Aihearkisto: yleinen

ECVET tulee

ajankohtainen, ECVET, kansainvälisyyskoulu, koulutusjärjestelmät, osaaminen, yleinen

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia

 

 

 

Mitä Bryssel opetti?

yleinen, , ,

Lukiokoulutuksen puolivuosittain järjestettävät kehittämispäivät pidettiin tänä syksynä Brysselissä. Päivät on Keski-Suomen lukioiden rehtoreiden ja sivistysjohtajien johtajuuden kehittämisfoorumi, jonka tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen vaikuttavuutta ja roolia aluekehittämisessä. Kehittämispäivillä rakennetaan keskisuomalaisen lukiokoulutuksen menestystekijöitä verkostoitumisen ja työelämälähtöisyyden avulla.

Helteisinä syyskesän päivinä 2.- 4.9. lukioiden johtajat hakivat kehittämisintoa EU:n epävirallisesta pääkaupungista Brysselistä. Keski-Suomen lukiohankkeen, Keski-Suomen Osaavan ja Euroopan komission yhteistyöllä toteutui huikeat kehittämispäivät, joiden aikana tutustuttiin mm. Euroopan komission ja parlamentin toimintaan sekä European Schoolnet Future Lab –keskukseen.

Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen lisäämisen tärkeys korostui komission edustajien puheenvuoroissa ja europarlamentaarikko Hannu Takkulan ja Petri Sarvamaan alustuksissa. Hyvä kielitaito ja monikulttuuriset taidot ovat tärkeitä  tulevaisuustaitoja sekä tasa-arvoisuuden kulmakiviä.

Kielten opiskelu on mitä suuremmissa määrin kulttuurien tuntemuksen osaamisen vahvistamista. Kielten pakollista määrää ja kurssien sisältöjä mietittiin kuumeisesti tänään 19.9. kokoontuneessa valtakunnallisessa lukion tuntijako- ja tavoitetyöryhmässä Helsingissä. Mitä kieliä, kuinka paljon ja miten oppiaineiden yhteistyöllä taataan lukiolaisille riittävät jatkokoulutus- ja työelämätaidot vuodesta 2016 alkaen (uusi tuntijako voimaan), selviää joulukuun alussa valmistuvasta uudesta lukion tuntijakoesityksestä. Keski-Suomen lukiohanke oli työryhmässä kuultavana ja oli ilo kertoa laajasta keskisuomalaisesta kehittämistyöstä lukioiden kansainvälisyyden ja työelämälähtöisyyden edistämiseksi.

Brysselissä useissa puheenvuoroissa tuotiin esille kotikansainvälistymisen laajat mahdollisuudet. Eurooppalaisten koulujen yhteisö eTwinning on verkkokonsepti, joka on opettajille oivallinen työväline opiskelijoiden kansainvälisyystaitojen vahvistamiseen. Ohjelman avulla opettajat ja opiskelijaryhmät voivat vapaasti ja turvallisesti etsiä eurooppalaisia kumppaneita, kehittää yhteistyöprojekteja ja jakaa ideoita. Ilman, että kenenkään tarvitsee matkustaa minnekään. ETwinning-yhteisöön kuuluu tällä hetkellä jo 20 000 opettajaa eri puolin Eurooppaa ja ohjelma on rantautunut myös Keski-Suomen lukioihin. Brysselin seminaarin aikana useat esittelijät kannustivat ohjelmaan tutustumista, toiminta on osa EU:n Comenius-toimintaa.

Tulevasta rahoituskaudesta 2014-2020 saatiin uutta tietoa siltä osin, että monia ohjelmia ollaan yhdistämässä työnimellä Erasmus+ tunnetuksi ohjelmaksi. Komissio on esittänyt budjetin kasvattamista kaksinkertaiseksi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna.

Kokonaisuutena matka kasvatti maakunnan lukioiden yhteishenkeä ja tuotti monia uusia avauksia yhteistyön jatkamiselle. Saimme ensi käden tietoa EU:n tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja kuvan instituutioiden toiminnasta.

Komissio 3.9.2013

Liisa Lamminsivu-Risku

Koulutusviennin kokemukset vaihtoon 13.9.2013

koulutusjärjestelmät, koulutusvienti, yleinen

 EduCluster Network, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Keski-Suomen liitto järjestivät 13.9.2013 seminaarin, jossa paneuduttiin koulutusvientikokemusten tähän astiseen antiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Tilaisuuden pääpuhujana oli pian Cimon johtajan tehtävästä Harvardiin siirtyvä Pasi Sahlberg.

 

Sahlberg haastoi osallistujia pohtimaan miten suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudet (yhteistyö, luovuus, luottamukseen perustuva vastuullisuus, tasa-arvo ja pedagogiikka) saadaan tuotteistettua. Tapahtumasta lisää seuraavassa koulutusvientiä koskevassa blogikirjoituksessa.  Sitä ennen Sahlbergin ajatuksiin voi tutustua Opettaja-lehden numerossa 35/2013.

Lisätietoja Kirsi Koivunen, Jyväskylän aikuisopisto.

 

2013-09-14 22.27.20

Millä eväillä lukiosta maailmalle?

yleinen

Kansainvälistymisen esteistä keskeisimpiä ovat asenteemme. Puntaroinko minäkin ensin ihmisen taustan, ennen kuin päätän suhtautumistapani?  Jäin kysymyksen voimasta Vesilinnan portaille 15.5., takana oli antoisa iltapäivä Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyskehittäjien kanssa. Tunsin itseni onnekkaaksi ja kiukkuiseksi… Mieleeni tulivat suomalaisen vierailijamme, 8 vuotta pakolaisleirillä viettäneen onnellisen Emmanuel Sabomanan sanat. Kansainvälisyyttä ei ole ulkomaan matkojen määrä, ulkomailta ostetut vaatteet eikä kansainvälisen taiteen tuntemus.

 Mitä meidän lukio-opettajien tulisi tiedoillamme, katseillamme tai sanoillamme välittää,  jotta nuoremme pärjäävät hyvin jatko-opinnoissa ja työelämässä? Keski-Suomi on monikulttuuristunut, elämme upeassa historiallisessa ajassa, voimme turvallisin mielin kohdata erilaisuutta kaduilla ja kysyä kansojen tasa-arvosta. Kansainvälisyys alkaa pienistä askeleista – tarvitaan vain aika ja paikka erilaisuuden kohtaamiselle, ei pitkiä lentomatkoja. Riittää värähdys aivokammioittemme välillä tai sydämessä vasemmasta oikeaan. Läheltä löytyy myös paljon opettajia. Eräänä konkreettisena esimerkkinä on Jyväskylässä toimiva Monikulttuurikeskus Gloria,  jossa lukiolaiset voivat kohdata kieliä tai osallistua erilaisiin projekteihin kansainvälisessä ympäristössä. Siellä työskentelee myös Emmanuel.

Ihminen on ihminen ihmiselle toisen ihmisen kautta, kertoi Emmanuel. Tiedän, mutta miten tämä liittyy lukioiden kansainvälisyyden kehittämiseen? Tulisiko kansainvälisyys nähdä vielä jotenkin muuten? Jotta voit sanoa olevasi kansainvälinen, sinulla tulee olla kyky hyväksyä toinen ihminen ilman ennakkoluuloja tai pyrkimyksiä, sanoi Emmanuel. Millaisen roolin lukio haluaa ottaa nuorten suvaitsevaisuuden lisäämisessä, mikä on vastuumme tasa-arvoisen ja kestävän maailman rakentamisessa? Voisitteko filosofian, liikunnan tai kirjallisuuden opettajat ottaa tämän opetussuunnitelmiinne,  jotta voisin rauhassa jatkaa kevään töitteni viimeistelyä…

Näinä päivinä keskisuomalaisissa  lukioissa viimeistellään kansainvälisyyssuunnitelmia, joiden tavoitteena on ollut luoda entistä parempi pohja nuorten jatkokoulutus- ja työelämätaidoille. Lukioiden kansainvälisyyskehittäjät ovat pohtineet, mitä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta tulisi opettaa ja miten. Teemapäiviä, lyhyiden kielten opiskelua, Comenius-ohjelmia, liikkuvuutta, kv-vierailijoita… keinoja ja mahdollisuuksia ei puutu.

Keski-Suomen lukioiden tuoreet kansainvälisyyssuunnitelmat ovat vapaasti parastettavissa ja löytyvät lukiohankkeen sivustolta www.peda.net/veraja/lukiohanke. Suunnitelmat auttavat kehittämistyössä edelleen ja niitä voidaan pitää yhtenä lukiokoulutuksen keskeisenä laadun kriteerinä. Kv-suunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä ja merkitään työsuunnitelmaan elokuussa. Toiminta voidaan kuvata myös vuosikellona, lukion omaan toimintakulttuuriin sopivaksi. Kun tavoitteet, toteutus ja haasteet on ennakoidusti kirjattu, ne eivät unohdu. Kansainvälisyys saa ansaitsemansa paikan lukion arjessa ja suunnitelmien avulla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit.

Kansainvälisyyskoordinaattorit tai kansainvälisyydestä vastaava opettajatiimi on paras tapa varmistaa kansainvälisyyden kehittäminen myös jatkossa. Kehittämisen sydän on rehtorilla, työn arvostus samoin. Kurssitarjottimelle voidaan rakentaa kansainvälisyyttä tukevia projektikursseja ja lukuvuoden kehittämistyön aikana viimeistellyn Kansainväliyyspassin avulla nuori voi todentaa lukioaikana hankitun kansainvälisen osaamisensa. Passia pilotoidaan tänä keväänä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa.

Keski-Suomen lukioissa lukuvuoden ajan tehty kehittämistyö on ollut äärimmäisen tärkeää ja onnistunutta. Huolimatta lukion sijainnista, nuori saa hyvät valmiudet  kansainvälisyyteen. Kiitos Emmanuel, että havahdutit minut miettimään, miten tärkeää kansainvälisyyssuunnitelmien ja -strategioiden laatimisen keskellä on välillä pysähtyä. Ja kiitos että et pyytänyt minulta kaikkien kansojen kulttuuripiirteiden tuntemusta, muistutit hyväksymään tärkeimmän, ihmisen.

 Liisa Lamminsivu-Risku

Keski-Suomen lukiohanke –vaihe2

Kansainvälisyyskoulu2