Kaikki kirjoittajan Liisa Lamminsivu-Risku artikkelit

Kotikansainvälistymistä ja kohtaamisia Kulttuurit kotona -tapahtumassa

Gradia Jyväskylä, Gradia lukiot, kotikansainvälisyys

”Kiva idea. Hauska tietää, kuinka paljon eri kulttuureja löytyy koulusta”

 

Koulutuskuntayhtymän opiskelijat tarjosivat marraskuisessa Kulttuurit kotona -tapahtumassa huikeita kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta. Asiantuntijat löytyivät läheltä; aikuisopistolla maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksissa puhutaan yli 30 eri äidinkieltä.

Vuonna 2010 ensimmäisen kerran järjestetty teemapäivä  koostui laajasta kulttuuribasaarista,  jossa oli tarjolla tietoa eri kulttuureista ja maista. Viitaniemen kampuksen A-rakennuksessa toimi myös useita toiminnallisia työpajoja. Musiikki-, tanssi-, kauneus- ja terveyspajojen lisäksi Suomi-pajassa tarjolla oli kansallista juustoleipää ja lakkahilloa. Cygnaeus-lukion musiikin opiskelijat virittivät  vierailijat  iloiseen tunnelmaan  jo eteisaulassa.

 

”Hieno juttu, että tapahtuman ovat järjestäneet maahanmuuttajat ja suomalaiset nuoret yhdessä”

Kulttuuribasaarin maaesittelyt toteuttivat maahanmuuttajaopiskelijat ja lukiolaisnuoret yhdessä. Opiskelijat aloittivat kaksi kuukautta ennen tapahtumaa projektin suunnittelun, ja konkreettinen esittelymateriaalin valmistaminen eteni viikottaisten tapaamisten aikana. Ryhmien yhteistä työskentelyä ohjasivat aikuisopiston opettajat. Projektin aikana opiskelijat jakoivat tietoa eri kulttuureista, heillä oli hieno mahdollisuus kuulla ja oppia eri kieliä, kohdata uusia mielenkiintoisia tuttavia ja saada kokemusta tapahtumien järjestämisestä.

Lukio-opiskelijat saivat projektiin osallistumisesta Pro7 -kansainvälisyyskurssin, jonka yhtenä tehtävänä oli maakohtaisen esittelyn lisäksi opitun reflektoiminen. Palautetuissa raporteissa pohdittiin, miten työskentely eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden kanssa vahvisti nuoren omaa kansainvälisyysosaamista. Maahanmuuttajaopiskelijat saivat kokemusta projektityöskentelystä suomalaisten nuorten kanssa ja mahdollisuuden mutkattomaan kohtaamiseen. Osalla aikuisopiston opiskelijoista Kulttuurit kotona -tapahtuma oli osana Kulttuurien tuntemus -opintokokonaisuutta. Nuoret kirjoittivat tapahtumasta myös blogia, johon voi tutustua osoitteessa https://blogit.gradia.fi/kulttuuritkotona/.

”Puoli tuntia kiertää tapahtumassa on liian vähän”

Osallistuminen tapahtumaan porrastettiin ennakkoilmoittautumisten perusteella. Vierailijoita oli noin 600. Tapahtumaan osallistujilla oli mahdollisuus kirjata tietoa eri kulttuureista ja kielistä erilliseen tapahtumapassiin. Kansainvälisyysopinnot liittyvät kiinteästi toisen asteen koulutuksessa opiskelevien nuorten opintoihin, ja teemapäivään osallistumalla nuoret voivat suorittaa osan kansainvälisyyteen liittyviä opintojaan.

Kulttuurit kotona -tapahtuma toteutettiin yhteistyössä ammattiopiston, lukioiden ja aikuisopiston opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Päivä oli hieno esimerkki eri oppilaitosten yhteistyöstä,  jossa jaettiin  kuntayhtymän eri oppilaitosten opettajien ja opiskelijoiden osaamista, resursseja ja tiloja. Tapahtuman markkinoinnista vastasi osittain av-viestinnän opiskelijat.

Tapahtuman taustalla on koulutuskuntayhtymän kansainvälisyysstrategia, kansainvälisyyskoulu-malli ja tutkintojen perusteiden kv-osiot. Tapahtuma on konkreettinen, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa arkipäivään jalkautettu tapahtuma, siis kotikansainvälisyyttä parhaimmillaan.

”Vauhdikas, ihana, sivistävä, opettava ja toivon, että tämä olisi ensi vuonnakin”

Kulttuurit kotona tapahtuma järjestetään seuraavan kerran YK:n päivänä 24.10. 2014. Tapahtumaan yhdistyy Lyseon perinteinen Global Village -iltapäivä ja suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa! Kulttuurit kotona -tapahtuma tuo monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden lähelle jokaisen opiskelijan ja kuntayhtymän työntekijän arkea. Tervetuloa kansainvälistymään kotona!

 

Ulla Koukkari-Anttonen  ja Terhi Vesanen-Kirillov, aikuisopisto,

Liisa Lamminsivu-Risku  ja Satu Syyrakki, lukiokoulutus

 

 

Mitä Bryssel opetti?

yleinen, , ,

Lukiokoulutuksen puolivuosittain järjestettävät kehittämispäivät pidettiin tänä syksynä Brysselissä. Päivät on Keski-Suomen lukioiden rehtoreiden ja sivistysjohtajien johtajuuden kehittämisfoorumi, jonka tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen vaikuttavuutta ja roolia aluekehittämisessä. Kehittämispäivillä rakennetaan keskisuomalaisen lukiokoulutuksen menestystekijöitä verkostoitumisen ja työelämälähtöisyyden avulla.

Helteisinä syyskesän päivinä 2.- 4.9. lukioiden johtajat hakivat kehittämisintoa EU:n epävirallisesta pääkaupungista Brysselistä. Keski-Suomen lukiohankkeen, Keski-Suomen Osaavan ja Euroopan komission yhteistyöllä toteutui huikeat kehittämispäivät, joiden aikana tutustuttiin mm. Euroopan komission ja parlamentin toimintaan sekä European Schoolnet Future Lab –keskukseen.

Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen lisäämisen tärkeys korostui komission edustajien puheenvuoroissa ja europarlamentaarikko Hannu Takkulan ja Petri Sarvamaan alustuksissa. Hyvä kielitaito ja monikulttuuriset taidot ovat tärkeitä  tulevaisuustaitoja sekä tasa-arvoisuuden kulmakiviä.

Kielten opiskelu on mitä suuremmissa määrin kulttuurien tuntemuksen osaamisen vahvistamista. Kielten pakollista määrää ja kurssien sisältöjä mietittiin kuumeisesti tänään 19.9. kokoontuneessa valtakunnallisessa lukion tuntijako- ja tavoitetyöryhmässä Helsingissä. Mitä kieliä, kuinka paljon ja miten oppiaineiden yhteistyöllä taataan lukiolaisille riittävät jatkokoulutus- ja työelämätaidot vuodesta 2016 alkaen (uusi tuntijako voimaan), selviää joulukuun alussa valmistuvasta uudesta lukion tuntijakoesityksestä. Keski-Suomen lukiohanke oli työryhmässä kuultavana ja oli ilo kertoa laajasta keskisuomalaisesta kehittämistyöstä lukioiden kansainvälisyyden ja työelämälähtöisyyden edistämiseksi.

Brysselissä useissa puheenvuoroissa tuotiin esille kotikansainvälistymisen laajat mahdollisuudet. Eurooppalaisten koulujen yhteisö eTwinning on verkkokonsepti, joka on opettajille oivallinen työväline opiskelijoiden kansainvälisyystaitojen vahvistamiseen. Ohjelman avulla opettajat ja opiskelijaryhmät voivat vapaasti ja turvallisesti etsiä eurooppalaisia kumppaneita, kehittää yhteistyöprojekteja ja jakaa ideoita. Ilman, että kenenkään tarvitsee matkustaa minnekään. ETwinning-yhteisöön kuuluu tällä hetkellä jo 20 000 opettajaa eri puolin Eurooppaa ja ohjelma on rantautunut myös Keski-Suomen lukioihin. Brysselin seminaarin aikana useat esittelijät kannustivat ohjelmaan tutustumista, toiminta on osa EU:n Comenius-toimintaa.

Tulevasta rahoituskaudesta 2014-2020 saatiin uutta tietoa siltä osin, että monia ohjelmia ollaan yhdistämässä työnimellä Erasmus+ tunnetuksi ohjelmaksi. Komissio on esittänyt budjetin kasvattamista kaksinkertaiseksi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna.

Kokonaisuutena matka kasvatti maakunnan lukioiden yhteishenkeä ja tuotti monia uusia avauksia yhteistyön jatkamiselle. Saimme ensi käden tietoa EU:n tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja kuvan instituutioiden toiminnasta.

Komissio 3.9.2013

Liisa Lamminsivu-Risku

Millä eväillä lukiosta maailmalle?

yleinen

Kansainvälistymisen esteistä keskeisimpiä ovat asenteemme. Puntaroinko minäkin ensin ihmisen taustan, ennen kuin päätän suhtautumistapani?  Jäin kysymyksen voimasta Vesilinnan portaille 15.5., takana oli antoisa iltapäivä Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyskehittäjien kanssa. Tunsin itseni onnekkaaksi ja kiukkuiseksi… Mieleeni tulivat suomalaisen vierailijamme, 8 vuotta pakolaisleirillä viettäneen onnellisen Emmanuel Sabomanan sanat. Kansainvälisyyttä ei ole ulkomaan matkojen määrä, ulkomailta ostetut vaatteet eikä kansainvälisen taiteen tuntemus.

 Mitä meidän lukio-opettajien tulisi tiedoillamme, katseillamme tai sanoillamme välittää,  jotta nuoremme pärjäävät hyvin jatko-opinnoissa ja työelämässä? Keski-Suomi on monikulttuuristunut, elämme upeassa historiallisessa ajassa, voimme turvallisin mielin kohdata erilaisuutta kaduilla ja kysyä kansojen tasa-arvosta. Kansainvälisyys alkaa pienistä askeleista – tarvitaan vain aika ja paikka erilaisuuden kohtaamiselle, ei pitkiä lentomatkoja. Riittää värähdys aivokammioittemme välillä tai sydämessä vasemmasta oikeaan. Läheltä löytyy myös paljon opettajia. Eräänä konkreettisena esimerkkinä on Jyväskylässä toimiva Monikulttuurikeskus Gloria,  jossa lukiolaiset voivat kohdata kieliä tai osallistua erilaisiin projekteihin kansainvälisessä ympäristössä. Siellä työskentelee myös Emmanuel.

Ihminen on ihminen ihmiselle toisen ihmisen kautta, kertoi Emmanuel. Tiedän, mutta miten tämä liittyy lukioiden kansainvälisyyden kehittämiseen? Tulisiko kansainvälisyys nähdä vielä jotenkin muuten? Jotta voit sanoa olevasi kansainvälinen, sinulla tulee olla kyky hyväksyä toinen ihminen ilman ennakkoluuloja tai pyrkimyksiä, sanoi Emmanuel. Millaisen roolin lukio haluaa ottaa nuorten suvaitsevaisuuden lisäämisessä, mikä on vastuumme tasa-arvoisen ja kestävän maailman rakentamisessa? Voisitteko filosofian, liikunnan tai kirjallisuuden opettajat ottaa tämän opetussuunnitelmiinne,  jotta voisin rauhassa jatkaa kevään töitteni viimeistelyä…

Näinä päivinä keskisuomalaisissa  lukioissa viimeistellään kansainvälisyyssuunnitelmia, joiden tavoitteena on ollut luoda entistä parempi pohja nuorten jatkokoulutus- ja työelämätaidoille. Lukioiden kansainvälisyyskehittäjät ovat pohtineet, mitä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta tulisi opettaa ja miten. Teemapäiviä, lyhyiden kielten opiskelua, Comenius-ohjelmia, liikkuvuutta, kv-vierailijoita… keinoja ja mahdollisuuksia ei puutu.

Keski-Suomen lukioiden tuoreet kansainvälisyyssuunnitelmat ovat vapaasti parastettavissa ja löytyvät lukiohankkeen sivustolta www.peda.net/veraja/lukiohanke. Suunnitelmat auttavat kehittämistyössä edelleen ja niitä voidaan pitää yhtenä lukiokoulutuksen keskeisenä laadun kriteerinä. Kv-suunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä ja merkitään työsuunnitelmaan elokuussa. Toiminta voidaan kuvata myös vuosikellona, lukion omaan toimintakulttuuriin sopivaksi. Kun tavoitteet, toteutus ja haasteet on ennakoidusti kirjattu, ne eivät unohdu. Kansainvälisyys saa ansaitsemansa paikan lukion arjessa ja suunnitelmien avulla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit.

Kansainvälisyyskoordinaattorit tai kansainvälisyydestä vastaava opettajatiimi on paras tapa varmistaa kansainvälisyyden kehittäminen myös jatkossa. Kehittämisen sydän on rehtorilla, työn arvostus samoin. Kurssitarjottimelle voidaan rakentaa kansainvälisyyttä tukevia projektikursseja ja lukuvuoden kehittämistyön aikana viimeistellyn Kansainväliyyspassin avulla nuori voi todentaa lukioaikana hankitun kansainvälisen osaamisensa. Passia pilotoidaan tänä keväänä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa.

Keski-Suomen lukioissa lukuvuoden ajan tehty kehittämistyö on ollut äärimmäisen tärkeää ja onnistunutta. Huolimatta lukion sijainnista, nuori saa hyvät valmiudet  kansainvälisyyteen. Kiitos Emmanuel, että havahdutit minut miettimään, miten tärkeää kansainvälisyyssuunnitelmien ja -strategioiden laatimisen keskellä on välillä pysähtyä. Ja kiitos että et pyytänyt minulta kaikkien kansojen kulttuuripiirteiden tuntemusta, muistutit hyväksymään tärkeimmän, ihmisen.

 Liisa Lamminsivu-Risku

Keski-Suomen lukiohanke –vaihe2

Kansainvälisyyskoulu2