Team-Mastertraining in Bilbao, Basque-Country (Keijo Vehkakoski, Jämsän ammattiopisto)

Goal of the learning journey

The goal of the Learning Journey is to connect with Global Tiimiakatemia Network with an aim to create possiblities for future shared projects amongs team coaches and teampreneurs (teachers and students) between different schools and companies. This Learning Journey is part of Tiimimestarit -team coaches training programme (session 5, Brand and Offering).

24.9.2014 Arriving to the Basque-Country, Bilbao at 4.00pm

Majoitumme Hesperia Zubialde hotelliin ja tapasimme muut tiimimestarit illallisen äärellä.

25.9.2014 Mondragon Team-akatemia ja toiminta alkaa

klo 9.00 Tutustumme ja vaihdamme kuulumisia sekä virittäydymme päivän teemaan – Brändi. Jakauduimme kolmeen tiimiin (4-6  henkilöä). Tehtävämme oli jakaa oma henkilöbrändi-idea ja tutustua yhteen maailman suurimmista brändeistä Cuggenheimin museoon.

http://www.guggenheim-bilbao.es/

Museovierailun jälkeen vaihdoimme kokemuksia tiimin jäsenten kesken ja lähdimme työstämään omaa henkilökohtaista tiimivalmentajan brändiä. Päivän tuotoksena tiimimme tuotti ”brändipostikortin”,  joka toimii seuraavan päivän työkaluna. Päivä päättyy 20.00, jonka jälkeen päätimme päivän yhteiseen illalliseen.

Oma valmentajuuteeni liittyvä brändi-presentaatio:

Keijon brändi – english

MONDRAGON TIIMIAKATEMIA

Mondragon Tiimiakatemia (MTA) is an organization made up of students and team-entrepreneurs communities born in 2007 within the Faculty of Business Studies of Mondragon University. MTA employs the methodology used by Tiimiakatemia; a community of learners and team entrepreneurs that operates within Jyvaskyla University of Applied Sciences (Finland).

The purpose of MTA is to transform (the environment) through team entrepreneurship and based on active learning and cooperative values. Currently MTA is formed by a community of nearly 300 people and aims to become an international community regarding entrepreneurship and team learning. It also offers academic services and supports projects related to (team) entrepreneurship.

Mondragon Tiimiakatemia is a member of Global Tiimiakatemia Network. It is operating in close connection with different schools and companies, team coaches and teampreneurs in the network (shared Learning Jouneys and Learning Expeditions amongs the units, global projects, team coach and teampreneur exchange programmes etc.)

22.8. Lähtökuopissa

Viime keväänä aikuisopistolla etsittiin työntekijöitä, jotka haluaisivat lähteä opettajavierailuille Eurooppaan. Nyt olen pakkaamassa reppua Uppsalan matkaa varten. Menen siellä Lernia-oppilaitokseen tutustumaan aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen Ruotsissa. Jaan täällä ensi viikon ajan vaikutelmani kustakin päivästä ja samalla vastailen omiin ja kollegoiden kysymyksiin.

Näin ennakkoon kuvittelen, että ensi viikko on mm. roolipeliä, jossa leikin maahanmuuttajaa, agenttina tarkkailua, jossa tutkin vieraan maan järjestelmiä sekä koulunkäyntiavustajaharjoittelua, jossa yritän olla edes vähän hyödyksi. Toiminnallinen ruotsinkielen opiskelun viikko siis.

Kyselin alkuviikosta teiltä työkavereilta, mitä haluaisitte tietää ruotsalaisesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Olen jo saanut paljon hyviä kysymyksiä, mutta vielä ehdit kysyä lisää kommenttiosiossa tai sähköpostitse!

25.8.

Tänään alkoi kielikylpy. Tutustuin kuvassa näkyvään kouluun ja ihmisiin. Opettajat kertoivat paljon omasta systeemistään ja kyselivät meidän vastaavasta. Keskustelu poukkoili sinne tänne, joten sovimme, että torstaina esittelemme omat järjestelmämme toisillemme järkevässä muodossa. Yritin jo koota vihkooni sen, mitä sain keskusteluissa selville. Ensimmäinen selkeä lisätutkimusta vaativa aihe ovat ryhmäkoot: onko 37 opiskelijan ryhmä normaalikokoinen?

Seurasin kahden erilaisen ryhmän opiskelua: B-tason (A2.1-tason) tunteja ja iltapäivän vapaaehtoisia luetunymmärtämisen tunteja. Tehtävät tuntuivat tutuilta: kuuntelimme laulua ja opiskelimme sen sanastoa. Luetunymmärtämisen tunneilla mietimme erilaisia lukustrategioita ja harjoittelimme niitä esimerkkitekstin avulla.

Iltapäivällä olin tarkkailijana myös kielikavereiden ja opettajien tapaamisessa, jossa sovittiin alkavan syyslukukauden toiminnasta. Kielikaverit ovat vapaaehtoisia, jotka tarjoavat opiskelijoille keskusteluseuraa koulupäivien aikana. Meillä Jyväskylässä vastaavaa toimintaa on varmaankin Gloriassa?

Iltapäivän kahden viimeisen tunnin kohdalla huomasin, että vieraan kielen käyttäminen vie energiaa. Sympatiat maailman kaikille kieltenopiskelijoille ja vieraskielisessä ympäristössä toimiville!

26.8.

Sateinen päivä. Opettaja valaisi ruotsalaista (pohjoista) asennetta opiskelijoille: ”Det finns inte dåliga väder, det finns bara dåliga kläder.” Eli sateellakin pitäisi tulla opiskelemaan.

C-tason (A2.2) kurssilla muistelin omia lukion ruotsin kursseja; oppikirja oli teemoiltaan ja tyyliltään samaa sarjaa kuin meidän lukion kurssikirjat. Maahanmuuttajanäkökulma ei korostunut kirjassa erityisesti, sen sijaan ruotsalainen kulttuuri oli keskiössä. Istuin tunnilla kahden eritrealaisen opiskelijan vieressä ja kyselin heiltä kaikenlaista.

Naiset kertoivat, että kotoutumiskoulutus on ruotsin kielen opiskelua koulussa. Muita oppiaineita ei heillä ole. Joskus opiskellaan myös atk-luokassa. Naiset olivat opiskelleet kaksi vuotta. Tulevaisuudensuunnitelmat olivat molemmilla vielä avoimia.

B-tason kurssilla opiskelijat olivat lukeneet Metro-lehteä ja vastailleet opettajan kysymyksiin. Tänään opiskeltiin sanomalehden juttutyyppejä ja uusia sanoja (förbifarten, förhållande, räddningstjänst, ensamkommande flyktingbarn…).

Iltapäivällä olen valmistellut opiskelijoille esitystä Suomesta ja meidän maahanmuuttajakoulutuksesta. Moni arkipäivän toiminto tuntuu näiden päivien perusteella erilaiselta. Mielenkiintoista nähdä, millaisia kommentteja meidän opiskeluarki herättää opiskelijoissa.

Opettaja tiesi sanoa, että ”te ootte Suomessa varmaan paljon tarkempia aikataulujen ja myöhästymisen suhteen kuin me”. Maine on kiirinyt.

27.8.

Aamupäivällä opiskelimme kielioppia tietokoneluokassa. Iltapäivällä vapaaehtoisella keskustelutunnilla puhuttiin tyypillisestä ruotsalaisesta. Tässä maahanmuuttajien mielipiteitä Ruotsista ja ruotsalaisista:

– istuvat hiljaa bussissa, varautuneita, kylmiä, hiljaisia, rauhallisia

– Lucia, kuorolaulu

– Systembolaget, juovat viikonloppuna paljon, pääntyhjennys

– stressi, tekevät paljon työtä, ovat tarkkoja

– ovat auttavaisia ja suvaitsevaisia, kunnioittavat ihmisiä

– huolehtivat luonnosta

– pitkät jonot lääkäriin

– eivät hermostu liikenteessä.

28.8.

Tänä aamuna pääsin B-tason (A1) kurssille. Opiskelimme lausumista. Nyt ruotsin ja suomen kielen erot tulivat näkyviin, kun kirjoittamisen ja ääntämisen eroista oli kyse: Vokaali on pitkä tai lyhyt, mutta kirjoitetaan lyhyenä. Kaikkia konsonantteja ei lausuta, mutta kyllä kirjoitetaan. Ja ruotsin kielen intonaatiota opiskellessa piti päästä eroon suomalaisesta monotonisuudesta…

Iltapäivällä esittelin meidän koulua ja opiskelua yhdelle ryhmälle. Suomi oli suurimmalle osalle tyhjä sana ilman erityisempää sisältöä. Kyllä ryhmälle esiintyminen ruotsiksi nosti hien otsalle; muutaman kerran ja vähän useamminkin sain kaivella päästä ruotsin sanoja, hätätilanteessa turvauduin englantiin.

Iltapäivällä haastattelin kurdin kielen opettajaa, joka opiskeli kotoutumiskurssilla. Hän kertoi alkuhaastattelusta, koulun valinnasta, opintopolustaan ja omista tavoitteistaan.

Alla olevassa kuvassa näkyy ruotsalaisen kotoutumiskoulutuksen rakenne.

29.8.

Viimeisen päivän aamuna yritin kirjoittaa ruotsalaiselle kollegalle kommentteja viikosta. Nettiyhteys pätki niin, että tein työtä enemmän pääni sisällä. Tämän lisäksi katsoin Ruotsin yhteiskunta ja kulttuuri -luennolla tv-ohjelmaa ruotsin kielen uusista sanoista. Iltapäivällä löysäsin ja vaihdoin ruotsin englanniksi, kun keskustelimme ja hyvästelimme vielä opettajien kanssa.

Kokemus pähkinänkuoressa: Oma työ saa maailmanlaajuisemmat mittasuhteet, kun käy vieraassa maassa katsomassa työkaverien työskentelyä samojen tuttujen kysymysten kanssa. Asiat voi tehdä monella tavalla. Nyt vierailun jälkeen tiedän enemmän erilaisista toteuttamistavoista. Viikon aikana heräsi kuitenkin uteliaisuus kaikkiin mahdollisiin kotoutumissysteemeihin. Voisiko joku teistä hakeutua ensi keväänä esimerkiksi Yhdysvaltoihin Meksikon rajan läheisyyteen tai Etelä-Euroopan satamakaupunkeihin hakemaan näkökulmaa maahanmuuttajien kotoutumiseen?

Grundtvig workshop Jyväskylässä 10.-16.8.2014

Jyväskylän aikuisopisto otti vuosi sitten keväällä aikamoisen haasteen anoessaan järjestämislupaa Aikuisten lukutaito –workshopille. Teema on Euroopan tasolla nostettu niin tärkeäksi, että tällä vanhan LLP-rahoitusohjelman  viimeisellä kierroksella kaikki järjestettävät workshopit käsittelivät samaa ydinkysymystä omasta näkökulmastaan. Suomessa luvan sai kaksi järjestäjää, aikuisopisto oli niistä toinen.

Ihmisten muuttaessa maasta toiseen ensimmäisenä haasteena on yleensä uuden kotimaan kielen oppiminen. Jos muuttajan opiskelutaidot ovat heikoissa kantimissa, loppuelämä voi kulua puolikielisenä ja osin erillään uuden kotimaan yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Aikuiskoulutuksen haasteena on löytää menetelmät ja käytännöt, joiden avulla uuden kielen käyttöönottoa nopeutetaan ja aikuiselle oppijalle tarjotaan väyliä  löytää oma, aktiivinen paikkansa uudessa kotimaassa.

Hakijoita ja kiinnostuneita oli noin 300 eurooppalaista aikuiskouluttajaa, joista 15 onnekasta kutsuttiin jakamaan asiantuntemustaan ja oppimaan uutta. Euroopan maista oli edustettuina Belgia, Bulgaria, Englanti, Irlanti, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Sveitsi, Turkki ja Tsekki, joten olosuhteet olivat oivalliset eurooppalaisten aikuisten lukutaitotilanteen kartoittamiseksi sekä parhaiden opetusmenetelmien jakamiseksi. Myös suomalaisia asiantuntijoita oli kutsuttu mukaan sekä esiintyjiksi että kuulijoiksi.

Ammatillinen asiasisältö sekä järjestelyt saivat runsaasti kiitosta. Aikuisopiskelijoita sitoutettiin mukaan vieraiden isännöintiin logistiikka-, ruokahuolto- ja palvelualojen asiakaspalvelutilanteissa,  joten suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää – jopa tutkintotilaisuuksia-  saatiin esiteltyä aivan reaaliajassa.

Elämyksellisistä muistoista hurjin lienee vieraille ollut kuitenkin torstain suomalainen saunailta. Kokemus vaati ensin parin vuorokauden pohjustamisen, lukuisiin epäluuloisiin kysymyksiin vastaamisen ja vakuuttelut siitä, että uimapuvun saa ottaa mukaan, jos pelkässä pyyhkeessä esiintyminen tuntuu liian ahdistavalta. Loppujen lopuksi viidestätoista vieraasta yhtä lukuun ottamatta kaikki saunoivat täydet kolme tuntia itsensä uuvuksiin,  ja kaikkensa antaneina, omasta rohkeudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan ylpeinä  raahautuivat nukkumaan ennen viimeistä työpäivää.

Auli Bister

Terhi Vesanen-Kirillov

Jyväskylän aikuisopiston sosiaali- ja terveys- sekä liiketalouden aloilla on laadittu suunnitelmia maahanmuuttajaopiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden yhteisiin oppimistilanteisiin. Joitakin pilottikokeilujakin on tehty, ja niistä saadut kokemukset ovat sen verran myönteisiä ja rohkaisevia, että menetelmiä kannattaa soveltaa muillakin aloilla.

Tekniikan ja liikenteen yksikössä on päästy hyvään alkuun yhteistyön suunnittelemisessa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon vastuukouluttaja Timo Hanhimäki on huomannut, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen henkilö haluaa käydä autokoulun uudessa kotimaassaan. Todennäköisesti jokainen liikenneopettajaopiskelija kohtaa työssään maahanmuuttajataustaisia ajokortin suorittajia. Liikenneopettajaopiskelijat saavat käytännön kokemusta ja tuntumaa maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kohtaamisesta jo ennen varsinaista työharjoittelua heidän kanssaan toteuttamansa teoriaopetuksen ja auton käsittelyharjoitusten merkeissä.

Vartijan työ on monelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle miesopiskelijalle tuttua  ja kiinnostavaa jo entisestä kotimaasta. Vartijan ja kiinteistönhoitajan työstä selviää uusia puolia, kun maahanmuuttajaopiskelijalla on tilaisuus tehtävärastien ja käytännön harjoitusten avulla perehtyä ammattiin tutkinto-opiskelijan työparina. Kouluttaja Soile Rinkisen aloitteesta kokeiltiin myös tutkintotilaisuuden tutuksi tekemistä: näyttötutkinto ja ammattitaidon osoittaminen käytännön toiminnalla aukeavat eri tavalla maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle, jos tutkintotilaisuutta saa seurata omin silmin.

Kaiken kaikkiaan orastava yhteistyö on tuonut paljon hyviä kokemuksia: pedagogiikka kehittyy, koulutusalojen raja-aidat madaltuvat, osallistujien maailmankuva avartuu. Maahanmuuttajaopiskelijat tutustuvat käytännössä ammatilliseen koulutukseen, erilaisiin ammatteihin ja näyttötutkintojärjestelmään.  Kantasuomalaiset opiskelijat saavat käytännön kokemusta kohtaamisista erikielisten ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa jo ennen työelämään siirtymistään.

Nyt on puheyhteys tekniikan ja liikenteen koulutusten suuntaan saatu auki. Suullisesti on sovittu, että nyt suunniteltuja ja osin kokeiltuja yhteistyötapoja kehitetään edelleen,  syksystä 2014 alkaen uusien ryhmien kanssa. Haasteena ovat tiukat aikataulut, henkilöresurssien tarkka mitoitus sekä  yhä uusien kouluttajien innostaminen kotikansainvälistymisen käytännön toteuttamiseen.