Aihearkisto: kansainvälisyyskoulu

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan

Kansainvälisyys liiketalouden perustutkinnossa

Kansainvälisyyden merkitys on tänä päivänä on suuri – olemme ihan varmasti itse kukin törmänneet vaikkapa kaupassa tai virastoissa asioidessamme asiakkaisiin tai työntekijöihin, joiden kotimaa on muu kuin Suomi. Vastaavasti itse maailmalla liikkuessamme saattavat asiakaspalvelu ja kaupankäyntikuviot mennäkin eri kulttuureissa ihan eri lailla kuin mihin olemme kotona tottuneet. Yritykset kansainvälistyvät ja internetin myötä maailma tuntuu päivä päivältä kutistuvan. Yritysten työntekijät, asiakkaat, omistajat, yhteistyökumppanit, kilpailijat, sidosryhmät – eri kansallisuuksien ja kulttuureiden kohtaaminen työelämässä on jokapäiväistä ja normaalia kanssakäymistä. Kielitaidon lisäksi myös oman näkökulman avartaminen omien tuttujen kuvioiden ulkopuolelle on meille kaikille tärkeää ja välttämätöntä.

Liiketalouden perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat työelämässä tyypillisesti erilaisiin asiakaspalvelu-, myynti, taloushallinnon ja toimistotehtäviin. Asiakaspalvelutehtävissä he kohtaavat erilaisia asiakkaita eri kulttuureista ja maista.  Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä on jokapäiväistä – siksi kansainvälisyyden yhdistyminen liiketalouden opintoihinkin pitäisi olla hyvin luontevaa ja itsestään selvää. Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeessa tavoitteena olikin kuvata, miten kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät  merkonomien koulutuksessa ja työssäoppimisessa.

 

Liiketalouden perustutkinnon opinnot suuntautuvat joko talous-toimistopuolelle tai asiakaspalvelu ja myyntialalle. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olemme sisällyttäneet opetukseen tutkinnon osittain erilaisia kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Lisäksi työssäoppimisessa opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuureista ja maista. Heitä kannustetaan toimimiseen ja työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä. Osa opiskelijoista on työssäoppimassa kansainvälisissä yrityksissä ja opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa aikuisopiston kautta työssäoppimisjakso ulkomailla.

 

 
Hankkeen yhteydessä kuvasimme, miten kansainvälisyys sisältyy opetukseen tutkinnon osittain. Kokeilimme ja toteutimme eri kursseihin liittyen kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä, materiaaleja ja harjoituksia. Pystyimme hyödyntämään osassa harjoituksia aikuisopistossa samanaikaisesti opiskelevia maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajaryhmien opiskelijat ja opettajat ovat olleet tiiviisti mukana kehittämishankkeeseen liittyvien tehtävien suunnittelussa ja antaneet palautetta kokemusten pohjalta. Yhteistyö heidän kanssaan onkin ollut hyvin antoisaa. Olemme saaneet kokemusten kertyessä uusia ideoita ja ajatuksia kansainvälisen toimintamallin  kasvattamiseksi – tavoitteena onkin ollut hankkeen aikana kehitettyjen oppimistehtävien vieminen käytäntöön jatkuvaksi toiminnaksi. Tässä Optima on osoittautunut hyväksi työkaluksi – aineisto on siellä kaikkien saatavilla ja tulee hyödynnettyä kurssien oppimateriaalina. Samoin nettilinkkien ja netissä saatavilla olevan sähköisen materiaalin jakaminen onnistuu luontevasti Optiman kautta.

 

Esimerkkejä hankkeen aikana merkonomi- sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa toteutetuista harjoituksista ja sitä kautta käyttöönotetuista toimintamalleista:

Asiakaspalvelu: Mystery shopping – oppimistehtävä

Merkonomiopiskelijat havainnoivat asiakaspalvelua yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Pienryhmissä käytiin asioimassa erikoistavaraliikkeissä, ruokakaupassa ja toimistoissa. Samalla tarkkailtiin, miten asiakaspalvelija suhtautuu, kun kyseessä on eri kulttuurista oleva asiakas. Yritykset valittiin maahanmuuttajien toiveiden mukaan: jos heillä oli kysymyksiä tai ongelmia niissä asioinnin suhteen, niin merkonomiopiskelijat pystyivät opastamaan heitä asioinnissa.

 Myyntityö: Puhelinmyyntiharjoitus

Merkonomiopiskelija soitti maahanmuuttajaopiskelijalle ja esitteli hänelle lehtimyyntikampanjan. Tarkoituksena oli käydä myyntitapahtuma läpi pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja viestinnän selkeyteen. Puhelun päätyttyä vielä varmistettiin puolin ja toisin, että tiedot tuli kirjattua oikein ja että kyseessä oli harjoitus eikä lehti kolahda ensi kuussa postiluukusta kotiin 🙂

Kaupan palvelu: ryhmäkeskustelu kulttuurienvälisistä eroista kaupan alalla

Keskustelimme pienemmissä ryhmissä, minkälaisia kaupat ja kaupankäyntitavat ovat Suomessa ja vertailimme, minkälaisia eroja on maahanmuuttajaopiskelijoiden kotimaahan. Opiskelijat keskustelivat eri aiheista: liikkeiden ulkoasu, myyntitapa, valikoima, hintataso, kilpailu, tuotteiden laatu, mainonta, maksuvälineet, aukioloajat, kaupan alan työ, palkkataso, työajat, koulutus. Lopuksi valittiin joka ryhmästä yksi aihe, joka oli eniten herättänyt kiinnostusta ja esiteltiin se koko porukalle.

Opiskelijat ovat pitäneet harjoituksista ja kokeneet ne hyvin avartaviksi. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – kansainvälistyminen onnistuu hyvin opintojen yhteydessä, riittää kun antaa vaan ajatusten lähteä matkaan!

Lisätietoja antaa Maria Linnavirta Jyväskylän ammattiopistosta.

Monikulttuurisia kohtaamisia hoitotyössä

hands

 

 

Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200  maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.

Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.

Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien  kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.

Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän  kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun,  yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.

Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?

Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.

Kansainvälisyyspassilla osaaminen näkyväksi

Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyden systematisoinnin ja käytännön työskentelyn tueksi valmistui Käsikirja lukion kansainvälisyyteen helmikuussa 2013.  Kehittämistyön yhteydessä rakentui myös kansainvälisyyspassi, johon nuori voi kerätä osaamisensa lukio-opintojen aikana. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa opiskelijoille pidettiin tiedotustilaisuudet keväällä ja kansainvälisyyspassi otettiin käyttöön tämän lukukauden alusta.

 Todistuksen kansainvälisyysopinnoista nuori saa opiskeltuaan vähintään 10 kurssia seuraavista kolmesta osa-alueesta: kielet, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät reaali-, taito- ja taideaineet sekä aktiivinen kansainvälinen toiminta lukio-opinnoissa ja vapaa-aikana (yksi kurssi sisältää vähintään 38 tuntia opintoja tai kansainvälistä toimintaa).

 Kielten opintoihin hyväksytään esim. lukion kielten puhekurssien lisäksi myös lukion ulkopuolella suoritetut kieliopinnot. Reaali- taito- ja taideaineita ovat aineopettajien  hyväksymät kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät lukiokurssit sekä CLIL-kurssit. Kansainvälisyytoimintaan hyväksytään osaamisen tunnustamisen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi koulun kansainvälisiin projekteihin ja opintomatkoihin osallistuminen sekä koulun ulkopuoliset opinnot ja työtehtävät. Myös lyhyempiä osasuorituksia voidaan hyväksyä, esimerkiksi tutorointi vieraalla kielellä ja kansainvälisen tapahtuman järjestäminen.

 Suorituksensa nuori kirjaa kansainvälisyyspassiin, Wilma-ohjelman kautta myös sähköisesti. Koulun ulkopuolinen toiminta tulee tarvittaessa osoittaa erillisellä todistuksella.

 Todistuksen kansainvälisestä osaamisesta allekirjoittaa rehtori ja se jaetaan lukion päättötodistuksen yhteydessä. Todistuksella tunnustetaan opiskelijan suuntautuminen, kiinnostus ja panostus kansainvälisyyteen. Kansainvälinen osaaminen on yksi keskeisimmistä työelämä- ja jatko-opintovalmiuksista ja kansainvälisyyspassin kautta osaaminen tulee näkyväksi.

 Käsikirja, kansainvälisyyspassi ja todistukset löytyvät kaikkien kiinnostuneiden edelleen parastamista varten sähköisesti osoitteesta www.peda.net/veraja/kv. Käsikirja valmistui osana Keski-Suomen lukiohanketta (vaihe2) ja Kansainvälisyyskouluhanketta (vaihe1 ja 2). Hankkeiden koordinoijana on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja päärahoittajana Euroopan sosiaalirahasto.

 Liisa Lamminsivu-Risku

 

Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä …

131. Nouto

Englannin opetuksen integrointi linja-autonkuljettajien opetuksessa

 

Linja-autonkuljettajat tarvitsevat englannin kielen taitoa lähes kaikissa työtehtävissään. Siksi olemme jo muutama vuosi sitten englannin opettajien kanssa alkaneet kehittämään englannin kielen opetusta linja-autonkuljettajille ottaen huomioon erityisesti työtehtävässä tarvittavan sanaston ja tilanteet. Tuntimäärät ovat olleet pieniä ja siksi opetuksen on oltava tehokasta ja alaan keskittyvää. Opiskelijoita on monentasoisia kielitaidoltaan, osalla on ammattikorkeakoulututkinto, osa on käyttänyt englantia työkielenään ja osalla on vain kansakoulun englanti taustalla. Tämä tuottaa haasteita opetukseenkin. Tavoitteena onkin, että jokainen oppii alan sanastoa, työtehtävien vaatimia lauseita ja ennen kaikkea rohkeutta puhua osaamallaan kielitaidolla.

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeessa tavoitteenamme olikin integroida englannin opetusta muuhun opetukseen siten, että kieltä joutuisi käyttämään jo muissakin opiskelutilanteissa eikä vaan englannin tunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää englannin opetuksen sisältöä entisestään käytännön läheisemmäksi.

Teimme projektin aikana uuden rungon neljälle englannin tunnin opetuskerralle, joista jokainen kestää 4 tuntia.

 

  • Koulutuksen alussa teetetään englannin tasotesti, jotta englannin opettajat osaisivat valmistautua paremmin opiskelijoiden tason mukaan. Tarvittaessa tehtäviä voitaisiin eriyttääkin jos tasossa on kovin paljon eroja.
  • Ensimmäisellä opetuskerralla kerrataan lukusanoja, fraaseja, kohteliaisuussanoja ja alakohtaisista asioista esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista. Lisäksi jaetaan itseopiskelua varten logistiikkasanasto. Tältä kerralta voidaan henkilökohtaistaa enemmän englantia opiskelleet pois. Tämän jakson jälkeen liikenneopettajat voivat antaa ajo-ohjeita englanniksi ajo-opetuksen aikana.
  • Toisella kerralla opiskellaan ajoneuvotekniikkaan ja huoltoon liittyvää sanastoa sekä käydään läpi niihin liittyviä käytännön tilanteita englanniksi. Lisäksi opetellaan lukemaan käyttöohjekirjoja englanniksi. Tämän jälkeen liikenneopettajat voivat valvoa ajoonlähtötarkastuksen siten, että opiskelija selostaa englanniksi mitä tekee ja tarkastaa.
  • Kolmannella kerralla opiskellaan ulkomailla tarvittavaa kielitaitoa, mm. hotellien ja lauttojen varaamista ja perumista, toimimista tullissa, tietulleissa, poliisin kanssa ja muissa hätätilanteessa. Tätä harjoitellaan käytännön tehtävissä ulkomaan opintomatkalla, joka on oikea tilausajo ulkomaille asiakkaiden kanssa.
  • Neljännellä kerralla opiskellaan kertomaan asiakkaille itsestä ja yrityksestä, omasta maasta ja kotikaupungista.  Lisäksi opetellaan peruskuulutukset. Tällä kerralla myös valmistaudutaan englanninkieliseen kiertoajeluun, joka toteutetaan jonkin toisen englantia opiskelevan ryhmän kanssa siten, että he ovat asiakkaana linja-autonkuljettajille.

 

Projektin toteutus on nyt kerran testattu. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja he saivat paljon rohkeutta paitsi englannin puhumiseen, myös hyvää käytännön kokemusta ulkomaalaisten kanssa toimimisesta. Opiskelijat kritisoivat ainoastaan ensimmäisen opiskelukerran aiheita, kun suurin osa jo osasi englantia melko hyvin. Tämän vuoksi päädyimme tekemään tasotestin seuraavilla ryhmillä ja henkilökohtaistamaan tasotestin perusteella osan ensimmäisiltä tunneilta pois. Itse saimme paljon yhteistyössä aikaan uutta opetusmateriaalia ja meillä oli hyviä palavereja miettiä sisältöä ja toteutusta. Kiertoajelun toteutuksessa huomasimme, että ohjeistus paikoista ja sisällöstä sekä aikataulu pitää olla vielä tarkempi.

Englannin opetuksen integrointi muuhun opetukseen ei vielä onnistunut aivan tavoitteidemme mukaisesti. Liikenneopettajia on melko vaikea sitouttaa englanninkieliseen opetukseen, kun heilläkään ei ole rohkeutta puhua kieltä. Joidenkin opiskelijoiden kanssa kuitenkin päästiin kokeilemaan esimerkiksi kuulutuksia ja rahastustilanteita englanniksi. Opiskelijat olivat kyllä pääsääntöisesti aktiivisesti mukana puhumassa englantia, kun heille selitettiin kielitaidon merkitys työssä ja rohkaistiin puhumaan. Ulkomaan opintomatka on vielä tämän testiryhmän kanssa edessä syksyllä 2013. Itse olisimme tarvinneet enemmän organisoitua aikaa tämän projektin toteuttamiseen. Arkityö meni monesti jo sovittujen palaverien edelle ja aikaa mm. raporttien kirjoittamiseen ei ollut riittävästi.

 

Projektissa mukana olivat logistiikka-alan kouluttaja Miia Ahonen, kielten opettajat Jaana Piironen ja Henriikka Sirkeinen sekä avustamassa liikenneopettaja Juha Korhonen. Lisäksi apua suunnittelun kartoitukseen ja materiaalin keräämiseen saimme muilta logistiikka-alan kouluttajilta.

121. Maksupiste

What’s in a name?

Nykyinen Euroopan unionin rahoitusohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Uuden ohjelmakauden suunnittelussa on taitettu peistä kaikesta mahdollisesta nimestä alkaen. Vielä ei ole aivan varmaa päätöstä siitä korvaako Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Erasmus for All –ohjelma vai kenties YES for Europe. Vaan eipä sillä väliä. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä sanoo vanha suomalainen sanalaskukin.  Olipa nimi siis mikä hyvänsä  vuonna 2014 kansainvälisen toiminnan rahoituskuvioissa tapahtuu  muutoksia, jotka ulottuvat nimen lisäksi myös toimintaan.  Päätöksiä niin nimestä kuin rahan määrästäkin saataneen odottaa marraskuulle 2013.

Valmistelusta tihkuneiden väliaikatietojen mukaan yksi, monia  Jyväskylän koulutuskuntayhtymänkin työntekijöitä kiinnostava seikka lienee se, että kaikki ns. henkilökohtaiset apurahatyypit loppuvat kokonaan. Kaikkien hakemusten jättäjinä tulee jatkossa olla organisaatio. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että opintovierailut sekä Gruntvig -workshopit päättyvät kokonaan.  Comenius- ja Gruntvig –täydennyskoulutuskurssiluetteloita ei tulla enää julkaisemaan.

Myös valmistelevien vierailuiden apurahat ja kontaktiseminaarit nykyisessä muodossaan loppuvat. Kansalliset toimistot, kuten Cimo Suomessa, voivat varata budjetissaan tietyn erän kontaktiseminaarien järjestämiseen. Kontaktiseminaarihakemukset tullaan jatkossa lähettämään suoraan järjestävälle kansalliselle toimistolle, joka puolestaan maksaa sovitun osan valittujen osallistujien kustannuksista.

Toimintoina valmistelevat vierailut ja täydennyskoulutus kuitenkin jatkuvat.  Uudessa rahoitusohjelmassa tulee olemaan kolme avaintoimintoa (Key Actions), joista liikkuvuustoiminto on yksi. Jatkossa koulutuksen järjestäjät voivat omien strategioidensa ja tarpeidensa mukaan käyttää asiantuntijavaihtoja joustavammin mm. valmisteleviin vierailuihin tai muihin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin kuten ECVET -puitesopimusneuvotteluihin, työelämäjaksoihin tai  oman henkilöstönsä täydennyskoulutukseen ulkomailla. Huomattava muutos on myös se että uudessa ohjelmassa tullaan myös ammatillisen koulutuksen osalta painottamaan entistä enemmän ns.  perinteistä opettajavaihtoa, jossa mennään opettamaan omaa alaa toiseen maahan ja oppilaitokseen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kannalta nämä muutokset lisäävät entisestään tulosalueiden kv-toimintasuunnitelmien merkitystä. Toiminnan ja tarpeiden entistä parempi ennakointi on välttämätöntä,  jotta osataan ottaa hankevalmistelussa huomioon eri tulosalueiden henkilöstön liikkuvuuden tarpeet (työelämäjaksot, opettajavaihdot, täydennyskoulutus jne.) kullekin kahden vuoden rahoitusjaksolle koko kuntayhtymän tasolla mahdollisimman oikein.

Päätöksiä rahoitusohjelmasta (ja rahamäärästä) on odotettavissa marraskuussa 2013. Siihen asti lisätietoa luettavissa mm. komission sivuilla (http://ec.europa.eu/education/erasmus-for-all/)  ja tässä blogissa. Voit myös tulla kuulemaan lisää kv-toiminnasta ja sen rahoituksesta Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen syksyn tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joita järjestetään jokaisessa kuntayhtymän oppilaitoksessa.  Myös koulutusala- tai yksikkökohtaisia infoja voidaan järjestää. Ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen niin sovitaan kuka, mitä, missä ja milloin.

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeen projektipäällikkö

rose