Aihearkisto: koulutusjärjestelmät

Job Shadowing Utrechtissa 2.-8.6.2019

Vietin Job shadowing-viikon Hollannin Utrechtissa 2.-8.6.2019. Vierailin kahdessa eri toisen asteen koulussa (UniC ja Leidsche Rijn College ) ja yhden oppitunnin verran myös Spinozan koulussa Amsterdamissa. Opiskelijat näissä kouluissa ovat 12-18 vuotiaita. Hollannin koulujärjestelmä poikkeaa aika tavalla meidän systeemistämme.  Hyvä sivusto tutustua aiheeseen on esim. https://learnlikethedutch.com/  Vierailun aikana tuli selväksi, että Hollannissa koulujen ideologiat vaihtelevat suuresti ja etsiessään lapselleen sopivan koulun vanhemmilla on suuret valinnan mahdollisuudet.

Maanantaina aloitin UniC:ssa, jossa apulaisrehtori Sebastian Blanck kertoi minulle, miten koulu toimii ja millaisia periaatteita he noudattavat. Tärkeää heille on ollut vähentää hallintoa ja antaa opettajien kehittää opetusta yhdessä tiimeinä. Siellä keskitytään jokaisen oppilaan omaan kehittymiseen ja oppimiseen, pohjalla itseohjautuvuusteoria. Periaatteina oppimisen yhdistäminen ympäröivään yhteisöön, taitojen hankkiminen, oppimisen näkyväksi tekeminen, kontekstin käyttäminen ja uuden tiedon hankkiminen.

UniC:ssa ylempien luokkien opettajat ovat jakautuneet kahteen tiimiin ja joka aamu aloitetaan 15-minuutin tiimipalaverilla (n 12 hlöä) ja lisäksi joka maanantai on tasoittain kahden ja puolen tunnin tiimipalaveri (klo 13.45-16.15). Pidin erityisesti tavasta, jolla nämä tiimipalaverit vedettiin. Kaikki jäsenet seisovat ja ensin kertovat fiilikset (taululla erilaiset hymynaamat; tyytyväinen, ei niin tyytyväinen ja surullinen), syitä omaan tunnetilaan ei tarvitse jakaa, jos ei halua. Aamupalaverissa käydään läpi, mitä asioita on hoidettava sinä päivänä ja sillä viikolla. Jokaisella tiimillä on omat kaksi valkotaulua, joihin kirjattu koko vuoden tavoitteet, tehtäväjako, milloin mikäkin asia tehdään ja mahdolliset deadlinet. Tärkeimmät näistä tiedoista löytyy myös sähköisinä versioina.

Molemmissa kouluissa pääsin seuraamaan englannin opetusta. UniC:ssa aloitin maanantaina 4. luokan englannin tunnin seuraamisella (koulun ylimmät luokat ovat heillä 4-6 eli oppilaat iältään 15-18v). Kummankin koulun englannin opettajat tekevät lähes kaiken materiaalin itse. UniC:ssa materiaali on jaettu its.learning.com -alustalla, jonne myös opiskelijat tekevät työnsä. UniC:ssa opettajat työskentelevät joka vuosi enimmäkseen samalla luokkatasolla ja englannin opetusta on koko lukuvuoden ajan samoille ryhmille, joten heillä on mahdollisuus käyttää aikaa materiaalin luomiseen ja sen parantamiseen aivan eri lailla kuin meillä Suomen lukiossa, joissa opetus pilkottu kursseihin ja kouluvuosi jaksoihin. UniCin opettajat kertoivat valtakunnallisten ohjeiden olevan hyvin suurpiirteiset ja he ovat itse sopineet, mitä asioita milläkin tasolla tulee käydä läpi ja he käyttävät arviointikriteereinä Eurooppalaista Viitekehystä. Opiskelijat tietävät millä tasolla kielen eri osa-alueella tulee olla kunkin vuositason jälkeen ja he saavat säännöllisin väliajoin opettajalta arvion siitä, millä tasolla ovat ja mitä asioita tulee parantaa, jotta pääsee tarvittavalle tasolle.

Tiistaina ja torstaina seurasin opetusta LRC:ssa (Leidsche Rijn College).  Ensimmäisenä pääsin heidän 2. luokan englannin tunnille, jossa kokeilussa iPadit. Opettajalla on käytössä myös e-kirja, mutta hän ottaa hyvin paljon ajankohtaista materiaalia netistä. Kirjaa käytetään lähinnä kielioppiasioiden opetteluun. Englannin opettaja Ben kertoi, että ei opeta täysipäiväisesti, sillä hän tekee samalla lopputyötään yliopistolle. Suurin osa Hollannin opettajista työskentelee osa-aikaisesti. Kaikki opettajat, joiden kanssa puhuin, tekivät n 60% tai 80% työaikaa. Heidän mielipiteensä oli, että opettajan työmäärä on niin suuri, ettei kokoaikaista työtä jaksa tehdä. Eräs opettaja tosin kertoi, että  voidaan olla eri mieltä, onko järkevää tehdä osa-aikaisesti, koska joka tapauksessa tehtäviä on niin paljon, että joutuu tekemään töitä joka päivä, ei vaan saa maksua siitä. Opettajat ovat Hollannissa vuosityöajassa, heidän työaikansa on 1659 tuntia (oppitunnit ovat 60 min, mutta sitäkin ollaan muuttamassa), josta 750 tuntia on oppitunteja. Tällä hetkellä ainakin UniC:ssa oli juuri neuvottelut käynnissä, mistä koostuu 200h heidän työajastaan, mitä siihen voi kirjata.

Keskiviikkona oli vuorossa taas UniC. Päivä alkoi tiimipalaverilla ja minulla oli sen jälkeen vuorossa keskustelua apulaisrehtori Sebastian Blanckin kanssa. Hän kertoi minulle laajemmin Hollannin koulujärjestelmästä, sen historiasta ja nykypäivän tilanteesta. Koska itse aloitan syksyllä apulaisrehtorina Lyseossa, kyselin Sebastianilta paljon myös hänen työtehtävistään. Opettajat ovat vuosityöajassa, joten esimerkiksi sijaisjärjestelyt hoidetaan paljolti ns ”shadow-listan” avulla. Listasta löytyy aina opettaja, joka voi mennä toista sijaistamaan. Oppilaat voivat tehdä tunnilla omia töitään, ei välttämättä juuri sitä oppiainetta, jonka tunti pitäisi olla. Kuulin myös, että jokaiselle opettajalle on varattu 600€ vuodessa omaan käyttöön, esim kouluttautumiseen. Jos rahaa ei käytä, se menee yhteiseen pottiin. Sebastian esitteli minulle myös heidän koulunsa tilastoja, kuinka hyvin he ovat saavuttaneet heille kansallisella tasolla asetetut tavoitteet. Joka vuosi kouluista julkaistaan tiedot, kuinka hyvin koulut ovat pärjänneet ja joka 5. vuosi on tarkastus, jossa katsotaan, että koulu saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet.

Keskiviikkona iltapäivän tunnit oli enimmäkseen peruttu, koska kouluun tuli tutustumaan ensi vuonna yläkoulussa aloittavat oppilaat, n 150. Tulevat opettajat aloittivat heidän kanssaan työskentelyn. Oli mukava nähdä, miten luontevasti nämä 12-vuotiaat aloittivat heti työskennellä ryhmissä, esitellen ensin itsensä ryhmäläisilleen ja tehden sitten tehtäviä yhdessä.

Torstaina seurasin opetusta taas vuorostaan LRC:ssa. Olin mukana lähinnä ylimpien luokkien englannin tunneilla, joissa aihepiirinä oli taiteen eri keinot elämän kuvaajina. 4lk opiskelijat olivat lukeneet näytelmän ’Bang, Bang, you’re dead’ ja he katsoivat myös näytelmästä tehdyn elokuvan. Heille oli erilaisia tehtäviä, joissa piti vertailla näitä kahta ja lopputyönä heillä oli oman lyhytfilmin tekeminen ryhmissä. 5lk opiskelijoilla puolestaan oli aiheena 1. maailmansota ja opettajat olivat tehneet hyvän materiaalikokonaisuuden, johon kuului mm aiheeseen tutustuminen tekstien avulla ja Peter Jacksonin dokumentin katsominen.

Perjantaina pääsin UniC:in apulaisrehtorin mukaan kouluvierailulle Amsterdamiin. Vierailin Spinozan koulussa, jossa on käytössä Daltonin metodi. Metodiin kuuluu mm paljon opiskelijan työskentelyä itsenäisesti ja tämä näkyi myös vierailemallani englannin tunnilla. Aluksi katsottiin yhdessä uutispätkä 2. maailmansodan päättymisen 75. vuosipäivään liittyen ja sen jälkeen opiskelijat jatkoivat työskentelyä yksin, joko lukivat kirjaa tai tekivät iPadilta tehtäviä. Kolme viimeisen kouluvuoden aikana opiskelijat tekevät isona osana englannin opintoja L.A.P.-työn (Language activity portfolio). He lukevat itse valitsemiaan artikkeleita, jotka eivät saa olla yli 3 kk vanhoja ja tekevät niistä portfolion- kertovat mm, miksi valitsivat kyseisen artikkelin, tiivistävät tekstin omin sanoin, analysoivat otsikon ja introduction-osion sekä poimivat teksteistä itselleen uudet sanat ja tekevät sanalistan käännöksineen.

Kaiken kaikkiaan viikko oli erittäin antoisa ja voin suositella Erasmus+ Job shadowing-viikkoa kaikille. Tietenkin yksi viikko on hyvin lyhyt aika, eikä siinä ajassa voi muodostaa kattavaa kuvaa edes yhden koulun saati maan koulujärjestelmästä. Mielestäni oli kuitenkin virkistävää päästä tutustumaan koulumaailmaan muualla Euroopassa ja samalla tietysti luoda kontakteja kollegoihin ja mahdollisiin tuleviin yhteistyökouluihin.

Outi Magga, Lyseon lukio

Henkilöstövaihdossa Horizon Collegessa

Matkaraportti Alkmaar 4-8.11.2018 Heidi Mannström ja Annukka Heimonen 

 Maanantai 5.11. 

 Saavuimme Alkmaariin sunnuntai-iltana ja heti maanantai-aamuna saimme suunnistaa yhteistyöoppilaitokseemme Horizon Collegeen, jossa meitä odotti ulkona liehuvat Alankomaiden, Suomen ja Tanskan liput. Meidän lisäksemme oppilaitoksessa oli opettajavaihdossa myös tanskalaisia kollegoitamme. Vastassa meitä oli kv-koordinaattori Hans Kok, joka oli järjestänyt meille vierailun ajaksi todella hyvän ohjelman. 

Kun meitä oli perehdytetty paikalliseen koulusysteemiin ja kierrätetty tiloissa, pääsimme hollantilaisille perinteiseen tapaan polkupyöräilemään lounaskohteeseen.  Lounaspaikkana oli Brownies & Downies, jossa kokkeina ja tarjoilijoina toimii henkilöitä, joilla on Downin syndrooma. Saimme nauttia hollantilaisen lounaan, joka on pääasiassa erilaisia leipiä. Mukana meillä oli myös opiskelijamme Ella sekä Poken opiskelija Jenna. Päivän päätteeksi pääsimme seuraamaan oppituntia ja keskustelemaan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Oli mielenkiintoista huomata kuinka sosiaalisia ja ystävällisiä oppilaitoksen opiskelijat ovat ja innoissaan vieraista. Heidille päivän parasta antia oli, että sai vakuutettua Jyväskylään vaihtoa miettivän hollantilaisen opiskelijan vaihdon kannattavuudesta ja hän onkin tulossa nyt Gradiaan keväällä 😊 

 Oli mielenkiintoista nähdä, miten asiat hoituvat isossa oppilaitoksessa ja ensimmäisenä huomio kiinnittyikin siihen, että kaikki opiskelijat ja henkilökunta joutuivat näyttämään ”kulkulupaa” portissa joka kerta päästäkseen sisään. Yllättävää oli se, että koulujärjestelmä on vielä aika perinteinen verrattuna Suomessa iskeneeseen reformiuudistukseen ja opiskelu menee enemmän oppilaitoksen ehdoilla, eikä opiskelujen henkilökohtaistamista oikein tunneta.  

Tiistai 6.11. 

Tiistaina pääsimme tutustumaan opiskelija Jennan työelämässä oppimisen paikkaan Magnushofiin, joka sijaitsi Schagenissa. Paikka oli kuntoutukseen keskittynyt paikka, jossa oli sekä intervallipaikkoja että pysyviä koteja asukkaille. Kuntoutus oli tässä paikassa melko pitkälle vietyä; asukkaat tekivät itse välipalansa ja lounaansa tarjolle laitetuista raaka-aineista, hakivat itse postinsa jne. Töissä oli päivisin useampi fysioterapeutti ja eri kerroksissa oli todella hyvät tilat kuntoilla ohjatusti ja itsenäisesti. Heidi totesi paikan olevan myös todella sopiva hierojaopiskelijoille ja asiat laitettiin heti vireille sen suhteen.  

Tiistai päivä oli lyhyempi ja meille jäi aikaa hieman tutustua sekä sekä Schageniin että Alkmaariin, joista jälkimmäinen on todella kaunis, pieni ja vilkas kaupunki.

Keskiviikko 7.11. 

 Lähdimme aamulla junalla Amsterdamiin Hansin ja opiskelijamme Ellan kanssa. Päämääränä oli kodittomien päihteidenkäyttäjien päiväkeskus Princehof. Paikka sijaitsi aivan keskellä Amsterdamia, kuuluisten punaisten lyhtyjen katujen vieressä.  

Ulkoapäin rakennus näytti aivan normaalilta, mutta sisällä tupakansavun lisäksi iskivät realiteetit vasten kasvoja. Tapasimme paikan esimiehen, joka kertoi meille talon periaatteista ja olemassaolon tarpeesta samalla kun avasi parin minuutin välein ovea sisään lappaaville kodittomille.  

Alkuesittelyn jälkeen meille oli järjestetty työhön tutustumista eli pääsimme osallistumaan pyykkihuoltoon, keiton tarjoiluun, tiskien hoitoon sekä suihku- ja tietokonevuorojen jakamiseen. Kaikkein tärkeimpänä pääsimme keskustelemaan asiakkaiden kanssa ja kuuntelemaan heidän tarinoitaan. Mielenterveystyön opettaja Annukka oli paikassa kuin kala vedessä, mutta fysioterapeuttitaustan omaavalle Heidille ja opiskelija Ellalle paikka oli todella vieras ja vei aikansa, että uskalsi olla oma itsensä ja keskustella asiakkaiden kanssa.  

Lopuksi keskustelimme sosiaalityöntekijän kanssa, joka yllätykseksemme ei osannut puhua lainkaan englantia, vaikka todella moni paikan asiakkaista oli ulkomaalaisia. Toki hän puhui monta muuta kieltä. Päivä oli todella pitkä ja raskas etenkin Heidille, joka sitten vielä illalla matkusti Amsterdamista suoraan Helsinkiin. Raskas etenkin henkisesti. Joutui vielä pitkään käsittelemään näkemäänsä ja miettimään, kuinka hyvin asiat meillä Suomessa vielä on. Meillä kuitenkin on vielä tarjota asuntoja lähes kaikille halukkaille toisin kuin Hollannissa, jossa asuntoja ei kertakaikkiaan ole.  

Torstai 8.11. 

Torstaiaamuna Annukka suunnisti Castricumiin “mielenterveyskylä” Parnassiaan. Alue oli tosi laaja ja täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia rakennuksia aina 1920-luvulta lähtien. Alueella oli mm. hallintorakennus, puutarha, pyöräkorjaamo, ravintola, päivätoimintakeskus, sairaala, ikääntyneiden kuntoutujien asuntola, päihderiippuvaisten väliaikaiset parakit, kirkko, vanha hautausmaa sekä myymälä, jossa asiakkaat myivät tekemiään tuotteita.  

Mielenterveystyö ja sen menetelmät vaikuttivat melko samanlaisilta kuin Suomessakin, mutta selkeänä erona oli se, että erilaiset toiminnot olivat samassa paikassa. Suomessa yksiköitä on ripoteltu ympäri kaupunkia. 

Päivätoiminnassa asiakkaat keskustelivat mielellään englanniksi Annukan kanssa ja olivat kovin kiinnostuneita Suomesta. Ella-opiskelija oli pitänyt heille mielenkiintoisen Suomi-päivän, jossa olivat mm. leiponeet korvapuusteja. Parnassiassa oli nyt ensimmäistä kertaa opiskelija Gradiasta. Tämä on jatkossakin hyvä koulutussopimuspaikka mielenterveystyön opiskelijoille. Alustavasti olikin puhetta kansainvälisiä opiskelijoita koordinoivan henkilön kanssa, että myös sairaalan osastolle voisi mennä opiskelija. Tämä olisi hieno mahdollisuus esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintolaisille.

Kokonaisuudessaan viikko Hollannissa oli erittäin antoisa ja saimme solmittua hyviä yhteistyösuhteita uusiin työpaikkoihin. Hienoa, että työnantaja antaa opettajille tällaisen mahdollisuuden.  

Stop and go with Dutch visitors

Correction to the heading: The programme the Dutch visitors presented is called Start and Go.

Gradia Guidance and Career Services hosted a 5-day visit (5-9 Nov) of a group of guidance and SEN staff from Arnhem region in the Eastern part of the Netherlands.

This visit was a continuation of a series of benchmarking activities between Gradia and Rijn Ijssel colleges since signing the Memorandum of Understanding in 2016. Thsi time Rijn Ijssel staff brought with them representatives also from their local cooperation partners from Astrum College and Mariendal secondary school.

The theme of the visit was the role of guidance especially at transition stages and preparing immigrants for further education. The visitors also gave two workshops: spotlight on VET in the Netherlands  and International Transition Classes (ITC) – educating students with immigration background.

On the last day of a very intensive visit it was the perfect time to reflect on the themes,  outcomes and possible impact of the benchmarking visit:

PERSONALISATION/ INDIVIDUAL LEARNING PATHS

  • Discipline of students (seems good)
  • Everything is clean
  • Thinking of possibilities
  • Not talking about problems but about challenges and individual goals
  • We (NL) have 4 levels in VET > Fnnish VET in one level but (learners) can end at different levels
  • Levels in the tasks ( not level of education)
  • Not time based but skills based

FLEXIBILITY

  • One stop guiding- very good idea
  • Guidance and career support in schools are doing it with same way ( even forms / paperwork)
  • The way counselling is organized between schools, together
  • Counselor system just for the education = separate tasks, integrated structured in all schools
  • Flexible system, outreach (over)  various (stages of) education
  • Lifelong learning
  • The relaxed attitude towards temporary drop-out “ it is ok, come back to education when you are ready”

DIFFERENT WAYS OF PROVIDING SUPPORT: lunch, selection, SEN

  • Surprising was the healthy food for everyone
  • Food in school, warm lunch sometimes also breakfast for free
  • The immigrants have 3-5 years time to integrate, learn the language and prepare themselves for further education
  • Selection system
  • Remarkable that the grades is the reason to get place in VET education
  • You (FI) have VET with special needs- we (NL) don’t!

The visitors were also asked to think about the impact of the visit on their own work – what might they do differently in the short or long-term?

TO DO SHORT-TERM

  • Stress less about students ( they’ll be okay) and trying to put less stress on students.
  • I want to coach more in nature, go for a walks with students.
  • Next Monday meeting : (disseminating ideas for)  inclusive education, stay in contact with Freek (Seuntiens)
  • Tell students they are needed in the labour market more.

The cooperation with continue in the spring of 2019 when three Gradia guidance counselors will visit Arnhem.

More information: Minna Ahokas (at)gradia.fi

Visitor from Austria

Earlier this autumn we had the pleasure of hosting Hilde Kletzl from the technical college HTBLuVA Salzburg. Her aim was to explore possibilities for cooperation for both vocational education as well as teacher training.

What was new?

I learned more about the Finnish School system and I could see many partnerships already being in place in Finland. I also learned about the shortcomings of our Austrian system by comparing it to the Finnish and I saw what could be possible with more flexibility and more resources.

 What surprised you?

I was surprised by the extremely high standards of the Finnish school system and that their educational system also offers a similar vocational track that the Austrian system offers.

 What will you do?

I will show a part of Finnish best practice examples to Austrian colleagues when we meet next time for a conference. I am sure many teachers will find interesting information about how international partnerships can work when I inform them about Gradia. I also hope that we will be able to take the first steps towards a partnership this upcoming year.

The next step will be to start mobility in the field of electrical engineering.  We’re looking forward to closer cooperation in the coming months and years!

More information: Rea Tuominen (at)gradia.fi

 

Yhteistyö toteutuu joskus myös näyttelemällä

Viileänä syyskuun tiistai-iltana saavuimme Saksaan Hallen kaupunkiin, joka on noin 130 km Berliinistä ja 30 km Leipzigistä etelään. Illan pimeydessä emme kaupungista juuri mitään nähneet ja väsymys oli matkaviivästysten jälkeen kova. Siksi hotellissa jokainen meistä oli valmis unten maille! Aamulla uteliaina aloitimme karttojen tutkimisen löytääksemme kokouspaikan. Selkeiden ohjeiden avulla ja kaupungin mutkittelevia teitä kävellessä tapaamispaikkamme, Felicitas-von-Selmenitz-Haus, löytyi vaivatta. Oli mukava tavata jo kolmatta kertaa kansainväliset kumppanimme Saksasta, Ruotsista ja Belgiasta.

Turvallisuusorientoitunut projektityöntekijämme Ulla oli tuonut Suomesta tuliaisiksi Gradia-heijastimia, joiden käyttötarkoitusta pääsimmekin heti aluksi selittämään.

Lego-ukkoja ja kaavioita

Tervetulotoivotusten jälkeen saimme tehtäväksi esitellä oman kansallisen hankkeemme tilanteen tällä hetkellä. Esittelyä ei toteutettu valmisteltujen PowerPointien avulla, vaan meille annettiin erilaisia tarvikkeita ja 20 minuuttia aikaa luovan esityksen koostamiseen. Ja mitä kaikkea syntyikään! Lego-ukkelipöytä, kaaviokuva, julisteita ja meidän oma näytelmämme, jossa oli viisi lyhyttä näytöstä.

Näytelmämme vastasi seuraaviin kysymyksiin: millaisen matkan olemme hankkeessamme tähän saakka tehneet, missä olemme nyt, mitkä ovat pääkysymyksemme kansainväliselle ryhmälle, mitä tarvitsemme yhteistyöltä ja mitä itse voimme sille antaa.

Virkistävän ja varsin erilaisen aloituksen jälkeen tunnelma oli korkealla ja ohjelma saattoi jatkua. Tämänkertaisista kokousjärjestelyistä oli vastuussa LAMSA eli Saksi-Anhaltin osavaltion maahanmuuttajayhdistysten kattojärjestö. Järjestön toiminnanjohtaja Mamad Mohamed piti puheenvuoron, jossa hän esitteli järjestön toimintaa.

Lounaan jälkeen keskiviikon ohjelma jatkui Open Space -menetelmää hyödyntävällä ryhmätyöskentelyllä, jossa jokainen kumppani kertoi omien hankkeittensa ajankohtaisista asioista.

Mentorointitarinat ja kriittiset tekijät

Saksan matkaa varten olimme tehneet Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hankkeessa pienen julkaisun mentoreiden ja mentoroitavien tarinoista. Tarinavihkoset jaettiin kaikille kumppaneille ja koska aika loppui kesken, pyydettiin siihen kommentteja seuraavaan päivään mennessä.

Löytyisikö kertomuksista esimerkiksi belgialaisen HIVA:n (työn ja yhteiskunnan tutkimuksen monialainen tutkimuslaitos) kartoittamia mentoroinnin kriittisiä tekijöitä?

Torstain toiseen pitkään kokouspäivään hankkeemme edustajat valmistautuivat eri tavoin: konsertista tai pitkistä yöunista nauttien. Uusi kokouspäivä aloitettiin tutustumalla laatukriteereihin ja kriittisiin menestystekijöihin maahanmuuttajien työelämään mentoroinnissa.

Vaikka oma toimintamme tapahtuukin kouluympäristössä, pystyimme tunnistamaan tarkistuslistasta useita kohtia, jotka myös me koimme tärkeiksi maahanmuuttajien mentoroinnissa. Näitä olivat mm. mentoreiden valmennus tehtäväänsä, saatavilla oleva tuki molemmille osapuolille ja arvioinnin hyödyntämisen tärkeys mentorointiprosessin kehittämisessä.

Valmentamismalli maahanmuuttajille

Päivän toinen ja erittäin mielenkiintoinen käytännön esimerkki vähän koulutettujen maahanmuuttajien valmentamisesta mentoreiden avulla työelämään tuli Belgian Flanderista. Open Atelier -yhtiön Eric Aegden kertoi toiminnasta, jossa he tarjosivat metallialasta kiinnostuneille maahanmuuttajille ohjatun työskentelypaikan, jossa he voivat saada taitoja alalle.

Työskentelytapa ja haasteet kuulostivat kovasti tutuilta, sillä Gradiassa järjestetään maahanmuuttajille Ammatilliset perusteet -koulutuksia, joissa opiskellaan alan alkeita sekä kieltä samanaikaisesi.

Päivän aikana saimme myös palautetta mentorointitarinoistamme, kun yhteishankkeen koordinaattori Valerie Carrette ystävällisesti kopioi tarinat isoille papereille, joihin osallistujat kirjasivat tarinoista tekemiään havaintoja.

Saksalainen Intergrif-hanke oli kutsunut iltapäivän vetäjäksi Christian Hartwigin. Hänen johdollaan toteutimme temaattisen työpajan aiheesta, kuinka edistetään tiedonjakoa ja molemmin puolista oppimista maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisessa.

Illalla ohjelma jatkui LAMSA:n 10-vuotisjuhlan merkeissä. MentoMigri (englanninkielinen nimi suomalaiselle hankkeellemme) esittäytyi ja kertoi Suomen maahanmuuttotilanteesta. Lisäksi kerroimme mentorointiprosessista, jota kehitämme ja jaoimme tuliaiseksi osallistujille tarinakokoelman mentorien ja mentoroitavien kokemuksista. Juhlassa oli myös muita asiantuntijapuheenvuoroja ja vapaata keskustelua. Oli mielenkiintoista saada kuulla Saksan tilanteesta enemmän ja verkostoitua.

Tapaamisen anti

Matkamme viimeisenä päivänä meillä oli ohjausryhmän kokous. Siinä pohdimme tämänkertaisen tapaamisemme onnistumista. Jokainen osapuoli sai kertoa, mitä konkreettisia toiveita sillä on muille kumppaneille ja mitkä ovat sen lopulliset tuotokset.

Omat vastauksemme näihin olivat, että toivomme kovasti saavamme jonkin koulutusorganisaation testaamaan mallejamme ja haluamme vertailla erilaisia mentoreiden valmennussisältöjä. Tuotoksiamme tulevat olemaan maahanmuuttajien mentorointimalli, johon sisältyy mentoreiden valmennusmalli, sekä mentorointitarinat. Nämä tulevat osaksi yhteistä käsikirjaamme englanniksi.

MeMoRe-yhteistyö

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke on mukana ensimmäisessä ESR-rahoitteisessa kansainvälisessä yhteishankkeessa nimeltään MeMoRe. Mukana on kansallisia hankkeita Suomen lisäksi Ruotsista, Belgiasta ja Saksasta. Yhteistyön kehyksenä on maahanmuuttajien mentorointi, jonka äärellä tavattiin syyskuun 2018 lopussa jo kolmatta kertaa.

Mentorointiterveisin,

Ulla Koukkari-Anttonen ja Aino Malin, Gradia
Johanna Moilanen, JAMK

Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella -hanke (ESR) kehittää
maahanmuuttajien integroitumisen keinoja koulutuksessa. Tämä
toteutetaan valmentamalla toisen asteen opiskelijoista mentoreita
maahanmuuttajille. Samalla edistetään kantaväestön
monikulttuurisuustiedon ja -taitojen karttumista ja
kahdensuuntaista integraatiota.

Hankkeen toimenpiteenä luodaan ja pilotoidaan kahdesti
maahanmuuttajien mentorointimalli sekä mentoreiksi haluaville
valmennusmalli. Mallit jäävät osaksi kumppaneiden toimintaa.
Niitä levitetään yhdessä kansallisten ja kansainvälisten
kumppaneiden kanssa.

Osatoteuttajia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän
palvelualan opisto sekä Karstulan Evankelinen Opisto.

Lisäarvoa saadaan kansainvälisestä yhteistyöstä (Belgian, Saksan ja
Ruotsin kanssa) tutkimuksen, kokemuksen, koulutuksen sekä
erilaisten mentorointimallien kokeilujen muodossa eri maista.