Aihearkisto: osaaminen

Luovien alojen yhteistyö laajenee Latviassa

Gradian musiikkialan ammatillisen koulutuksen jalan jäljissä myös muut luovat alat lisäävät yhteistyötä Latvian pääkaupungin, Riikan luovien alojen oppilaitosten kanssa. Media-alan opettaja Toni Essel vieraili tammikuun lopussa neljässa ammatillisessa oppilaitoksessa.

Kuva ja teksti: Toni Essel

Tutustuminen Riikan taide- ja media-alan opetukseen 27. – 31.1.2020

Olin sopinut tutustumiskäynnit Riga Style and Fashion Techical School:iin ja Jana Rozental Art Schoolin tutustuakseni media-alan koulutukseen, opettajiin ja ennen kaikkea selvittääkseni mahdollisuuksia oppilasvaihtoon. Olin etukäteen sopinut viettäväni tiistain 28.1. Riga Style and Fashionissa ja keskiiviikon ja torstain Jana Rozentalissa. Koulujen verkkosivuilla on hyvin vähän infoa englanniksi, joten etukäteistutustuminen jäi sähköpostikeskustelujen varaan. 

Minulla oli yhteystiedot myös Riga Fashion and Design Schooliin, mutta koska siellä media-alan opetus keskittyy ensisijaisesti graafiseen suunnitteluun (Advertisement design) ja meidän vaihtopaikkojen tarve on erityisesti videopuolelle, en aikonut vierailla ko. koulussa. Sunnuntaina ennen matkaa sain Jana Rozentalista tiedon, että yhteyshenkilöni ei olekaan paikalla keskiviikkona. Tämän vuoksi otin yhteyttä myös kolmanteen kouluun ja sain kutsun keskiviikoksi sinne.

Kouluvierailut

Koulusysteemi
Koulujärjestelmä ja koulutuksen toteutus poikkeaa merkittävästi omastamme. Viikot on jaettu useisiin kursseihin, joista osa on ns. yleisaineita kuten äidinkieltä tai matematiikkaa. Lisäksi kaikissa vierailemissani kouluissa opetetaan perinteisiä taideaineita, kuten piirustusta, sommittelua ja kuvanveistoa läpi koulutuksen.

Riga Style and Fashion Techical School sijaitsee noin 10 kilometriä Riikan keskustan ulkopuolella. Media-alan opetusta koulussa on kolmessa koulutusohjelmassa: photography design (4 vuotinen koulutus), photographer (2 vuotinen, perustutkinnon suorittaneille) ja multimedia design (2 vuotinen, perustutkinnon suorittaneille). Lisäksi koulussa koulutetaan mm. stylistejä useassa koulutusohjelmassa, vaatetusalan suunnittelijoita ja toteuttajia sekä meikki- ja maskeerausalan ammattilaisia. Multimediakoulutuksessa käydään läpi laajasti median aloja: muun muassa valo- ja videokuvaus, videoeditointi, graafinen suunnittelu ja animaatio. Pääpaino on suunnittelussa ja paljon tehdään myös käsin. Opiskelijat suunnittelevat paljon konsepteja kuten mainoskampanjoita, yritysilmeitä (liiketiloihin) tai graafisia ohjeistuksia. Meidän opetukseen verrattuna tekninen puoli jää vähemmälle ja suuntautuminen riippuu opiskelijan valitsemasta päättötyöaiheesta ja sen toteutuksesta.

Vierailulla tutustuin kouluun, koulun kv-koordinaattoriin Laura Ait Ožmidaan sekä graafisten aineiden opettajaan Kristiana Kazarjanaan. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat suunnittelivat yhdessä parhaillaan koulun harjoituskampaamon ikkunateippauksia. Keskustelimme oppilasvaihdon mahdollisuuksista. Käytännössä paras ratkaisu olisi, että meidän opiskelijamme tulisivat koululle ja osallistuisivat soveltuville kursseille ja sen lisäksi tekisivät esimerkiksi koulun sosiaaliseen mediaan sisältöä. Erityisesti koulutuksesta kertovalle videomateriaalille olisi paljon tarvetta, joka sopisi myös meidän tarpeisiimme. Yrityksiin on kuulemma vaikea saada ulkomaisia opiskelijoita erityisesti kielen vuoksi. Koulujärjestelmän vuoksi meille päin suuntautuva oppilasvaihto olisivat todennäköisesti vain viikon tai kahden mittaisia ja opettaja olisi niissä mukana.

Käytännön järjestelyjen puolesta vierailusta jäi hyvä fiilis ja koulu on mielestäni varsin potentiaalinen kumppani jatkossa, joko meille tai esim. vaatetuspuolelle. Kauneuspuolelle koulu tarjoisi myös hyviä mahdollisuuksia laajentaa oppilaiden osaamista oman koulun opetukseen nähden. Konkreettisena yhteistyönä sovimme jo alustavasti, että toimin ensi elokuussa koulun järjestämän suunnittelukilpailun tuomarina. Tuomarointi on mahdollista toteuttaa Jyväskylästä käsin, mutta paikanpäällekin saa kuulemma mennä. Sain koululta myös yhteystiedot Riga Art and Media Schooliin, jonne sovin tapaamisen torstaiksi.

Riga School of Design and Art on suunnitteluun monipuolisesti keskittynyt koulu. Koulutusohjelmia on muun muassa vaate-, tekstiili-, puu-, metalli- ja lasisuunnitteluun. Media-alalle koulutetaan mainonnan suunnittelijoita neljän ja kahden vuoden koulutuksessa. Koulutus on hyvin lähellä Riga Style and Fashion Techical Schoolia. Se sisältää kaikkia median osa-alueita: valokuvaa, graafista suunnittelua, videokuvausta ja -leikkausta, animaatiota, mutta pääpaino on kokonaisuuksien suunnittelussa.

Tapasin koulussa graafisen suunnittelun opettajan Klara Krundsteinen, joka esitteli koulutusta ja paikkoja. Tapasin myös kv-koordinaattori Zane Struberga. Hän ehdotti meille heti alkajaisiksi opettajavaihtoa, mutta valitettavasti emme ehtineet tälle kierrokselle mukaan. Opettajavaihto olisi mielestäni kuitenkin erinomainen ajatus. Koulussa on useita koulutusohjelmia, jotka voisivat sopia meidän opettajillemme ja yhteistyökumppaneiksi myös oppilasvaihdossa. Oppilasvaihdon suhteen koulu ei ole oma ykkössuosikkini. Pidämme luovien alojen kv-vastuuopettajien kanssa palaverin maaliskuussa ja pohdimme, miten veisimme vaihtokuvioita eteenpäin.

Jana Rozental Art School oli kouluista eniten painottunut taiteeseen. Koska olin sopinut tapaamisen torstaille myös toiseen kouluun jäi tapaamiselle aikaa vain 1,5 tuntia. Tämä kuitenkin riitti ihan hyvin. Kuten muissakin kouluissa, media-alan opetus on laaja-alaista, mutta taideaineet kuten kuvanveisto, maalaus ja piirtäminen korostuivat enemmän. Yhteyden pito kv-koordinaattorin kanssa oli haastavaa eikä yhteistyöstä jäänyt kovin luottavainen kuva opiskelijavaihtoa ajatellen. Lyhyesti sanottuna ei jatkoon. He kyllä olivat kiinnostuneita lähettämään oppilaita meille päin yhden tai kahden viikon vaihtojaksolle opettajan kanssa ja se minusta on aivan hyvä vaihtoehto.

Riga Art and Media School oli videoalan vaihtopaikkojen kannalta kaikkein mielenkiintoisin vaihtoehto. Koulussa on media-alan opetusta Media taiteen osastolla: Multimedia Design Specialist (WEB design), Multimedia Design Specialist (Animation), Video operator, Photo Design specialist sekä Visuaalisen suunnittelun osastolla: Visual Advertising Design Specialist. Koulu on tehnyt oppilasvaihtoja mm. Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Lisäksi heillä oli videoalan yhteistyökumppaneita Slovakiassa, Tsekissä ja Espanjassa, joissa opiskelijat olivat olleet harjoittelussa yrityksissä. Valitettavasti en tavannut videopuolen opettajia, koska he eivät olleet paikalla. Riga Art and Media School on ensimmäinen, jonne pyrin lähettämään opiskelijoita vaihtoon mahdollisesti jo ensi syksynä.

Jatkossa

Pidämme luovien alojen kv-vastuuopettajien kanssa palaverin maaliskuussa, joissa pyrin jakamaan tietoa kouluista ja vaihtomahdollisuuksista eri aloille. Luulen, että ainakin kolme kouluista olisivat potentiaalisia kumppaneita sekä oppilas että opettajavaihtoon. Oppilaille pidän kv-infotilaisuuden myös maaliskuussa, kunhan tällä hetkellä vaihdossa olevat opiskelijat palaavat ja voivat tulla kertomaan myös omia kokemuksiaan vaihdosta.

Gradia at Swiss Conference of Directors of Vocational Schools (SCD)

Gradia’s internationalisation strategy, EMEU network and EfVET, both of which Gradia is a member, provided the topics for the key note speeches at this years Swiss VET directors conference in Olten, Switzerland on 16 January 2020.

The forum of the Swiss directors focused on the promotion of exchange and mobility and the role that vocational schools can play. Statistics showed the actual situation regarding activities around exchange and mobility at vocational schools to be less than desired. This allowed for a provisional appraisal of implementation of the vision of the federal government and cantons: that vision is for all young people to have a mobility experience during their initial and continuing education and training. From 2014-2019, vocational schools belonging to the SCD submitted between 30 and 50 % of all applications per call. Movetia, the Swiss NA, constructed an outlook for the future with regard to national, European and international mobility and cooperation. The Swiss perspectives were broadened, additionally, by the inputs regarding mobility and cooperation activities of the international guests from Finland, the Netherlands and Italy.

Gradia’s intervention dealt mainly with indicators for successful internationalisation strategies such as linking all activities to the general strategy and building strong, sustainable networks locally, regionally as well as on European and international level. In addition, a simple three-step process was suggested for all participating colleges for creating their own strategies for their own needs.

In addition to lively discussions and group work, Daniel Kehl, Director of GBS St. Gallen, one of the oldest partners of the predecessor to Gradia Jyväskylä, presented the ABC of internationalisation now available on the Movetia website:

https://www.sdk-csd.ch/de/abc-der-internationalisierung_0-244.html

Merci beacoup

Gradia had the pleasure of hosting staff from Lycee Nadar/ Academie Versailles at the end of January. We asked them some questions regarding their visit and the impressions they got.

What did you find were the similaries/ differences in VET education in Finland and France? Did something surprise you?

It was a real pleasure to get to know Gradia and it was very enriching to talk with you about your school system.

The similarities with the Finnish system and the French system are few. In fact, in broad terms, we find (in common) the idea of learning a trade but the implementation is completely different. The state of mind is totally different. And we can imagine that the result is too.

There are several points which can be highlighted and which were quite surprising in relation to our system :

  • the first is the mix between young people and adults
  • the second is the learning of entrepreneurship but also the implementation of the learning that we were able to discover in the visual merchandising – to put n condition the students and thus allow them already to confront the reality of a project: it’s just great
  • the third is always in this state of mind where you allow e.g. the electro-technical and mechanical sector to produce for companies and thus already participate in this economy, but also to feel useful, and in the end collect money for their project
  • the fourth is focused on the cafeteria: the diversity of dishes while paying attention to everyone’s allergies but also the food shop system which allows the sale of food that has not been consumed at noon
  • the fifth is the teaching method which is presented in the form of modules and allows the student to reveal himself throughout his schooling and thus continue his studies while having the possibility of completing or reorienting his training

What would you like to take with you back to France? What would you like to happen next?

The previous list could be even longer. The Finnish system is really very interesting and a model of its kind. We could say that the French system, in itself, presents similarities but only when one begins the higher studies (studies after the baccalaureate). Which is a shame because many of our students stop school after the baccalaureate and do not pursue higher education and it would have been interesting to have given them all these skills before starting their professional life. Students who continue their studies would also be better prepared for the required academic level of higher education. Many drop out because they are still too academic. Let’s say it: the Finnish system is trying to make the child responsible and the French system is not.


We don’t feel it is really possible to change the French system because it depends on a lot of things. Many things would have to change at the top, namely the Ministry of Education and the French mentality. Meanwhile, we think it is still possible for the teachers to make a change and follow the path that is imposed on us, while at the same time conveying a pedagogy that will allow the student to have deep reflections on their future and their studies.

And finally, the visitors would like to thank everyone they met at Gradia for the warm welcome received. All interventions were very interesting and appreciated.

Creative Skills 21 -hanke käynnistyi

Kuvat ja teksti: Mikko Auerniitty, Mikko Niemelä, Esko Varesvuo 

Creative Skills 21 (Erasmus KA2) -hankkeen ensimmäinen työpaja opiskelijoille ja opettajille Ghentissä, Belgiassa 24.-29.11.2019

Matkan tavoitteena oli opetella uuden vuosituhannen vaatimia luovia työelämätaitoja, kuten luovuus, ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, tiimityö, päätösten teko ja sosiaaliset taidot (soft skills, creative skills). Nämä taidot usein unohdetaan ammatillisessa opetuksessa. Luovilla aloilla korostuu yksilölliset taidot, luovuus ja yrittäjyys (freelancerit ja yksin yrittäjät). Luovat ja pehmeät taidot ovat kuitenkin käytännöllisiä ja niiden opetus on järkevää yhdistää ammatilliseen opetukseen, mutta opettajilta usein puuttuu tieto, miten tämä tehdään. Kansainvälinen yhteistyö ja viestintä kuuluu olennaisesti opettajan työkalupakkiin ja mahdollisuudet oppimisen kansainvälisessä ympäristössä ovat tärkeitä. 

Työpajaviikolle lähti kaksi opettajaa, projektikoordinaattori ja neljä opiskelijaa media-alalta. Käytännön toteutuksena sekä opettajat että opiskelijat jakautuivat yhteensä kahdeksaan kansainväliseen työryhmään. Työryhmissä ei ollut yhdessäkään kahta suomalaista. Ryhmätyöskentelyn lisäksi opettajat ja opiskelijat osallistuivat erilaisiin lyhyihin työpajoihin ja luentoihin, joiden aiheet käsittelivät ihmiskeskeistä ongelmanratkaisua, rakentavan palautteen antamista ja luovuutta suunnittelutyössä. 

Metodina oli (opettajilla) ohjata/mentoroida kansainvälistä opiskelijaryhmää. Jokaiseen työryhmään kuului kaksi opettajaa ja viisi opiskelijaa eri maista. Työryhmän tehtävänä oli luoda idea ja konsepti teemalla ”Kuinka lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta 15-25-vuotiaiden keskuudessa ja saada heidät vastuullisiksi toimijoiksi” (sustainable lifestyle).  

Aloitimme jo matkan aikana pohdinnan siitä, kuinka saisimme edistettyä Gradian media-alalla luovien ja ongelmaratkaisukeskeisten työmenetelmien käyttöä. Keskusteluissa muiden maiden opettajien kanssa, Gradian media-alan opetus näyttäytyi kovin tekniseen osaamiseen keskittyvänä. Ammatillisten taitojen opettelu on erinomainen väline luovien taitojen opettelussa, mutta se ei saa olla itseisarvo, eikä se vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden työelämätaitoja.  

Kävimme myös keskusteluita muiden maiden opettajien kanssa, jotka vastaavat media-alan opiskelijoiden opiskelijavaihtoon liittyvistä asioista kohdemaassa. Näissä keskusteluissa kävi selväksi, että Gradian media-alan opiskelijoiden lähettäminen ei ole tarpeeksi keskitettyä ja johdonmukaista. Vastaanottavat opettajat kokivat hankalaksi sen, että useampi opettaja lähettää media-alan opiskelijoita vaihtoon. Pyrimmekin edistämään yhden opiskelijavaihdoista vastaavan opettajan nimeämistä media-alan opettajistosta.

Viikon aikana haastoimme omaa opettajuuttamme, kyseenalaistimme teknisorientoitunutta opetusta ja saimme uusia avaintaitoja opiskelijoiden valmentamiseen kohti tulevaisuuden luovan alan työelämän vaatimuksia.  Opimme myös lisää positiivisesta palauteenannosta ja opiskelijoiden orientoinnista. 

Otamme oppimiamme taitoja koekäyttöön ja tulemme kertomaan kokemuksistamme muille opettajille ja kouluttajille. Haluamme jakaa kokemuksiamme muille media-alan opettajille ja haastaa käytännön opetustyön joustavuutta ja luovuutta. Hanke itse luo online-käsikirjan, johon kerääntyy hankkeen edistymisen myötä erilaisia harjoituksia ja vinkkejä, joita on käytetty työpajaviikoilla. Tämä käsikirja on avoin kaikille. Hankkeella on myös avoimet Fb- ja IG-sivut. https://www.facebook.com/creativeskills21/ 

Työpajan aikana projektikoordinaattorit laativat kyselytutkimuksen, jonka kaikki kahdeksan osallistujamaata kääntävät ja lähettävät luovan alan työelämäyhteistyötahoille. Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan, ennen maaliskuussa Newcastlessa järjestettävää seuraavaa työpajaviikkoa, mitkä ”pehmeät” työelämätaidot ovat tärkeimpiä kussakin osallistujamaassa ja onko joitakin arvoja, jotka korostuvat kaikissa maissa. Tulosten perusteella valitaan seuraavien työpajojen aiheet.