Bridgwater & Taunton College recently hosted two members of staff from GRADIA.
Maria Linnavirta and Eevamari Auvinen spent time with the Business Support Staff in Marketing and the cross-college PA Team, where they have gained an insight to how the College is managed and marketed by sharing good practice ideas with each other. As GRADIA has recently merged with other College’s in Finland, they were keen to find out how we have successfully accomplished this here at Bridgwater & Taunton College.
Participating in an Erasmus+ Job Shadow is a fantastic opportunity for staff to undertake professional development activities also at B&TC. Not only have the staff who have helped host colleagues from Finland learnt from them, but they will also have the opportunity to visit GRADIA and see how their organisation is comparable in Finland in the spring term 2020.
Gradia Jyväskylän opinto-ohjaajat vierailivat kesällä 2019 puitesopimuskumppanimme luona Alakomaissa. Vierailun koordinoinut Rijn Ijssel -oppilaitos on yksi Gradian pitkäaikaisimmista kumppaneista ja yhteistyötä on monilla tasoilla. Opiskelijavaihtoa on mm. luovilla aloilla, datanomeilla ja autoalalla. Samaan aikaan samassa kohteessa oli myös sosiaali- ja terveysalojen opettajia Gradiasta. Opojen vierailu käynnistyi Graafschap Collegesta, Doentinchemistä, jonka kanssa yhteistyötä on tehty mm. yhteisten aineiden henkilöstövaihtojen tiimoilta.
Teksti ja kuva: Tuija Nurminen, Seija Ala-Ruona ja Mika Mouhu
Graafschap College
Tutustuimme Graafschap Collegen
ohjausjärjestelmään ja eri paikkoihin missä ohjausta tehdään. Kävimme
oppilaitoksen eri kampuksilla, sekä paikallisen kulttuurikeskuksen tiloissa
toimivassa alanvaihtajille tarkoitetussa pajassa. Meille oli järjestetty myös
tutustumiskäynnit kahteen eri yksikköön, jotka oli tarkoitettu keskeyttämisuhan
alla oleville opiskelijoille.
Rijn
Ijssel College
Rijn Ijssel Collegessa pääsimme tutustumaan yleisesti ohjausjärjestelmään ja eri kampuksien toimintaan. Saimme kattavan kuvan ohjauksen järjestämisestä ja erilaisista ohjausalan ammattilaisista, jotka toimivat ohjauksen parissa.
Rijn Ijsselissä meille oli järjestetty kaikille
kolme eri mahdollisuutta päästä tutustumaan opinto-ohjauksen opetuksen eri
toimijoiden työhön. Jalkauduimme eri päivinä eri kampuksille seuraamaan heidän
työpäiväänsä.
VOS
Mariendael
Oppilaitoksessa opiskelee erityistä tukea
tarvitsevia opiskelijoita ennen ammatillisten opintojen aloittamista tai
tarvittaessa kesken opintojen lyhyitä jaksoja. Heillä oli esimerkiksi käytössä
neljä eri pituista työssäoppimisjaksoa, joiden tarkoitus oli rajata
ammatillisia valintoja pyramidimallilla. Ennen tutustumisjaksoja opintojen
alussa opiskelijat kävivät monilla tutustumiskäynneillä yrityksissä.
Työssäoppimisjakson pituus kasvoi opintojen edetessä ja myös tutustumisen kohde
oli yhä enemmän rajattu kiinnostuksen ja tulevan alan mukaan.
RBL
Saimme myös lyhyen esitelmän oppilaitoksen ohjausjärjestelmän yhteistyöstä kaupungin poissaolovirkailijoiden kanssa. Kaupungilla on oma toimisto, jonka tarkoituksena on estää koulun keskeyttämisiä ja eroamisia. Toimiston kaksi virkailijaa kertoivat meille työstään ja yhteistyöstä koulujen kanssa. Jos alaikäinen opiskelija ei opiskele, vanhemmat voivat joutua oikeudelliseen vastuuseen. Kaupungin poissaolovirkailijat tekevät yhteistyötä syyttäjän kanssa tällaisissa tilanteissa.
Lopuksi
Saimme kattavan kuvan paikallisesta ohjausjärjestelmästä, eri toimijoista ja heidän välisestä yhteistyöstä. Toiveena on, että matkalta kertyneet kokemukset ja uudet ideat voisivat tuoda jotain uutta omaan käytännön työhön ja ohjausalan edistämiseen. Tällaista tutustumismahdollisuutta voi lämpimästi suositella kaikille tuomaan uutta potkua omaan työhön.
Lisätietoa henkilöstöliikkuvuuksista: Rea Tuominen, kv-suunnittelija, p. 6159
Seurasin musiikinopettajan arkea Le Lycée Charles de Gaulle -nimisessä lukiossa Vannesissa. Matka oli osa Erasmus+ KA1 Job Shadowing -hanketta. Lähdin hakemaan virkistäviä ideoita omaan työhöni musiikinopettajana ja tuomaan tuliaisina ajatuksia Ranskan tyylistä myös musiikinopettajakollegoilleni Suomessa. Sekä minä että kollegani Jean-Charles Donnio ranskalaisessa lukiossa opimme paljon toisiltamme yhden kouluviikon aikana.
Koulun pääaula
Ensimmäinen
havaintoni saapuessani koulun pääaulaan (forumille) oli näkymä, joka näytti
sekavalta kierrätyspisteeltä. Tarkemmin katsottuani kyseessä oli lukiolaisten
projekti, eräänlainen installaatio, jossa tuotiin esille kestävän kehityksen
arvoja ja kierrätyksen merkitystä erityisesti kasvaville lukionuorille. Tämä
pääaula/forum on iso ympyränmuotoinen vapaa tila, johon lukio-opiskelijat tuovat
kouluprojektejaan esille. Tässä linkkiosoite, jota klikkaamalla pääset
tutustumaan tarkemmin koulun tiloihin, mm. koulun pääaula näkyy etusivulla
näkyvissä kuvissa:
Sovimme tapaamisen paikallisen musiikinopettajan kanssa musiikkiluokan eteen kouluviikon ensimmäisenä päivänä. Saavuin paikalle hieman ennen sovittua aikaa ja ehdin ottaa muutaman kuvan musiikkiluokan julisteista käytävän puolelta. Olin vaikuttunut siitä, miten Jean-Charles oli itse koostanut hienoja ja näyttäviä julisteita. Käyn nyt läpi muutaman julisteen ja kerron samalla, mitä sain tietää niiden tarkemmasta sisällöstä viikon aikana.
Tässä julistetelineessä on kuvia koulun oppilaista, jotka ovat ottaneet ns. isomman annoksen musiikintunteja viikossa. Kuvassa näkyy myös tietokonemonitori, jota Jean-Charles käyttää silloin, kun paikkakunnan nuoret käyvät tutustumassa lukioon. Jean-Charles on tehnyt koulututustumista varten esittelyvideoita koulun isoista konserteista, jotka pyörivät tauotta monitorilla noina päivinä. Näyttävät julisteet ja videot ovat juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä musiikin kurssien markkinoinnissa. Tämän inspiroivan esimerkin kautta tulemme panostamaan vielä enemmän monimediamarkkinointiin.
Toukokuussa 2019 juuri ennen saapumistani koululle pidettiin isot lukion konsertit, joissa kuultiin julisteessa esiteltyjä coverkappaleita mm. Ray Charlesilta, Jaco Pastoriukselta ja Adelelta. Jean-Charlesin mukaan nämä toukokuun koulukonsertit olivat vuoden kohokohta ja vaativat paljon työtä. Ison kuoron ja bändien ohjaaminen kaiken muun tapahtumatuotannon kanssa on yhdelle musiikinopettajalle melkoinen kakku. Nämä isot konsertit menivät kuulemma mainiosti ja nuoret olivat tyytyväisiä onnistuneista esityksistään. Tässä hyvä esimerkki nuorten monipuolisesta osaamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=ijytV8YCMbw
Koin sielunkumppanuutta siinä, miten paljon nämä isot produktiot vaativat musiikinopettajalta. Lukuisia työtunteja teemme myös Suomen lukioissa koulun tapahtumien eteen. Koimme yhdessä Jean-Charlesin kanssa saman tunteen siitä, että työ loppujen lopuksi aina palkitsee, varsinkin kun sen voi nähdä oppilaiden innostuneissa katseissa.
Tässä
julisteessa koulun musiikin ryhmä on tutustumassa Pariisin musiikkikohteisiin. Bastillen oopperatalo oli yksi tutustuttavista kohteista.
Jean-Charles on aina mukana näillä matkoilla ja hän kertoi vierailumatkojen
olevan tärkeitä yhteishengen luojia myös tulevia konserttiproduktioita
ajatellen. Nämä useamman päivän ulkomaan ekskursiot olisivat myös hyvä lisä
Suomen lukioiden musiikkikurssitarjontaan.
Musiikintunnilla
Pääsin tutustumaan oppilasperspektiivissä koulun toimintaan, musiikintuntien sisältöön ja opetustapoihin. Musiikissa oli 55 min, 85 min ja 115 min oppitunteja – riippuen siitä, oliko opiskelija valinnut lyhyen vai laajan oppimäärään. Koulussa ei ollut käytössä vapaata wifi-verkkoa, eikä digikirjoja. Kaikki muistiinpanot kirjoitettiin käsin omiin vihkoihin. Koulun sääntöihin kuului se, että kännykkää ei saanut käyttää koulun tiloissa, eikä varsinkaan oppitunnilla. Kännykkäkielto piristi koko koulun ilmettä. Opiskelijoiden ryhti pysyi reippaana ja keskustelukulttuuri oli avointa, rikasta ja eloisaa. Nykyajan tapa Suomessa, jossa digiloikataan isoilla hypyillä eteenpäin, on toki hyväkin asia. Samalla voimme kuitenkin miettiä esimerkiksi sitä, millaista kännykkäetikettiä toteutamme koululaitoksissamme.
Vanha
tapakulttuuri näkyi kohteliaissa puhetavoissa. Oppilaat kutsuivat opettajaa kunnioittavasti
nimellä monsieur. Musiikintunnilla oli kuitenkin eläväinen ja jatkuvasti
keskusteleva tapa toimia. Opettaja jutteli rennosti ja hauskasti oppilaiden
kanssa herättääkseen huomion opetettavan asian sisältöön. Mukava yhteisen
tekemisen meininki ja ilmapiiri oli hyvin läsnä. Opettaja ei käyttänyt
powerpointteja, vaan kirjoitti kaiken ulkomuistista Word-tiedostoon, joka oli
heijastettuna valkokankaalle. Opiskelijat kopioivat samalla muistiinpanot
vihkoihinsa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta.
Kuluneella
viikolla käytiin läpi rautaisannos klassisen musiikin teoriaa ja historiaa.
Youtube-klippien lisäksi oli piristävää nähdä opettajan hyppäävän välillä
flyygelin ääreen ja soittavan esim. Straussin
valssin esimerkkinä oman aikakautensa musiikista. Moni klassisen musiikin
esimerkeistä laulettiin yhdessä käydessä läpi esim. renessanssiajan
musiikkinäytteitä. Havaitsin viikon aikana sen, että tässä koulussa
lauluperinne voi hyvin ja kuuluu tarkoissa ja treenatuissa äänissä. Opettajan
kaikki oppilaat osallistuvat kuorotoimintaan ja esiintyvät isossa ryhmässä
koulun tapahtumissa. Sain ilokseni kuulla viikon ensimmäisellä oppitunnilla
tutun laulun – Taivas on sininen ja valkoinen. Sen oli Jean-Charles valmistanut
yllätykseksi minulle. Heti viikon alusta lähtien minulle tuli tästä lämmin ja
tervetullut olo. Ei tuota hienompaa tervetulotoivotusta voi ollakaan!
Viikon aikana kuulin myös bändien harjoituksia. Laajemman oppimäärän valinneille kuuluu loppukeväällä soittokoe, jossa kukin soittaa omalla instrumentillaan itse valitsemansa ja sovittamansa coverkappaleen. Kattava tyylikirjo oli hyvin edustettuna: esim. klassinen musiikki, fuusiojazz ja popmusiikki. Harjoitukset olivat ns. vapaita harjoituksia, joissa oli paikalla kaikki soittokokeen tekevät bändeineen. Valitut kappaleet soitettiin kerran tai kahdesti läpi. Sen jälkeen sekä opettaja että oppilaat saivat antaa rakentavaa palautetta jatkoharjoittelua varten. Systeemi on myös meille tuttu ja näytti toimivan hyvin myös täällä.
Sidokset työelämään
Monipuolisen
kurssitarjonnan lisäksi koulussa on vahvat siteet työelämään, josta nostan
esille yhteistyön paikallisen monitoimiareenan L´Echonovan kanssa. Tämä
monitoimiareena on velvoitettu tekemään rahoituksensa takia yhteistyötä
koulujen kanssa. Esim. mielenkiintoisen artistin saapuessa esiintymään voi
musiikinopettaja sopia tapaamisen keikkapaikalle opiskelijaryhmän kanssa.
Opiskelijat pääsevät tutustumaan aitoon keikkaympäristöön, siihen liittyvään
äänentoistotekniikkaan ja tunnettuihin ranskalaisiin artisteihin ja bändeihin.
Opiskelijoista on erittäin jännittävää ja kiinnostavaa tavata oikeita työelämän
edustajia. Kirsikkana kakun päällä opiskelijat voivat päästä soittamaan
mieliartistinsa kanssa. Suomessa koulut tekevät yhteistyötä esim. kaupunkien
sinfoniaorkestereiden kanssa, mikä on hieno juttu. Kannattavaa olisi selvittää
keinoja tällaisen toiminnan laajentamiseksi myös muiden toimijoiden kanssa.
Tässä kuvassa muutama käynti isolla areenalla ja artistien vierailuja koululla:
Vaikkakin
kulttuuriset tavat ja opetussisällöt eroavat toisistaan, niin havaitsimme
paljon yhteistä esimerkiksi siinä, miten tärkeää on koulun tarjoamien musiikin
kurssien markkinointityö ja hyvän aidosti välittävän ilmapiirin luominen ja
ylläpitäminen. Viikostani ranskalaisessa lukiossa jäi niin hyvät kokemukset ja
muistot, että voin suositella Job Shadowingia kaikille opettajille, jotka ovat
kiinnostuneita vieraista kulttuureista ja opetustavoista. Viikko on riittävä
aika opettajiin, oppilaisiin ja muuhun henkilökuntaan tutustumiseen. Ystäviä ei
ole koskaan liikaa ja nyt voin sanoa, että niitä on taas muutama lisää.
Ilkka Kleemola, musiikinopettaja, Jyväskylän Lyseon lukio
Vietin Job shadowing-viikon Hollannin
Utrechtissa 2.-8.6.2019. Vierailin kahdessa eri toisen asteen koulussa (UniC ja
Leidsche Rijn College ) ja yhden oppitunnin verran myös Spinozan koulussa
Amsterdamissa. Opiskelijat näissä kouluissa ovat 12-18 vuotiaita. Hollannin
koulujärjestelmä poikkeaa aika tavalla meidän systeemistämme. Hyvä sivusto tutustua aiheeseen on esim. https://learnlikethedutch.com/
Vierailun aikana tuli selväksi, että
Hollannissa koulujen ideologiat vaihtelevat suuresti ja etsiessään lapselleen
sopivan koulun vanhemmilla on suuret valinnan mahdollisuudet.
Maanantaina aloitin UniC:ssa, jossa
apulaisrehtori Sebastian Blanck kertoi minulle, miten koulu toimii ja millaisia
periaatteita he noudattavat. Tärkeää heille on ollut vähentää hallintoa ja
antaa opettajien kehittää opetusta yhdessä tiimeinä. Siellä keskitytään
jokaisen oppilaan omaan kehittymiseen ja oppimiseen, pohjalla
itseohjautuvuusteoria. Periaatteina oppimisen yhdistäminen ympäröivään
yhteisöön, taitojen hankkiminen, oppimisen näkyväksi tekeminen, kontekstin
käyttäminen ja uuden tiedon hankkiminen.
UniC:ssa ylempien luokkien opettajat ovat
jakautuneet kahteen tiimiin ja joka aamu aloitetaan 15-minuutin
tiimipalaverilla (n 12 hlöä) ja lisäksi joka maanantai on tasoittain kahden ja
puolen tunnin tiimipalaveri (klo 13.45-16.15). Pidin erityisesti tavasta, jolla
nämä tiimipalaverit vedettiin. Kaikki jäsenet seisovat ja ensin kertovat
fiilikset (taululla erilaiset hymynaamat; tyytyväinen, ei niin tyytyväinen ja
surullinen), syitä omaan tunnetilaan ei tarvitse jakaa, jos ei halua. Aamupalaverissa
käydään läpi, mitä asioita on hoidettava sinä päivänä ja sillä viikolla.
Jokaisella tiimillä on omat kaksi valkotaulua, joihin kirjattu koko vuoden
tavoitteet, tehtäväjako, milloin mikäkin asia tehdään ja mahdolliset deadlinet.
Tärkeimmät näistä tiedoista löytyy myös sähköisinä versioina.
Molemmissa kouluissa pääsin seuraamaan
englannin opetusta. UniC:ssa aloitin maanantaina 4. luokan englannin tunnin
seuraamisella (koulun ylimmät luokat ovat heillä 4-6 eli oppilaat iältään
15-18v). Kummankin koulun englannin opettajat tekevät lähes kaiken materiaalin itse.
UniC:ssa materiaali on jaettu its.learning.com -alustalla, jonne myös
opiskelijat tekevät työnsä. UniC:ssa opettajat työskentelevät joka vuosi
enimmäkseen samalla luokkatasolla ja englannin opetusta on koko lukuvuoden ajan
samoille ryhmille, joten heillä on mahdollisuus käyttää aikaa materiaalin
luomiseen ja sen parantamiseen aivan eri lailla kuin meillä Suomen lukiossa,
joissa opetus pilkottu kursseihin ja kouluvuosi jaksoihin. UniCin opettajat
kertoivat valtakunnallisten ohjeiden olevan hyvin suurpiirteiset ja he ovat
itse sopineet, mitä asioita milläkin tasolla tulee käydä läpi ja he käyttävät
arviointikriteereinä Eurooppalaista Viitekehystä. Opiskelijat tietävät millä
tasolla kielen eri osa-alueella tulee olla kunkin vuositason jälkeen ja he
saavat säännöllisin väliajoin opettajalta arvion siitä, millä tasolla ovat ja
mitä asioita tulee parantaa, jotta pääsee tarvittavalle tasolle.
Tiistaina ja torstaina seurasin opetusta
LRC:ssa (Leidsche Rijn College).
Ensimmäisenä pääsin heidän 2. luokan englannin tunnille, jossa
kokeilussa iPadit. Opettajalla on käytössä myös e-kirja, mutta hän ottaa hyvin
paljon ajankohtaista materiaalia netistä. Kirjaa käytetään lähinnä
kielioppiasioiden opetteluun. Englannin opettaja Ben kertoi, että ei opeta
täysipäiväisesti, sillä hän tekee samalla lopputyötään yliopistolle. Suurin osa
Hollannin opettajista työskentelee osa-aikaisesti. Kaikki opettajat, joiden
kanssa puhuin, tekivät n 60% tai 80% työaikaa. Heidän mielipiteensä oli, että opettajan
työmäärä on niin suuri, ettei kokoaikaista työtä jaksa tehdä. Eräs opettaja
tosin kertoi, että voidaan olla eri
mieltä, onko järkevää tehdä osa-aikaisesti, koska joka tapauksessa tehtäviä on
niin paljon, että joutuu tekemään töitä joka päivä, ei vaan saa maksua siitä.
Opettajat ovat Hollannissa vuosityöajassa, heidän työaikansa on 1659 tuntia
(oppitunnit ovat 60 min, mutta sitäkin ollaan muuttamassa), josta 750 tuntia on
oppitunteja. Tällä hetkellä ainakin UniC:ssa oli juuri neuvottelut käynnissä,
mistä koostuu 200h heidän työajastaan, mitä siihen voi kirjata.
Keskiviikkona oli vuorossa taas UniC. Päivä
alkoi tiimipalaverilla ja minulla oli sen jälkeen vuorossa keskustelua
apulaisrehtori Sebastian Blanckin kanssa. Hän kertoi minulle laajemmin
Hollannin koulujärjestelmästä, sen historiasta ja nykypäivän tilanteesta. Koska
itse aloitan syksyllä apulaisrehtorina Lyseossa, kyselin Sebastianilta paljon
myös hänen työtehtävistään. Opettajat ovat vuosityöajassa, joten esimerkiksi
sijaisjärjestelyt hoidetaan paljolti ns ”shadow-listan” avulla. Listasta löytyy
aina opettaja, joka voi mennä toista sijaistamaan. Oppilaat voivat tehdä
tunnilla omia töitään, ei välttämättä juuri sitä oppiainetta, jonka tunti
pitäisi olla. Kuulin myös, että jokaiselle opettajalle on varattu 600€ vuodessa
omaan käyttöön, esim kouluttautumiseen. Jos rahaa ei käytä, se menee yhteiseen
pottiin. Sebastian esitteli minulle myös heidän koulunsa tilastoja, kuinka
hyvin he ovat saavuttaneet heille kansallisella tasolla asetetut tavoitteet.
Joka vuosi kouluista julkaistaan tiedot, kuinka hyvin koulut ovat pärjänneet ja
joka 5. vuosi on tarkastus, jossa katsotaan, että koulu saavuttaa
valtakunnalliset tavoitteet.
Keskiviikkona iltapäivän tunnit oli
enimmäkseen peruttu, koska kouluun tuli tutustumaan ensi vuonna yläkoulussa
aloittavat oppilaat, n 150. Tulevat opettajat aloittivat heidän kanssaan
työskentelyn. Oli mukava nähdä, miten luontevasti nämä 12-vuotiaat aloittivat
heti työskennellä ryhmissä, esitellen ensin itsensä ryhmäläisilleen ja tehden
sitten tehtäviä yhdessä.
Torstaina seurasin opetusta taas vuorostaan
LRC:ssa. Olin mukana lähinnä ylimpien luokkien englannin tunneilla, joissa
aihepiirinä oli taiteen eri keinot elämän kuvaajina. 4lk opiskelijat olivat
lukeneet näytelmän ’Bang, Bang, you’re dead’ ja he katsoivat myös näytelmästä
tehdyn elokuvan. Heille oli erilaisia tehtäviä, joissa piti vertailla näitä
kahta ja lopputyönä heillä oli oman lyhytfilmin tekeminen ryhmissä. 5lk
opiskelijoilla puolestaan oli aiheena 1. maailmansota ja opettajat olivat
tehneet hyvän materiaalikokonaisuuden, johon kuului mm aiheeseen tutustuminen
tekstien avulla ja Peter Jacksonin dokumentin katsominen.
Perjantaina pääsin UniC:in apulaisrehtorin mukaan
kouluvierailulle Amsterdamiin. Vierailin Spinozan koulussa, jossa on käytössä
Daltonin metodi. Metodiin kuuluu mm paljon opiskelijan työskentelyä
itsenäisesti ja tämä näkyi myös vierailemallani englannin tunnilla. Aluksi
katsottiin yhdessä uutispätkä 2. maailmansodan päättymisen 75. vuosipäivään
liittyen ja sen jälkeen opiskelijat jatkoivat työskentelyä yksin, joko lukivat
kirjaa tai tekivät iPadilta tehtäviä. Kolme viimeisen kouluvuoden aikana opiskelijat
tekevät isona osana englannin opintoja L.A.P.-työn (Language activity
portfolio). He lukevat itse valitsemiaan artikkeleita, jotka eivät saa olla yli
3 kk vanhoja ja tekevät niistä portfolion- kertovat mm, miksi valitsivat
kyseisen artikkelin, tiivistävät tekstin omin sanoin, analysoivat otsikon ja
introduction-osion sekä poimivat teksteistä itselleen uudet sanat ja tekevät
sanalistan käännöksineen.
Kaiken kaikkiaan viikko oli erittäin antoisa ja voin suositella Erasmus+ Job shadowing-viikkoa kaikille. Tietenkin yksi viikko on hyvin lyhyt aika, eikä siinä ajassa voi muodostaa kattavaa kuvaa edes yhden koulun saati maan koulujärjestelmästä. Mielestäni oli kuitenkin virkistävää päästä tutustumaan koulumaailmaan muualla Euroopassa ja samalla tietysti luoda kontakteja kollegoihin ja mahdollisiin tuleviin yhteistyökouluihin.
At the end of May 2019 Gradia and JAMK School of Professional Teacher Training had the honour of gathering together over 20 teachers and other staff from the innoVET network at the very first Teacher Academy training event. The aim of innoVET is to support the process of successful innovation in VET especially with the help of digitalisation.
With this network…
…we share experiences
for developing innovate strategies in VET including the fusion of digital
services and education regarding all stakeholders – Strategy
…we provide our
experiences of using digital services, tools and software to each partner
– Tools
…we build competences
to make innovative learning and teaching possible (teacher academy, digital
skills framework) – Competences
…we create new ways of
learning with the tools of the future – Learning / Didactics
… we want to support
the process of sharing success, failures, strategies, struggles, questions and
solutions (digital ambassadors, e-tutors, supervisors, …) – Sharing
…we want to implement
benchmarking visits, one-week teacher academies and sharing
platforms (e.g. products of Office 365) – Task
The goal of Teacher Academy training events is to share
experiences and success stories as well as challenges in use of digital learning methods, tools and software. Staff
from VET colleges have the possibility to meet, exchange experiences, learn
from each other and create a network of their colleagues abroad.
The theme of the first Teacher Academy event in
Jyväskylä was to collaboratively learn about facilitating learning in the
digital environment. The participants shared ideas and success stories as well
as solved shared challenges. One important aspect was to meet new colleagues to
collaborate with in the future. Some informal program was organized for the
participants on the first evening. In a warm and cozy atmosphere people got to
know each other even better and created a better foundation for future co-operation.
Ideas and experiences were shared.
The academy started online before the actual sessions
in Jyväskylä as the participants shared challenges and success stories that
they would like to discuss with their colleagues in Jyväskylä. The challenges
and success stories were categorised under three themes that were dealt with in
three workshops during the days: reinventing learning, collaborative support
and the role of the teacher.
The group also worked on the following themes: Transforming pedagogies? – experiences and insights from
online degrees at JAMK School of Business, Insights to Finnish e-learning landscape, A case
from JAMK’s international teacher education programme for the digital era and
Digital guidance in VET. The programme included a visit to JAMK’s digi center
where the group got inspired and created a studio quality video together.
The Jyväskylä Teacher Academy served as a kick-off for future Teacher Academy events to be held in the Netherlands and Switzerland in 2019 and 2020. The participants created a fantastic team and many of them said they want to continue collaboration even after the event. And collaboration was also one of the main things the team would like to have in the future Teacher Academy sessions. A digital environment was created for the participants where they can continue sharing ideas and challenges and meeting each other. As one of the participants – who during the first day wondered, somewhat skeptically, what is the point of these events – said, the Teacher Academy was all about getting inspired and learning from each other!