Kaikki kirjoittajan Rea Tuominen artikkelit

Joskus on lähdettävä kauas, nähdäkseen lähelle.

 

Karen Lee Washington DC:stä vietti viime lukuvuonna 7 kuukautta Keski-Suomessa hakien vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä tekijät vaikuttavat peruskoulun jälkeisen opintopolun (ammatillinen, lukio vai yhdistelmä) valintaan?

2. Millaisia eroja ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on ja kuinka paljon opiskelijoilla on itsellään valinnan varaa?

3. Onko suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa jotain, jota voisi hyödyntää myös USA:ssa niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät aio jatkaa korkea-asteelle high schoolin jälkeen.

Jos olet kiinnostunut tietämään millaisia vastauksia Karen vierailunsa aikana löysi, käy tutustumassa hänen verkkosivuihinsa osoitteessa www.fulbrightinfinland.com

 

Jos taas itse olet kiinnostunut lähtemään ’merta edemmäs kalaan’ , voit vielä viimeisen kerran hakea Comenius -täydennyskoulutusapurahaa.  Täydennyskoulutusapurahat ovat koulujen henkilöstölle tarkoitettu tukimuoto, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia parantamaan työtehtävissään tarvittavia tietoja ja taitoja, laajentamaan käsitystään opetuksesta Euroopassa ja vahvistamaan työnsä eurooppalaista ulottuvuutta.

Lisätietoja allekirjoittaneelta sekä  http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/taydennyskoulutusapurahat_opetushenkilostolle

 

Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä …

131. Nouto

Englannin opetuksen integrointi linja-autonkuljettajien opetuksessa

 

Linja-autonkuljettajat tarvitsevat englannin kielen taitoa lähes kaikissa työtehtävissään. Siksi olemme jo muutama vuosi sitten englannin opettajien kanssa alkaneet kehittämään englannin kielen opetusta linja-autonkuljettajille ottaen huomioon erityisesti työtehtävässä tarvittavan sanaston ja tilanteet. Tuntimäärät ovat olleet pieniä ja siksi opetuksen on oltava tehokasta ja alaan keskittyvää. Opiskelijoita on monentasoisia kielitaidoltaan, osalla on ammattikorkeakoulututkinto, osa on käyttänyt englantia työkielenään ja osalla on vain kansakoulun englanti taustalla. Tämä tuottaa haasteita opetukseenkin. Tavoitteena onkin, että jokainen oppii alan sanastoa, työtehtävien vaatimia lauseita ja ennen kaikkea rohkeutta puhua osaamallaan kielitaidolla.

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeessa tavoitteenamme olikin integroida englannin opetusta muuhun opetukseen siten, että kieltä joutuisi käyttämään jo muissakin opiskelutilanteissa eikä vaan englannin tunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää englannin opetuksen sisältöä entisestään käytännön läheisemmäksi.

Teimme projektin aikana uuden rungon neljälle englannin tunnin opetuskerralle, joista jokainen kestää 4 tuntia.

 

  • Koulutuksen alussa teetetään englannin tasotesti, jotta englannin opettajat osaisivat valmistautua paremmin opiskelijoiden tason mukaan. Tarvittaessa tehtäviä voitaisiin eriyttääkin jos tasossa on kovin paljon eroja.
  • Ensimmäisellä opetuskerralla kerrataan lukusanoja, fraaseja, kohteliaisuussanoja ja alakohtaisista asioista esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista. Lisäksi jaetaan itseopiskelua varten logistiikkasanasto. Tältä kerralta voidaan henkilökohtaistaa enemmän englantia opiskelleet pois. Tämän jakson jälkeen liikenneopettajat voivat antaa ajo-ohjeita englanniksi ajo-opetuksen aikana.
  • Toisella kerralla opiskellaan ajoneuvotekniikkaan ja huoltoon liittyvää sanastoa sekä käydään läpi niihin liittyviä käytännön tilanteita englanniksi. Lisäksi opetellaan lukemaan käyttöohjekirjoja englanniksi. Tämän jälkeen liikenneopettajat voivat valvoa ajoonlähtötarkastuksen siten, että opiskelija selostaa englanniksi mitä tekee ja tarkastaa.
  • Kolmannella kerralla opiskellaan ulkomailla tarvittavaa kielitaitoa, mm. hotellien ja lauttojen varaamista ja perumista, toimimista tullissa, tietulleissa, poliisin kanssa ja muissa hätätilanteessa. Tätä harjoitellaan käytännön tehtävissä ulkomaan opintomatkalla, joka on oikea tilausajo ulkomaille asiakkaiden kanssa.
  • Neljännellä kerralla opiskellaan kertomaan asiakkaille itsestä ja yrityksestä, omasta maasta ja kotikaupungista.  Lisäksi opetellaan peruskuulutukset. Tällä kerralla myös valmistaudutaan englanninkieliseen kiertoajeluun, joka toteutetaan jonkin toisen englantia opiskelevan ryhmän kanssa siten, että he ovat asiakkaana linja-autonkuljettajille.

 

Projektin toteutus on nyt kerran testattu. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja he saivat paljon rohkeutta paitsi englannin puhumiseen, myös hyvää käytännön kokemusta ulkomaalaisten kanssa toimimisesta. Opiskelijat kritisoivat ainoastaan ensimmäisen opiskelukerran aiheita, kun suurin osa jo osasi englantia melko hyvin. Tämän vuoksi päädyimme tekemään tasotestin seuraavilla ryhmillä ja henkilökohtaistamaan tasotestin perusteella osan ensimmäisiltä tunneilta pois. Itse saimme paljon yhteistyössä aikaan uutta opetusmateriaalia ja meillä oli hyviä palavereja miettiä sisältöä ja toteutusta. Kiertoajelun toteutuksessa huomasimme, että ohjeistus paikoista ja sisällöstä sekä aikataulu pitää olla vielä tarkempi.

Englannin opetuksen integrointi muuhun opetukseen ei vielä onnistunut aivan tavoitteidemme mukaisesti. Liikenneopettajia on melko vaikea sitouttaa englanninkieliseen opetukseen, kun heilläkään ei ole rohkeutta puhua kieltä. Joidenkin opiskelijoiden kanssa kuitenkin päästiin kokeilemaan esimerkiksi kuulutuksia ja rahastustilanteita englanniksi. Opiskelijat olivat kyllä pääsääntöisesti aktiivisesti mukana puhumassa englantia, kun heille selitettiin kielitaidon merkitys työssä ja rohkaistiin puhumaan. Ulkomaan opintomatka on vielä tämän testiryhmän kanssa edessä syksyllä 2013. Itse olisimme tarvinneet enemmän organisoitua aikaa tämän projektin toteuttamiseen. Arkityö meni monesti jo sovittujen palaverien edelle ja aikaa mm. raporttien kirjoittamiseen ei ollut riittävästi.

 

Projektissa mukana olivat logistiikka-alan kouluttaja Miia Ahonen, kielten opettajat Jaana Piironen ja Henriikka Sirkeinen sekä avustamassa liikenneopettaja Juha Korhonen. Lisäksi apua suunnittelun kartoitukseen ja materiaalin keräämiseen saimme muilta logistiikka-alan kouluttajilta.

121. Maksupiste

What’s in a name?

Nykyinen Euroopan unionin rahoitusohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Uuden ohjelmakauden suunnittelussa on taitettu peistä kaikesta mahdollisesta nimestä alkaen. Vielä ei ole aivan varmaa päätöstä siitä korvaako Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Erasmus for All –ohjelma vai kenties YES for Europe. Vaan eipä sillä väliä. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä sanoo vanha suomalainen sanalaskukin.  Olipa nimi siis mikä hyvänsä  vuonna 2014 kansainvälisen toiminnan rahoituskuvioissa tapahtuu  muutoksia, jotka ulottuvat nimen lisäksi myös toimintaan.  Päätöksiä niin nimestä kuin rahan määrästäkin saataneen odottaa marraskuulle 2013.

Valmistelusta tihkuneiden väliaikatietojen mukaan yksi, monia  Jyväskylän koulutuskuntayhtymänkin työntekijöitä kiinnostava seikka lienee se, että kaikki ns. henkilökohtaiset apurahatyypit loppuvat kokonaan. Kaikkien hakemusten jättäjinä tulee jatkossa olla organisaatio. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että opintovierailut sekä Gruntvig -workshopit päättyvät kokonaan.  Comenius- ja Gruntvig –täydennyskoulutuskurssiluetteloita ei tulla enää julkaisemaan.

Myös valmistelevien vierailuiden apurahat ja kontaktiseminaarit nykyisessä muodossaan loppuvat. Kansalliset toimistot, kuten Cimo Suomessa, voivat varata budjetissaan tietyn erän kontaktiseminaarien järjestämiseen. Kontaktiseminaarihakemukset tullaan jatkossa lähettämään suoraan järjestävälle kansalliselle toimistolle, joka puolestaan maksaa sovitun osan valittujen osallistujien kustannuksista.

Toimintoina valmistelevat vierailut ja täydennyskoulutus kuitenkin jatkuvat.  Uudessa rahoitusohjelmassa tulee olemaan kolme avaintoimintoa (Key Actions), joista liikkuvuustoiminto on yksi. Jatkossa koulutuksen järjestäjät voivat omien strategioidensa ja tarpeidensa mukaan käyttää asiantuntijavaihtoja joustavammin mm. valmisteleviin vierailuihin tai muihin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin kuten ECVET -puitesopimusneuvotteluihin, työelämäjaksoihin tai  oman henkilöstönsä täydennyskoulutukseen ulkomailla. Huomattava muutos on myös se että uudessa ohjelmassa tullaan myös ammatillisen koulutuksen osalta painottamaan entistä enemmän ns.  perinteistä opettajavaihtoa, jossa mennään opettamaan omaa alaa toiseen maahan ja oppilaitokseen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kannalta nämä muutokset lisäävät entisestään tulosalueiden kv-toimintasuunnitelmien merkitystä. Toiminnan ja tarpeiden entistä parempi ennakointi on välttämätöntä,  jotta osataan ottaa hankevalmistelussa huomioon eri tulosalueiden henkilöstön liikkuvuuden tarpeet (työelämäjaksot, opettajavaihdot, täydennyskoulutus jne.) kullekin kahden vuoden rahoitusjaksolle koko kuntayhtymän tasolla mahdollisimman oikein.

Päätöksiä rahoitusohjelmasta (ja rahamäärästä) on odotettavissa marraskuussa 2013. Siihen asti lisätietoa luettavissa mm. komission sivuilla (http://ec.europa.eu/education/erasmus-for-all/)  ja tässä blogissa. Voit myös tulla kuulemaan lisää kv-toiminnasta ja sen rahoituksesta Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen syksyn tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joita järjestetään jokaisessa kuntayhtymän oppilaitoksessa.  Myös koulutusala- tai yksikkökohtaisia infoja voidaan järjestää. Ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen niin sovitaan kuka, mitä, missä ja milloin.

Rea Tuominen

Jyväskylän ammattiopiston kv-koordinaattori

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeen projektipäällikkö

rose

Onko ketään kotona?

kulttuurit kotona

Kulttuurit kotona -tapahtuma Viitaniemessä keskiviikkona 20.11.2013 klo 10 – 14

Tule ja koe kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta, ihan täällä kotona!

Koulutuskuntayhtymän eri opiskelijat yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa tarjoavat kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta.

Milloin?
Keskiviikkona 20.11.2013 klo 10 – 14

Missä?
Viitaniementie 1 A, A2-siiven luokat ja A1-auditorio (2. krs)

Mitä?
Kulttuuribasaari: tietoa eri kulttuureista ja maista sekä esimerkkejä eri kielistä
Tanssia ja musiikkia, tekemistä ja näkemistä
Tule ja ihastu!

Kotikansainvälistymistä ja kulttuurien kohtaamisia Kulttuurit kotona -tapahtumassa 20.11.2013

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat kansainvälisiä; esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksissa puhutaan yli 30 eri äidinkieltä. Suomi kansainvälistyy vauhdilla ja tarvitsemme yhä enemmän kokemusta monikulttuurisuudesta, koska jokainen meistä kohtaa arjessa tai työssä eri kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä.

Kotimaassa tapahtuvaa kulttuurien kohtaamista kutsutaan kotikansainvälistymiseksi. Vuonna 2010 ensimmäisen kerran järjestetty teemapäivä tarjosi mahdollisuuksia suomalaisten ja maahanmuuttajien mutkattomaan kohtaamiseen. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 20.11. klo 10 – 14. Tapahtuma on suunnattu koko koulutuskuntayhtymän opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kansainvälisyysopinnot ovat nykyisin osa kaikkia toisen asteen koulutuksessa opiskelevien opintoja. Teemapäivään osallistumalla voikin suorittaa osan kansainvälisyyteen liittyvää opintokokonaisuutta.

Teemapäivän tavoitteena on maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteen saattaminen keskustelun ja tekemisen kautta. Mukana on tietoa eri kulttuureista, maista ja kielistä, mukavaa tekemistä, ohjelmaa ja tietoa kansainvälistymisvaihtoehdoista.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Ulla Koukkari-Anttonen ja Terhi Vesanen-Kirillov, Jyväskylän aikuisopisto

Milka Niskanen, Jyväskylän ammattiopisto

Liisa Lamminsivu-Risku, Jyväskylän lukiokoulutus

Tapahtuma on osa Kansainvälisyyskoulu 2 -hanketta: http://www.jao.fi/?deptid=18929

Maailma muutoksessa – arkipäivän keinot tarpeen

Suomeksi nykyään kutsuttava niemi Fennoskandiassa on iät ja ajat ollut kansainvälinen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) lähtien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hyödykkeiden ja ihmisten lisäksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta.

Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen tärkeimmät vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston rakentamiseen. Teollistumiskehityksen alkaminen toden teolla 1800-luvulla toi Suomeen ensimmäiset tehtaat, jotka perustuivat ulkomaisille innovaatioille ja niiden tuotannontekijöiden hyödyntämiselle, joita Suomessa oli runsaasti ja joiden hinta oli alhainen.

 Erittäin nopea muutos agraaritaloudesta teollisuusyhteiskuntaan toisen maailmansodan jälkeen lisäsi merkittävästi Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Viennin aikaansaama hyvä talouden kehitys perustui suurelta osin toimialoihin, joissa suomalainen jalostusaste oli korkealla, ts. suuri osa lopputuotteisiin tarvittavasta työstä tehtiin Suomessa.

Viimeiset 20 vuotta on ollut erittäin nopean globalisaation aikaa. Suomikin on liittynyt Euroopan unioniin. Globalisaation kovaa ydintä ovat kansainvälisen kaupan nopea vapautuminen ja sähköisen tiedonsiirron kehittyminen aivan uudelle tasolle, mutta myös kansainvälinen muuttoliike ja siirtolaisuus.

Globalisaatioon liittyvä suuri kansainvälisen talouden murros asettaa suuria haasteita kaikille vanhoille teollisuusmaille, ei vähiten Suomelle. Kyse on pitkälti siitä, miten suomalainen hyvinvointi voidaan turvata koventuneessa kilpailussa painopisteen siirtyessä Aasiaan, kun vielä samalla huoltosuhde heikkenee lähes dramaattisesti.

Tylsältä kuulostava tosiasia on, että innovaatioihin, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja vientiin perustuva taloudellinen kehitys on ainoa tapa turvata sellainen hyvinvointi, johon olemme Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana tottuneet. Hyvinvoinnin, jonka keskeisin ilmentymä ovat julkiset hyvinvointipalvelut, ylläpitäminen on mahdollista vain, jos Suomi säilyy kilpailukykyisen maana, joka kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä ja jossa kaikkien panos otetaan käyttöön tulevaisuuden rakentamiseen. Huoltosuhteen näkökulmasta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kaikki inhimilliset resurssit tehokkaaseen käyttöön palvelemaan taloudellista kehitystä – ja tietysti ihmisiä itseään.

Haasteet ovat suurelta osin koulutuksellisia kysymyksiä. On selvää, että hyvinvoinnin lähteiden luominen asettaa haasteita korkeakoulu-, yliopisto- ja tiedepolitiikalle. Mutta suomalaisen koulutuksen näkökulmasta ydinkysymys on myös, miten voidaan tuottaa ammattitaitoista työvoimaa, joka kykenee eri ammateissa toimimaan yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja vaikka kansainvälistymisen aspektit ovat aikaisemmin olleet pääosin kauppaan ja taloudelliseen toimeliaisuuteen perustuvia, on nyky-Suomessa vähintään yhtä tärkeää löytää hyviä keinoja, jotka turvaavat yhteiskuntarauhaa saattamalla kaikki osallisiksi tulevaisuuden rakentamisesta.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella on erityisen suuri vastuu niin työssä käyvän kuin  työmarkkinoita vielä etsivien ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä. Erityisen tervetulleita ovat toimet, joiden ansiosta eri ammateissa toimivien ihmisten kansainvälisiä valmiuksia ja osaamista voidaan kehittää, ja samalla kehittää maahanmuuttajien ammatillisia valmiuksia ja luontevia yhteyksiä Suomessa syntyneisiin. Ei voi liikaa korostaa sitä tosiasiaa, että vaativassa taloudellisessa asetelmassa kaikki Suomessa tarvitsevat toisiaan.

 Kotikansainvälistyminen on hyvä ja yhteistoiminnallinen arkipäivän keino vastata edellä mainittuihin kansainvälisen osaamisen kartuttamisen ja yhteiskuntaan osalliseksi saattamisen tärkeisiin tavoitteisiin. Aikuisopistossa kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia on mm. hyödynnetty vuodesta 2011 lähtien Moniääninen aikuisopisto tapahtumana, jossa maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet lähtömaidensa kulttuuria aikuisopiston opiskelijoille ja henkilöstölle. Tapahtumaa kehitetään parhaillaan edelleen ja loppuvuonna 2013 tapahtuma tullaan toteuttamaan kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin avoimena Kulttuurit kotona tapahtumana. Tavoite on, että tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden – nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien yhteistyönä. Tarkoitus on, että tapahtuman tuottaminen tai siihen tutustuminen olisi mahdollista sisällyttää omaan opiskeluohjelmaan.

 Tietoa tämän tapahtuman muotoutumisesta tulee lisää seuraavissa blogipostauksissa – stay tuned.

 Ari Langén

 KV-koulukoordinaattori

Jyväskylän aikuisopisto