Aihearkisto: kielitaito

Henkilöstövaihdossa Horizon Collegessa

Matkaraportti Alkmaar 4-8.11.2018 Heidi Mannström ja Annukka Heimonen 

 Maanantai 5.11. 

 Saavuimme Alkmaariin sunnuntai-iltana ja heti maanantai-aamuna saimme suunnistaa yhteistyöoppilaitokseemme Horizon Collegeen, jossa meitä odotti ulkona liehuvat Alankomaiden, Suomen ja Tanskan liput. Meidän lisäksemme oppilaitoksessa oli opettajavaihdossa myös tanskalaisia kollegoitamme. Vastassa meitä oli kv-koordinaattori Hans Kok, joka oli järjestänyt meille vierailun ajaksi todella hyvän ohjelman. 

Kun meitä oli perehdytetty paikalliseen koulusysteemiin ja kierrätetty tiloissa, pääsimme hollantilaisille perinteiseen tapaan polkupyöräilemään lounaskohteeseen.  Lounaspaikkana oli Brownies & Downies, jossa kokkeina ja tarjoilijoina toimii henkilöitä, joilla on Downin syndrooma. Saimme nauttia hollantilaisen lounaan, joka on pääasiassa erilaisia leipiä. Mukana meillä oli myös opiskelijamme Ella sekä Poken opiskelija Jenna. Päivän päätteeksi pääsimme seuraamaan oppituntia ja keskustelemaan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Oli mielenkiintoista huomata kuinka sosiaalisia ja ystävällisiä oppilaitoksen opiskelijat ovat ja innoissaan vieraista. Heidille päivän parasta antia oli, että sai vakuutettua Jyväskylään vaihtoa miettivän hollantilaisen opiskelijan vaihdon kannattavuudesta ja hän onkin tulossa nyt Gradiaan keväällä 😊 

 Oli mielenkiintoista nähdä, miten asiat hoituvat isossa oppilaitoksessa ja ensimmäisenä huomio kiinnittyikin siihen, että kaikki opiskelijat ja henkilökunta joutuivat näyttämään ”kulkulupaa” portissa joka kerta päästäkseen sisään. Yllättävää oli se, että koulujärjestelmä on vielä aika perinteinen verrattuna Suomessa iskeneeseen reformiuudistukseen ja opiskelu menee enemmän oppilaitoksen ehdoilla, eikä opiskelujen henkilökohtaistamista oikein tunneta.  

Tiistai 6.11. 

Tiistaina pääsimme tutustumaan opiskelija Jennan työelämässä oppimisen paikkaan Magnushofiin, joka sijaitsi Schagenissa. Paikka oli kuntoutukseen keskittynyt paikka, jossa oli sekä intervallipaikkoja että pysyviä koteja asukkaille. Kuntoutus oli tässä paikassa melko pitkälle vietyä; asukkaat tekivät itse välipalansa ja lounaansa tarjolle laitetuista raaka-aineista, hakivat itse postinsa jne. Töissä oli päivisin useampi fysioterapeutti ja eri kerroksissa oli todella hyvät tilat kuntoilla ohjatusti ja itsenäisesti. Heidi totesi paikan olevan myös todella sopiva hierojaopiskelijoille ja asiat laitettiin heti vireille sen suhteen.  

Tiistai päivä oli lyhyempi ja meille jäi aikaa hieman tutustua sekä sekä Schageniin että Alkmaariin, joista jälkimmäinen on todella kaunis, pieni ja vilkas kaupunki.

Keskiviikko 7.11. 

 Lähdimme aamulla junalla Amsterdamiin Hansin ja opiskelijamme Ellan kanssa. Päämääränä oli kodittomien päihteidenkäyttäjien päiväkeskus Princehof. Paikka sijaitsi aivan keskellä Amsterdamia, kuuluisten punaisten lyhtyjen katujen vieressä.  

Ulkoapäin rakennus näytti aivan normaalilta, mutta sisällä tupakansavun lisäksi iskivät realiteetit vasten kasvoja. Tapasimme paikan esimiehen, joka kertoi meille talon periaatteista ja olemassaolon tarpeesta samalla kun avasi parin minuutin välein ovea sisään lappaaville kodittomille.  

Alkuesittelyn jälkeen meille oli järjestetty työhön tutustumista eli pääsimme osallistumaan pyykkihuoltoon, keiton tarjoiluun, tiskien hoitoon sekä suihku- ja tietokonevuorojen jakamiseen. Kaikkein tärkeimpänä pääsimme keskustelemaan asiakkaiden kanssa ja kuuntelemaan heidän tarinoitaan. Mielenterveystyön opettaja Annukka oli paikassa kuin kala vedessä, mutta fysioterapeuttitaustan omaavalle Heidille ja opiskelija Ellalle paikka oli todella vieras ja vei aikansa, että uskalsi olla oma itsensä ja keskustella asiakkaiden kanssa.  

Lopuksi keskustelimme sosiaalityöntekijän kanssa, joka yllätykseksemme ei osannut puhua lainkaan englantia, vaikka todella moni paikan asiakkaista oli ulkomaalaisia. Toki hän puhui monta muuta kieltä. Päivä oli todella pitkä ja raskas etenkin Heidille, joka sitten vielä illalla matkusti Amsterdamista suoraan Helsinkiin. Raskas etenkin henkisesti. Joutui vielä pitkään käsittelemään näkemäänsä ja miettimään, kuinka hyvin asiat meillä Suomessa vielä on. Meillä kuitenkin on vielä tarjota asuntoja lähes kaikille halukkaille toisin kuin Hollannissa, jossa asuntoja ei kertakaikkiaan ole.  

Torstai 8.11. 

Torstaiaamuna Annukka suunnisti Castricumiin “mielenterveyskylä” Parnassiaan. Alue oli tosi laaja ja täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia rakennuksia aina 1920-luvulta lähtien. Alueella oli mm. hallintorakennus, puutarha, pyöräkorjaamo, ravintola, päivätoimintakeskus, sairaala, ikääntyneiden kuntoutujien asuntola, päihderiippuvaisten väliaikaiset parakit, kirkko, vanha hautausmaa sekä myymälä, jossa asiakkaat myivät tekemiään tuotteita.  

Mielenterveystyö ja sen menetelmät vaikuttivat melko samanlaisilta kuin Suomessakin, mutta selkeänä erona oli se, että erilaiset toiminnot olivat samassa paikassa. Suomessa yksiköitä on ripoteltu ympäri kaupunkia. 

Päivätoiminnassa asiakkaat keskustelivat mielellään englanniksi Annukan kanssa ja olivat kovin kiinnostuneita Suomesta. Ella-opiskelija oli pitänyt heille mielenkiintoisen Suomi-päivän, jossa olivat mm. leiponeet korvapuusteja. Parnassiassa oli nyt ensimmäistä kertaa opiskelija Gradiasta. Tämä on jatkossakin hyvä koulutussopimuspaikka mielenterveystyön opiskelijoille. Alustavasti olikin puhetta kansainvälisiä opiskelijoita koordinoivan henkilön kanssa, että myös sairaalan osastolle voisi mennä opiskelija. Tämä olisi hieno mahdollisuus esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintolaisille.

Kokonaisuudessaan viikko Hollannissa oli erittäin antoisa ja saimme solmittua hyviä yhteistyösuhteita uusiin työpaikkoihin. Hienoa, että työnantaja antaa opettajille tällaisen mahdollisuuden.  

Experiencing Tourism Winter School 2018

My name is Rait and I am from Voru, Estonia. I study nature guiding/travel assistant program at Vorumaa Vocational Training Centre. Our program lasts for two years, from what I have completed first year. Our program is adult training program, so must of us actually work somewhere else.

This year I had unique possibility to take part in Tourism Winter School program at Gradia Jyväskylä. It was kind of exchange student program for three weeks, possibility to see how they study here, what they do and what they learn. Nextly you will be given an overview about what I did, how I felt and how was the outcome comparing to the expectations.

Firstly, after 13-hour trip from Voru to Jyväskylä, Finland, it was exhausting already. Trips by bus, ferry and little bit on foot had its own part to do. Minus degrees also have been following us for most of the three weeks here, so it got better as timed moved on.

Once arrived to the campus, we unpacked our things at dormitory rooms next to the main building and started to get ready. As it is now high season for winter activities, there were lots of active winter clothing, warm clothes, boots and hats in the luggage.

Then our program kicked off. Firstly we had meet-and-greet game with Finnish students. It was fun, well organized and at the same time chance to get to know each other. For me, as I was nearly double the age as most of students here, it was fun too. The first impressions were extremely positive – new building, modern equipment in the classrooms, good restaurant, lots of space. The classrooms itself are unique. Students lay on bean bags, relax, nobody really sits behind the table. For sure there are so-called normal classrooms too but they are boring, because they are the same in every country. Here they were for opposite, kind of innovative and relaxed. It felt good. Facilities and options to do sports or educate themselves are really good here. Quality is kind of key word here to describe the acitivites and mentality.

During the three weeks spent here I had possibility to try and take part in different winter outdoor activities. At the same time we had possibility to see and take part in preparations for outdoor activites. We tried snowshoeing, alpine skiing, fatbiking, skating, tour-skating, winter swimming and Finnish sauna. Also we had organized cultural programme by Finnish hosts at Jyväskylä surroundings. The activities were really well organized and smooth. The most important thing about winter outdoor activities was personal safety. For sure, everybody’s safety is everyone’s own thing to take care of, but it should always come first. Before any outdoor activities we were given instructions what to do and what is not allowed. Safety techniques, movement, keeping eyes open and looking around the area, it all is very improtant. As for equpment, it is basics that it has to be well suited, right size, proper clothing in layers and personal will to do something and learn. These three weeks have been for me as a great learning curve, because I did lots of things fist time in my life during the time spent here. For example alpine skiing, fatbiking, tour skating, snow soccer, snow frisby, cross country skiing. Everything comes down to the basic movement and techniques, will to learn and not to give up. It is not really important how many times you fall down, but how many times you get up. It matters the most and keeps going. In the end, even if some things are hard or tricky, it is still you, who are better than ever before. For me, I got more confidence doing different winter outdoor activities here, and had fun at the same time.

Because of the fact that Estonia and Finland are neighbouring countries and we have lots of in common, we have differences also at the same time. Living standards are totally different, as are the priorities among students. Students here do lots of things by themselves, not so much theory like we have. It all comes down to differences of personalities rather than what somebody likes. Everything is done or not done by free will of the persons and everybody learns to himself, not to the teacher or to the school. Finnish students seem serious about their studies, and it seems for me that vocational training centre is popular here. For example, in Estonia it is not so popular, but in Estonia it is more popular among adult students than among teenagers- Finnish students also can teach you or guide you before any activity  wintertime. It really amazed me how good teachers the Finnish students can be. Also students here do more, classrooms are for briefing, debriefing or for making different summaries or discussing and making plans.

In general it was really good chance that I could take part in Erasmus +  Tourism Winter School program at Gradia Jyväskylä for three weeks. The hosts organized lots of different activities, introducing their country, traditions, food, sightseeing and learning programme. I learned a lot, took part in every session, had fun. I can be proud to have had an experience like this one – one of it’s kind at Jyväskylä.

More information Hanna Syvälahti (at)gradia.fi and Timo Lehtonen (at)gradia.fi

 

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä kansainvälisesti

Iso joukko ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen ja kansainvälisyyden kanssa tekemisissä olevia ihmisiä kokoontui Jyväskylään 19.1.2018 esittelemään em. teemoihin liittyviä hankkeita ja kehittämistoimia.  Tilaisuus oli erittäin keskusteleva, siitä kiitos kaikille oppilaitosten sekä mm. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen edustajille.

Seminaarissa esiteltiin useiden  oppilaitosten toteuttamia yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä yhdistäviä hankkeita. Yksi esillä olleista hankkista oli pohjois-irlantilaisen Norther Regional Collegen koordinoima VITAL – vitality, innovation, teamwork, achievement and leadership, jossa Gradia on myös mukana. Hankkeen toimijat Mari Seppänen (sote), Ahti Tunturi (kone- ja tuotantotekniikka) sekä opiskelijoiden työpajaan 2017 osallistunut ensihoidon opiskelija Niko Laakso kertoivat hankkeen tavoitteista ja toiminnasta.

Päivän antia tarkalla korvalla kuunteli  myös Jyväskylän Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuspäällikkö Juha Hautanen. Hän summasi päivän päätteeksi antia seuraavasti:

Mitä on yrittäjyys? Se on ympäristön aktiivista seuraamista, mahdollisuuksien havaitsemista ja niiden hyödyntäminen. Yritys on vain yksi tapa toteuttaa sitä. Siihen tarvitaan rohkeutta ja erityisesti sitä. Pitää ottaa vastuu omasta elämästä. Yrittäjyys on aktiivista toimintaa. Siksi myös sen opiskelu on sitä.

Leave the building (Steve Blank):  Luokkahuoneessa on vaikea oppia yrittäjyyttä.  Siellä on asiakkaat. Meidän tulee tarjota turvallisia paikkoja yrittäjyyden harjoittelemiseen sekä siinä onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Vähän kuin vauvaa tuetaan kävelemään oppimisessa. Tunne asiakkaasi. Mitä he tarvitsevat, mutta myös mitä sellaista he haluavat, mutta eivät osaa sanoa.

Keskity oppimisen suunnitteluun opetuksen suunnittelun sijaan. Oppilaan tavoitteiden saavuttaminen on kaikkein tärkeintä ja opettajien tehtävä on auttaa siinä. Jos hän ei tiedä mitä hän haluaa, niin meidän tehtävä on auttaa sen määrittelemisessä. Siinä voi käyttää hyväksi mm. Guy Kawasakin Sweet Spot määritelmää.

Yrittäjyys on matka omien unelmien saavuttamiseksi. Oppilaitokset auttavat tulkitsemaan sen, mitä maailma tarvitsee, mutta ennen muuta kehittymään hyväksi osaajaksi.

Yrittäjyys on osa nykyistä ja tulevaa opettajuutta. Se on valmentavaa  ohjausta. Oppija vastaa omasta tulevaisuudestaan ja oppimisestaan ja opettaja tukee sitä. Silloin myös opettajan tulee yrittäjähenkinen. Se tarjoaa mahdollisuuden myös opettajalle matkustaa kohti omia unelmia. Silloin voi vaikuttaa omaan työhönsä vaikuttaviin päätöksiin, voi käyttää ja kehittää omaa osaamistaan sekä tehdä todella merkittävää työtä tukemalla toisten haaveiden toteutumista.

Yrittäjyys on kansainvälisyyttä, sillä se ei tunne maantieteellisiä eikä poliittisia rajoja. Sitä tehdään siellä missä asiakkaat ovat. Sitä tehdään monipuolisten osaajien kanssa. Heidän kansalaisuuksien kirjo on enemmän rikkaus kuin rajoitus.

Kansainvälisyys on myös rohkeutta. Rohkeutta kansainvälistyä, kohdata ja kokea uusia ihmisiä ja kulttuureja. Kansainvälisyys on myös reitti uusiin innovaatioihin kuten Richard Florida todistaa. Kansainvälisyys on myös osa uteliaisuutta. Ilman uteliaisuutta ei mitään uutta synny.

Yrittäjyys, kansainvälisyys ja oppiminen luovat hyvinvoivan tulevaisuuden.

Lisätietoja: Rea Tuominen, kv.suunnittelija p.6159

 

Maltan inspiroimana englantia

KIELIKURSSIMATKALLA St. Julians´ssa 14.10 – 21.10.2017. Matkalla Pia ja Vuokko.

Lauantaina 14.10 – sunnuntai 15.10

Lentomatka Maltalle ja sieltä kotiin antoi meille mahdollisuuden tutustua neljän eri lentokentän ja -yhtiön toimintaan Euroopassa. Seuraaville lähtijöille annamme vinkin, että lennot kannattaa varata connected flight –periaatteella, jos ei halua tehdä matkasta jännittävää lentokarusellia. Kolmentoista tunnin matkustamisen jälkeen saavuimme Maltalle iltahämärissä. Kielikurssin järjestäjä ETI Maltan kuljetuspalvelu odotti meitä ja vei meidät majapaikkaamme Astolat Mansioniin.

Sunnuntaina heräsimme miellyttävässä huoneistossamme, jonka terassilta avautui kaunis maisema Välimerelle. Astolat Mansion sijaitsi rauhallisella alueella Swieqissä, paikallisen asutuksen keskellä. Huoneisto oli moderni ja sisälsi kaikki nykyaikaiset mukavuudet. Suosittelemme!

Lähdimme tutustumaan koulumatkaamme. Kävellen matka kesti noin 20 minuuttia St. Julians`n keskustassa sijaitsevaan ETI Malta-oppilaitokseemme. Samalla reissulla kävimme ensimmäisillä ostoksilla ja löysimme monta tulevan viikon mahdollista ruokapaikkaa. Iltapäivällä me jo uimme lämpimässä Välimeressä St. George´s Bay-”biitsillä”. Awesome!

Maanantai 16.10

Aamuliikenteessä koululle kävely vaatii meiltä erityistä tarkkavaisuutta vasemmanpuoleisen liikenteen ja hurjan ajokulttuurin takia. Kävelymatka vei aikaa myös kukkien ja puiden valokuvaamisen vuoksi.

Ensimmäisen koulupäivän aikana tutustuimme ryhmiimme, joissa oli mukana useista eri maista kollegoitamme. Koulupäivien pituus oli klo 9.00 – 14.30 ja ne olivat täynnä tiivistä dialogia opiskelijoiden ja opettajan kesken. Englantia saimme puhua mielin määrin, sillä olimme ryhmiemme ainoat suomalaiset. Oppimista edisti hyvä ryhmähenki ja opettajien mainiot pedagogiset valmiudet. Ihailimme muun muassa älytaulujen monipuolista käyttöä ja mielikuvituksellisia harjoituksia. Lauloimme Stingiä in English!

Tiistai 17.10

Tiiviin koulupäivän jälkeen lähdimme isolla ryhmällä tutustumaan Maltan pääkaupunkiin Vallettaan.

Oppaamme Mario kertoi antaumuksella tarinoita Vallettan historiasta ja nähtävyyksistä. Kaupunki oli vilkas ja vielä lokakuussakin täynnä turisteja. Ihailimme vaaleita rakennuksia ja niiden monivärisiä erkkeriparvekkeita. Mieleen jäi erityisesti Upper Barrakka Garden, josta avautui huikea näkymä merelle ja kohti vastarannan kolmea yhteensulautunutta kaupungia. Vallettan retki päättyi mielenkiintoiseen Maltan historiaa käsittelevään multimedia-esitykseen, joka avasi silmämme maltalaisten kärsimyksiin toisen maailmansodan aikana. Illalla jatkoimme englannin harjoittelua uusien eurooppalaisten ystäviemme kanssa The Avenue-ravintolassa ( suosikkimme)

Keskiviikko 18.10

Koulupäivän aikana harjoittelimme englantia draaman ja muiden vuorovaikutteisten menetelmien avulla. Ne olivat hauskoja ja vapauttivat keksimään uusia ilmaisuja englanniksi. Very interesting!

Sää Maltalla jatkui edelleen aurinkoisena ja lämpöisenä, lämpöasteet vaihtelivat matkallamme +23 – + 25 asteessa. Koulupäivän jälkeen ehdimme vielä nauttimaan auringosta ja saaren nähtävyyksistä kävellen ja sighseeing-bussilla. Tutuksi tulivat ainakin Spinola Bay, Balluta Bay, Golden Bay,  Sliema, ja Ta’ Qali Crafts Village. Ilta päättyi riehakkaaseen illanviettoon opiskelijakavereiden kanssa italialaisen ruuan merkeissä. Italian vaikutus näkyi selkeästi myös maltalaisessa ruokakulttuurissa. Ilta päättyi  riehakkaaseen illanviettoon opiskelijakavereiden kanssa italialaisen ruoan merkeissä Peppino’s Barissa.

Torstai 19.10

Tässä vaiheessa viikkoa olimme jo tottuneet St´Juliansin sokkeloisiin katuihin ja vilkkaaseen liikenteeseen. Reitti Astolat Mansionista koululle ja takaisin sujui jo ilman kommelluksia ja hämmennystä hurjasta liikenteestä.

Antoisten ja monipuolisten oppituntien jälkeen suuntasimme jälleen isommalla ryhmällä Rabatiin ja Mdinaan, jota kutsutaan hiljaiseksi kaupungiksi. Oppaamme Mario loi meille mielikuvaa entisistä ajoista ja eri aikojen saarenvalloittajien vaikutuksista Maltan kulttuuriin. Erityisesti mieleemme jäivät hiljaiset, kapeat ja korkeat katukujat. Rakennuksissa oli värikkäitä yksityiskohtia; ovet, minipatsaat, erkkeriparvekkeet. Saapuminen muurien ympäröimään Mdinaan oli vaikuttava. Vielä suuremman vaikutuksen teki kahvila Fontanellan suussa sulavat suklaaleivokset ja cappucinot.

Päivämme kruunasi illallinen Spinola Bay`n satama-alueen Raffaello-ravintolassa perinteistä maltalaista kanipataa maistellen. Tätä ruokaa kannattaa kokeilla!

Perjantai 20.10

Viimeinen koulupäivä kului jo tutuiksi tulleiden opiskelukavereiden ja opettajien hyvästelyssä. Otimme ryhmäkuvia ja perustimme erilaisia keskusteluryhmiä jatkoyhteydenpitoa varten. Saimme osaamistamme osoittavat todistukset ja ryhmähalaukset. Koulun jälkeen meille tuli kiire tuliaisostoksille. Matkalaukkuihimme kertyi limoncella-likööriä, paikallista oliivioljyä ja merisuolaa, perinteisiä maltalaisia keksejä, huiveja, laukkuja, koruja ja muita pienempiä matkamuistoja.

Matkan kruunasi yhteinen ryhmäruokailu Gululu-ravintolassa, joka tarjosi paikallista perinneruokaa ja kala-annoksia (lue: kokonainen kala). Jäähyväiset sekä ryhmälle että St. Julians´n ilmapiirille olivat haikeat. Kylmä kotimaa odotti.

Lauantai 21.10

Matka kotiin alkoi anivarhain aamuyöllä. Lensimme Maltalta Prahan kautta Helsinkiin, jossa odotti kolea lokakuun ilta. Jyväskylässä lämpötila oli painunut jo nollaan, mikä tuntui Välimeren ihanaan lämpöön tottuneille karmealta.

Paljon näimme ja koimme, mutta Maltalle palaamme, sillä näkemättä jäi muun muassa Gozon ja Cominon saaret.

ETI Maltaa kiitämme hyvistä järjestelyistä ja suomalaisille sopivasta aikatauluista ja niissä pysymisestä.

Vuokko Joutsen ja  Pia Särkkä

ErasmusPlus – apurahoja voidaan myöntää kielikoulutukseen yleissivistävän koulutuksen  ja aikuiskoulutuksen  yleissivistävien aineiden opettajille. Muusta tuesta kielikoulutukseen voi kysyä omalta esimieheltä.

Five Trainee Teachers from Germany in Finland

 

Moi,

We are five vocational trainee teachers from Hessen in Germany. We came to Jyväskylä in the end of September 2017 to get to know the Finnish vocational school system.

The School

From our point of view, JAO is a huge school with a lot of educational departments and opportunities. From the beginning onwards, we felt very welcomed and everyone was helpful.

As we all have different subjects, we were able to get an overview of the different locations. Milena,  who has nutrition and biology, was mostly at Primus working in the hotel, catering and service classes. For biology, she was able to go to the Schildt Upper Secondary School. Silke was mainly located at Viitaniemi in hairdressing and went to the Secondary School at Harju with Religion.  Nicole went to Kukkula working with the practical nurses in health care and English. Nadine mainly worked with bakers in Viitaniemi in nutrition and with chefs and high school students in English. Kristin was in the business department with her subjects business administration and English, and among others, got to know about visual merchandising and entrepreneurship at Viitaniemi.

For us, it was especially interesting how the system of individual learning is implemented into the Finnish vocational system and we are able to take lots of ideas home to our classes. Moreover, the programms VALMA and OKSA were very interesting for us.

In the beginning, the students were very shy, but they opened up a little after seeing us around more often. Especially in the practical lessons, it was easier to get into contact with the Finnish students.

The Finnish Language

For most of us, the Finnish language was something very new when we arrived and it still seems extremely difficult. But we were eager to learn some Finnish and therefore visited a foreign class that taught us some Finnish. In return, they wanted to learn some German and decided that Finnish is the easier language for them, which made the teacher very happy. It was a very funny lesson, as there were so many different languages and cultures in the classroom and we still managed to communicate with one another.

 

 

 

 

 

Impressions of Finland

During the three weeks, we used our weekends to travel to get to know different sides of Finland. Firstly, we arrived in Helsinki. Then we went to Rovaniemi to visit Santa Claus, the reindeers and the arctic circle. Our last weekend, we spent in Turku to see the archipelago and to have a traditional sauna with jumping into the Baltic Sea.

We are very grateful for being able to enjoy this great opportunity and learned so many new things. Thanks to everyone who helped to make our stay as special as it is.

Moi, Moi.

Milena, Silke, Nicole, Nadine and Kristin

More information

Rea Tuominen, Jyväskylä Educational Consortium

Ralf Hölzer-Germann, VET teacher training institute in Hessen