CIMO on vastuuttanut Jyväskylän aikuisopiston huolehtimaan Erasmus+ ja Nordplus aikuiskoulutus –ohjelmiin liittyvän tiedotuksesta Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla.

Ensimmäiset tiedotustilaisuudet järjestettiin Mikkelissä 30.10. ja Jyväskylässä 12.11.2014 Eurooppalaisesta liikkuvuudesta ja kansainvälisestä hankeyhteistyöstä kiinnostuneet osallistujat edustivat paitsi ammatillisen aikuiskoulutusta, myös kansalais- ja kansanopistoja sekä järjestöjä.

Aikuiskoulutusorganisaatioiden tulee jättää Erasmus+ ja Nordplus –ohjelmiin liittyvät sähköiset hakemukset CIMOon maaliskuun alkupäivinä. Haettavissa on rahoitusta aikuiskouluttajien kansainväliseen täydennyskoulutukseen ja job shadowing –jaksoihin sekä organisaatioiden strategisiin kehittämishankkeisiin.

Grundtvig workshop Jyväskylässä 10.-16.8.2014

Jyväskylän aikuisopisto otti vuosi sitten keväällä aikamoisen haasteen anoessaan järjestämislupaa Aikuisten lukutaito –workshopille. Teema on Euroopan tasolla nostettu niin tärkeäksi, että tällä vanhan LLP-rahoitusohjelman  viimeisellä kierroksella kaikki järjestettävät workshopit käsittelivät samaa ydinkysymystä omasta näkökulmastaan. Suomessa luvan sai kaksi järjestäjää, aikuisopisto oli niistä toinen.

Ihmisten muuttaessa maasta toiseen ensimmäisenä haasteena on yleensä uuden kotimaan kielen oppiminen. Jos muuttajan opiskelutaidot ovat heikoissa kantimissa, loppuelämä voi kulua puolikielisenä ja osin erillään uuden kotimaan yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Aikuiskoulutuksen haasteena on löytää menetelmät ja käytännöt, joiden avulla uuden kielen käyttöönottoa nopeutetaan ja aikuiselle oppijalle tarjotaan väyliä  löytää oma, aktiivinen paikkansa uudessa kotimaassa.

Hakijoita ja kiinnostuneita oli noin 300 eurooppalaista aikuiskouluttajaa, joista 15 onnekasta kutsuttiin jakamaan asiantuntemustaan ja oppimaan uutta. Euroopan maista oli edustettuina Belgia, Bulgaria, Englanti, Irlanti, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Sveitsi, Turkki ja Tsekki, joten olosuhteet olivat oivalliset eurooppalaisten aikuisten lukutaitotilanteen kartoittamiseksi sekä parhaiden opetusmenetelmien jakamiseksi. Myös suomalaisia asiantuntijoita oli kutsuttu mukaan sekä esiintyjiksi että kuulijoiksi.

Ammatillinen asiasisältö sekä järjestelyt saivat runsaasti kiitosta. Aikuisopiskelijoita sitoutettiin mukaan vieraiden isännöintiin logistiikka-, ruokahuolto- ja palvelualojen asiakaspalvelutilanteissa,  joten suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää – jopa tutkintotilaisuuksia-  saatiin esiteltyä aivan reaaliajassa.

Elämyksellisistä muistoista hurjin lienee vieraille ollut kuitenkin torstain suomalainen saunailta. Kokemus vaati ensin parin vuorokauden pohjustamisen, lukuisiin epäluuloisiin kysymyksiin vastaamisen ja vakuuttelut siitä, että uimapuvun saa ottaa mukaan, jos pelkässä pyyhkeessä esiintyminen tuntuu liian ahdistavalta. Loppujen lopuksi viidestätoista vieraasta yhtä lukuun ottamatta kaikki saunoivat täydet kolme tuntia itsensä uuvuksiin,  ja kaikkensa antaneina, omasta rohkeudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan ylpeinä  raahautuivat nukkumaan ennen viimeistä työpäivää.

Auli Bister

Terhi Vesanen-Kirillov

Jyväskylän aikuisopiston sosiaali- ja terveys- sekä liiketalouden aloilla on laadittu suunnitelmia maahanmuuttajaopiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden yhteisiin oppimistilanteisiin. Joitakin pilottikokeilujakin on tehty, ja niistä saadut kokemukset ovat sen verran myönteisiä ja rohkaisevia, että menetelmiä kannattaa soveltaa muillakin aloilla.

Tekniikan ja liikenteen yksikössä on päästy hyvään alkuun yhteistyön suunnittelemisessa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon vastuukouluttaja Timo Hanhimäki on huomannut, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen henkilö haluaa käydä autokoulun uudessa kotimaassaan. Todennäköisesti jokainen liikenneopettajaopiskelija kohtaa työssään maahanmuuttajataustaisia ajokortin suorittajia. Liikenneopettajaopiskelijat saavat käytännön kokemusta ja tuntumaa maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kohtaamisesta jo ennen varsinaista työharjoittelua heidän kanssaan toteuttamansa teoriaopetuksen ja auton käsittelyharjoitusten merkeissä.

Vartijan työ on monelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle miesopiskelijalle tuttua  ja kiinnostavaa jo entisestä kotimaasta. Vartijan ja kiinteistönhoitajan työstä selviää uusia puolia, kun maahanmuuttajaopiskelijalla on tilaisuus tehtävärastien ja käytännön harjoitusten avulla perehtyä ammattiin tutkinto-opiskelijan työparina. Kouluttaja Soile Rinkisen aloitteesta kokeiltiin myös tutkintotilaisuuden tutuksi tekemistä: näyttötutkinto ja ammattitaidon osoittaminen käytännön toiminnalla aukeavat eri tavalla maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle, jos tutkintotilaisuutta saa seurata omin silmin.

Kaiken kaikkiaan orastava yhteistyö on tuonut paljon hyviä kokemuksia: pedagogiikka kehittyy, koulutusalojen raja-aidat madaltuvat, osallistujien maailmankuva avartuu. Maahanmuuttajaopiskelijat tutustuvat käytännössä ammatilliseen koulutukseen, erilaisiin ammatteihin ja näyttötutkintojärjestelmään.  Kantasuomalaiset opiskelijat saavat käytännön kokemusta kohtaamisista erikielisten ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa jo ennen työelämään siirtymistään.

Nyt on puheyhteys tekniikan ja liikenteen koulutusten suuntaan saatu auki. Suullisesti on sovittu, että nyt suunniteltuja ja osin kokeiltuja yhteistyötapoja kehitetään edelleen,  syksystä 2014 alkaen uusien ryhmien kanssa. Haasteena ovat tiukat aikataulut, henkilöresurssien tarkka mitoitus sekä  yhä uusien kouluttajien innostaminen kotikansainvälistymisen käytännön toteuttamiseen.