Aihearkisto: henkilöstö

Metelöimässä maailmalla

cz

Jyväskylän ammattiopisto on kumppanina neljän oppilaitoksen kansallisessa kv-verkostossa. Verkostoa vetää Koulutuskeskus Salpaus Lahdesta ja sen muita jäseniä ovat Axxell ja Tampereen seudun ammattiopisto eli Tredu. Verkoston tavoitteena on kehittää yhdessä korkealaatuisia liikkuvuusjaksoja kone-metalli- ja sähkö-automaatio-alojen opiskelijoille. Meteli -verkosto (MEtalli, TEkniikka ja LIikenne) on käynnistyttyään syksyllä 2012 toteuttanut jo seitsemän em. alojen opettajien verkostoitumismatkaa kuuteen eri maahan (DK, FR, NL, DE, SI ja CZ) sekä opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja Saksaan ja Hollantiin.

2013-12-12 18.48.47

Ennen joulua toteutettiin verkostoitumismatkat Sloveniaan ja Tsekkeihin. Jyväskylän ammattiopiston ja Tredun väki tutustuivat sekä oppilaitoksiin että yrityksiin. Nova Goricassa, Sloveniassa vierailtiin mm.  Gostol-Gopan d.o.o. yrityksessä, joka valmisti leipomolinjastoja. Ryhmän vastaanotti yrityksen markkinoinnista vastaava henkilö, joka esitteli melko pitkään yrityksen valmistamia tuotteita ja toimintaa markkinoinnin näkökulmasta, mutta organisaation myönteinen näkemys koulutusta kohtaan korostui esityksessä. Yritys on kouluttanut kaksi työssäoppimisen ohjaajaa, joiden tehtävänä on ohjata paitsi oppilaitoksista tulevia työssäoppijoita myös uusia työntekijöitä.

Esittelytilaisuuden jälkeen siirryttiin yrityksen tuotantotiloihin, joista löytyikin melko monipuolisesti erilaisia töitä ajatellen mahdollisia työssäoppijoitamme.  Työpisteitä löytyi hyvin niin koneistajille ja levyseppähitsaajille kuin automaatioasentajillekin. Työt olivat pitkälle perustyötä, jotka olisivat sopivia opiskelijoillemme. Useat koneet olivat melko vanhoja ja niiden työturvallisuus jäi jälkeen paljon Suomessa noudatettavista työturvallisuusmääräyksistä. Tämän vuoksi opiskelijan työturvallisuuteen tulee kiinnittää paljon huomiota mahdollisessa opiskelijavaihtotilanteessa. Työturvallisuusasiasta keskusteltiin yrityksen edustajan kanssa tehdaskierroksen aikana ja hän sanoi ottavansa asian esille tuotannosta vastaavien kanssa. Opiskelijoiden koulutussopimuksiin voidaan esim. kirjata työturvallisuutta koskeva lauseke.

2013-12-10 10.46.33

Lisätietoja: Rea Tuominen ja Milka Niskanen

 

”Creating actitivies & motivating materials”

koulu

Kuka olet?

Mari Haatainen, ruotsin ja englannin opettaja Jyväskylän ammattiopistosta. Opetan enimmäkseen tekniikan alan opiskelijoita: kone-metalli, rakennusala ja logistiikka.

Missä kävit?

Osallistuin elo-syyskuun 2013 vaihteessa henkilökohtaisella apurahalla kielten opettajille suunnatulle täydennyskoulutuskurssille Colchesterissä, Britanniassa. Kurssille osallistui opettajia viidestätoista eri maasta (IT, FI, ES, PT, DK, SE, LV, LT, CZ, AT, DE, PL, BG, RO, CR).

Miksi lähdit?

Rehellisesti sanottuna kaipasin vaihtelua ja uusia ideoita. Oli ehtinyt jo vierähtää pitkä aika edellisestä Englannissa käynnistä ja alkoi tuntua että oma kielitaito taantuu. Halusin päivittää omaa osaamistani ja tämä kurssi tuntui siihen tarkoitukseen sopivalta.

Creating actitivies & motivating materials for the secondary classroom” –kurssi olikin juuri sitä mitä kaipasin ja sen vastuukouluttaja Diana Hicks luotsasi kurssia vahvalla ammattitaidolla ja kokemuksella. Kurssin lopussa ajattelin, että viikko kurssilla oli parempi kuin ei mitään, mutta kaksi viikkoa olisi ollut parempi. Tuntui, että aika loppui kesken ja opitun syventämiseksi toinenkin viikko olisi ollut paikallaan.

Valitsin majoitustyypiksi perhemajoituksen ja se täydensi kurssia todella hienosti. Emäntäni oli sopivalla tavalla kiinnostunut kommunikoimaan vieraansa kanssa, mutta ei ollut rasitukseen asti tunkeileva. Perhemajoituksen ansiosta viikko oli todellinen kielikylpy myös englannin opettajalle.

Mitä opit?

Kurssin pääpainotus oli menetelmissä, joissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita ja oman oppimisensa suunnittelijoita ja ohjaajia. Menetelmät olivat enimmäkseen aika yksinkertaisia esim. ei täytätetä opiskelijoilla valmiita ristikoita vaan opiskelijat tekevät  ristikot itse, vaihdetaan ristikot parin kanssa ja täytetään. Aina välttämättömälle ja usein puisevalle sanaston opiskelulle tämä yksinkertainen menetelmä tuo vaivattomasti vaihtelua.

Kielten opettajien verkostoni laajeni. Saattaa olla, että puolalaisen ja tanskalaisten osallistujien kanssa teemme vielä yhteistyötä opetuksen osalta esim. verkon yli.

Myös työkaverini pääsevät hyötymään kokemuksestani. Esittelin kurssikokemuksiani yhteisten aineiden yksikön palaverissa ja olen jakanut kielten opettajille kurssilla saamiani linkkejä ja materiaaleja. Myös erityisopettajalle olen jakanut saamiani materiaaleja.

Mitä muuta haluat kertoa?

Vaikka nykyisen muotoiset täydennyskoulutukset ja henkilökohtaiset apurahat nyt loppuvatkin, suosittelen myös yhteisten aineiden opettajille osallistumista kv-toimintaan. Erasmus+ -ohjelman käynnistyttyä oppilaitoksen kautta on myös yhteisten aineiden opettajien mahdollista esim. päästä opettajavaihtoon ja työssäoppimisjaksolle Eurooppaan.

Ympäristön vaihdos mahdollisti oman kielitaitoni päivittämisen ja antoi uusia ideoita opetukseen. Jos mahdollista lähtisin heti uudelleen!

 

Lisätietoja Colchesterin kurssista: Mari Haatainen

Lisätietoja Erasmus+ -ohjelmasta ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista: Rea Tuominen

Col 7

 

 

 

Tietoa ja tilastoja 2012

2013-10-23 15.30.01

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus.

Nyt julkaistussa raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2012. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilöstöä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen.

Vuonna 2012 Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ns. pitkiin vaihtoihin (keskimäärin 6 viikkoa) osallistui 188 opiskelijaa. Alueellisesti vertailtuna ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on laskenut lähes kaikilla alueilla. Keski-Suomen osalta laskua on ollut 8,4%. Keski-Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrä (144) sen sijaan on nousuut komeasti vuodesta 2o11 (+51,6%).

Tulokset eivät kv-toimijoille tule yllätyksinä, mutta herättävät koko joukon jatkokysymyksiä. Yleisimmin liikkuvuuden esteiksi mainitut rahoituksen epävarmuus ja prosessien kirjavuus on enemmän tai vähemmän ratkaistuja. Mistä siis kiikastaa? Onko ‘tuotantoprosessissamme’, jotain kohtia joita pitää vielä viilata? Saavatko kaikki opiskelijat tasaveroisesti tietoa ja ohjausta liikkuvuuteen liittyen? Millainen on vastaanottavien kumppaneiden verkostomme – vetääkö se kaikki kynnelle kykenevät vai olisiko sitä syytä tarkastella kriittisesti? Näihin ja muihin esille nouseviin liikkuvuuden esteisiin on syytä kohdistaa tarkempaa katsetta vuoden 2014 aikana.

Cimon tilastojulkaisun löydät täältä:

http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/tietoa_ja_tilastoja_-raportit_2_2013

Vuoden 2012 ja 2013 tarkemmat tilastotiedot on saatavissa oppilaitoksittain tammikuussa 2014 kunkin oppilaitoksen kansainvälisten asioiden koordinaattoreilta. Jyväskylän ammattiopiston seurantatietoihin vuosilta 2009-2012 voit tutustua intrassa jo nyt.

 

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopisto

 

 

 

Joskus on lähdettävä kauas, nähdäkseen lähelle.

 

Karen Lee Washington DC:stä vietti viime lukuvuonna 7 kuukautta Keski-Suomessa hakien vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä tekijät vaikuttavat peruskoulun jälkeisen opintopolun (ammatillinen, lukio vai yhdistelmä) valintaan?

2. Millaisia eroja ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on ja kuinka paljon opiskelijoilla on itsellään valinnan varaa?

3. Onko suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa jotain, jota voisi hyödyntää myös USA:ssa niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät aio jatkaa korkea-asteelle high schoolin jälkeen.

Jos olet kiinnostunut tietämään millaisia vastauksia Karen vierailunsa aikana löysi, käy tutustumassa hänen verkkosivuihinsa osoitteessa www.fulbrightinfinland.com

 

Jos taas itse olet kiinnostunut lähtemään ‘merta edemmäs kalaan’ , voit vielä viimeisen kerran hakea Comenius -täydennyskoulutusapurahaa.  Täydennyskoulutusapurahat ovat koulujen henkilöstölle tarkoitettu tukimuoto, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia parantamaan työtehtävissään tarvittavia tietoja ja taitoja, laajentamaan käsitystään opetuksesta Euroopassa ja vahvistamaan työnsä eurooppalaista ulottuvuutta.

Lisätietoja allekirjoittaneelta sekä  http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/taydennyskoulutusapurahat_opetushenkilostolle

 

What’s in a name?

Nykyinen Euroopan unionin rahoitusohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Uuden ohjelmakauden suunnittelussa on taitettu peistä kaikesta mahdollisesta nimestä alkaen. Vielä ei ole aivan varmaa päätöstä siitä korvaako Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Erasmus for All –ohjelma vai kenties YES for Europe. Vaan eipä sillä väliä. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä sanoo vanha suomalainen sanalaskukin.  Olipa nimi siis mikä hyvänsä  vuonna 2014 kansainvälisen toiminnan rahoituskuvioissa tapahtuu  muutoksia, jotka ulottuvat nimen lisäksi myös toimintaan.  Päätöksiä niin nimestä kuin rahan määrästäkin saataneen odottaa marraskuulle 2013.

Valmistelusta tihkuneiden väliaikatietojen mukaan yksi, monia  Jyväskylän koulutuskuntayhtymänkin työntekijöitä kiinnostava seikka lienee se, että kaikki ns. henkilökohtaiset apurahatyypit loppuvat kokonaan. Kaikkien hakemusten jättäjinä tulee jatkossa olla organisaatio. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että opintovierailut sekä Gruntvig -workshopit päättyvät kokonaan.  Comenius- ja Gruntvig –täydennyskoulutuskurssiluetteloita ei tulla enää julkaisemaan.

Myös valmistelevien vierailuiden apurahat ja kontaktiseminaarit nykyisessä muodossaan loppuvat. Kansalliset toimistot, kuten Cimo Suomessa, voivat varata budjetissaan tietyn erän kontaktiseminaarien järjestämiseen. Kontaktiseminaarihakemukset tullaan jatkossa lähettämään suoraan järjestävälle kansalliselle toimistolle, joka puolestaan maksaa sovitun osan valittujen osallistujien kustannuksista.

Toimintoina valmistelevat vierailut ja täydennyskoulutus kuitenkin jatkuvat.  Uudessa rahoitusohjelmassa tulee olemaan kolme avaintoimintoa (Key Actions), joista liikkuvuustoiminto on yksi. Jatkossa koulutuksen järjestäjät voivat omien strategioidensa ja tarpeidensa mukaan käyttää asiantuntijavaihtoja joustavammin mm. valmisteleviin vierailuihin tai muihin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin kuten ECVET -puitesopimusneuvotteluihin, työelämäjaksoihin tai  oman henkilöstönsä täydennyskoulutukseen ulkomailla. Huomattava muutos on myös se että uudessa ohjelmassa tullaan myös ammatillisen koulutuksen osalta painottamaan entistä enemmän ns.  perinteistä opettajavaihtoa, jossa mennään opettamaan omaa alaa toiseen maahan ja oppilaitokseen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kannalta nämä muutokset lisäävät entisestään tulosalueiden kv-toimintasuunnitelmien merkitystä. Toiminnan ja tarpeiden entistä parempi ennakointi on välttämätöntä,  jotta osataan ottaa hankevalmistelussa huomioon eri tulosalueiden henkilöstön liikkuvuuden tarpeet (työelämäjaksot, opettajavaihdot, täydennyskoulutus jne.) kullekin kahden vuoden rahoitusjaksolle koko kuntayhtymän tasolla mahdollisimman oikein.

Päätöksiä rahoitusohjelmasta (ja rahamäärästä) on odotettavissa marraskuussa 2013. Siihen asti lisätietoa luettavissa mm. komission sivuilla (http://ec.europa.eu/education/erasmus-for-all/)  ja tässä blogissa. Voit myös tulla kuulemaan lisää kv-toiminnasta ja sen rahoituksesta Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen syksyn tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joita järjestetään jokaisessa kuntayhtymän oppilaitoksessa.  Myös koulutusala- tai yksikkökohtaisia infoja voidaan järjestää. Ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen niin sovitaan kuka, mitä, missä ja milloin.

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeen projektipäällikkö

rose