Aihearkisto: osaaminen

ECVET tulee

2013-09-16 09.38.34ECVETin tulolla on uhkailtu jo pian kymmenen vuotta. Eikä suotta. Nyt se on todella tulossa.

 

Kukin EU:n jäsenvaltio saa ns. avoimen koordinaation periaatten mukaan itse päättää missä määrin ECVET:in eli eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ottaa käyttöön elokuuhun 2014 mennessä. Suomessa on valittu linjaksi integroida ECVET osaksi tutkintojärjestelmäämme varsin kokonaisvaltaisesti. Tältä osin kansallinen ECVET:in käyttöönotto etenee koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmaprosesseissa ja niistä vastaavien ohjauksessa.

Kansainvälisessä toiminnassa ECVET on ollut tavalla tai toisella mukana jo vuodesta 2004 ensimmäisten ECVET-pilottihankkeiden kautta. Mutta mistä ECVET:issä sitten oikein on kyse? Liikkuvuuden osalta ECVET-suosituksen voisi kiteyttää seuraavasti:

Ennen vaihtoa määritellään yhdessä vastaanottavan osapuolen kanssa mitä osaamista (learning outcomes) opiskelija saa/hankkii vaihdon aikana,  miten hankittu osaaminen arvioidaan ja kuinka se dokumentoidaan kohdemaassa. Osaaminen määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä (knowledge, skills and competences).  Palattuaan opiskelijan vaihdon aikana osoittama osaaminen hyväksytään täysimääräisenä osaksi hänen tutkintoaan, eikä hänen tarvitse enää uudellen osoittaa osaamistaan ko. osa-alueilla kotimaassa.

Periaatteessa tämä määritelmä ei mitenkään poikkea laadukkaasti toteutetusta liikkuvuudesta ECVET:in kanssa tai ilman. ECVET -järjestelmän soveltaminen on kuitenkin jo nyt pilottien aikana osoittanut parantavan liikkuvuuden laatua ja vahvistavan kumppanisuhteita.

Jyväskylän ammattiopisto on ollut ja on parhaillan mukana useammissa ECVET:iä pilotoivissa hankkeissa, joiden kokemuksia ja tuloksia juurrutetaan osaksi normaalia liikkuvuusprosessiamme. Nyt päättyvän YourECVET -hankkeen aikana testattiin erilaisia vaihtojen dokumentointitapoja ja opiskelijoille tehtävä koulutussopimus (learning agreement) onkin tämän hankkeen tuloksena ollut jo vuoden ajan ns. ECVET-yhteensopiva.

Seuraavassa vaiheessa kootaan kokemuksia  puitesopimuksista (memorandum of understanding) mm. ECVET4Practitioners -hankkeessa. Näiden kokeiluiden tuloksista raportoidaan jatkossa mm. tässä blogissa sekä intrassa.

 

Lisätietoa Jyväskylän ammattiopiston ECVET-hankkeista: Rea Tuominen, projektipäällikkö, kansainvälisten asioiden koordinaattori

Lisätietoa ECVETistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

Kuva: YourECVET -hankeen päätösseminaari 16.-18.9.2013, Bled, Slovenia

 

 

 

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan

Kansainvälisyys liiketalouden perustutkinnossa

Kansainvälisyyden merkitys on tänä päivänä on suuri – olemme ihan varmasti itse kukin törmänneet vaikkapa kaupassa tai virastoissa asioidessamme asiakkaisiin tai työntekijöihin, joiden kotimaa on muu kuin Suomi. Vastaavasti itse maailmalla liikkuessamme saattavat asiakaspalvelu ja kaupankäyntikuviot mennäkin eri kulttuureissa ihan eri lailla kuin mihin olemme kotona tottuneet. Yritykset kansainvälistyvät ja internetin myötä maailma tuntuu päivä päivältä kutistuvan. Yritysten työntekijät, asiakkaat, omistajat, yhteistyökumppanit, kilpailijat, sidosryhmät – eri kansallisuuksien ja kulttuureiden kohtaaminen työelämässä on jokapäiväistä ja normaalia kanssakäymistä. Kielitaidon lisäksi myös oman näkökulman avartaminen omien tuttujen kuvioiden ulkopuolelle on meille kaikille tärkeää ja välttämätöntä.

Liiketalouden perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat työelämässä tyypillisesti erilaisiin asiakaspalvelu-, myynti, taloushallinnon ja toimistotehtäviin. Asiakaspalvelutehtävissä he kohtaavat erilaisia asiakkaita eri kulttuureista ja maista.  Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä on jokapäiväistä – siksi kansainvälisyyden yhdistyminen liiketalouden opintoihinkin pitäisi olla hyvin luontevaa ja itsestään selvää. Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeessa tavoitteena olikin kuvata, miten kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyvät  merkonomien koulutuksessa ja työssäoppimisessa.

 

Liiketalouden perustutkinnon opinnot suuntautuvat joko talous-toimistopuolelle tai asiakaspalvelu ja myyntialalle. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olemme sisällyttäneet opetukseen tutkinnon osittain erilaisia kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Lisäksi työssäoppimisessa opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuureista ja maista. Heitä kannustetaan toimimiseen ja työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä. Osa opiskelijoista on työssäoppimassa kansainvälisissä yrityksissä ja opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa aikuisopiston kautta työssäoppimisjakso ulkomailla.

 

 
Hankkeen yhteydessä kuvasimme, miten kansainvälisyys sisältyy opetukseen tutkinnon osittain. Kokeilimme ja toteutimme eri kursseihin liittyen kotikansainvälistymistä ja kielitaitoa tukevia oppimistehtäviä, materiaaleja ja harjoituksia. Pystyimme hyödyntämään osassa harjoituksia aikuisopistossa samanaikaisesti opiskelevia maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajaryhmien opiskelijat ja opettajat ovat olleet tiiviisti mukana kehittämishankkeeseen liittyvien tehtävien suunnittelussa ja antaneet palautetta kokemusten pohjalta. Yhteistyö heidän kanssaan onkin ollut hyvin antoisaa. Olemme saaneet kokemusten kertyessä uusia ideoita ja ajatuksia kansainvälisen toimintamallin  kasvattamiseksi – tavoitteena onkin ollut hankkeen aikana kehitettyjen oppimistehtävien vieminen käytäntöön jatkuvaksi toiminnaksi. Tässä Optima on osoittautunut hyväksi työkaluksi – aineisto on siellä kaikkien saatavilla ja tulee hyödynnettyä kurssien oppimateriaalina. Samoin nettilinkkien ja netissä saatavilla olevan sähköisen materiaalin jakaminen onnistuu luontevasti Optiman kautta.

 

Esimerkkejä hankkeen aikana merkonomi- sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa toteutetuista harjoituksista ja sitä kautta käyttöönotetuista toimintamalleista:

Asiakaspalvelu: Mystery shopping – oppimistehtävä

Merkonomiopiskelijat havainnoivat asiakaspalvelua yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Pienryhmissä käytiin asioimassa erikoistavaraliikkeissä, ruokakaupassa ja toimistoissa. Samalla tarkkailtiin, miten asiakaspalvelija suhtautuu, kun kyseessä on eri kulttuurista oleva asiakas. Yritykset valittiin maahanmuuttajien toiveiden mukaan: jos heillä oli kysymyksiä tai ongelmia niissä asioinnin suhteen, niin merkonomiopiskelijat pystyivät opastamaan heitä asioinnissa.

 Myyntityö: Puhelinmyyntiharjoitus

Merkonomiopiskelija soitti maahanmuuttajaopiskelijalle ja esitteli hänelle lehtimyyntikampanjan. Tarkoituksena oli käydä myyntitapahtuma läpi pyrkien mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja viestinnän selkeyteen. Puhelun päätyttyä vielä varmistettiin puolin ja toisin, että tiedot tuli kirjattua oikein ja että kyseessä oli harjoitus eikä lehti kolahda ensi kuussa postiluukusta kotiin 🙂

Kaupan palvelu: ryhmäkeskustelu kulttuurienvälisistä eroista kaupan alalla

Keskustelimme pienemmissä ryhmissä, minkälaisia kaupat ja kaupankäyntitavat ovat Suomessa ja vertailimme, minkälaisia eroja on maahanmuuttajaopiskelijoiden kotimaahan. Opiskelijat keskustelivat eri aiheista: liikkeiden ulkoasu, myyntitapa, valikoima, hintataso, kilpailu, tuotteiden laatu, mainonta, maksuvälineet, aukioloajat, kaupan alan työ, palkkataso, työajat, koulutus. Lopuksi valittiin joka ryhmästä yksi aihe, joka oli eniten herättänyt kiinnostusta ja esiteltiin se koko porukalle.

Opiskelijat ovat pitäneet harjoituksista ja kokeneet ne hyvin avartaviksi. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – kansainvälistyminen onnistuu hyvin opintojen yhteydessä, riittää kun antaa vaan ajatusten lähteä matkaan!

Lisätietoja antaa Maria Linnavirta Jyväskylän ammattiopistosta.

Monikulttuurisia kohtaamisia hoitotyössä

hands

 

 

Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200  maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.

Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.

Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien  kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.

Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän  kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun,  yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.

Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?

Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.

Kansainvälisyyspassilla osaaminen näkyväksi

Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyden systematisoinnin ja käytännön työskentelyn tueksi valmistui Käsikirja lukion kansainvälisyyteen helmikuussa 2013.  Kehittämistyön yhteydessä rakentui myös kansainvälisyyspassi, johon nuori voi kerätä osaamisensa lukio-opintojen aikana. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa opiskelijoille pidettiin tiedotustilaisuudet keväällä ja kansainvälisyyspassi otettiin käyttöön tämän lukukauden alusta.

 Todistuksen kansainvälisyysopinnoista nuori saa opiskeltuaan vähintään 10 kurssia seuraavista kolmesta osa-alueesta: kielet, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät reaali-, taito- ja taideaineet sekä aktiivinen kansainvälinen toiminta lukio-opinnoissa ja vapaa-aikana (yksi kurssi sisältää vähintään 38 tuntia opintoja tai kansainvälistä toimintaa).

 Kielten opintoihin hyväksytään esim. lukion kielten puhekurssien lisäksi myös lukion ulkopuolella suoritetut kieliopinnot. Reaali- taito- ja taideaineita ovat aineopettajien  hyväksymät kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta käsittelevät lukiokurssit sekä CLIL-kurssit. Kansainvälisyytoimintaan hyväksytään osaamisen tunnustamisen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi koulun kansainvälisiin projekteihin ja opintomatkoihin osallistuminen sekä koulun ulkopuoliset opinnot ja työtehtävät. Myös lyhyempiä osasuorituksia voidaan hyväksyä, esimerkiksi tutorointi vieraalla kielellä ja kansainvälisen tapahtuman järjestäminen.

 Suorituksensa nuori kirjaa kansainvälisyyspassiin, Wilma-ohjelman kautta myös sähköisesti. Koulun ulkopuolinen toiminta tulee tarvittaessa osoittaa erillisellä todistuksella.

 Todistuksen kansainvälisestä osaamisesta allekirjoittaa rehtori ja se jaetaan lukion päättötodistuksen yhteydessä. Todistuksella tunnustetaan opiskelijan suuntautuminen, kiinnostus ja panostus kansainvälisyyteen. Kansainvälinen osaaminen on yksi keskeisimmistä työelämä- ja jatko-opintovalmiuksista ja kansainvälisyyspassin kautta osaaminen tulee näkyväksi.

 Käsikirja, kansainvälisyyspassi ja todistukset löytyvät kaikkien kiinnostuneiden edelleen parastamista varten sähköisesti osoitteesta www.peda.net/veraja/kv. Käsikirja valmistui osana Keski-Suomen lukiohanketta (vaihe2) ja Kansainvälisyyskouluhanketta (vaihe1 ja 2). Hankkeiden koordinoijana on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja päärahoittajana Euroopan sosiaalirahasto.

 Liisa Lamminsivu-Risku

 

Joskus on lähdettävä kauas, nähdäkseen lähelle.

 

Karen Lee Washington DC:stä vietti viime lukuvuonna 7 kuukautta Keski-Suomessa hakien vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä tekijät vaikuttavat peruskoulun jälkeisen opintopolun (ammatillinen, lukio vai yhdistelmä) valintaan?

2. Millaisia eroja ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on ja kuinka paljon opiskelijoilla on itsellään valinnan varaa?

3. Onko suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa jotain, jota voisi hyödyntää myös USA:ssa niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät aio jatkaa korkea-asteelle high schoolin jälkeen.

Jos olet kiinnostunut tietämään millaisia vastauksia Karen vierailunsa aikana löysi, käy tutustumassa hänen verkkosivuihinsa osoitteessa www.fulbrightinfinland.com

 

Jos taas itse olet kiinnostunut lähtemään ’merta edemmäs kalaan’ , voit vielä viimeisen kerran hakea Comenius -täydennyskoulutusapurahaa.  Täydennyskoulutusapurahat ovat koulujen henkilöstölle tarkoitettu tukimuoto, jonka tavoitteena on kannustaa osallistujia parantamaan työtehtävissään tarvittavia tietoja ja taitoja, laajentamaan käsitystään opetuksesta Euroopassa ja vahvistamaan työnsä eurooppalaista ulottuvuutta.

Lisätietoja allekirjoittaneelta sekä  http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/taydennyskoulutusapurahat_opetushenkilostolle