Kuva ja tekstit: Tarja-Anu Arkkukangas, Pasi Puronaho ja Rea Tuominen
Gradian, Tredun ja Salpauksen erityisopetuksen ja ohjauksen asiantuntijat vierailivat yhdessä Hetel -verkoston luona Baskimaalla huhtikuun 2022 lopussa. Vierailu oli osa Network of Networks -verkoston puitteissa tehtävää kapasiteetin vahvistamistoimintaa eli suomeksi sanottuna henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vaihdon ajankohta ja osittain osallistujatkin vaihtuivat muutaman kerran koronan vuoksi, mutta yhteyksiä ylläpidettiin Hetelin koordinaattorin Tamara Rodriguezin kanssa useilla virtuaalitapaamisilla ennen liikkuvuuden toteutumista. Matkalla mukana olivat Tarja-Anu Arkkukangas ja Pasi Puronaho Gradiasta, Liisi Aro Salpauksesta sekä Ulla Lilja ja Susanna Luomansuu Tredusta.
Tekstiili- ja muotialan opettaja Heli Mäkinen vieraili huhtikuun 2022 alussa kolmessa The Dutch Alliancen -oppilaitoksessa herättelemässä vanhoja suhteita ja virittelemässä uusia. The Dutch Alliance on seitsemän ammatillisen oppilaitoksen verkosto, jonka kanssa Gradia tekee yhteistyötä Finn-Net ja Network of Networks -verkostojen kautta. Lisää verkostoista tämän artikkelin lopussa.
Matkan keskeisimmät tavoitteet
Koronan jälkeen aloitetaan solmimaan uusia kontakteja ulkomaille sekä herättämään vanhoja. Gradialla olikin jo valmiina ROC Amsterdamiin yhteydet, ja Päivi Hirvosen kanssa päädyimme lähtemään samaan aikaan.
Edelleen etsin vaattureille yhteistyökoulua sekä työssäoppimispaikkoja. Tietenkin mittatilausompelijoille etsitään myös uusia paikkoja ja vanhoihin paikkoihin solmitaan kontaktit.
Alankomaissa meillä on jo yhteistyökumppani Rijn IJssel Arnhemissä. Ennen koronaa vierailin siellä ja nyt menen jatkamaan siihen mihin jäätiin. Uusina paikkoina tulee ROC Amsterdam ja Deltion College Zwollessa.
Matkan konkretia
Saavuimme sunnuntaina Amsterdamin lentokentälle ja päädyimme menemään taksilla hotellille, koska junayhteydet olivat koko Hollannissa poikki.
Seuraavana päivänä menimme läheiseen ROC Amsterdamin ammatilliseen kouluun. Esittelyjen jälkeen kerroimme Suomen koulutussysteemistä ja he esittelivät meille omansa. Nyt minulle vasta valkeni, Hollannissa luokitellaan opiskelijat eri vaativuus tasoille. Kävimme myös laboratoriossa. Tämän matkan aikana kastuimme täydellisesti.
Tiistaina menin yksin toiseen ROC Amsterdamin yksikköön, missä oli muoti ja vaatetus osasto. Täällä minulle selvisi, että Suomen taso on 3-4 hollantilaisiin verrattuna. Vaatetusta on Hollannissa 2-4 tasoilla. Tämä yksikkö ei ollut kovin kiinnostunut meidän kanssamme yhteistyöstä. Antoivat minulle hankkeen tiedot, missä ovat mukana (saksalainen ja ranskalainen koulu myös).
Keskiviikkona jatkoimme ROC Amsterdamin maanantai-porukan kanssa. Meille esiteltiin jonkun toisen toimipisteen kestävän kehityksen opiskelijaprojektia. Toinen kohde oli sotealaan liittyvä. Olin vähän pettynyt, kun nimenomaan olin kiinnostunut vaattureista, mutta niitä ei minulle esitelty, vaikka jossain toisessa toimipisteessä vaatturit olisivat olleet.
Lähdin keskiviikkoiltana kohti Zwollea. Zwollessa kastuin taas läpimäräksi kun sade alkoi kävellessä hotellille.
Torstaina tututuin Deltion Collegeen. Heillä on vain yksi suuri rakennus, missä on kaikki alat, siis valtava kompleksi. Muoti ja vaatetusala oli pieni, mutta pätevä. Kerroin ompelu sekä tuotesuunnittelu luokille meidän opinnoista ja myöhemmin kuulin, että vaatturiopiskelijat olivat kiinnostuneita tulemaan meille ensi lukuvuonna. Tänne pitää ehdottomasti aloittaa yhteistyö.
Deltion College
Matka jatkui iltapäivällä kohti Arnhemia. Koska olin käynyt Rijn IJsselissa juuri ennen koronaa, kävin heidän kanssansa katsomassa uutta koulua. Valitettavasti heidänkin tilansa pienenevät niin kuin meillä ja heille tulee avointa tilaa. Keskustelimme jatkosta: heidän opiskelijoita voisi tulla meille harjoittelemaan heidän taitajakilpailuihin. Olenkin tutustunut Arnhemissa oleviin työssäoppimispaikkoihin ja ne ovat hyviä.
Vielä samana iltana siirryin lentokentän lähellä olevaan hotelliin. Ja perjantaina lähdin kotimatkalle.
Miten vierailu palveli omaa asiantuntijuuttani
Amsterdamin suurin anti oli, että tajusin heidän koulusysteeminsä. Oppilaat luokitellaan jo varhaisessa vaiheessa tietylle tasolle, jolta voi päästä ylemmäksi kovan työn kautta. Heillä on tarkat tehtävät tietyn kurssin läpäisemiseen, eikä heillä ole näyttöjä niin kuin meillä.
Zwollen Deltion Collegen kanssa kannattaa aloittaa yhteistyö. Se on pienempi paikka kuin Amsterdam ja siellä ollaan kiinnostuneita yhteistyöstä. Heidän taso on 3 ja 4 eli samaa kuin meillä.
Arnhem oli kuin kotiin olisi tullut. Tutut ihmiset ottivat vastaan ja päivitimme tiedot, ja he haluavat jatkaa meidän kanssamme yhteistyötä. Pari opettajaa olisi kiinnostunut myös tulemaan tänne.
Matkan jakaminen muille
Pidämme tekstiili- ja muodissa (vaatetuksella) toukokuun lopulla KV-infon, jolloin kerron opiskelijoille matkasta ja kohteista minne voivat hakea. Samaan aikaan tulee talon kansainvälisyydestä joku puhumaan aiheesta.
Olen ruokailun yhteydessä kertonut opettajille, jotka ovat paikalla, matkasta. Sometin jonkun verran matkan aikana.
Summa summarum
Matka kesti 6 päivää, joista 2 oli matkustuspäiviä ja 4 paikkoihin tutustumista ja henkilöiden kanssa keskustelua. Olin ROC Amsterdamissa yhdessä liiketoiminta-alan Päivi Hirvosen kanssa, mikä oli hyvä juttu. Vaatturikoulujen löytäminen tuntuu olevan kiven alla. Olen käynyt Hilversumissa (ROC Amsterdamin toinen yksikkö), mutta heidän kanssa pitäisi olla vähintään koulutuspäällikön mukana, että ottavat tosissaan.
Teksti ja kuvat: Pia Tuomi-Sorjonen, Pia Manninen ja Rea Tuominen
Yksi Finn-Net -verkoston yhteistyömuoto on yhteiset henkilöstöliikkuvuudet. Finn-Netin jäseniä ovat Gradian lisäksi Tredu, Varia ja Salpaus. Toukokuun 2022 ryhmävaihtoon Alankomaihin osallistui kolme gradialaista sekä kaksi opettajaa Tredusta. Vierailukohde oli Deltion College Zwollessa. Deltion College on yksi The Dutch Alliance -verkoston jäsenistä. Molemmat em. verkostot kuuluvat Network of Networks -verkostoon eli ovat osa verkostojen verkostoa.Lisätietoa verkostoista tämän artikkelin lopussa.
Matkalle lähtö
Matkamme Zwolleen ja Deltion Collegeen alkoi Jyväskylän rautatieasemalta maanantaina 16.5. klo 7:19 lähteneellä junalla kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Matkaseurueeseen liittyi Tampereelta meidän gradialaisten (Pia Tuomi-Sorjonen, Pia Manninen sekä Sari-Anna Ikonen) lisäksi kaksi opettajaa Tredusta, Vesa Ala-Lahti ja Satu Veijalainen. Olimme heidän kanssaan jo ”Teams:sta tuttuja”, sillä matka oli koronan vuoksi siirtynyt parilla vuodella ja olimme ehtineet pitää Teams-palavereita jo useamman kerran ennen varsinaista matkaa. Matkalla saimme puhelun Tarja Jeskaselta, joka ilmoitti, ettei meille ollutkaan majoitusta Zwollessa.
Kuva iStock
Luottokorttiongelman vuoksi hänen tekemänsä hotellivaraus oli peruuntunut. Laskeuduimme Amsterdamiin, josta matka jatkui junalla Zwolleen. Zwollen asemalta jatkoimme taksilla kohti Tarjan löytämää uutta majapaikkaa. Ensimmäisen yön jouduimme yöpymään kaukana keskustasta jonkinlaisessa kesämotellissa. Jo ovelta vastaan iski ummehtunut ilma ja homeen haju. Olisimme syöneet illallista ko. paikassa, koska edellinen ateria oli nautittu Helsingissä lentokentällä klo 12, mutta heillä ei ollut ruokatarjoilua muuten kuin aamiaisella. Lähin kylä, jossa olisi kauppa ja bussipysäkki, oli n. 5 kilometrin päässä majapaikastamme. Lähdimme kuitenkin iltakävelylle toiveena löytää edes huoltoasema, josta saattaisi saada jotakin syötävää. Muutaman kilometrin matkalla näimme ainoastaan vuohia, lehmiä ja hevosia laitumillaan. Jouduimme siis käymään yöpuulle vatsat kurnien.
Tiistai 17.5.
Ensimmäisenä aamuna meidät toivotti tervetulleeksi Deltion Collegen rehtori Marieke Doosje, minkä jälkeen yksikön/osastonjohtaja Kirsten Slot-Lim esitteli meille koulua ja sen toimintaa. Kampuksen koko on valtava, koululla opiskelee n. 16 000 opiskelijaa.
Jolanda Koopman kertoi meille opiskelijahankinnasta ja markkinoinnista ja Stephen Demmer yrittäjyysasioista. Lounaalla nautimme opiskelijoiden valmistaman ja tarjoileman aterian koulun yhteydessä toimivassa ravintolassa. Deltionissa sattui samalle päivälle Deltion Discover-päivä, joka oli tarkoitettu yläkouluikäisille nuorille, jotka ovat valitsemassa jatko-opiskelupaikkaa. Eri koulutusaloilta oli sekä opiskelijoita että opettajia esittelemässä alan koulutusta.
Pääsimme käymään myös matkailu- ja ilmailualan koulutuksen opetustiloissa, johon oli rakennettu mm. osa lentokoneen matkustamosta. Koululla on yhteistyötä KLM-lentoyhtiön kanssa. Koulussa on tarjolla koko koulutusalojen kirjo mukaan lukien lentokoneasentajalinja. Lentokoneasentajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan tulevaa työtään F16-hävittäjillä, joita on edelleen käytössä useamman maan ilmavoimilla.
Lounaalle seuraamme liittyi myös muutamia yksikön opettajia. Opettajat olivat kiinnostuneita suomalaisten varautumisesta mahdolliseen Venäjän hyökkäykseen. Keskustelimme sen lisäksi mm. Suomen koulutusjärjestelmästä, äitiyslomista, talvisodasta, jääkiekosta, Natosta, asuntojen hinnoista sekä opettajien lomista. Hollannissa opettajilla on lomaa 12 viikkoa vuodesta, joista kuusi sijoittuu kesäajalle. Äidinkielen opettajat kertoivat, että Hollannissa ongelmana on se, että nuoriso ei enää osaa lukea ja kirjoittaa. Kerroimme, että sama ongelma on myös meillä Suomessa.
Iltapäivällä kolme muuta opettajaa esitteli meille opetuksessa käytettävää teknologiaa, mm. pakohuonepeliä, VR-laseja sekä robottia, joka eteni laudalla, kun laskutehtävät oli suoritettu oikein. Nämä oli luonnollisesti tarkoitettu nuorempien opiskelijoiden, esimerkiksi matematiikan, opetuksessa käytettäviksi. Tämän jälkeen siirryimme tapaamaan Helma Mulleria ja Erik aan de Steggeä, jotka opettavat taloushallintoa. Huomasimme, että taloushallinnon opiskelijat sekä Suomessa että Hollannissa ovat samanlaisia. He haluavat etäopetuksen sijasta tulla kouluun opiskelemaan ja he haluavat käyttää oppikirjoja. Atk-kirjanpitoa Deltionissa opetetaan 40 hengen ryhmälle valtavan suuressa luokassa, opettajia on yhtä aikaa läsnä kolme. Tästä ollaan kuitenkin luopumassa ja opetus toteutetaan jatkossa pienemmille ryhmille. Illallisen söimme toisessa opiskelijavoimin ylläpidetyssä ravintolassa koululla, jossa läsnä oli taas muutamia yksikön opettajia.
Keskiviikko 18.5.
Seuraavana aamuna vierailukohteenamme oli Deltion Sprint Lyceum. Olimme ilmoittaneet kiinnostuksesta tutustua aikuiskoulutukseen. Hollannissa aikuiskoulutus on kuitenkin jotakin sellaista kuin meillä valma, oksa, mava tai tuva. Mielenkiintoista oli kuitenkin kuulla niistäkin asioista.
Alakomaissa nuoret jaetaan 12-vuotiaina kolmeen ryhmään. Osa siirtyy koulutukseen, joka valmistaa ammatillisiin opintoihin (4 vuotta), osa siirtyy ammattikorkeakoulutasoiseen opiskeluun valmistaviin opintoihin ( 5 vuotta) ja loput sitten suuntaavat akateemiseen opiskeluun valmentavaan koulutukseen (6 vuotta). Jos opiskelija jossakin kohtaa syystä tai toisesta ”putoaa kyydistä”, hänet ohjataan ”aikuiskoulutukseen”, jotta opiskelijan on mahdollista sitten jatkaa opintojaan edellä mainitulla omalla tasollaan. Kävimme mielenkiintoisa keskusteluja koulun rehtorin Jan Drentjen kanssa. Koska kyseisenä päivänä koulussa oli menossa loppukokeet, emme tavanneet opiskelijoita. Lounas syötiin jälleen ravintolassa, jossa aterian olivat valmistaneet ja sen tarjoilivat meille opiskelijat.
Iltapäivällä siirryimme paikalliselle ammattikorkeakoululle Windesheimiin, jossa meille esiteltiin koulun tiloja, sen toimintaa ja käytiin mielenkiintoisia keskusteluita opettajien kanssa mm. taloushallinnon aineiden opetuksesta. Ammattikorkeakoulu Hollannissa kestää neljä vuotta. Toisena vuonna on harjoittelu. Lopputyö, joka tavallisesti tehdään jollekin yritykselle, tehdään neljäntenä vuonna. Yksilöllisiä opinpolkuja ei oikeastaan ole, vaan kaikki noudattavat samaa aikataulua. Sari-Anna, joka toimii palkkasihteerinä Gradiassa, oli tällä aikaa tutustumassa Deltion Collegen HR- osastoon Leon Goereen johdolla. Ohjelma päättyi n. klo 17. Ilta oli vapaa. Kaupat Zwollessa menivät kiinni jo klo 18, joten ostoksille emme oikeastaan ehtineet.
Torstai 19.5.
Torstaina vuorossa oli retki noin kahden tunnin junamatkan päässä sijaitsevaan Zoertermeeriin, jossa toimii Haagin ammattikorkeakouluun kuuluva Dutch Innovation Factory.
Matkalla mukana olivat Deltionista opettajat Masego ja Ger. Perillä Dave Stikkorum kertoi hollantilaisesta ammattikorkeakoulutuksesta yleensä sekä heidän oppilaitoksensa ja Innovation Centerin toiminnasta. Oppilaitoksessa opiskelee opiskelijoita useasta eri maasta. Rakennuksessa on myös erilaisten start-up-yritysten toimitiloja. Jaap de Bie piti meille hauskan esityksen koulutuksen kansainvälistymisestä. Hän oli myös käynyt Helsingissä. Lounaalla seuraamme liittyi oppilaitoksen muutakin henkilökuntaa.
Lounaan jälkeen tutustuimme opiskelijoiden projekteihin. Yksi ryhmä oli suunnittelemassa lentokentälle porttia, joka jollakin tavalla seuloo matkustajat oikeaan paikkaan. Toinen ryhmä suunnitteli peliä, jonka tarkoituksena oli aktivoida lapsia liikkumaan ja käyttämään kehoaan pelin hahmojen liikuttamiseen ruudulla. Paluumatkalla Zoertermeeristä Zwolleen tuli jonkin verran mutkia matkaan, sillä rankkasateen vuoksi kaksi junavuoroa oli jouduttu perumaan.
Jäähyväisillallinen meille tarjottiin kaupungin ykkösravintolassa, joka sijaitsi kauniilla paikalla vanhassa rakennuksessa pienessä puistikossa kanaalin rannalla. Seurana meillä oli Kirstenin ja Masegon lisäksi muutama uusi opettajatuttavuus Deltionista. Puhetta riitti koulutusasioista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Suomessa ja Hollannissa.
Perjantai 20.5.
Paluumatkalle Zwollesta lähdimme aamulla klo 7:43 junalla, joka vei meidät suoraan Schipholin lentokentälle. Lento oli tällä kertaa Finnairin ja koneena Airbus A350-900. Helsinki-Vantaalta palasimme junalla Jyväskylään, jossa olimme kahdeksan maissa illalla.
Deltion College
Deltion College on toisen asteen oppilaitos, joka tarjoaa pitkälti samoja opintoja kuin Gradia. Oppilaitoksen henkilöstömäärä on 1794. Tarkempi vierailukohteemme oli Economics Department (Economics, Entrepreneurship, Legal, Insurance). Business Schoolissa opiskeluaika on tavallisesti kolme vuotta, joista viimeinen vuosi on työharjoittelua neljä päivää viikossa ja yksi päivä opiskellaan koululla. Eri aloilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä. Opiskelijamaksu on vuodessa 1600 € yli 18 vuotiailta, alle 18 vuotiaat opiskelevat ilmaiseksi. Opiskelijat hankkivat oppikirjat sekä joitakin muita omaan koulutukseensa liittyviä tarvikkeita tai välineitä itse. Ilmaista kouluruokaa ei ole, vaan opiskelijat maksavat siitä. Eri oppilaitosten välillä on kilpailua opiskelijoista. Deltion College tarjoaa mm. ilmaiset bussimatkat rautatieasemalta kampukselle.
Vierailuamme emännöi yksikön/osastonjohtaja Kirsten Slot-Lim ja joka kohteessa seuranamme oli myös muutamia yksikön opettajia. Hollantilaiset ovat ystävällisiä, rentoja ja huumorintajuisia. Lähes jokainen esitys alkoi anteeksipyynnöllä siitä, että esiintyjän englannin kielen taito on heikko tai ruosteessa, mutta kaikki puhuivat poikkeuksetta erinomaista englantia. Hollantilaiset opettajat ovat kovin kiinnostuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja Suomesta maana muutenkin. He ovat myös hyvin vieraanvaraisia. Kaikissa vierailukohteissa tarjolla oli vähintään kahvia (erikoiskahveja kahvikoneesta), teetä, virvoitusjuomia ja vesipulloja, joskus myös pientä makeaa. Kaikki oppilaitokset, joissa pääsimme vierailemaan, olivat erittäin hyväkuntoisia ja siistejä.
Zwolle
Zwolle on vanha (perustettu n. v. 800), viehättävä kaupunki puistoineen, kanavineen ja vanhoine rakennuksineen. Se sijaitsee n. 70 kilometriä Amsterdamista koilliseen. Kaupungin väkiluku on hiukan yli 120 000. Valitettavasti meille ei jäänyt ylimääräistä aikaa liikkua kaupungissa omatoimisesti. Ohjelmaa oli aamusta iltaan ja aikataulu oli tiukka.
Mitä vierailusta seuraa?
Vierailu oli kokonaisuudessaan hyvin antoisa. Sen tavoitteena oli hankkia tietoja ja eritysosaamista hyvistä käytännöistä ulkomailla, kokeilla ja kehittää uusia oppimiskäytäntöjä, opetusmenetelmiä ja pedagogiikkaa sekä vahvistaa ja laajentaa ammatillista verkostoani. Kaikki tämä toteutui. Deltionilaiset ovat tulossa vastavierailulle Suomeen Treduun Tamperelle sekä Gradiaan Jyväskylään todennäköisesti ensi syksynä. Jatkamme silloin ajatustenvaihtoa heidän kanssaan.
Lisätietoa henkilöstöliikkuvuuksista ja Finn-Net sekä Network of Networks -verkostoista: Rea Tuominen, kv-suunnittelija
Aurinkoinen Madrid hurmasi Gradian seitsemänhenkisen ryhmän välittömällä ja lämpimällä tunnelmallaan, kun kolmas CS-21 (Creative Skills) työpaja starttasi 14.11. Puerta Bonitan media-alan oppilaitoksen yhä vihreälehtisellä kampuksella. Projektikoordinaattorin, kahden opettajan ja neljän opiskelijan tiimi sukelsi kansainväliseen perheeseen puolentoista vuoden koronatauon jälkeen täynnä malttamatonta intoa ja paloa löytää uusia taitoja sekä saada uusia ystäviä.
Tämän kertaiseen kokoukseen oli tiensä löytänyt Belgian, Espanjan, Hollannin, Italian, Portugalin, Sveitsin ja Suomen ryhmät. Koronatilanteen seurauksena Britit eivät päässeet matkaan.
Opettajilla oli viikon aikana myös omaa ohjelmaa.
Kohti uutta opettajuutta
Creative Skills 21:n perimmäinen tarkoitus on kehittää opettajuutta ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeessa mukana olevat opiskelijat toimivat ns. koekaniineina uudenlaista opettajuutta kehitettäessä. Ns. pehmeät taidot usein unohdetaan ammatillisessa opetuksessa. Luovilla aloilla korostuu yksilölliset taidot, luovuus ja yrittäjyys (freelancerit ja yksin yrittäjät).
Luovat ns. pehmeät taidot ovat kuitenkin käytännöllisiä ja niiden opetus on järkevää yhdistää ammatilliseen opetukseen, mutta opettajilta usein puuttuu tieto, miten tämä tehdään. Kansainvälinen yhteistyö ja viestintä kuuluvat olennaisesti opettajan työkalupakkiin ja mahdollisuudet oppimisen kansainvälisessä ympäristössä ovat tärkeitä. Tämänkertaisen työpajaviikon (soft skills) teemoina olivat kommunikointi ja yhteistyö.
Espanjassa maskipakko oli voimassa kaikissa sisätiloissa ja maskin käyttöä valvottiin tarkasti. Turvaväleihin ei aina ollut mahdollisuutta.
Koronaturvallinen koululounas.
Opiskelijat epätasa-arvon kimppuun
Opiskelijat jakaantuivat seitsemään kansainväliseen ryhmään luomaan mediaprojektia, jonka muodon ja sisällön he saivat päättää itse. Yhteisenä teemana kaikilla ryhmillä oli epätasa-arvo eri muodoissaan, josta kukin ryhmä valitsi oman näkökulmansa. Projektien aiheiksi nousi mm. mielenterveysongelmien ja taloudellisen aseman aiheuttama koulutuksellinen epätasa-arvo, asunnottomuus osana taloudellista epätasa-arvoa, sekä sukupuolten välinen epätasa-arvo.
Sen lisäksi, että opiskelijat loivat upeita projektisuunnitelmia, he tekivät ”pää edellä”-sukelluksen kansainväliseen yhteistyö- ja kommunikointiympäristöön, toisin sanoen, jokainen sai harjoittaa englannin ja miksei muidenkin kielten osaamista yllin kyllin viiden päivän ajan.
Itse asiassa tämä oli ehkä tärkein osa projektityöskentelyä sekä opettajille, että opiskelijoille, sillä Creative Skills-hankkeen tausta-ajatus on opetella uuden vuosituhannen vaatimia luovia työelämätaitoja, kuten luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua, tiimityötä, päätösten tekoa sekä sosiaalisia taitoja (soft skills, creative skills).
Opiskelijat valmistautumassa esitykseensä.
Opettajien tehtävänä oli toimia kasvainvälisten opiskelijaryhmien ohjaajina tai valmentajina ja eräänlaisina fasilitaattoreina. Yhteistyössä toista kieltä puhuvan opettajan kanssa viikosta tuli hieno matka omien viestinnällisten kykyjen äärirajoille samalla, kun side samassa tilanteessa olevaan kollegaan voimistui päivä päivältä. Opettajien päiviin kuului myös ryhmäkeskusteluja muiden opettajien kanssa, jotka mahdollistivat ryhmätyöskentelyssä esiin nousevien haasteiden jakamisen ja ratkaisujen etsimisen.
Virallisen ohjelman lisäksi vapaamuotoiset keskustelut ja kokemusten vertailu kansainvälisten kollegojen kanssa synnyttivät monta oivallusta ja näkökulman uudelleenarviointia. Erilaisten koulutusjärjestelmien ja olosuhteiden vertailu avasi silmät aivan uusiin oppimis- ja opetusmaisemiin. Oma kotoinen työympäristökin sai laajemman kontekstin.
Gradian hankeryhmä Madridin kukkuloilla.
Kohti kevättä
Samalla kun opiskelijat ja opettajat huhkivat mediaprojektiensa parissa, jokaisesta maasta paikalle saapuneet koordinaattorit suunnittelivat jo seuraavaa kokoontumista St. Gallenissa Sveitsissä helmikuussa 2022. Kyselyiden ja keskusteluiden kautta pyrittiin löytämään reaaliaikaisesti opastusta siihen, mitä taitoja ja kykyjä tulisi erityisesti ottaa huomioon Sveitsin tapaamisessa.
Madridin ja St. Gallenin kokemuksista saadut opit tullaan ottamaan käyttöön Gradian media-alan koulutuksessa ja jakamaan koko Gradian henkilöstölle erilaisilla oppailla ja koulutuksilla.
Hanke itse luo online-käsikirjan, johon kerääntyy hankkeen edistymisen myötä erilaisia harjoituksia ja vinkkejä, joita on käytetty työpajaviikoilla. Hankkeella on myös avoimet Fb- ja IG-sivut. https://www.facebook.com/creativeskills21/
Lisätietoja: Mikko Auerniitty, Gradian CS 21 projektipäällikkö
Yli 30 gradialaista kokoontui tiistaina 19.5. Teamsin välityksellä jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan henkilöstövaihtoihin liittyen. Tilaisuudessa oli mukana myös Aarhus TECH -oppilaitoksen koordinaattori Flemming Olesen, joka on aiemmin tänä keväänä jakanut kokemuksiaan Gradian kv-blogin koronajuttusarjassa. Tilaisuuden pääteemat olivat kansainvälinen osaaminen ja vaihtojaksolle valmentautuminen.
Suvi Hirvijärvi, Stephen Clark., Flemming Olesen ja Pirkko Lahti keskustelemassa kansainvälisestä osaamisesta ja keinoista, joilla sitä ovat hankkineet.
Sanomattakin lienee selvää, että Kiinassa vuoden alussa puhjennut COVID-19-tartuntatautiepidemialla on ollut suuri vaikutus erityisesti kansainväliseen toimintaan ja Erasmus+ ohjelman rahoittamiin kansainvälisiin liikkuvuuksiin ja hankkeisiin. Gradian osalta pandemia siirsi yhteensä noin 50 henkilöstövaihdon ja useamman hankkeen kokousten toteutusta eteenpäin tai verkkoympäristöön.
Vaikka matkat on peruttu, kansainvälinen yhteistyö jatkuu. Samalla kansainvälisyyden perinteiset mittarit, lähtevät ja saapuvat opiskelijat ja henkilöstö, painuvat nolliin. Nyt onkin hyvä pysähtyä ja pohtia ovatko mittarit riittäviä? Mitä muuta kansanvälisyys on kuin liikkuvuutta? Miten sitä osaamista, jota perinteisesti on haettu liikkuvuuden kautta, voidaan vahvistaa ja tukea myös ilman fyysistä matkustamista maasta toiseen ja millä mittareilla vaikutusta tulisi mitata? 19.5. tilaisuuden osallistujat pohtivat myös omalta osaltaan mitä kansainvälinen osaaminen on? Perinteisen kielitadon kehittämisen lisäksi tärkeiksi nousivat vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot. Myös kasvun ja kehittymisen ”moottorit” – rohkeus ja uteliaisuus – mainittiin useaan kertaan.
Mitä omasta mielestäsi kansainvälisellä osaamisella tarkoitetaan?
Liikkuvuus, matkustaminen toiseen maahan, pysyy jatkossakin tärkeänä osana osaamisen kehittämistä maailmassa, jossa keskinäiset riippuvuussuhteet ovat yhä selvemmin ja konkreettisemmin näkyvissä elämämme kaikilla osa-alueilla. Koulutuksen yksi tarkoitus on valmistaa elämään kulttuurisesti moninaisessa maailmanyhteisössä ja toimimaan rakentavasti ja vastuullisesti yhteisen maapallon hyväksi ja tämä kevät on osoittanut sen, että aivan kaikkia kokemuksia ei kuitenkaan voida kokonaan siirtää Teamsiin tai Zoomiin. Akuutin koronatilanteen jälkeen meidän on kuitenkin syytä jatkaa sen pohtimista mikä rooli matkustamisella on ja milloin se tuottaa juuri sitä lisäarvoa, jota tavoittelemme.
EU-komissio linjasi toukokuun lopussa, miten rahoitusohjelmien ulkomaanjaksoja voidaan toteuttaa loppuvuoden 2020 aikana, jos koronaepidemiasta johtuvat poikkeusolot jatkuvat. Linjauksen mukaan ulkomaanjaksot on mahdollista aloittaa virtuaalisesti verkkototeutuksina ja niitä voidaan jatkaa kohdemaassa sitten, kun tilanne sen sallii. Henkilöstövaihtoja voidaan toteuttaa jopa kokonaan virtuaalisesti, mikäli poikkeusolot jatkuvat. Tarkempia ohjeita virtuaalivaihtojen säännöistä ja rahoitusehdoista ei vielä ole. Seuraamme Gradiassa komission tiedotusta ja viestimme niistä heti, kun rahoitusohjelman ohjeet ja Gradian linjaukset tältä osin valmistuvat.
Huhtikuussa päättyneen henkilöstövaihtohaun valinnat ja ohjeet myös koronan alta siirtyvien vaihtojen osalta on julkaistu intrassa 29.5.2020. Kevään 2021 vaihtojen suunnittelu ja valmennus onkin syytä käynnistää pian kesälomakauden päätyttyä. Syksyn aikana pyritään useimpien kohdalla käynnistämään vaihtovalmennus mm. tutustumisella kohteeseen verkon välityksellä sekä tavoitteiden tarkemmalla määrittelyllä.
Vaihtokokemukset jakoon! -tilaisuudessa pohdittiin miten vaihtoon kannattaa valmistua ja missä asioissa osallistujat kaipaavat oman organisaation tukea. Apua kaivattiin mm. kielivalmennuksessa ja kohteeseen perehtymisessä.
Millä vaihtoon valmentautumisen osa-aluella kaipaat eniten Gradian tukea?
Tilaisuudesta kerätyn palautteen mukaan tämän tyyppiset tilaisuudet koettiin tärkeinä (yleisarvosana 4, maksimi 5). Kokemukset ja vinkit sekä rennot haastattelut olivat vastaajien mielestä parasta antia. Osa vastaajista toivoi, että jatkossa tilaisuudet päästäisiin pitämään lähikontaktissa ja että vuorovaikutteisuutta olisi enemmän. Ensimmäistä ei voida luvata. Jälkimmäinen sen sijaan kyllä jatkossa onnistuu paremmin. Seuraava vastaava tilaisuus järjestettäneen lokakuussa 2020. Seuraa siis intraa niin tiedät milloin ja mihin tulla!
