Aihearkisto: osaaminen

Annual ECVET Forum

logo_ecvet_gd1_rdax_210x229

img_3150

FLEXIBLE PATHWAYS TO VOCATIONAL SKILLS

Annual ECVET Forum, 11 October 2016, Rome

The Annual ECVET Forum is the place to gather information and exchange views and experiences on how ECVET principles can help to provide people with opportunities for open, flexible and individualised pathways to develop vocational skills and to get recognition for them. The Dutch led EMEU project (Erasmus+ KA2) was selected as one of the six (6) best practices projects to be presented at the 2016 Forum in Rome. The project and EMEU network were represented at the event by Rea Tuominen, International Coordinator from Jyväskylä College.

Access for young VET students to teaching and training methods and work experiences in other countries improves their employability in a global economy. Member states have increased their efforts to create opportunities for 16-29 year-olds to gain accredited skills in cross-border mobility projects, helping them become competitive in an increasingly international job market. The European Commission and the Council have defined ambitious aims for learner mobility: by 2020, an EU average of at least 6% of 18-34 year olds with an initial vocational education and training qualification should have had an initial VET-related study or training period abroad (including work placements) lasting a minimum of two weeks. The actual numbers of students taking part in mobility projects are much lower in most countries. For instance, in the EMEU partner countries, the number of secondary VET students involved in mobility programmes at the beginning of the project was  between just 1-2 %.

The Annual ECVET Forum discussed the issues, solutions and future challenges for the ECVET priorities and the discussion continues e.g. in the ECVET Maganize:

www.ecvet-secretariat.eu/en/magazine

img_3142

 

MusicXchange in Munich 6-7 October 2016

IMG_3007

Band practise at Neue Jazzschool, 6 Oct 2016

Jyväskylä and Kainuu Colleges joined forces a few years ago to seek high-quality possibilities for mobility for both students and staff in music education on VET level. The task was not easy. During the first year of research, the conclusion was that many European countries did not have VET level education in music and if they did, they did not have interest in mobility or European cooperation. After the education providers that were interested and seemed to have the same kind of needs had been identified, the network partners met for the first time in Slovenia in spring 2015. The meeting was hosted by Ljubljana Music and Ballet Conservatory and the first steps to the network cooperation were taken there.

Since that first meeting the partners have come together three times: autumn 2015 (London, UK), spring 2016 (Arnhem, NL) and recently at Neue Jazzschool in Munich. Jyväskylä College was represented at the meeting by teachers Suvi Uura and Markku Rinta-Pollari and International Coordinator Rea Tuominen.

During the meeting in Munich the partners continued to work on an Erasmus+ KA2 project proposal that will be submitted in the beginning of 2017. The key themes of the project are linked to A New Skills Agenda for Europe which was published on 10 June 2016. Its focus is on equipping Europeans with the right skills in order to increase Europe’s workforce employability and to respond to changes in labour market requirements. The need for the agenda is based on the analysis that currently there is, across all sectors, a shortage of basic, digital, transversal, and entrepreneurial skills.

According to CIGN (Creative Industries Global Network, http://www.cign-education.eu/) creativity is increasingly perceived as a strategic driver for economic growth and a real asset for improving competitiveness in a knowledge-based economy. The Cultural and Creative Industries (CCIs) are knowledge and labour intensive and foster innovation, so the sector is perceived to have a huge but largely untapped potential for generation of employment and export expansion.  Not surprisingly, the creative industry as a whole is recognized as a potential high growth sector in the EU and its member states.

As the culture sector evolves and changes, so do the skills required of individuals active in the sector. The educational and training needs created by these changes can only be met by an education sector that recognises the change in demand. With digital and mobile technologies becoming an increasingly important facet of modern life, it is necessary to ensure that the skills taught in education keep pace.

The pace of innovation, the changing nature of the CCI sector, and the importance of culture to the European economy increasingly mean that many who work in this sector are essentially entrepreneurs and also cultural entrepreneurs need both an entrepreneurial mindset and business skills, which in turn means that educational supply has to keep pace.

CCIs need support to enable them to properly represent their interests and raise their concerns, as well as to create cross-border networks and platforms to help structure and strengthen the sector. Music is inherently an international industry and a successful career in music requires an extensive network beyond local, regional and national borders.

More information: Rea Tuominen (at)jao.fi

 

Network of Networks

IMG_2899

Network of Networksin jäseniä Alankomaista ja Skotlannista vieraili Jyväskylässä 28.9.2016 (kuvassa kehittämisjohtaja Anu Tokila ja suunnittelupäällikkö Hanna Rajala vieraiden kanssa). Päivän teemoja olivat ammatillisen koulutuksen reformi, kehittämistoiminta sekä laatu- ja opetussuunnitelma työ.

Network of Networks (NoN) on viiden alueellisen verkoston yhteistyöfoorumi. Verkostojen verkosto. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on ollut osa Finn-net -verkostoa vuodesta 2007 alkaen. Muita alkuperäisjäseniä ovat Koulutuskeskus Salpaus Lahdesta sekä Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu. Uusimpana jäsenenä verkostoon on liittynyt Vantaan ammattiopisto Varia.

Muut verkostot ovat The Dutch Alliance (TDA, Alankomaat), Hetel (Baskimaa, Espanja), WoScoP (Länsi-Skotlanti, Iso Britannia) ja CNI (Pohjois-Irlanti, Iso Britannia. Jokainen näistä verkostoista edustaa 6-8 koulutuksen järjestäjää. Pohjois-Irlannin osalta verkostoon kuuluvat kaikki alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

IMG_2932

Jyväskylästä vieraiden matka jatkui Asikkalaan ja Lahteen, jossa Salpaus isännöi järjestyksessä toista verkostojen verkoston vuositapaamista  29.-30.9.2016. Tapaamisen yhteydessä Finn-netin jäsenet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka avulla selkiytetään mm. viestintää eri verkostojen välillä. Vuonna 2017 Finn-netin osalta yhteydenpidosta vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yllä kuva allekirjoitustilaisuudesta, jossa Jyväskylää edusti rehtori Pirjo Kauhanen. Kuvassa oikealla Lenny van Kempen, TDA:n koordinaattori ja vuosikokouksen puheenjohtaja onnittelee Finn-netin edustajia pian 10 vuotta hyvin toimineesta yhteistyöstä, joka nyt kruunautui yhteistyösopimuksella. Seuraava vuositapaaminen järjestetään syyskuussa 2017 Skotlannissa.

IMG_0920

Tällä kertaa vuositapaamisen pääteema oli ihminen ja teknologia. Torstaina jokainen verkosto esitteli tilannetta ja keskeisiä kehittämistarpeita omalla alueellaan. Perjantaina keskityttiin ideoimaan mahdollisia yhteisiä kehittämishankkeita. Yllä Jyväskylän ammattiopiston opettaja Keijo Salonen kertomassa ajatuksiaan ihmisen ja robotin väliseen vuorovaikutukseen liittyvästä hankeideastaan. Esitys herätti vastakaikua erityisesti hollantilaisissa ja pohjois-irlantilaisissa osallistujissa. Myös TDA toi tapaamiseen tätä teemaa käsittelevän videon ideoinnin pohjaksi.

Jälleen tuli taas toteennäytetyksi, että meillä on myös kehittämistoiminnan saralla enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja järjestelmäeroista huolimatta.

Lisätietoja Finn-netistä ja Network of Networks:istä: Rea Tuominen, kv-koordinaattori

Yksilön kokemuksesta organisaation osaamiseksi?

WP_20160902_009

Aidosti kansainvälisen oppilaitoksen taustalla on aina sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, Cimon tekemän selvityksen (linkki tämän artikkelin lopussa)  mukaan oppilaitoksen kansainvälistymistä ei jarruta mikään niin paljoa kuin opettaja, joka ei esimerkiksi verkostoidu tai tuo esille kansainvälisyyden hyötyjä opiskelijoille.

Kaikkia opiskelijoita ei ole mahdollista lähettää ulkomaille opintojen aikana, mutta kaikki tarvitsevat kansainvälisyysosaamista. Mikä avuksi? Henkilöstön omat kansainväliset kokemukset on yksi tapa vahvistaa organisaation kansainvälisyysosaamista. Opiskelijat tulevat ja menevät eikä kaikkia kuitenkaan voida lähettää ulkomaille osana opintoja. Kv-toimintaan osallistumalla henkilöstö myös kehittää sitä ja toiminnasta kertyneet yksilökokemukset hyödyttävät myös koko organisaatiota.

Opettajat ovat paljon vartijana ja myös avainroolissa siinä kuinka kansainvälisyys näkyy oppilaitoksen arjessa. Yksi keino kansainvälistää isojakin opiskelijajoukkoja on integroida saapuvia opiskelijoita omiin opetusryhmiin. Tämä syyslukausi onkin alkanut saapuvien opiskelijoiden osalta vilkkaana. Yksi ensimmäisiä saapuja joukkoja oli ryhmä Trentosta, Italiasta saapuneita vaatetuksen opiskelijoita. Saapuvat opiskelijat työskentelivät kolmenhengen tiimeissä (2 italialaista + 1 suomalainen) suunnitellen ja toteuttaen asuja, joiden teemana oli valo, varjo ja kierrätysmateriaalit.

WP_20160830_001WP_20160831_005

Ryhmää luotsannut vaatetuksen opettaja Sirpa Vauhkala:

”Italialaisten vaihdokkiaika hurahti joutuisasti ohi. Ilmoittauduin jo Helenalle (Kunnas, koulutuspäällikkö), että otan mielelläni jatkossakin uusia vaihtareita ryhmääni, niin mielenkiintoinen ja avartava kokemus oli kokonaisuudessaan. Itselleni tuli melko moinen vimma opetella englantia, vaikka yllättävän hyvin tällä rallienglannilla selvisinkin. Tein ammatillisen opintokokonaisuuden arvioinnin vaihtareiden vihkoihin jo valmiiksi, joten siltä osin asioiden pitäisi olla kunnossa.

Olin mukana sekä melonnassa että luontopolulla. Viimeisenä perjantaina järjestimme Tarjan (Mäntynen) kanssa jouluaiheisen yllärijuhlan, jossa tarjoiltiin pientä purtavaa, ja johon myös joulupukki löysi tiensä ja jakoi lahjoja. Oli kyllä aika huikea tunnelma!”

20160831_170456_resized20160824_154656_resized_1

Sirpa keräsi myös omilta opiskelijoiltaan palautteen kahden viikon jakson lopuksi:

Mikä onnistui?

+ yhteistyö toimi hyvin (ideointi ja työskentely)

+ töiden jakautuminen tiimeissä

+ lopputulos (asukokonaisuus)

+ viimeisen päivän ylläri

+ englannin puhuminen

Mikä tuntui hankalalta?

– kielitaito- ja kommunikaatio-ongelmat

– italialaiset opettajat osallistuivat hieman liikaa tiimityöskentelyyn

Mitä opit?

+ italialaiset ottavat opiskelun vakavammin

+ italialaiset olivat hyviä piirtämään

+ uusia asioita Italian kulttuurista

+ opin tuntemaan myös oman ryhmäni opiskelijoita paremmin

+ puhumaan englantia paremmin

Yksi kansainvälisen toiminnan kehittämisen painopisteistä on vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen. Mikä yksilöissä ja organisaatiossa muuttuu/kehittyy kv-toiminnan kautta? Niin Sirpan kommenteissa kuin opiskelijoiden palautteessakin on luettavissa kuinka niinkin lyhyen ajan kuin kahden viikon yhdessä työskentely on jättänyt myönteisen jäljen ja antanut uusia näkymiä omaan tekemiseen niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

Jos innostuit ja kaipaat vinkkejä saapuvien opiskelijoiden intregroimiseen omaan opetukseesi, ole yhteydessä Sirpaan tai kv-koordinaattoreihin.

Lisätietoja:

Sirpa Vauhkala p.5568

Milka Niskanen, kv-koordinaattori p.6158

Rea Tuominen, kv-koordinaattori p.6159

http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta/ammatillisen_koulutuksen_strategiat_ja_kaytannon_kansainvalisyystyo

Vaikuttaako vaihto?

IMG-20160525-WA0018IMG-20160525-WA0016

Kuvissa kenties Liverpoolin tunnetuin nelikko pronssiin ikuistettuna sekä opiskelija Janika Höysniemi, opinto-ohjaaja Kirsi Nerg ja koordinaattori Jeanette Leigh arviointi- ja palaute keskustelussa 19.5.2016

Vaikuttavuuden arviointi korostuu kaikessa oppilaitoksen toiminnassa näinä niukkenevien resurssien aikana. Vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan sen mittaamista onko tehdyillä toimenpiteillä saatu aikaan niitä vaikutuksia tai muutoksia, joihin on pyritty. Avainkysymyksiä vaikuttavuuden arvioinnissa ovat mm. onko ajan mittaan tapahtunut yksilö tai organisaatio tasolla (haluttua) muutosta, kuinka merkittävä muutos on ollut, keitä kaikkia muutos on koskettanut ja onko muutos kestävää?

Opiskelijaliikkuvuuden osalta pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi oppilaitoksessa on vaikeaa ellei mahdotonta. Tämä tehtävä jääkin pääosin erilaisille tutkimuslaitoksille, jotka pystyvät erilaisten tietokantojen, tilastojen ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten avulla selvittämään esim. ammatillisten opiskelijoiden vaihtokokemusten vaikutusta ja hyötyjä suomalaiselle työelämälle. Oppilaitoksessa tapahtuva vaikuttavuuden mittaaminen kohdistuu siten pääosin lyhyen aikavälin, osittain jopa välittömien, vaikutusten mittaamiseen.

image-1-1024x768image

Kuvassa lähihoitajaopiskelijat Moona Sundmand ja Tiia Kukkonen työntouhussa Portsmouthissa toukokuussa 2016.

Työelämä ja sen vaatimat taidot ovat murroksessa mm. nopean informaatioteknologian kehittymisen ja globalisaation seurauksena. Osaaminen ei siten enää vuosiin ole ollut ainoastaan oman erikoisalan hallintaa, vaan se on myös sosiaalisuutta, kykyä toimia ryhmässä sekä laaja-alaisuutta. Kansainväliset kokemukset kerryttävät taitoja, joita tarvitaan kaikissa työpaikoissa: sosiaalisia taitoja, kykyä pärjätä uusissa tilanteissa, kulttuurien ymmärtämistä, oma-aloitteisuutta sekä uskallusta, kielitaitoa unohtamatta.

kvosaaminen

 Lukuvuoden 2016-2017 aikana opiskelijapalautteiden mukaan vaihdoilla on ollut merkittävä tai erittäin merkittävä vaikutus oma-aloitteisuuten, itseluottamukseen, yhteistyötaitoihin, erilaisuuden ymmärtämiseen sekä ongelmanratkaisutaitoihin. Kaikki tämän päivän ja tulevaisuuden ammattilaisen ydinosaamista alalla kuin alalla! Englannissa pilottivaihdoissa keväällä olleiden opiskelijoiden mukaan lisäksi parasta vaihdossa oli niinkin arkinen asia kuin säännöllinen päivärytmi. Vaikuttavuuden mittareita ovat myös vaihdon vaikutus työllistymiseen ja verkostoituminen omalla alalla. Keväällä Englannissa olleiden valokuvausalan opiskelijoiden kannalta vaikutus ainakin oli positiivinen sillä he palaavat Liverpooliin juhannuksen jälkeen oman alansa kesätöihin ja lisäksi heillä on kontaktit nyt yhteen Britannian merkittävimmistä valokuvagallerioista sekä suora kontakti nimekkääseen valokuvaajaan, joka on luvannut jatkossakin mentoroida heitä.

IMG-20160525-WA0032

Kuvassa Jyväskylän ammattiopiston opettaja Keijo Salonen ja sähköalan opiskelja Santeri Nikkinen arviointi- ja palautekeskustelussa Liverpoolissa 20.5.2016.

Haasteena nyt ja jatkossa on miten ohjaamme opiskelijoita reflektoimaan –  kertomaan omasta osaamisestaan ja siitä mitä heidän vielä tulee oppia. Kova kilpailu työmarkkinoilla edellyttää potentiaalisilta työntekijöiltä korkeaa ammattitaitoa, mutta ammattitaitoisia hakijoita samaan tehtävään saattaa olla paljon. Erottautuminen työnhaussa voi tapahtua vähemmän konkreettisten asioiden kautta – esimerkiksi ulkomailla hankittujen taitojen avulla. Se nuori työntekijä, joka on kartuttanut kansainvälistä kokemusta esimerkiksi vaihdossa, voi olla strategisesti keskeinen. Hän voi avata näillä globaaleilla markkinoilla aivan uusia verkostoja yrityksen hyödynnettäväksi.

 

Lisätietoja: Rea Tuominen kv-koordinaattori p. 6159