplus –ohjelmiin liittyvät sähköiset hakemukset CIMOon maaliskuun alkupäivinä. Haettavissa on rahoitusta aikuiskouluttajien kansainväliseen täydennyskoulutukseen ja job shadowing –jaksoihin sekä organisaatioiden strategisiin kehittämishankkeisiin.

WP_20141112_13_56_18_Pro

Teacher training in Shanghai, 4. jakso

Shanghai Noon, 20.10.-24.10.2014

kuva1 Jussi Ahonen, Jämsän ammattiopisto

Opettajien koulutus Shanghaissa jatkui neljännellä koulutusjaksolla. Tämän neljännen jakson teemana oli tutustuttaa opettajaopiskelijat suomalaisiin opetusmenetelmiin ja -käytäntöihin sekä jatkaa työtä työssäoppimisen ja näyttöjen liittämiseksi opetussuunnitelmiin.

Viikkomme Shanghaissa käynnistyi vauhdikkaasti, kun siirryimme lentokentältä keskustaan leijujunalla eli Maglevilla. Tämä huippunopea juna kuvastaa hyvin sitä, miten nopeasti Shanghai muuttuu. Tässä muutoksessa olemme osaltamme mukana tuomassa uusia tuulia Shanghain koulutusjärjestelmään.

kuva2

Tämän viikon päivät oli jaettu aamu- ja iltapäiviin (siitä yllä oleva otsikko) ja opetettava ryhmä vaihtui aina iltapäivisin.  Mukana tässä jaksossa olivat minun lisäkseni Sami Ahonen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ja Johanna Lahtinen Omniasta.

Maanantai

Maanantaina suuntasimme Shanghai Southwest Engineering Schooliin上海市群益职业技术学校(全体人员,  jossa koulutus käynnistyi dialogy tiketit-opetusmenetelmällä. Dialogy tiketti -harjoituksen avulla ryhmät miettivät etukäteen kysymyksiä esitettäväksi  yritysvierailulle, Kone Oy:lle.

kuva3

Iltapäivällä menimme bussilla Koneen Kiinan tehtaalle, joka sijaitsee noin 50 km:n päässä Shanghaista, Kunshanssa. Matkalla tehtaalle huomaa, että kaupunki ei lopu, vaan talot vähän vähenevät ja sitten alkaa taas uusia asuntoalueita. Asuntoalueilla näkyi monenlaisia taloja, mutta suurimmaksi osaksi  korkeita noin 20-40 kerroksisia kerrostaloja.

Koneella näimme erilaisia hissejä ja liukuportaita, joita oli esillä pääaulassa ja ”Show Room”:ssa. Siellä oli nähtävänä myös mm. Koneen MonoSpace-hissi ja sen EcoDisk-moottori. Hissi ei tarvitse erillistä konehuonetta, jolloin tilaa säästyy. Pääsimme myös katsomaan, miten liukuportaita valmistetaan ns. liukuhihnalla. Lopuksi liukuportaille tehdään häiriöäänitestaus.

kuva4

Koneen Ultrarope-hissiköysi ei vielä ollut nähtävillä, mutta se on tulossa, kunhan Koneen tehdasalueelle valmistuu uusi hissien testaustorni. Tornin korkeus tulee olemaan 275 metriä. Sinne tulee kahdeksan hissien testauskuilua ja torni valmistuu vuoden 2015 alussa.

kuva5

Tiistai

Sami meni opettajaopiskelijoidensa kanssa käymään Valmet Paper Shanghai, Waigaoqiao:n tehtaalla, missä he näkivät koneistamon ja valimon. Opettajaopiskelijat pääsivät näkemään kuinka koulussa tehtävät näyttötyöt voisivat soveltua teollisuuden oikeisiin töihin.

kuva6

Minä puolestani jatkoin Southwest Engineering Schoolissa ja Johanna Southwestin toisessa toimipisteessä ohjelman mukaisesti. Teimme opettajaopiskelijoiden kanssa swot-analyysiä vierailusta Koneelle. Lisäksi keräsimme vierailulla esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset yhteen.  Tämän jälkeen pohdimme, millaisia tietoja ja taitoja opiskelijat tarvitsevat, jotta heillä olisi riittävä osaaminen työelämää varten ja millaisia käytännön toimia koulussa olisi tehtävä tämän toteutumiseksi. Opettajaopiskelijat olivat hyvin innokkaita tekemään tätä harjoitusta.

kuva7

 Keskiviikko

Keskiviikkona jatkoin Southwest Engineering Schoolissa. Ohjelmassa oli perehtyminen suomalaisiin opetuskäytäntöihin. Tutustuimme suomalaiseen opetussuunnitelmaan, tutkinnon osiin ja näihin sisältyvään työssäoppimiseen ja näyttöön.

kuva8

Minulla oli käytössä yksi osa kiinalaisesta opetussuunnitelmasta. Tein siitä uuden tulkinnan sisällyttämällä joka kurssiin työssäoppimista. Lisäksi sisällytin opintokokonaisuuteen näytön. Tämä osuus aiheutti varsinkin toisessa ryhmässä suurta keskustelua. Toisaalta tämä keskustelu selvitti minulle paljon siitä, miten Kiinan tai Shanghain nykyinen koulutusjärjestelmä toimii ja millaisia uudistuksia siihen on suunniteltu.

Päivän lopuksi tutustuimme opetusmenetelmiin,  joita olen Suomessa käyttänyt. Kävin lävitse käänteisen oppitunnin idean. Kerroin myös e-oppimisen työkaluista ja näytin käytännössä, mitä teemme Optimalla.Lopuksi esittelin vielä blogikirjoitusta oppimisen välineenä.

 Torstai

Torstaina menimme Southwest Engineering Schoolin toiseen pisteeseen, jossa sijaitsevat ns. käytännön työpajat. Tänäänkin oli tarkoitus, että ryhmät olisi jaettu kahteen, mutta aamulla kaikki tulivatkin yhtä aikaa koululle.

kuva9

Olin edellisenä iltana muuttanut päivän ohjelmaa ja tehnyt uuden esityksen päivälle. Lähdimme tekemään näyttötehtävää edellisenä päivänä läpikäytyyn kiinalaisen tutkinnon osaan.

kuva10

Työstimme näyttötehtävää projektioppimisen menetelmää käyttäen.  Opettajaoppilaat olivat hyvin innokkaita tekemään tätä tehtävää, he olisivat halunneet jatkaa työskentelyä myöhempäänkin, mutta heidän kuljetuksensa tuli ja heidän piti lähteä.

Perjantai

Perjantain ohjelmassa oli viikon aikana eri ryhmissä tehtyjen tehtävien ja niiden tulosten läpikäymistä.

kuva11

Esittelyn aloitti Johannan ryhmä, joka oli käyttänyt lootuksenkukka-menetelmää jalostaakseen designpuolelle työssäoppimista ja näytön sisältävää suunnitelmaa.

kuva12

Seuraavana esiintyi Samin ryhmä, joka oli saanut Valmetin vierailulta paljon hyviä vinkkejä työelämälähtöiseen opetuksen suunnitteluun.Tämän pohjalta he olivat miettineet teorian ja käytännön opetuksen yhdistämistä.

kuva13

Oman ryhmäni vuoro oli viimeisenä. Me olimme käyneet lävitse, kuinka työelämän toiveet ja tarpeet saataisiin sijoitettua opetussuunnitelmaan. Opettajat olivat tehneet näyttösuunnitelman ja kuvanneet näytön tekemisen.

kuva14

Viimeisenä osiona oli palautteen kokoaminen viikosta. Käytimme tähän Angry Birds -muistilappuja, joita löysimme  hotellin vieressä olleesta marketista. Pienryhmissä lapuille kirjoitettiin kysymyksiä ja sen jälkeen toiset ryhmät vastasivat kysymyksiin. Ryhmätyötä käytimme opetuksessa koko viikon ajan ja saimme viikostamme hyvää palautetta

kuva15

Viikko oli taasen täynnä vaihtelevia tilanteita sekä ohjelman hiomista, mutta sehän on tällaisen koulutuksen suola. Illat sujuivat aina seuraavaan päivään valmistautuessa. Mutta kaiken kaikkiaan hieno reissu!