Parhaillaan on haettavissa henkilöstövaihtoapurahat tulevalle lukuvuodelle. Lukiokoulutuksen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen toimijoiden on mahdollista hakea apurahaa myös kurssille osallistumiseen. Hakuohjeen ja linkin hakemukseen löydät intran uutisista.
Schildtin lukion opettaja Marja Sarasoja osallistui kurssille maaliskuun 2020 alussa. Lue jutusta lisää hänen kokemuksiaan.
Kuvat ja teksti: Marja Sarasoja
MATKAN KESKEISET TAVOITTEET
Toimin Schildtin lukiossa psykologian opettajana. Tavoitteenani oli tietysti parantaa englannin kielitaitoani, kaikkia osa-alueita: puhumista, ymmärtämistä, sanavarastoa, kielioppia, ääntämistä.
Ensi syksynä meillä järjestetään kansainvälinen konferenssi: Heart and Soul ja sen takia halusin vahvistaa omaa kielitaitoani. Olen ollut kaksi kertaa aikaisemmin kansainvälisillä kursseilla, mutta silloin koulutuksen sisältö on liittynyt omaan oppiaineeseeni.
MITÄ KONKREETTISTA MATKASTA SEURAA?
Tietysti toivon, että kielitaitoni paranee ja rohkeuteni käyttää englantia lisääntyy. Viikon mittainen kielikurssi on tietysti lyhyt ja vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, mutta välillä on hyvä ottaa ” kielikylpyjä”, vahvistaa jo osaamiaan taitoja, tavata uusi ihmisiä ja tutustua heidän kautta toisiin kulttuureihin.
MITEN VIERAILU PALVELI OMAA ASIANTUNTIJUUTTANI?
Kurssiin sisältyi sekä ryhmäopetusta ( 9 hengen ryhmä kielitaidon perusteella ) että myös yksityisopetusta. Ryhmäopetus sisälsi lähinnä kielen ymmärtämiseen ja sanastoon liittyviä harjoituksia. Harmillista oli se, että viikon aikana keskityimme oikeastaan vain muutamaan sisältöön ruokasanastoon ja valeuutisiin. Olisin toivonut useampia aiheita. Yksityistunneilla sain esittää toiveen sisällöstä ja siten ne palvelivat paremmin kuin ryhmätunnit. Yksityistunneilla eteneminen oli myös joustavampaa ja opettajat ( joka tunnilla eri opettaja) ottivat hyvin huomioon myös oman alani sanaston laajentamisen.
MITEN JAAN KOKEMUKSIANI JA MITEN SE HYÖDYTTÄÄ MYÖS MUITA?
Olen jo rohkaissut kollegoita hakemaan liikkuvuusrahoja kielen opiskeluun. Kielikurssilla pystyi hyvin keskittymään opiskeluun, kun ei tarvinnut huolehtia muista päivittäisistä velvoitteista. Uskoisin, että tämä kokemus rohkaisi minua jatkossa käyttämään rohkeammin englantia. Sain vahvistusta sille, että omalla kielitaidollani pärjään, ainakin arkitilanteissa. Toisaalta kielitaidon jatkuva kehittäminen on edellytyksenä taidon rakentumiselle.
Mukavaa oli myös se, että sai uusia tuttavuuksia. Opiskelun lisäksi ehti myös tutustumaan Maltaan, erityisesti Vallettaan .
Lisätietoja henkilöstövaihdoista: kv-suunnittelija Rea Tuominen
CS-21 projektin tuotantoviikon käynnistyminen
oli täynnä epävarmuutta. Maailmalla leviävä virus uhkasi estää matkustamisen
Newcastleen ja osa opiskelijoista pohti uskaltavatko lähteä matkalle mukaan.
Sekä Italia että Belgia joutuivat perumaan osallistumisensa, Belgia aivan viime
hetkellä. Newcastleen kuitenkin päästiin, tosin vain puolet opiskelijoista
mukana. Newcastlessa työskentelyä värittivät uutiset Korona-viruksen
leviämisestä sekä kotimaassa, että muualla Euroopassa. Joidenkin maiden
opettajilla oli selkeä huoli oman maan tilanteesta, mutta nuorten kanssa
työskentelyyn se ei välittynyt. Viikon lopulla jo yli puolet osallistujamaiden
kouluista oli sulkenut ovensa.
Mitkä olivat matkan keskeisimmät tavoitteet
– mitä tehtiin?
CS-21 hankkeen tavoitteena on opetella uuden
vuosituhannen vaatimia luovia työelämätaitoja, kuten luovuus,
ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, tiimityö, päätösten teko ja
sosiaaliset taidot (soft skills, creative skills).
Belgian Gentissä alkanut työryhmätyöskentely
huipentui Newcastlen tuotantoviikolle. Monikansallisten ryhmien tehtävänä oli
luoda idea ja konsepti teemalla ”Kuinka lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta
15-25-vuotiaiden keskuudessa ja saada heidät vastuullisiksi toimijoiksi”
(sustainable lifestyle).
Ensimmäisenä päivänä sekä opettajat että
opiskelijat tapasivat omat ryhmäläisensä Belgian viikolta mutta huomasivat
myös, että ryhmiä oli yhdistelty poisjääntien takia. Kahdeksan ryhmää oli
typistetty viiteen ryhmään. Joustokykyä ja luovuutta kysyttiin, kun joissakin
ryhmissä piti nopeasti yhdistää kahden ryhmän ennakkosuunnitelmat yhdeksi
valmiiksi toteutussuunnitelmaksi. Lähes kaikissa ryhmissä opettajaparit olivat
myös menneet uusiksi ja nopeasti piti alkaa haistelemaan uuden työparin
työskentelytapaa. Päivään kuului myös projektinhallinnan taitoja vahvistava ja
tiimityötä edistävä työpaja.
Toisen päivän kohokohta opettajien osalta oli
työpaja, jonka veti Englannin koripallomaajoukkueen päävalmentaja Marc Steutel.
Yksinkertaisten ja nopeiden koripalloharjoitusten avulla Steutel kävi läpi
olennaisia ilmiöitä sekä valmentamisesta että opettamisesta. Harjoitusten anti
on suoraan siirrettävissä käytäntöön tiimityöskentelyssä opiskelijoiden kanssa.
Toisin kuin Belgiassa, keskiviikko ja torstai
oli yhtä lyhyttä työpajaa lukuun ottamatta varattu pelkästään ryhmien
työskentelylle. Ryhmien työskentelyä seuratessa oli hieno huomata, että vaikka
kaikilla ryhmillä oli varmasti kiire oman projektin valmiiksi saattamisessa,
olivat nuoret valmiita auttamaan toisia ryhmiä esimerkiksi esiintymällä heidän
videoissaan.
Ryhmien töiden deadline oli torstaina klo 20,
jolloin valmiiden tuotosten tuli olla valmiita ja esittelykelpoisia. Aamulla
sekä opiskelijat että opettajat osallistuivat viimeiseen työpajaan, jonka veti
näyttelijä Carl Kennedy. Carl valmisti opiskelijoita perjantain esitystilaisuuteen
ja yksinkertaisten harjoitusten kautta kiteytti äänenkäytön, ruumiinkielen ja
katsekontaktin merkityksen onnistuneeseen esitykseen. Työpajan jälkeen
keskustelimme opettajien kesken, kuinka tärkeää esiintymistaitojen opettelu
olisi kaikille luovan alan opiskelijoille.
Viikko huipentui perjantaina ryhmien valmiiden
töiden esittelyyn, jyryn palautteeseen ja voittajan valintaan. Voittajaksi
valikoitui työ, joka mahdollisti laajimman kontaktipinnan erilaisiin kestävän
kehityksen toimijoihin sekä mahdollisti tilaajalle vaikutusten seuraamisen ja
vastasi tarkimmin annettua tehtävää. Voittoisan esityksen tehneessä ryhmässä
oli sekä toinen opettajista että yksi opiskelijoista gradialainen.
Mitä konkreettista matkasta seuraa?
Aloitimme jo matkan aikana pohdinnan siitä,
kuinka saisimme edistettyä Gradian media-alalla luovien ja
ongelmaratkaisukeskeisten työmenetelmien käyttöä. Silmämme aukesivat myös
esiintymistaitojen opettamisen olemattomuuteen Gradian media-alalla, vaikka
media-alalla luontevan ja varman esiintymisen merkitys on tärkeää. Oikean
äänenkäytön, ruumiinkielen ja katsekontaktin merkitys korostuu esimerkiksi
omien ideoiden ja töiden myymisessä sekä kaikenlaisissa asiakaskontakteissa.
Belgian työpajaviikon jälkeen hankkeen
koordinaattorit tekivät kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin kunkin
osallistujamaan luovan alan työelämän ajatuksia tärkeimmistä 2100-luvun
työelämätaidoista. Kyselyyn saatiin yli kaksisataa vastausta (Suomesta 23).
Kyselyn alustavien tulosten mukaan työelämä katsoo, että kaikissa
osallistujakouluissa opetetaan hyvin ryhmätyötaitoja. Parannettavaa löytyy
selvästi eniten kriittisen ajattelun ja aloitekyvyn opettamisessa. Suomessa
koulusta tulevien aloitekyvyttömyys oli ongelma 56% vastanneiden mielestä.
Aloitekyky on siis asia ja taito, johon meidän
on keskityttävä nyt heti. Sen opettaminen ei ole niin yksinkertaista kuin
tekniikan, mutta sen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Miten vierailu palveli omaa
asiantuntijuuttani?
Viikon aikana haastoimme omaa opettajuuttamme,
kyseenalaistimme teknisorientoitunutta opetusta ja saimme uusia avaintaitoja
opiskelijoiden valmentamiseen kohti tulevaisuuden luovan alan työelämän
vaatimuksia. Opimme myös lisää opettamisen
konkretisoimisesta ja esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden positiivisestä orientoinnista.
Miten jaan kokemuksiani ja miten se
hyödyttää myös muita?
Otamme oppimiamme taitoja käyttöön ja tulemme
kertomaan kokemuksistamme muille opettajille ja kouluttajille. Hanke itse luo
online-käsikirjan, johon kerääntyy hankkeen edistymisen myötä erilaisia
harjoituksia ja vinkkejä, joita on käytetty työpajaviikoilla. Tämä käsikirja on
avoin kaikille. Hankkeella on myös avoimet Fb- ja IG-sivut.
Haluamme jakaa kokemuksiamme muille media-alan
opettajille ja haastaa käytännön opetustyön joustavuutta ja luovuutta sekä
merkittävinä pidettyjen asioiden järjestystä.
On olemassa paljon oppimiskäsityksiä, jotka
nimenomaan nojaavat opiskelijoiden aloitekykyyn. Uskon, että meidän
opiskelijoiden aloitekyky on kouluun tullessa hyvä, ovathan he hakeneet,
tehneet ennakkotehtävät ja tulleet pääsykokeisiin. Eli meidän tehtävä on
ylläpitää ja lisätä tuota aloitekykyä. Nyt joku menee pieleen jossain
vaiheessa.
On hienoa, jos pystymme yhdessä media-alalla
ja muuallakin Gradiassa, pohtimaan millä opetusmetodeilla ja
oppimiskäsityksillä voimme edistää opiskelijoiden aloitekyvyn ja kriittisen
ajattelun kehitystä ja omaksumista.
