Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen opiskelijat vierailivat ystävyyskoulussaan, Johannes Kepler Gymnasiumissa, Saksan Garbsenissa ja Berliinissä 15.-22.4.2015.
Kyseessä oli vastavierailu, sillä Voionmaalla vieraili 12 opiskelijan ja kahden opettajan ryhmä syyskuussa 2014. Garbsen sijaitsee Ala-Saksin osavaltiossa noin parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Hannoverista.
Aihearkisto: osaaminen
Joost from Heerhugoward
Who are you and where are you from? My name is Joost Van Unnik. I am one of four students who came here from the Netherlands. We are from two different schools (Horizon College in Heerhugoward and Rijn Ijssell in Arnhem).
What are you studying? Furniture making and interior building for boats.
What have you been doing in Jyväskylä? We have been studying in Petäjävesi and our main subjects have been wood turning and wood carving, but we also have been working at a small sawmill somewhere in the forest near to Petäjävesi. At the moment I am working in a small company named “Kalustehoitola” and restoring old furniture. In our free time we have been visiting many museums and we also went to drive carting cars.
How long have you stayed in Jyväskylä? Three weeks at the school in Petäjävesi and three weeks working in the company.
Do you think the time has been too short (why?), too long (why?) I would have liked to stay five weeks and five weeks, I just got to know all this people and now it already stops again, but it has been very nice anyhow.
What have you learned during your stay? I have learned the basics of wood turning and carving, that was the first time of turning wood for me. At the company I learned to spray paint and how to remove paint from furniture. I learned how to survive in a other country and I will try to go abroad next year again if I will get a chance to do so.
Give three tops and tips (based on your own experience) to someone who is planning to come to Jyväskylä:
1. I would have liked to do ice fishing here in Finland but I came too late for that, it must be wonderful to experience the cold winter.
2. Sauna, we have been to sauna many times and we liked it very much.
3. The museums and the carting center!
Joost and the other three exchange students participated in a module created during a KA2 project called EMEU. More about EMEU here: http://em-eu.eu/
Information about student mobility in the cabinetmaking sector: Manu Semann
General information about student mobility: Milka Niskanen
More information about KA2 and othe projects: Rea Tuominen
Costa Rica
Lyseon lukion ensimmäisen vuositason opiskelija Laura Kalliokoski lähti vaihto-oppilaaksi Costa Ricaan helmikuun 2015 alussa ja hän kirjoittaa blogia vaihto-oppilaskokemuksistaan.
16.2.2015
Nyt jo yli viikko täällä takana ja ois niin paljon kerrottavaa ettei tuu mitään mieleen :D. Viikko sit perjantaina puolilta öin Costa Rican aikaan saavuttiin AFS:n leirille melkein 24 tunnin matkustamisen jälkeen. Siellä sit tutustuttiin muihin vaihtareihin ja oli tosi tosi kivaa, ois jaksanu siellä pidempäänkin. Sunnuntaina aamulla lähettiin kuitenkin kaikki busseilla omiin host-perheisiin.
Oon tykänny mun perheestä tosi paljon, siihen kuuluu äiti, isä ja kaks siskoa, toinen 2 vuotta mua vanhempi ja toinen saman ikänen, sit vielä 8v pikkuveli ja lisäks vielä 2 koiraa. Heti ekasta päivästä lähtien täällä on ollu tosi kotoisa olo ja on ollut helppo tulla perheen elämään mukaan. Tosin ekat päivät olin kipeenä ja makasin lähinnä sängyssä nukkumassa. Seuraavana perjantaina mulla oli sitten eka koulupäivä, ja oli tosi hauskaa. Meillä oli vaan yks tunti ja loppupäivä vaan istuskeltiin koululla. Mut otettiin heti mukaan meiän luokan porukoihin ja muutenkin tosi moni tuli juttelemaan ja ottamaan mun ja muitten vaihtareiden kanssa kuvia, vaikka ei paljoa ymmärrettykään. Se täällä ehkä on ollu se vaikein juttu nyt aluksi, kun ei osaa vielä kieltä. Koulussakin ois tosi helppo tutustua ihmisiin kun kaikki tulee juttelemaan mut sit ei vaan osaa sanoo mitään. Kaikista ärsyttävintä on just se kun ymmärtää kyllä mitä toinen sanoo mutta ei sit ite osaa vastata.
Viikonloppuna lähettiin perheen ja joittenkin sukulaisten kans käymään parilla rannalla. Nukuttiin teltoissa ja lauantaina oltiin sit melkeen koko päivä tuolla Playa del coco:ssa, mistä nuo kuvatkin on. Seuraavana päivänä käytiin aika nopeesti kattoo vielä pari eri rantaa ja ajeltiin kotiin. Täällä missä minä asun ei siis oo mitään rantaa, mutta toi paikka missä käytiin oli jonkun 5 tunnin ajomatkan päässä eli ei siis mikään lähin paikka ollut kumminkaan.
Laura
5.2.2015
6 ja puoli tuntia niin mun kone lähtee kohti Amsterdamia, siellä välilasku ja vielä Panaman kautta Costa Ricaan.
Nyt väsyttää jo niin paljon että en keksi mitään järkevää sanottavaa tähän… pakko varmaan yrittää pari tuntia nukkuukin ennen lentokentälle lähtöä. Costa Ricasta sitten vähän enemmän kuvia ja tekstiä heti kun vaan mahollista!
Nii ja jos jotain ihmetyttää niin täällä on myös pari jotain tosi vanhaa postausta mitä en halunnu poistaa, ei siis liity vaihtoon mitenkään 😀
Laura
VET education and companies working together in the Netherlands
Jyväskylä College together with its national network partners (Salpaus, Axxell and Tredu) arranged a study visit to the Netherlands in October 2014. The aim of the visit was to learn from the Dutch experiences of competence-based education and project-based learning. The group was led by Freek Seuntiens from the metalwork and machinery programme at Jyväskylä College.
In the Netherlands colleges (vocational and universities) and companies are working closely together on project basis. This gives schools and companies a financial benefit, as they say win/win situation. Schools cannot innovate so fast with the newest technology than companies. That’s why the students have BPL projects in the companies. Companies don’t always have the time or money to start, develop and/or finish a project. That’s why students are a good solution to their problem. Companies are also demanding students of the future from schools, this can only be realized by company internships.
We can learn a lot from the Dutch approach but be have to remember that schools in the Netherlands have been doing this problem or project based learning as well as competence based education for over 10 years already. We have to start from the beginning, and not jump too far ahead. First thing to do is get connections and small projects with our companies in Finland. We also should use the example of Rijn Ijssel College to learn how to work with companies inside projects. As many teachers said during our visit, in the Netherlands the government money isn’t enough, and without companies technical schools will disappear.
The main takeaways from the visit to the Dutch colleges are:
Money to finance the projects
Government funding has decreased and therefore, the VET college management is saving on everything possible. This means that projects sometimes don’t have enough money for materials, workplaces, meeting places, tools, etc.
Hours of teacher to guide the students
The schools are giving teachers less and less guidance hours, to save money. The
teachers that we have spoken to are experiencing increased stress because of the workload they have. They told that good guidance needs more hours than they can get right now.
Contacts with companies
In the beginning the colleges had to work really hard to get projects with companies.
Nowadays it’s easier because of the University, University of Applied Sciences and
vocational colleges are working together. Companies now have better understand of what the strength/profit of VET colleges school is in PBL projects.
Text and picture: Freek Seuntiens
Job Shadowing -jakso Ruotsin Eskilstonassa 9.11.-5.12.2014
3.12.2014
Jobshadowing-jaksolla aika lentää kuin siivillä. Kollegani vei minut viikonloppuna kahteen suloiseen pikkukaupunkiin; Strängnäsiin ja Mariefrediin. Kutsun molempia satukaupungeiksi, sillä ihastuin kauniisiin puutaloihin kapeiden katujen varsilla. Ensimmäinen adventti avaa virallisesti joulukauden ja joulumarkkinat, jonne monet olivat tulleet nauttimaan joulun tuoksuista ja väreistä.
Maanantaina alkoi neljäs viikkoni Ruotsissa. Opetin heti aamusta ranskaa 4 tuntia ja oppilaat etsivät pareittain vastauksia Jyväskylä-visaan ranskankielisistä esitteistä. Samassa ryhmässä opiskelee 2. ja 4. kurssilaisia, joten sain 4. kurssin opetettavakseni oman opettajan ottaessa 2.kurssilaiset huomaansa.
Olen selittänyt Suomen koulusysteemiä lukuisille ryhmille englanniksi ja ruotsiksi sekä vastaillut opiskelijoiden kysymyksiin. Eskilstunalaiset nuoret ovat kiinnostuneita Suomesta ja halukkaita opettelemaan suomalaisia sanoja ja lauseita. Olen opettanut ja seurannut useita IB-lukion englannin ja ruotsin tunteja ja suorastaan häkeltynyt opiskelijoiden taidoista. Englannin 5.kurssi on integroitu historian kanssa, jossa teemana on muinaiskulttuurit. Opiskelijat tutustuvat omaan aihealueensa tarkemmin ja pitävät 15 minuutin Power point-esitelmän. Vanhantyylinen powerpoint on jäämässä historiaan uuden prezin saadessa enemmän tilaa.
Opiskelijat voivat lainata koulusta lukion ajaksi kannettavan tietokoneen ja oppikirjat. Koulussa on käytössä its learning-oppimisympäristö, johon opettajat voivat laittaa materiaalia eri lähteistä. Kielten kursseilla luetaan paljon kirjoja, joista keskustellan pienryhmissä ja pidetään esitelmiä. IB:n englannin 5. Kurssilla on luettavana Harper Leen teos, To kill a Mockingbird.
Minulla oli eilen palaveri erityisopettajan kanssa, jossa hän kertoi työstään St Eskilsissä. St. Eskilsissä on noin 750 opiskelijaa eli koulu on Rekarnea puolet pienempi. Koulussa työskentelee 1 kokopäiväinen erityisopettaja ja 1 puolipäiväinen. Kouluun palkataan 1 erityisopettaja lisää maahanmuuttajaryhmän tueksi. Oppilashuollossa työskentelee erityisopettajien lisäksi 2 kuraattoria, 2 opinto-ohjaajaa ja 1 terveydenhoitaja. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus koulupsykologeilla käyntiin.
St Eskilsissä on kerran viikossa ns. Tematid, jolloin opiskelijat valmistavat omia tapahtumiaan tai tekevät tehtäviään. Torstaina on tämän lisäksi ns. Studietid, jolloin heillä on myös mahdollisuus tehdä omia töitään. Sekä tiistaina että torstaina opiskelijoiden apuna on aineenopettajia.
Opettajat ovat ymmärrettävästi aika väsyneitä näin loppuvuodesta, joten rehtorit päättivät eilen tarjota koko henkilökunnalle iltapäiväkahvit erilaisten täytekakkujen kera. Tekstin kääntyessä ruokaan on mainittava myös varsinainen kouluruoka. St Eskilsin ruoka on erinomaista oman keittiön ansiosta.
Eilen illalla oli Rekarnessa avoimien ovien päivä, joten kävin katsomassa, miten Rekarne esittelee omia opiskeluohjelmiaan sekä tapaamassa entisiä kollegoja. Opiskelijat esittivät omia ohjelmiaan hienosti ja ammatillisen puolen opiskelijat näyttivät käytännössä esim. auton korjausta, tapetointia jne. Rakennuspuolen opettajat olivat tehneet YMCA:n kappaleeseen uudet sanat ja rakennukseen sopivan koreografian. Lukiot tekevät todella kaikkensa uusien opiskelijoiden houkuttelemiseksi taloon.
Tänä aamuna osallistuin kieltenopettajien IT-koulutukseen, jossa sain tietoa uusista ohjelmista. Iltapäivällä pidimme KV-palaverin Jyväskylän Lyseon, jossa esittelin Jyväskylän Lyseon lukion kansainvälisyystoimintaa ja suunnittelimme tulevaa yhteistyötä.
Huomenna on viimeinen päivä St.Eskilsissä ja jätän koulun haikein mielin. Olen todella kiitollinen minulle suodusta mahdollisuudesta Jobshadowing-kuukauteen ja toivon palaavani Eskilstunaan.
Puss och kram
Marina
Eskilstuna 27.11.2014
Jouduin hieman haikein mielin hyvästelemään Rekarnen lukion toissa perjantaina. Opettajat ja opiskelijat olivat tulleet tutuiksi ja tunneilla oli hyvä tunnelma. Menen kuitenkin ensi viikon tiistaina kouluun vieralulle Avoimien ovien iltana.
Viime viikonloppuna olin Tukholmassa ihastelemassa jouluajan avajaistunnelmia. Joulutori ja pääkadut olivat saaneet jouluvalaistuksen ja Gamla Stanissa soitteli tonttuorkesteri. Tuhkholman kulttuuritarjonta on laaja, joten päivän valinta oli vaikea. Kävin valokuvanäyttelyssä, jossa vierähtikin muutama tunti.
Maanantaina aloitin uudessa koulussani. St Eskils Gymnasium poikkeaa aika lailla Rekarnesta. Rekarne on rakennettu vanhaan teollisuushalliin, kun taas StEskils toimii kolmessa eri rakennuksessa. Päärakennus muistuttaa paljon vanhaa Jyväskylän Lyseon lukion rakennusta ja viereinen rakennus on samaa aikakautta. St Eskilsissä on hotelli ja matkailulinja, yhteiskuntatieteellinen-, tanssi ja musiikki- ja kuvataidelinja. Samassa koulussa toimii myös IB-lukio eli siltäkin osin löytyy yhteneväisyyttä Jyväskylän Lyseon lukion kanssa. Olen St Eskilsissäkin pitänyt ranskan tunteja ja kertonut Suomen koululaitoksesta, Suomesta, Jyväskylästä ja Jyväskylän Lyseon lukiosta ruotsiksi ja englanniksi. Olen opettanut suomea lukuisille ryhmille ja olen välillä suorastaan liikuttunut, kun opiskelijat tekivät omia dialogejaan suomeksi.
Tällä viikolla koulussa on ollut myös ns. 9-luokkalaisten päivät. 9-luokkalaiset kiertelevät Eskilstunan lukioita ja jokainen lukio koettaa houkutella heitä opiskelijoikseen. St Eskilsin opiskelijamäärä oli uhkaavasti ehtymässä, kun koulun markkinointi päätettiin antaa ulkopuolisen markkinointifirman hoidettavaksi. Lukiolaiset pitivät 9-luokkalaisille viihdyttävän shown, jossa he esittivät musiikkia ja tanssia sekä kertoivat opiskelusta koulussa. Hotelli- ja matkailulinjalaiset veivät 9-luokkalaiset kiertoajelulle, jossa he kertoivat omista harjoittelupaikoistaan ja tarjosivat mehua ja joulupullia. Keskiviikkona oli avoimien ovien ilta, joka oli avoin kaikille. Kaikki vieraat, koulun henkilökunta ja iltaan osallistuvat opiskelijat saivat ruokasalissa tortillapäivällisen, joten markkinoinnissa luotetaan ruoan houkutusvoimaan. Sekä koulun piha että koulurakennus oli tunnelmavalaistu ja opettajat ja opiskelijat kertoivat lukion opinnoista. Sveitsissä vaihdossa oleviin opiskelijoihin otettiin skypeyhteys vieraiden edessä. Markkinointi oli painattanut paksun katalogin lukion tarjoamien opintojen esittelemiseksi.
Ruotsissa korostetaan paljon henkilökunnan kokousten tärkeyttä. Aineopettajaryhmät kokoontuvat kerran viikossa keskustelemaan akuuteista opiskelijoiden ongelmista sekä käyvät läpi lähiaikojen ohjelmaa. Luokka kokoontuu joka viikko keskustelemaan yhdessä omista asioistaan ja ajatuksena on opettaa vastuun ottamista. Opettajilla on torstaiaamuisin kahvihetki, jolloin opettajat kokoontuvat isoon opettajahuoneeseen kahvittelemaan ja nauttimaan voileivistä. Perjantaina minut oli kutsuttu opiskelijoiden vieraaksi. Joka perjantai opiskelijat kutsuvat jonkun vieraan haastateltavaksi. Aamuhämärässä kynttilänvalossa oli mukava nauttia aamiaista ja istua sen jälkeen ns. kuumaan tuoliin. Siinä opiskelijat esittivät kiperiä vaihtoehtoja mm. Sverige ellet Finland jne. Kuuman tuolin jälkeen alkoi haastattelutuokio sohvalla istuen. Minulta kyseltiin paljon suomalaisesta koulusta ja miksi olin valinnut St Eskilsin. Iltapäivällä Eskilstunan vanhassa kirkossa adventtikonsertti, jossa opiskelijoilla oli ensimmäinen esitys päivällä ja loppuunmyyty esitys illalla. Musiikkilinjalaisten esitykset olivat huikeita ja tunnelma jouluinen. Monta kertaa kyynel vierähti silmäkulmaan kirkon tunnelman ja opiskelijoiden musiikin kohdatessa.
Tunnelmallista joulun odotusta Eskilstunasta
Kram, Marina
21.11.2014
Hej!
Vasta toinen viikko Rekarnelukiossa ja samanlainen tunne kuin omaan kouluun mennessä. Sää on edelleen harmaa ja päivä pimenee jo neljältä, joten tänä vuodenaikana päivän valoisat hetket vietetään koulussa samoin kuin Suomessakin.
Luokallisessa lukiossa opiskelijoiden nimet on helpompi oppia, koska tapaan samat opiskelijaryhmät eri aineissa, joten tällä viikolla ei tullut samanlaista määrää uusia kasvoja ja nimiä opeteltavaksi kuin viime viikolla. Jaoimme tällä viikolla osan ryhmistä kahteen osaan ja osan tunneista sain pitää itse. Ruotsin tunneilla katsoimme elokuvan Alive, josta keskustelimme kahdessa ryhmässä.
Pidin myös itse ruotsin tunnin, jossa oli aiheena de-dem-pronominin käyttö, lyhenteet ja roomalaiset numerot. Tällä kurssilla minulla oli poikaryhmä ja tunti maanantaina klo 15-16, joten kielioppiin keskittyminen vaatii pojilta melkoisia ponnistuksia. Heidän ammattiopintonsa olivat kuljetuspuolella ja kaikilla oli Volvopaita päällään. He kyselivät kovasti, ajetaanko Suomessa Volvoilla ja sain suosiota, kun kerroin heille ajavani itsekin Volvolla. Lupasin opettaa heille seuraavalla kerralla suomea ja kertoa enemmän Jyväskylästä.
Rekarnelukiossa kiertää joku sitkeä virus, joka kaataa opiskelijoita ja opettajia vuoteen pohjalle potemaan. Minullakin alkoi sunnuntaina kurkkukipu, mutten välittänyt siitä, koska en yleensä saa mitään liikkeellä olevia viruksia. Maanantai-iltana oli kuumetta yli 38, mutta koska tiistaiaamuna olo tuntui paremmalta, menin kouluun. Osallistuin oppilahuoltokokoukseen aamulla ja lukukauden lähestyessä loppuaan F- eli 4 varoitusten nippu oli harmillisen suuri. Täälläkin koulu tekee aivan kaikkensa opiskelijoiden tukemiseksi ja monilla perheillä on enemmän viranomaisverkkoa tukenaan kuin omaa sosiaalista tukiverkostoaan. Pidin iltapäivällä ranskan tunnin, joka poikkesi heidän omasta kurssisuunnitelmastaan. Meillä oli parihaastatteluja, Jyväskylä-visa ja speed dating. Opiskelijat etsivät vastaukset Jyväskylää koskeviin kysymyksiin ranskankielisestä materiaalista ja heidän mielestään Jyväskylää ympäröivät hassunkuuloiset järvet. He bongasivat heti kaupunginjohtajan ruotsinkielisen nimen. JYP ja Matti Nykänen saivat myös tietenkin heille kuuluvan huomionsa. Kiva jatkaa tämän ryhmän kanssa torstaina.
Rekarneviirus ei kuitenkaan luovuttanutkaan minun jahtaamisesta, vaan tiistai-iltana kuume nousi 39 asteeseen ja kurkkukipu jotain, johon mikään ei tepsi. Olin keskiviikon kotona ja kävin terveyskeskuksessa. Pääsin joutuisasti vastaanotolle ja tutkimuksiin. Ruotsissa ollaan äärimmäisen varovaisia määräämään antibiootteja resistenttien kantojen pelossa. Niinpä jatketaan samoilla kotikonsteilla hoitoa edelleen. Toivottavasti kurkkukipu hellittää huomenna, jotta pääsen takaisin kouluun mukavien kollegojen ja opiskelijoiden pariin.
Med vänliga hälsningar
Marina
17.11.2014
Ensimmäinen viikko Eskilstunassa lähenee loppuaan ja mieli on täynnä uusia asioita. Olen edelleen seurannut englannin, ranskan ja ruotsin oppitunteja, toiminut apuopettajana tunneilla, antanut tukiopetusta, osallistunut kokouksiin jne. Minut on otettu vastaan osana muuta henkilökuntaa ja perehdytetty koulun arkeen.
Rekarnen lukio on Eskilstunan suurin lukio, jossa on tällä hetkellä noin 1400 opiskelijaa. Ensimmäiseen blogiin oli livahtanut painovirhepaholainen opettajien viikottaisesta työmäärästä. Opettajilla on siis keskimäärin 15 tuntia opetusta, 35 tuntia koulussa olovelvollisuutta ja 10 tuntia opettajien omavalintaista työskentelymuotoa. Koulussa on 2 rehtoria, 2 apulaisrehtoria ja 1 hallinnollinen johtaja. Oppilashuoltoon osallistuu heidän lisäksi 3 erityisopettajaa, 2 kuraattoria, 2 terveydenhoitajaa ja 2 opinto-ohjaajaa. Opiskelijoilla on heidän kautta mahdollisuus käyttää myös psykologin ja lääkärin palveluita. Koulu on myös opettajaharjoittelijoiden käytännön harjoittelupaikka ja osallistuin heitä perehdyttävään tilaisuuteen.
Näinkin iso lukio toimii mielestäni hyvin ja tunnelma muistuttaa huomattavasti pienemmän yksikön ilmapiiriä. Puhutaan ns. Rekarne-hengestä, jossa yhteistyö on voimaa. Opettajien tyhytoiminta on aktiivista, joka parantaa myös heidän ammatillista yhteistyötään; opettajien välinen yhteistyö on muutenkin sujuvaa. Opiskelijat tuntuvat käyttäytyvän kohteliaasti ja tulevat toimeen keskenään. Tämän ajatellaan Eskilstunassa olevan luokallisen lukion etu. Lukiolaiset ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja pyytävät tunnilla usein neuvomaan heitä. Jaamme yleensä aineenopettajan kanssa ryhmän kahtia ja minä vedän toiselle puoliskolle omaa ohjelmaa esim. opiskelijat selittävät minulle ranskaksi joitain kappaleessa olleita sanoja tai keskustelemme tekstin teemasta kohdekielellä. Mielestäni on tärkeä harjoittaa kielten tunnilla suullista ilmaisua mahdollisimman paljon. Tunneilla käytetään usein Ipadeja ja kännyköitä tiedon etsimiseen, joka on tarjonnut hauskaa vaihtelua ja innostaa opiskelijoita vieraan kielen opiskeluun. Kahoo ja Glosboken tuntuvat mielenkiintoisilta ja aion itsekin kokeilla niitä omassa opetuksessani. Ensi viikolla kerron ryhmille Suomesta, Jyväskylästä, suomalaisesta koulusta ja Jyväskylän Lyseon lukiosta. Eskilstunassa on suomalaisia maahanmuuttajaperheitä, mutta vain harva opiskelija on käynyt Suomessa. Opiskelijat ovat kiinnostuneita kuulemaan Jyväskylästä ja haluaisivat tulla tutustumaan kaupunkiin. Huomenna on edessä taas uusi mielenkiintoinen kouluviikko Eskilstunan laskeutuessa joulun odotukseen.
Marina Spatafora, Eskilstunan- kirjeenvaihtaja
11.12.2014
Hälsningar från Eskiltuna!
Jobshadowing-jakson kolmas päivä Ruotsissa ja aika lentää kuin siivillä. Saavuin kaupunkiin sunnuntai-iltana ja minua odotti täällä iloinen yllätys. Kansainvälisten asioiden koordinaattori oli järjestänyt käyttööni kaksion hotellihuoneen sijaan, joten pääsin heti asettumaan kodiksi. Maanantai-aamuna suuntasin Rekarne-lukioon, joka sijaitsee aivan kävelymatkan päässä. Periaatteessa koko kaupunki on hallittavissa jalkaisin. Rekarne-lukio on 1400 oppilaan lukio, jossa on sekä ammattitutkintoa suorittavia ja lukio-opinto-opiskelijoita. Tapasin koulun johtoa eli rehtorit ja apulaisrehtorit sekä opettajakuntaa. Kättelin ison liudan ystävällisiä ihmisiä ja koetin tarmokkaasti painaa mieleen nimiä. Henkilökuntaan tutustumisen jälkeen sain nipun avaimia ja avainkortin ja pääsin tutustumaan kouluun. Minua kierrätettiin kaupallisen alan puolella, rakennuspuolella, autonasentajien opinahjossa jne. Opiskelijat olivat kerrassaan valloittavia ja kertoivat mielellään omista opinnoistaan. Valokuviin löytyi aina innokkaita kohteita. Ensimmäisenä päivänä en seurannut oppitunteja, mutta heti tiistaina sukelsin opettajien arkeen.
Tiistaina aloitimme englannin tunnilla, jossa läksynä oli kirja-analyysi. Eskilstunassa painitaan samojen ongelmien kanssa kuin meilläkin eli moni oli unohtanut kirjaesittelyn tyystin. Armonaikaa annettiin seuraavaan päivään. Oppilaat ääntävät englantia kauniisti ja ovat muutenkin ihanan ystävällisiä ruotsalaisia nuoria. Ruotsin tunneilla näimme videon värsta språket, joka kertoi nimensä mukaisesti ruotsiin tulleista alatyylin sanoista. Iltapäivällä osallistuin ranskan tunneille. Toisin sanoen sain olla mukana kolmen kielen tunneilla ja osallistua opetukseen. Kerroin aina aluksi opiskelijoille, kuka olen ja mistä tulen. Ruotsalaiset tietävät yllättävän vähän Suomesta ja kyselevät kovasti. Toimin apuopettajana luokassa ja ensi viikolla pidän omia tunteja. Olen saanut paljon uusia virkistäviä ideoita omaan opetukseeni ja jakanut Rekarne-lukion opettajien kanssa opetusideoita. Päivät ovat 8-16, sillä opettajien on oltava koulussa 35 tuntia, vaikkei heillä olekaan opetusta kuin keskimäärin 5 tuntia. Eilen osallistuin vielä koulun jälkeen ns. förste lärarnas konferenssiin. Förste lärarna on vuosi sitten otettu systeemi, jossa eri opettajille on annettu omat vastuualueet mm. arviointi, opetusmateriaali jne. Ja taas tapasin liudan rautaisen ammattitaidon omaavia opettajia ja koetin opetella uusia nimiä.
Tänään aloitimme rakentajaopettajien kokouksella, jossa pohdittiin opiskelijoilla olevia ongelmia sekä mietittiin erityisopettajan kanssa, millaista tukea olisi mahdollista antaa. Olin taas mukana oppitunneilla ja mietin jo omien tuntien ohjelmaa näille ryhmille. Päivät ovat kuluneet nopeasti ja olen monesti maininnut koulussa, että olen onnellinen, kun saan olla täällä. Menin koulun jälkeen kollegan kanssa kuntosalille, joten arkirutiinit löytyvät täälläkin. Ja koulun väkeä löytyi sielläkin hakemassa lisätehoa arkeen.
Vi hörs!
Marina Spatafora, Eskilstunan-kirjeenvaihtaja