Aidosti kansainvälisen oppilaitoksen taustalla on aina sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, Cimon tekemän selvityksen (linkki tämän artikkelin lopussa) mukaan oppilaitoksen kansainvälistymistä ei jarruta mikään niin paljoa kuin opettaja, joka ei esimerkiksi verkostoidu tai tuo esille kansainvälisyyden hyötyjä opiskelijoille.
Kaikkia opiskelijoita ei ole mahdollista lähettää ulkomaille opintojen aikana, mutta kaikki tarvitsevat kansainvälisyysosaamista. Mikä avuksi? Henkilöstön omat kansainväliset kokemukset on yksi tapa vahvistaa organisaation kansainvälisyysosaamista. Opiskelijat tulevat ja menevät eikä kaikkia kuitenkaan voida lähettää ulkomaille osana opintoja. Kv-toimintaan osallistumalla henkilöstö myös kehittää sitä ja toiminnasta kertyneet yksilökokemukset hyödyttävät myös koko organisaatiota.
Opettajat ovat paljon vartijana ja myös avainroolissa siinä kuinka kansainvälisyys näkyy oppilaitoksen arjessa. Yksi keino kansainvälistää isojakin opiskelijajoukkoja on integroida saapuvia opiskelijoita omiin opetusryhmiin. Tämä syyslukausi onkin alkanut saapuvien opiskelijoiden osalta vilkkaana. Yksi ensimmäisiä saapuja joukkoja oli ryhmä Trentosta, Italiasta saapuneita vaatetuksen opiskelijoita. Saapuvat opiskelijat työskentelivät kolmenhengen tiimeissä (2 italialaista + 1 suomalainen) suunnitellen ja toteuttaen asuja, joiden teemana oli valo, varjo ja kierrätysmateriaalit.
Ryhmää luotsannut vaatetuksen opettaja Sirpa Vauhkala:
”Italialaisten vaihdokkiaika hurahti joutuisasti ohi. Ilmoittauduin jo Helenalle (Kunnas, koulutuspäällikkö), että otan mielelläni jatkossakin uusia vaihtareita ryhmääni, niin mielenkiintoinen ja avartava kokemus oli kokonaisuudessaan. Itselleni tuli melko moinen vimma opetella englantia, vaikka yllättävän hyvin tällä rallienglannilla selvisinkin. Tein ammatillisen opintokokonaisuuden arvioinnin vaihtareiden vihkoihin jo valmiiksi, joten siltä osin asioiden pitäisi olla kunnossa.
Olin mukana sekä melonnassa että luontopolulla. Viimeisenä perjantaina järjestimme Tarjan (Mäntynen) kanssa jouluaiheisen yllärijuhlan, jossa tarjoiltiin pientä purtavaa, ja johon myös joulupukki löysi tiensä ja jakoi lahjoja. Oli kyllä aika huikea tunnelma!”
Sirpa keräsi myös omilta opiskelijoiltaan palautteen kahden viikon jakson lopuksi:
Mikä onnistui?
+ yhteistyö toimi hyvin (ideointi ja työskentely)
+ töiden jakautuminen tiimeissä
+ lopputulos (asukokonaisuus)
+ viimeisen päivän ylläri
+ englannin puhuminen
Mikä tuntui hankalalta?
– kielitaito- ja kommunikaatio-ongelmat
– italialaiset opettajat osallistuivat hieman liikaa tiimityöskentelyyn
Mitä opit?
+ italialaiset ottavat opiskelun vakavammin
+ italialaiset olivat hyviä piirtämään
+ uusia asioita Italian kulttuurista
+ opin tuntemaan myös oman ryhmäni opiskelijoita paremmin
+ puhumaan englantia paremmin
Yksi kansainvälisen toiminnan kehittämisen painopisteistä on vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen. Mikä yksilöissä ja organisaatiossa muuttuu/kehittyy kv-toiminnan kautta? Niin Sirpan kommenteissa kuin opiskelijoiden palautteessakin on luettavissa kuinka niinkin lyhyen ajan kuin kahden viikon yhdessä työskentely on jättänyt myönteisen jäljen ja antanut uusia näkymiä omaan tekemiseen niin opiskelijoille kuin opettajillekin.
Jos innostuit ja kaipaat vinkkejä saapuvien opiskelijoiden intregroimiseen omaan opetukseesi, ole yhteydessä Sirpaan tai kv-koordinaattoreihin.
Lisätietoja:
Sirpa Vauhkala p.5568
Milka Niskanen, kv-koordinaattori p.6158
Rea Tuominen, kv-koordinaattori p.6159
