Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2013

ECVET tulee

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia

 

 

 

Mitä Bryssel opetti?

Lukiokoulutuksen puolivuosittain järjestettävät kehittämispäivät pidettiin tänä syksynä Brysselissä. Päivät on Keski-Suomen lukioiden rehtoreiden ja sivistysjohtajien johtajuuden kehittämisfoorumi, jonka tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen vaikuttavuutta ja roolia aluekehittämisessä. Kehittämispäivillä rakennetaan keskisuomalaisen lukiokoulutuksen menestystekijöitä verkostoitumisen ja työelämälähtöisyyden avulla.

Helteisinä syyskesän päivinä 2.- 4.9. lukioiden johtajat hakivat kehittämisintoa EU:n epävirallisesta pääkaupungista Brysselistä. Keski-Suomen lukiohankkeen, Keski-Suomen Osaavan ja Euroopan komission yhteistyöllä toteutui huikeat kehittämispäivät, joiden aikana tutustuttiin mm. Euroopan komission ja parlamentin toimintaan sekä European Schoolnet Future Lab –keskukseen.

Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen lisäämisen tärkeys korostui komission edustajien puheenvuoroissa ja europarlamentaarikko Hannu Takkulan ja Petri Sarvamaan alustuksissa. Hyvä kielitaito ja monikulttuuriset taidot ovat tärkeitä  tulevaisuustaitoja sekä tasa-arvoisuuden kulmakiviä.

Kielten opiskelu on mitä suuremmissa määrin kulttuurien tuntemuksen osaamisen vahvistamista. Kielten pakollista määrää ja kurssien sisältöjä mietittiin kuumeisesti tänään 19.9. kokoontuneessa valtakunnallisessa lukion tuntijako- ja tavoitetyöryhmässä Helsingissä. Mitä kieliä, kuinka paljon ja miten oppiaineiden yhteistyöllä taataan lukiolaisille riittävät jatkokoulutus- ja työelämätaidot vuodesta 2016 alkaen (uusi tuntijako voimaan), selviää joulukuun alussa valmistuvasta uudesta lukion tuntijakoesityksestä. Keski-Suomen lukiohanke oli työryhmässä kuultavana ja oli ilo kertoa laajasta keskisuomalaisesta kehittämistyöstä lukioiden kansainvälisyyden ja työelämälähtöisyyden edistämiseksi.

Brysselissä useissa puheenvuoroissa tuotiin esille kotikansainvälistymisen laajat mahdollisuudet. Eurooppalaisten koulujen yhteisö eTwinning on verkkokonsepti, joka on opettajille oivallinen työväline opiskelijoiden kansainvälisyystaitojen vahvistamiseen. Ohjelman avulla opettajat ja opiskelijaryhmät voivat vapaasti ja turvallisesti etsiä eurooppalaisia kumppaneita, kehittää yhteistyöprojekteja ja jakaa ideoita. Ilman, että kenenkään tarvitsee matkustaa minnekään. ETwinning-yhteisöön kuuluu tällä hetkellä jo 20 000 opettajaa eri puolin Eurooppaa ja ohjelma on rantautunut myös Keski-Suomen lukioihin. Brysselin seminaarin aikana useat esittelijät kannustivat ohjelmaan tutustumista, toiminta on osa EU:n Comenius-toimintaa.

Tulevasta rahoituskaudesta 2014-2020 saatiin uutta tietoa siltä osin, että monia ohjelmia ollaan yhdistämässä työnimellä Erasmus+ tunnetuksi ohjelmaksi. Komissio on esittänyt budjetin kasvattamista kaksinkertaiseksi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna.

Kokonaisuutena matka kasvatti maakunnan lukioiden yhteishenkeä ja tuotti monia uusia avauksia yhteistyön jatkamiselle. Saimme ensi käden tietoa EU:n tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja kuvan instituutioiden toiminnasta.

Komissio 3.9.2013

Liisa Lamminsivu-Risku

Koulutusviennin kokemukset vaihtoon 13.9.2013

 EduCluster Network, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Keski-Suomen liitto järjestivät 13.9.2013 seminaarin, jossa paneuduttiin koulutusvientikokemusten tähän astiseen antiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Tilaisuuden pääpuhujana oli pian Cimon johtajan tehtävästä Harvardiin siirtyvä Pasi Sahlberg.

 

Sahlberg haastoi osallistujia pohtimaan miten suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudet (yhteistyö, luovuus, luottamukseen perustuva vastuullisuus, tasa-arvo ja pedagogiikka) saadaan tuotteistettua. Tapahtumasta lisää seuraavassa koulutusvientiä koskevassa blogikirjoituksessa.  Sitä ennen Sahlbergin ajatuksiin voi tutustua Opettaja-lehden numerossa 35/2013.

Lisätietoja Kirsi Koivunen, Jyväskylän aikuisopisto.

 

2013-09-14 22.27.20

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan

Kansainvälisyys liiketalouden perustutkinnossa

Kansainvälisyyden merkitys on tänä päivänä on suuri – olemme ihan varmasti itse kukin törmänneet vaikkapa kaupassa tai virastoissa asioidessamme asiakkaisiin tai työntekijöihin, joiden kotimaa on muu kuin Suomi. Vastaavasti itse maailmalla liikkuessamme saattavat asiakaspalvelu ja kaupankäyntikuviot mennäkin eri kulttuureissa ihan eri lailla kuin mihin olemme kotona tottuneet. Yritykset kansainvälistyvät ja internetin myötä maailma tuntuu päivä päivältä kutistuvan. Yritysten työntekijät, asiakkaat, omistajat, yhteistyökumppanit, kilpailijat, sidosryhmät – eri kansallisuuksien ja kulttuureiden kohtaaminen työelämässä on jokapäiväistä ja normaalia kanssakäymistä. Kielitaidon lisäksi myös oman näkökulman avartaminen omien tuttujen kuvioiden ulkopuolelle on meille kaikille tärkeää ja välttämätöntä.

Liiketalouden perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat työelämässä tyypillisesti erilaisiin asiakaspalvelu-, myynti, taloushallinnon ja toimistotehtäviin. Asiakaspalvelutehtävissä he kohtaavat erilaisia asiakkaita eri kulttuureista ja maista.  Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä on jokapäiväistä – siksi kansainvälisyyden yhdistyminen liiketalouden opintoihinkin pitäisi olla hyvin luontevaa ja itsestään selvää. Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeessa tavoitteena olikin kuvata, miten kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät  merkonomien koulutuksessa ja työssäoppimisessa.

 

Liiketalouden perustutkinnon opinnot suuntautuvat joko talous-toimistopuolelle tai asiakaspalvelu ja myyntialalle. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olemme sisällyttäneet opetukseen tutkinnon osittain erilaisia kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Lisäksi työssäoppimisessa opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuureista ja maista. Heitä kannustetaan toimimiseen ja työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä. Osa opiskelijoista on työssäoppimassa kansainvälisissä yrityksissä ja opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa aikuisopiston kautta työssäoppimisjakso ulkomailla.

 

 
Hankkeen yhteydessä kuvasimme, miten kansainvälisyys sisältyy opetukseen tutkinnon osittain. Kokeilimme ja toteutimme eri kursseihin liittyen kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä, materiaaleja ja harjoituksia. Pystyimme hyödyntämään osassa harjoituksia aikuisopistossa samanaikaisesti opiskelevia maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajaryhmien opiskelijat ja opettajat ovat olleet tiiviisti mukana kehittämishankkeeseen liittyvien tehtävien suunnittelussa ja antaneet palautetta kokemusten pohjalta. Yhteistyö heidän kanssaan onkin ollut hyvin antoisaa. Olemme saaneet kokemusten kertyessä uusia ideoita ja ajatuksia kansainvälisen toimintamallin  kasvattamiseksi – tavoitteena onkin ollut hankkeen aikana kehitettyjen oppimistehtävien vieminen käytäntöön jatkuvaksi toiminnaksi. Tässä Optima on osoittautunut hyväksi työkaluksi – aineisto on siellä kaikkien saatavilla ja tulee hyödynnettyä kurssien oppimateriaalina. Samoin nettilinkkien ja netissä saatavilla olevan sähköisen materiaalin jakaminen onnistuu luontevasti Optiman kautta.

 

Esimerkkejä hankkeen aikana merkonomi- sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa toteutetuista harjoituksista ja sitä kautta käyttöönotetuista toimintamalleista:

Asiakaspalvelu: Mystery shopping – oppimistehtävä

Merkonomiopiskelijat havainnoivat asiakaspalvelua yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Pienryhmissä käytiin asioimassa erikoistavaraliikkeissä, ruokakaupassa ja toimistoissa. Samalla tarkkailtiin, miten asiakaspalvelija suhtautuu, kun kyseessä on eri kulttuurista oleva asiakas. Yritykset valittiin maahanmuuttajien toiveiden mukaan: jos heillä oli kysymyksiä tai ongelmia niissä asioinnin suhteen, niin merkonomiopiskelijat pystyivät opastamaan heitä asioinnissa.

 Myyntityö: Puhelinmyyntiharjoitus

Merkonomiopiskelija soitti maahanmuuttajaopiskelijalle ja esitteli hänelle lehtimyyntikampanjan. Tarkoituksena oli käydä myyntitapahtuma läpi pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja viestinnän selkeyteen. Puhelun päätyttyä vielä varmistettiin puolin ja toisin, että tiedot tuli kirjattua oikein ja että kyseessä oli harjoitus eikä lehti kolahda ensi kuussa postiluukusta kotiin 🙂

Kaupan palvelu: ryhmäkeskustelu kulttuurienvälisistä eroista kaupan alalla

Keskustelimme pienemmissä ryhmissä, minkälaisia kaupat ja kaupankäyntitavat ovat Suomessa ja vertailimme, minkälaisia eroja on maahanmuuttajaopiskelijoiden kotimaahan. Opiskelijat keskustelivat eri aiheista: liikkeiden ulkoasu, myyntitapa, valikoima, hintataso, kilpailu, tuotteiden laatu, mainonta, maksuvälineet, aukioloajat, kaupan alan työ, palkkataso, työajat, koulutus. Lopuksi valittiin joka ryhmästä yksi aihe, joka oli eniten herättänyt kiinnostusta ja esiteltiin se koko porukalle.

Opiskelijat ovat pitäneet harjoituksista ja kokeneet ne hyvin avartaviksi. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – kansainvälistyminen onnistuu hyvin opintojen yhteydessä, riittää kun antaa vaan ajatusten lähteä matkaan!

Lisätietoja antaa Maria Linnavirta Jyväskylän ammattiopistosta.

Monikulttuurisia kohtaamisia hoitotyössä

hands

 

 

Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200  maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.

Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.

Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien  kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.

Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän  kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun,  yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.

Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?

Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.